VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

ROVANIEMEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päivähoidon Palvelukeskus

Hyväksytty koulutuslautakunnassa 21.3.2012 10

Sisällysluettelo SAATTEEKSI/JOHDANTO... 3 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT... 4 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet... 4 1.2 Kuntavasu... 4 1.3 Päivähoitoyksikön vasu... 4 1.4 Lapsikohtainen vasu... 4 1.5 Lapsiryhmäkohtainen vasu... 4 2 VARHAISKASVATUSPALVELUT... 5 2.1 Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä... 5 2.2 Varhaiskasvatuspalvelut Rovaniemellä... 6 2.2.1 Päiväkotihoito... 6 2.2.2 Perhepäivähoito... 7 2.2.3 Avoin varhaiskasvatus... 8 2.2.4 Muut varhaiskasvatuspalveluita tarjoavat tahot... 8 3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ROVANIEMELLÄ... 9 3.1 Rovaniemi lapsen kasvuympäristönä... 9 3.2 Arvot... 9 3.3 Toiminta-ajatus... 10 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN... 11 4.1 Päivähoidon perustehtävänä hyvinvoiva lapsi... 11 4.2 Kasvatuspäämäärät... 12 4.3 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus... 12 4.4 Oppimisen ilo... 13 4.5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukena... 13 4.6 Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta... 14 4.7 Lasta tukeva toiminnan ja oppimisen ympäristö... 16 4.7.1 Fyysinen ympäristö... 16 4.7.2 Psyykkinen ympäristö... 17 4.7.3 Sosiaalinen ympäristö... 17

4.7.4 Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen... 18 5 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN... 19 5.1. Lapsilähtöinen varhaiskasvatus... 19 5.2 Varhaiskasvatuksen suunnittelu... 20 5.3 Varhaiskasvatuksen toiminta/sisällöt... 21 5.3.1 Kieli ja vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa... 21 5.3.2 Lapselle ominaiset tavat toimia... 22 5.3.3 Sisällölliset orientaatiot oppimisen näkökulmina... 24 5.3.4 Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa... 25 5.3.5 Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa... 25 6 VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 26 7 VARHAISKASVATUS ESIOPETUS PERUSOPETUS KOKONAISUUS... 28 7.1 Esiopetus on osa varhaiskasvatusta... 28 7.2 Esiopetuksen toteuttaminen... 28 7.3 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen... 29 7.4 Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta(kelpo)... 29 8 ERI KIELI JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA... 31 8.1 Monikulttuurinen päivähoito... 31 8.2 Saamenkielinen päivähoito... 31 8.3 Romanilapsi päivähoidossa... 32 9 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ... 32 10 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA LAADUN KEHITTÄMINEN... 34 11 TULEVAISUUDEN HAASTEET... 36 Kuva viittaa lainauksiin, jotka on poimittu seuraavasta lähteestä: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Stakes oppaita 56. Lisätietoja: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7eef5448-e8a3-4887- ab97-19719ea74066

SAATTEEKSI/JOHDANTO Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (=vasu) pohjautuu Stakesin 2003/2005 laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Rovaniemen vasun pohjana on lisäksi Rovaniemen kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja Rovaniemen kaupungin päivähoidon laadunhallinnan suunnitelma. Rovaniemen kaupungin vasu on kohdistettu päivähoidon piirissä oleville alle kouluikäisille lapsille. KuntaVasu:ssa määritellään yhtenäiset tavoitteet ja toimintatavat päivähoitoon. Sen johtoajatuksena on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kiinteä yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Vasun tavoitteena on edistää vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta ja lisätä vanhempien tietoa varhaiskasvatustoiminnasta. Vasun tavoitteena on yhtenäisten linjojen sopiminen varhaiskasvatuksen kaikissa eri hoitomuodoissa koko kaupungin alueella. Asiakirja ohjaa sisällön ja suunnitelmallisuuden kehittämistä 0-7-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa ja turvaa laadukkaan toiminnan antaen pohjaa arvioinnille ja kehittämiselle. Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa on työstetty vuosien varrella rintarinnan päivähoitoyksiköiden omien varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsen henkilökohtaisen vasu-lomakkeiston kanssa. Vasuprosessi on kokonaisuudessaan ollut mutkikas, antoisa ja monimuotoinen: siihen ovat sisältyneet yhteiset koulutukset ja erimuotoiset työryhmät. Matkan varrella on pohdittu yhdessä teorioita ja käytännön toimintaa, sovitettu yhteen erilaisia näkökulmia, yhtenäistetty lapsen vasu-lomakkeistoa ja muotonsa ovat saaneet myös yksiköiden omat omaleimaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Matka sinällään on ollut kaikille toimijoille arvokas oppimisprosessi: uskomme, että varhaiskasvatussuunnitelman henkeen on sitouduttu jo ennen kirjallisen ilmiasun toteutumista.

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT 1.1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003, 2005) on varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline. Sen tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista, kehittämistä ja arviointia koko maassa. Vasun perusteet toimivat kunnallisten ja yksikkökohtaisten suunnitelmien pohjana. 1.2 KUNTAVASU Rovaniemen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma - KuntaVasu - on viitekehys rovaniemeläisen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Se määrittää Rovaniemen varhaiskasvatuksen maamerkit ja hahmottaa suuntaviivoja sen kehittämiselle. Se myös haastaa varhaiskasvatuksen eri toimijat vanhemmat, päivähoitohenkilöstön, päättäjät, yhteistyökumppanit keskusteluun varhaiskasvatuksen arjesta ja eri tasoilla tehtävien valintojen vaikutuksesta lapsen hyvinvointiin. 1.3 PÄIVÄHOITOYKSIKÖN VASU Toimintayksikkötasolla jokainen päiväkoti ja Rovaniemen perhepäivähoito ovat tehneet oman yksikkönsä erityispiirteitä ja arkityön linjauksiaan esille tuovan yksikön varhaiskasvatussuunnitelman. Yksikkövasuissa on kuvattu yhteinen näkemys siitä, mitä on hyvä varhaiskasvatus: mitä tehdään, miksi tehdään ja miten toimitaan. Työtä on tehty yhdessä vanhempien kanssa ja yksikkökohtaiset suunnitelmat on otettu käyttöön. Päivähoitoyksikön vasu on toimintaa ohjaava asiakirja. 1.4 LAPSIKOHTAINEN VASU Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään huoltajien, lapsen, henkilöstön ja tarvittaessa muun yhteistyöverkoston kanssa yhdessä jokaisesta lapsesta toimintakauden alkaessa. Vasun toteutumista arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Lapsen vasun tekeminen on prosessi, jossa korostuu lapsen yksilöllisyys sekä lapsen ja huoltajien osallisuus päivähoidon toteuttamisen suunnittelussa. Vasu-keskusteluissa sovitaan miten ja millä keinoin lapsen hyvinvointia ja kehitystä tuetaan. Lapsen vasussa asetetut tavoitteet ovat pohjana lapsiryhmän toimintasuunnitelmalle, pienryhmätoiminnan toteuttamiselle ja lapsen yksilölliselle ohjaukselle. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelman lomakkeisto on uudistettu Valtakunnallisen vasun perusteiden mukaiseksi v. 2006 2007. Koko päivähoidon henkilöstö on perehdytetty lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin. Yhtenäinen lomakkeisto on otettu käyttöön Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa vuonna 2008 toimintakauden alkaessa. 1.5 LAPSIRYHMÄKOHTAINEN VASU Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yksiköissä jokaisen toimintakauden alkaessa. Se painottuu konkreettiseen suunnitelmaan lapsiryhmän pedagogisen toiminnan toteuttamisesta ja arvioinnista, kasvatuskumppanuuden toteuttamisesta ja verkostoyhteistyön toteuttamismuodoista. 4

Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Rovaniemen kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma Päivähoidon toimintayksikön Vasu Lapsiryhmän Vasu Lapsen Vasu KUVIO 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT Varhaiskasvatussuunnitelma on kaikilla tasoillaan (kuvio 1) ajan, kokemusten ja tarpeiden mukaan kehittyvä asiakirja. Sitä arvioidaan ja päivitetään määräajoin varhaiskasvatuksen toimijoiden yhteistyönä. 2 VARHAISKASVATUSPALVELUT 2.1 VARHAISKASVATUKSEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Varhaiskasvatus on osa lapsiperheiden palvelujärjestelmää (kuvio 2). Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus, joka muodostuu kaupungin tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustoiminnasta. Muuta varhaiskasvatustoimintaa ovat esimerkiksi seurakunnan tai eri järjestöjen järjestämä kerho- ja avoin varhaiskasvatustoiminta. KUVIO 2. VARHAISKASVATUS JA LAPSIPERHEIDEN TUKI- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ 5

Yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta ja ovat osa lapsiperheiden palvelujärjestelmää. Lapsen varhaiskasvatuksen yksilöllinen palvelukokonaisuus rakentuu kunkin lapsen ja perheen tarpeista käsin. Päivähoitolaki antaa jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden osallistua kunnallisen päivähoidon piirissä toteuttavaan varhaiskasvatukseen. Päivähoidossa yhdistyy lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Päivähoidossa korostuu myös varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta voidaan ohjata perheitä myös erityispalvelujen piiriin. Toimiva päivähoito on voimavara, joka monin tavoin edistää lasten yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista ja lasten ja perheiden yleistä hyvinvointia. 2.2 VARHAISKASVATUSPALVELUT ROVANIEMELLÄ Rovaniemen kaupungin päivähoito tarjoaa lapsiperheille päivähoito-, esiopetus- ja varhaiskasvatuspalveluja päivähoitolain ja -asetuksen sekä perusopetuslain mukaisesti. Varhaiskasvatus päivähoidossa on lapsen kasvun, oppimisen ja kehityksen edistämistä kasvatuksellisessa vuorovaikutuksessa yhdessä vanhempien kanssa. Päivähoitolain (36/1973) 11 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnallisessa päivähoidossa vaihtoehtona voi olla myös yksityisen hoidon tuki, jolloin perhe voi valita yksityisen päivähoitopaikan tai palkata hoitajan kotiin. Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmilla on myös mahdollisuus saada kotihoidon tukea, johon maksetaan Rovaniemen kaupungissa kuntalisää. Laatukriteerit päivähoidon riittävyydelle ja saatavuudelle o Päivähoitopaikka järjestetään päivähoitoasetuksen antamien määräaikojen puitteissa. o Jokainen päivähoidon työntekijä osaa neuvoa perheitä, mistä he saavat tarvitsemaansa päivähoitopalveluita koskevaa informaatiota. o Asiakkaat saavat helposti ja selkeästi tiedon päivähoitopalveluista, päivähoidon vaihtoehdoista ja hakemiskäytännöistä (esite ja Internet-sivut). o Päivähoitopaikan sijainti ja aukioloajat vastaavat perheen tarpeita. o Päivähoidon loma-aikojen järjestelyissä huomioidaan perheiden tarpeet ja päivähoidon kokonaistilanne alueella. 2.2.1 PÄIVÄKOTIHOITO Rovaniemen kaupungissa päivähoito kuuluu sivistystoimen toimialaan. Rovaniemen kaupungissa kunnallisia päiväkoteja on 32. Kunnallisia perhepäivähoitajia on tällä hetkellä n. 60. Ryhmäperhepäiväkoteja ovat Meltauksen, Koskenkylän sekä Oikaraisen ryhmäperhepäiväkodit. Osan päiväkotipalveluista kaupunki ostaa 14 yksityiseltä päiväkodilta. Rovaniemen kaupungin alueella toimivat lisäksi Steiner-päiväkoti ja Rovaniemi English Playschool, joiden asiakkaana ollessaan perheellä on oikeus yksityisen hoidon tukeen sekä kuntalisään. Ympärivuorokautista hoitoa annetaan Rovaniemen kaupungissa Käpymetsän päiväkodissa. Lisäksi Saarenputaan päiväkoti palvelee lauantaisin ja sunnuntaisin hoitoa tarvitsevia lapsia päivisin ja iltaisin. Iltahoitoa järjestetään alueellisesti eri puolilla kaupunkia; Vaaranlammen, Kivalonpuiston, Rantavitikan ja Kiekerön päiväkodeissa. Erityistä tukea tarvitseville lapsille 6

on tarjolla alueellisia pienryhmiä ja vaativampaa tukea tarvitseville lapsille on perustettu integroituja erityisryhmiä. Päiväkodeissa lapsiryhmien rakenteita muunnellaan joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asetus lasten päivähoidosta määrittelee, että yhtä hoito- tai kasvatushenkilöä kohden ryhmässä saa olla seitsemän yli 3-vuotiasta tai neljä alle 3-vuotiasta lasta. Lapsiryhmien koko vaihtelee tämän vuoksi riippuen alle 3-vuotiaiden ja yli 3-vuotiaiden määristä. Suurin osa esiopetuksesta annetaan 3-6-vuotiaiden ryhmissä. Laatukriteerit ryhmän koostumuksen suunnitteluun ja ihmissuhteiden pysyvyyteen o Lapsiryhmän rakennetta suunniteltaessa otetaan huomioon lapsiryhmän ikä- ja kehitystaso ja käytössä olevat tilat. o Lapsiryhmässä työskentelee asetuksen mukainen henkilöstö. o Lapsen yksilölliset vahvuudet ja erityistarpeet selvitetään hoitosuhteen alkaessa. Hoitosuhteen alkaessa/hoitopaikan vaihtuessa käytetään yhtenäistä tutustumislomakkeistoa. o Henkilöstön työvuorot suunnitellaan lapsen tarpeista käsin lähtökohtana lapsen hoitoajat ja toiminnalliset tarpeet. o Vanhempien työ- tai opiskelutilanteen muuttuessa hoitosuhteen muoto (esim. hoitopäivän pituus) sovitaan yhdessä vanhempien kanssa lähtökohtana lapsen tarpeet. o Lapsille tuttua henkilöstöä on paikalla koko hoitopäivän ajan. 2.2.2 PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen ympäristöön kuuluvat pieni ryhmä, kodin arkiaskareet ja elämänrytmin rauhallisuus sekä kiireettömyys. Perhepäivähoidon vahvuutena on ympäristön kodinomaisuus ja se, että samassa perheessä on lapsia vauvasta esikouluikäiseen. Perhepäivähoitaja pyrkii säilyttämään kodinomaisuuden kaikessa lapsille järjestämässä toiminnassa. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat leikki, ulkoilu, ympäristöön tutustuminen ja muu puuhailu aina askarteluista pieniin työtehtäviin. Perhepäivähoito on Rovaniemen kaupungissa yhdistetty hallinnollisesti ja toiminnallisesti päiväkotien yhteyteen. Kunnallisia perhepäivähoitajia on tällä hetkellä n. 60. Perhepäivähoitajien määrät vaihtelevat toimintayksiköittäin 1-10 hoitajan välillä. Rovaniemen kaupungissa perhepäivähoidossa ei järjestetä ilta- tai ympärivuorokautista hoitoa. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 8 mukaan perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta, mukaan luettuna perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät ole vielä perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavan vuonna (329/2000). Perhepäivähoitoa järjestetään yleensä perhepäivähoitajan kodissa. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää myös 2-3 perheen kodeissa vuorotellen ns. kolmiperhepäivähoitona tai ryhmäperhepäivähoitokodissa, jossa 1-3 perhepäivähoitajaa hoitaa 5-12 alle kouluikäistä lasta kaupungin osoittamassa kodinomaisessa tilassa. 7

2.2.3 AVOIN VARHAISKASVATUS Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Lisäksi avoimessa päiväkodissa kokoontuu Vauvavoimaa -ryhmä, joka on tarkoitettu alle 1-vuotiaille ja heidän vanhemmillensa. Toiminnan tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ yhdessä muiden lapsiperheiden palveluja tuottavien tahojen kanssa. Keskeisimpiä tavoitteita ovat vanhemmuuden vahvistaminen, perheiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, varhainen tuen tarpeen tunnistaminen, tukeminen ja palveluihin ohjaaminen sekä ohjatun toiminnan järjestäminen kotihoidossa oleville lapsille. Avoimessa päiväkodissa vanhemmilla on mahdollisuus tavata muita perheitä ja lapsilla mahdollisuus leikkiä ja harjoitella sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Vanhemmat voivat keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä, vanhemmuudesta ja lapsiperheen arjesta muiden perheiden ja alan ammattilaisten kanssa. Toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Ohjelmaan kuuluu vapaata yhdessäoloa, leikkiä, arjen kokemusten vaihtamista, ohjattuja toimintahetkiä, sekä vanhempien toivomusten mukaan asiantuntijavierailuja ja muuta ohjelmaa. Ryhmässä vietettävä yhtäjaksoinen aika on enintään kolme tuntia kerrallaan. Toiminta on maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Toimintaa järjestetään avoimen päiväkodin toimipisteissä eri puolilla kaupunkia. 2.2.4 MUUT VARHAISKASVATUSPALVELUITA TARJOAVAT TAHOT Varhaiskasvatuspalveluja Rovaniemen kaupungissa tarjoavat myös järjestöt, kuten Rovaniemen seurakunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Rovaniemen seurakunnan tarjoamiin palveluihin kuuluvat mm. päiväkerho, perhekerho, pyhäkoulu, lasten kirkot, musiikkikerhot, leiritoiminta ja erilaiset perheille suunnatut tapahtumat. Seurakunta tekee aktiivista yhteistyötä Rovaniemen kaupungin päivähoidon kanssa. Yhteistyömuotoina ovat mm. lapsille suunnatut tapahtumat kuten joulukirkko ja seurakunnan järjestämät koulutukset päivähoidon henkilöstölle. Kirkon järjestämän varhaiskasvatuksen painopisteitä kuvataan Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirjassa Lapsi on osallinen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. MLL:n Lapin piiri ry tarjoaa lapsiperheille kattavasti erilaisia palveluja. Perhetoimintakeskus toimii lapsiperheiden kohtaamispaikkana ja siellä järjestetään vertaisryhmätoimintaa sekä erilaisia kerhoja kuten muskari-, tanssi- ja loruryhmiä. Perheillä on myös mahdollisuus vuokrata lastentarvikkeita ja tilata lastenhoitoapua. Lisäksi MLL:n toimintamuotoja ovat kylämummi- ja vaaritoiminta, perhekahvilatoiminta, tukihenkilötoiminta, lasten ja nuorten puhelin ja -netti sekä vanhempainpuhelin ja -netti. 8

3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ROVANIE- MELLÄ 3.1 ROVANIEMI LAPSEN KASVUYMPÄRISTÖNÄ o pinta-ala 8017 km o asukkaita 60 090 o lapsia päivähoidossa 2950 Vuoden 2006 alussa syntynyt Rovaniemen kaupunki muodostuu kaupungin vilkkaasta keskustasta ja sitä ympäröivistä kehittyvistä isohkoista taajamista ja laajan maaseutualueen kyläverkostosta. Uusi suuri Rovaniemi on kylien kaupunki, jokien kaupunki ja portti oikeaan lappiin. Lapin läänin pääkaupunki on tunnettu Napapiiristä, Joulupukista ja Ounasvaarasta. Rovaniemi on kehittyvä palvelu- ja matkailukaupunki. Se on myös opiskelu- ja koulutuskaupunki. Työelämän monimuotoistuminen, kaupungin laajuus ja eri alueiden epätasainen kasvu, työllisyyden kausivaihtelut ja opiskelijaperheiden suuri määrä asettaa varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmälle haasteen sopeuttaa toimintansa vuosittain vaihtelevaan ja osin ennakoimattomaan päivähoidon palvelutarpeeseen. Uusi laaja Rovaniemen kaupunki on moni-ilmeinen lapsen kasvuympäristö. Sen keskustassa lapsi elää kaupungin sykkeessä lähellä monia palveluita: taidenäyttelyitä, urheilukenttiä, pohjoisesta luonnosta kertovaa Arktikumia. Mitä kauemmaksi ydinkeskustasta mennään, sitä enemmän lapsen elämään vaikuttaa pohjoinen ulottuvuus: hiljaisuus, luonto ja vuodenaikojen vaihtelut. Ihmisen muovaama rakennettu ympäristö ja elävä yhteys luontoon antaa rovaniemeläiselle lapselle monipuoliset mahdollisuudet tutustua ympäristöön. Jokainen rovaniemeläinen lapsi tietää omakohtaisesti, mitä on raitis ilma, miltä tuoksuu metsä ja miten narskuu lumi sekä miltä näyttää keskiyön aurinko ja kaamoksen siniset hetket. Kasvuympäristönä Rovaniemi antaa lapselle vahvat lappilaiset juuret: toisesta ihmisestä välittämisen, luontevan vuorovaikutuksen ihmisten välillä, luonnosta huolehtimisen periaatteet ja siivet: uteliaisuutta, luovuutta ja lappilaista itsetuntoa. 3.2 ARVOT Rovaniemen kaupungin päivähoidon perustana on päivähoidon asiakkaina olevien lasten ja perheiden hyvinvointi. Arvojamme ovat luovuus, osallisuus, turvallisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus. Luovuus: Lapsella on mahdollisuuksia mielikuvituksen, tunteiden ilmaisun ja luovuuden kehittymiselle. Päivähoidon arjessa pidämme leikkiä lapsuuden tärkeimpänä asiana. Toiminnassamme haluamme kehittää joustavia palveluratkaisuja ja toimimme tavalla, joka vahvistaa lasten, perheiden ja päivähoidon henkilöstön omien voimavarojen hyödyntämistä. Osallisuus: Kasvamme ja kasvatamme osallisuuteen. Hyvän lapsuuden rakentaminen on eri toimijoiden yhteistä työtä. Lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi, vaikuttaa oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti sekä mahdollisuus olla aidosti hyväksyttynä oman vertaisryhmänsä jäsen. Kasvatuskumppanuuden laadukas toteutuminen vahvistaa vanhempien osallisuutta 9

päivähoidon toiminnassa. Osallisuutta edistävänä työmenetelmänä käytämme dialogisia työmenetelmiä. Turvallisuus. Kaikilla rovaniemeläisillä lapsilla on mahdollisuus tasavertaisesti osallistua lapsilähtöiseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Lapsella on mahdollisuus saada erityistä tukea tarvittaessa. Turvallinen ja terveellinen varhaiskasvatusympäristö antaa tilaa lapsen luontaiselle toiminnalle ja oppimiselle. Lapsella on suojanaan turvallinen ihmissuhdeverkko, jossa lasta kohdellaan oikeudenmukaisesti, arvostavasti ja rehellisesti. Päivähoidon arjessa turvallisuutta lapselle tuovat pysyvät ihmissuhteet, ammattitaitoinen henkilöstö, turvalliset tilat ja toimintavälineet. Kaikilla päivähoitoyksiköillä on Rovaniemen päivähoidon valmiussuunnitelmaan perustuva yksikkökohtainen valmiussuunnitelma, jossa konkretisoidaan arjen turvallisuutta edesauttavat toimintamallit. Vanhemmat voivat tutustua suunnitelmaan päivähoitoyksiköissä. Yhteisöllisyys ja moninaisuus: Hyvän lapsuuden rakentaminen on eri toimijoiden yhteistä työtä. Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia lapsille ja perheille. Toimimme tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta ja yhdessä tekemistä. Varhaiskasvatuspalveluiden sisällä kehitämme yhteisöllistä toimintaa ja yhteistyötä eri yksiköiden ja päivähoitomuotojen kesken ja olemme aktiivisia toimijoita laajassa lapsiperheiden palveluverkostossa. Kiinnitämme huomiota erilaisuuden hyväksyntään tarjoamalla lapselle erilaisia toiminnan vaihtoehtoja. Palvelutarjonnassa huomioimme erilaiset perheiden ja lasten tarpeet. Varhaiskasvatuksen arvot ja päämäärät todentuvat käytännön toiminnassa. Ne ilmenevät lapsen hyvän päivähoitopäivän rakentamisessa, päivähoitopalveluiden tulevaisuuden suunnittelussa ja varhaiskasvatuksen toimijoiden keskinäisessä rakentavassa vuorovaikutuksessa. Avaintoimijoina päivähoidon arjessa ovat lapsi, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja vanhemmat. 3.3 TOIMINTA-AJATUS Rovaniemen kaupunki tarjoaa lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavaa monimuotoista päivähoitoa ja esiopetusta hyvässä kasvatusilmapiirissä ja toimintaympäristössä korostaen vanhempien ja henkilöstön kasvatuksellista kumppanuutta. Rovaniemen kaupungin päivähoidon toimintaa ohjaavat valtakunnalliset päivähoidon tavoitteet ja lainsäädäntö sekä Rovaniemen oma palvelustrategia, varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetussuunnitelmat sekä laadunhallinnan suunnitelma. Toiminta-ajatuksemme tarkoittaa: Kaupungin alueella on monipuolinen päivähoidon palvelutarjonta perheiden/lasten erilaisia päivähoitotarpeita varten (kunnallinen päiväkoti- ja perhepäivähoito, vuoropäiväkoti, alueelliset iltahoitoryhmät; ostopalvelupäiväkodit, yksityinen päivähoito). Toimimme asiakaslähtöisesti ja suunnittelemme yhdessä perheen kanssa heille sopivaa päivähoitopalvelua. Arvostamme vanhempien asiantuntijuutta ja pyrimme kasvatuskumppanuuden vahvistamiseen lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Käytämme päivähoitoon suunnattuja resursseja taloudellisesti ja tehokkaasti. Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja käyttää osaamistaan ja varhaiskasvatuksen uusinta tietoa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Teemme aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja toimimme aktiivisina varhaiskasvatuksen asiantuntijoina moniammatillisessa verkostossa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimintamme on laadullisesti korkeatasoista ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme varhaiskasvatuksen laatutavoitteiden suuntaisesti Kiinnitämme erityistä huomiota varhaisen tuen tarpeen havainnointiin ja lapsen tukitoimiin osana päivähoidon arkitoimintaa. 10

Elämme ajan mukana, pyrimme joustaviin ja muunneltaviin päivähoidon palvelurakenteisiin ja mukautamme alueellista palvelutarjontaamme lähipalveluperiaatteiden mukaisesti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 PÄIVÄHOIDON PERUSTEHTÄVÄNÄ HYVINVOIVA LAPSI KUVIO 3. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI Varhaiskasvatus toteutuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän korostuu hoidon osuus. Lapsen kasvaessa opetukselliset elementit painottuvat. Päivähoidossa lapsella on mahdollisuus hyvään perushoitoon, vertaisryhmään ja aikuisen huolenpitoon, elämykselliseen ja kokemukselliseen toimintaan, turvalliseen kasvuympäristöön ja uusien taitojen ja tietojen oppimiseen. Varhaiskasvatuksen päähenkilö on lapsi ja lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen on varhaiskasvatuksen perustehtävä. Lapsen hyvinvointi syntyy fyysisten ja psyykkisten perustarpeiden tyydyttämisestä, turvallisuudesta, välittämisestä, yksilöllisyyden huomioinnista ja kuulluksi tulemisesta. Hyvinvoiva lapsi nauttii yhdessäolosta toisten lasten ja aikuisten kanssa, kokee oppimisen iloa ja toiminnan riemua ja saa elämyksiä uusista haasteista. Varhaiskasvatuksen arjessa pyrimme siihen, että lapsella on hyvä ja turvallinen lapsuus. Pidämme tärkeänä sitä, että päivähoidon toiminta takaa lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen hänen omien edellytystensä mukaisesti. Pyrimme tukemaan lapsen osallisuutta arkipäivän toiminnassa, toisen ihmisen kuuntelemista, kunnioittamista ja arvostamista sekä pyrkimystä omatoimisuuteen, oikeuteen yrittää ja erehtyä ja yrittää uudelleen sekä vastuullisuuteen ikä- ja kehitystason mukaisesti. Lapsen myönteiset kokemukset laatukriteereinä o Lapsi tulee ja jää mielellään hoitopaikkaan o Lapsella on mahdollisuus osallistua monipuoliseen toimintaan o Lapsi kokee, että kasvattajat ja kaverit pitävät hänestä 11

4.2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen toteuttamista viitoittaa kolme keskeisintä koko ihmisen elämää koskevaa ihmisenä kasvamisen päämäärää: 1) Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen 2) Toisten huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen 3) Itsenäisyyden asteittainen lisääminen Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on, että jokaisen lapsen yksilöllisyyttä arvostetaan ja luodaan perusta sille, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen tarkoittaa kasvatuspäämääränä sitä, että jokainen lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. Varhaiskasvatus luo omalta osaltaan edellytyksiä hyvän yhteiskunnan ja yhteisen maailman muodostumiselle. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen kasvatuspäämääränä tarkoittaa sitä, että lapsi edellytystensä mukaisesti voi tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi kokee oppimisen iloa omasta toiminnastaan ja oppii luottamaan omaan osaamiseensa. Hän saa oppia omatoimisuutta niin, että tarpeellinen aikuisen huolenpito on kuitenkin koko ajan lähellä. 4.3 HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Samoin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi on sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Parhaimmillaan hoitotilanne yhdistyy kasvatustapahtumaan ja muodostaa oppimistilanteen. Rovaniemeläisessä varhaiskasvatuksessa näemme hyvän perushoidon ja hyvin sujuvat arjen käytännöt kasvun tukemisen edellytyksenä ja arvokkaina lapsen yksilöllisen oppimisen tilanteina. Yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa perushoitotilanteille on asetettu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet ja kasvattajan tehtävänä on varmistaa niiden toteutuminen käytännössä. Ensiarvoisen tärkeää kaikissa arjen tilanteissa on aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus, kiireettömyys ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Perushoidon laatukriteerit o Perushoito on laadukasta; kiireetöntä, rauhallista ja jokainen lapsi saa aikuisen läheisyyttä, hellyyttä ja ymmärrystä. o Lapsen erilaiset tunnetilat hyväksytään, häntä arvostetaan, kannustetaan sekä autetaan sietämään pettymyksiä. o Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti. Häntä tuetaan toiminaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä ystävyys- ja kaverisuhteisiin ja ristiriitojen ratkaisemiseen. Lapselle taataan kaiken kattava turvallisuus. o Erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevat lapset toimivat yhdessä muiden lasten kanssa o Vanhempien kanssa keskustellaan, sovitaan ja kirjataan perushoidon eri osa-alueiden konkreettiset ja realistiset tavoitteet (hoidolliset/kasvatukselliset/opetukselliset). Tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti o Sairastuneen lapsen hoidosta on laadittu selkeät ohjeet yhdessä terveydenhuollon kanssa. Ohjeistus on vanhempien tiedossa ja sitä noudatetaan. 12

4.4 OPPIMISEN ILO Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut. Toimiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi voi kokea oppimisen ja onnistumisen iloa. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. Lapsen näkeminen oppijana edellyttää kasvattajilta herkkyyttä lapsen tunteille ja hyvinvoinnille. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteiset asenteet oppimiselle. 4.5 VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖSTÖ LAPSEN HYVINVOINNIN JA OP- PIMISEN TUKENA Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että koko kasvatusyhteisöillä ja jokaisella yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja tietoisuus. Lapsen hyvinvoinnin perusta on niiden aikuisten varassa, jotka elävät arkea lapsen kanssa. Lapsen tärkein aikuissuhde on suhde vanhemman ja lapsen välillä; vastuullinen vanhemmuus on ainutlaatuinen haaste, jonka ydinasioita ovat rakastaminen ja huolenpito, turvallisten rajojen asettaminen ja vastuullisten arjen valintojen tekeminen perheessä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillinen osaaminen pohjautuu kelpoisuuden tuottamaan koulutukseen ja työkokemukseen. Ammattitaito täydentyy työyhteisössä yhteisen työssä oppimisen ja osaamisen jakamisen ja suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen avulla. Jatkuvan oppimisen periaate haastaa jokaisen kasvattajan tiedostamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään omaa työtään ja ammattitaitoaan. Varhaiskasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta ja herkkyyttä reagoida lapsen tarpeisiin. Aikuisen tehtävänä on lapsen kehityksen systemaattinen ja tietoinen havainnointi sekä havaintotiedon huomioiminen toiminnan suunnittelussa. Kasvattajat mahdollistavat hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta sekä vaalivat lapsen ystävyyssuhteiden ja hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Tietoinen ja tavoitteellinen kasvatus ja opetus ovat kasvattajille ja kasvattajayhteisölle valintojen tekemistä. Näkemys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta ohjaa kasvattajan toimintaa. Kasvattaja on tietoinen lapsen kasvun ja oppimisen mahdollisuuksista. Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarvitsemansa avun. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa moniammatillinen kasvattajayhteisö koostuu erilaisen koulutuksen ja työkokemuksen omaavista henkilöistä. Moniammatillisessa työyhteisössä on tärkeää hyödyntää työntekijöiden erilaisia vahvuuksia ja koulutustaustoja. Kasvattajat kunnioittavat toistensa kokemuksia ja näkemyksiä. Kasvattajayhteisön ammatillisen tietoisuuden rakentuminen on pitkä prosessi ja sitä tukee jatkuva dialogi ja oman sekä kasvatusyhteisön toiminnan tietoinen reflektointi. Kasvatuskulttuurin kehittämisestä on vastuussa koko työyhteisö ja se edellyttää sitoutumista toimivan työyhteisön rakentamiseen. On tärkeää, että kasvatusyhteisöllä on yhtenevä käsitys toiminnan tavoitteista eli perustehtävästä. Parhaiten yhteinen päämäärä saavutetaan jakamalla koulutuksen ja kokemuksen tuoma 13

tieto, taito ja osaaminen kasvattajien kesken. Moniammatillisen tieto-taidon hyödyntäminen takaa lapselle hyvän hoidon, kasvatuksen ja opetuksen. Henkilöstön osaamiseen ja työyhteisöön liittyvät laatukriteerit o Päivähoitohenkilöstö on ammatillista ja koulutettua ja arvioi ja kehittää jatkuvasti ammatillista osaamistaan ja omaa työtään yhdessä sovitulla tavalla. o Työn vaatimusten muuttuessa henkilöstö saa lisäkoulutusta. o Päivähoitohenkilöstö kiinnittää aktiivisesti huomiota työhön liittyviin asioihin, kuten toimintatapoihin, työilmapiiriin ja ongelmatilanteisiin. o Henkilöstö keskustelee avoimesti, rakentavasti ja säännöllisesti työhön ja henkilöstön keskinäiseen yhteistyöhön liittyvistä asioista. o Työyhteisön ilmapiiri on myönteinen. o Työyhteisöllä on yhteisesti sovitut toimintatavat, periaatteet ja käytännöt (esim. toiminnan suunnittelu, keskinäinen yhteistyö, ongelmien ratkaisu, palautteen antaminen). o Työyhteisön ongelmatilanteisiin haetaan ratkaisua heti ongelman ilmettyä. o Työtä tehdään tiiminä, jossa jokainen vastaa omasta osuudestaan ja hyödyntää omaa koulutustaan ja osaamistaan. o Jokaisella työntekijällä on vastuualueensa työyhteisössä. Työntekijä toimii sen mukaisesti. Johtajuudelle asetut laatukriteerit o Henkilöstö saa esimieheltä palautetta ja tukea työlleen. o Henkilökohtaiset ja/tai tiimien kehityskeskustelut käydään vähintään 1 x vuodessa. o Asiakasta koskevat päätökset tehdään nopeasti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Johtaja vastaa, että tehdyt päätökset ovat lain ja asetuksen mukaisia. o Vanhemmille tiedotetaan selkeästi yksikön toiminnasta ym. päivähoitoon liittyvistä asioista. o Päiväkodin johtaja ylläpitää pedagogista keskustelua päiväkodissa. 4.6 KASVATUSKUMPPANUUS KANNATTELEE LASTA Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Vanhempien oman lapsen tuntemus ja henkilöstön ammatillinen asiantuntijuus yhdistyvät tavoitteena lapsen hyvinvointi. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella havaittavissa olevat vahvuudet ja mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteiset toimintaperiaatteet lapsen tukemiseksi. Päivähoitohenkilöstön ammatillinen tietotaito Lapsen hyvinvointi Vanhempien sydämen osaaminen 14

Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, dialogisuuden ja luottamuksen periaatteille. Kasvatuskumppanin aito kuuleminen on eläytyvää kuuntelemista ja läsnäoloa vuorovaikutustilanteessa. Kuuleminen edellyttää rohkeutta asettua haastaviin vuorovaikutustilanteisiin ja myös kriittisen palautteen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Molemminpuolinen kunnioitus näkyy kasvatuskumppanuudessa toisen ihmisen arvostamisena ja hyväksymisenä. Kuulemisen ja kunnioituksen periaatteet ovat pohjana luottamuksen syntymiselle. Hyvää luottamussuhdetta rakennetaan arkisissa vuoropuheluissa ja yhteisissä kohtaamisissa. Luottamuksellisen ilmapiirin syntyminen avaa kasvatuskumppaneille mahdollisuuden ottaa puheeksi myös vastoinkäymisiä ja yhdessä sopia keinoista lapsen hyvinvointia tukevan arjen takaamiseksi. Kasvatuskumppanuudessa dialogin periaate todentuu tasa-arvoisessa vuoropuhelussa, jossa osapuolet etsivät yhteistä ymmärrystä lapseen liittyvissä asioissa. Dialogissa on oleellista vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä ja keskustelun kautta sopia yhteisistä käytännöistä ja toimintaperiaatteista. Dialogin avulla kuva lapsesta monipuolistuu ja vanhemmuus vahvistuu, kun vanhemmat ja työntekijät saavat mahdollisuuden jäsentää uudella tavalla hankaliksi kokemiaan tilanteita. Henkilöstöllä on vastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuudessa tavoitteena on luoda sisällölliset ja rakenteelliset edellytykset vanhempien aidolle osallisuudelle ja varmistaa se, että vanhemman oman lapsen tuntemus tulee kuulluksi ja vastaanotetuksi vuoropuhelussa kasvatushenkilöstön kanssa ja vaikuttavaksi elementiksi varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Kasvatuskumppanuus ei tule koskaan valmiiksi. Se vaatii jatkuvaa arjen työtä; se on prosessi, asenne ja olemisen tila. Rovaniemeläisessä varhaiskasvatuksessa toteutamme kasvatuskumppanuutta seuraavin arkityön menetelmin: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi rakentuu ensimmäisestä tutustumiskäynnistä alkaen vanhempien asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Lapsen varhaiskasvatuskeskusteluissa korostuu vanhempien kuuleminen ja molemminpuolinen pyrkimys toimia rakentavasti lapsensa asioissa. Jokaisesta lapsesta tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmasta sovimme myös yhteistyökäytännöistä perheen yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Pidämme vanhemmat ajan tasalla oman lapsen kehityksestä ja päivähoidon toiminnasta päivittäisten keskustelujen avulla. Mitä enemmän vanhemmat tietävät päivähoidon arjesta, sitä paremmat mahdollisuudet vanhemmilla on olla osallisina hyvän varhaiskasvatuksen rakentamisessa. Toimintayksikkökohtaisesti järjestämme vuorovaikutuksellisia vanhempainiltoja, joissa suunnittelemme yhdessä päivähoitoyksikön toimintaa. Henkilöstö saa täydennyskoulutusta kasvatuskumppanuuden toteuttamiseen/syventämiseen 15

Laatukriteerit henkilöstön ja vanhempien väliselle yhteistyölle o Perheen asiantuntemusta lapsensa kasvattajana arvostetaan ja tuetaan o Vanhempien ja päivähoitohenkilöstön kasvatuskumppanuuden perustana on tasavertaisuus, luottamuksellisuus, aktiivisuus ja avoimuus sekä ehdoton vaitiolovelvollisuus. o Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin lapsen kasvusta, kehityksestä ja lapsen päivittäisistä kokemuksista o Vanhemmille kerrotaan yhteistyöstä eri yhteistyöverkostojen kanssa ja sovitaan tietojen välittämisestä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. o Jokaisen perheen päivähoitoa koskevat tarpeet ja toiveet selvitetään päivähoitoon tutustuttaessa/uuteen päivähoitopaikkaan siirryttäessä (alkuhaastattelu) o Henkilöstö ottaa huomioon perheen elämänarvot, kasvatusnäkemykset ja yksilölliset tarpeet päivähoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa o Vanhempien kanssa tehdään lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetussuunnitelma, jossa sovitaan yhteisistä toimintaperiaatteista ja yhteistyön tavoista o Vanhemmat ja henkilöstö keskustelevat ja arvioivat yhteisten suunnitelmien toteutumista sovituin määräajoin, vähintään kerran vuodessa o Vanhemmat ja henkilöstö välittävät keskenään tietoa lasten kehityksestä, kasvatusasioista ja tukevat toisiaan ongelmatilanteissa o Vanhemmat saavat henkilökunnalta tukea kasvatustehtävään (esim. päivittäiset keskustelut, kasvatuskeskustelut, vanhempainillat) o Henkilöstö on aktiivinen ja vastuullinen vuorovaikutuksessa vanhempien ja yhteistyökumppaneiden kanssa o Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua päivähoitopaikan toiminnan suunnitteluun ja opetussuunnitelmien laadintaan 4.7 LASTA TUKEVA TOIMINNAN JA OPPIMISEN YMPÄRISTÖ Näkemys lapsesta aktiivisena toimijana, oman oppimisensa subjektina edellyttää, että päivähoidossa tavoitteita asetetaan myös toiminta- ja oppimisympäristölle. Hyvä kasvun ja oppimisen ympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä antaa mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Lapsen tärkein toimintaympäristö on oma koti ja perhe, johon hänellä on pysyvimmät ja jatkuvimmat siteet. Lapsen hyvinvointi, kasvu ja oppiminen ovat sidoksissa siihen ympäristöön, jossa lapsi elää ja toimii. Perheen asuinpaikka, ystävyyssuhteet, lähiverkosto ja kulttuuri vaikuttavat lapseen. Lapsen kehitysvaihe muokkaa myös perheen toimintaa. Lapsen hyvinvointia tukevan lapsen varhaiskasvatusympäristön rakentaminen on osa tavoitteellista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatusympäristön merkittävin tekijä on aikuinen, jolla on herkkyyttä pysähtyä lasten kysymysten äärelle, tarkastella ympäristöä lapsen näkökulmasta, kykyä hyödyntää olemassa olevan ympäristön mahdollisuuksia ja halua tavoitteellisesti uudistaa kasvun ja oppimisen ympäristöä lapsen ja lapsiryhmän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. 4.7.1 FYYSINEN YMPÄRISTÖ Fyysisiin tekijöihin kuuluvat lasten käytettävissä olevat tilat, lähiympäristö, välineet ja materiaalit. Fyysiseen toimintaympäristöön kuuluu myös päivähoitopaikan monia mahdollisuuksia tarjoava lähiympäristö, jonka hyödyntäminen lasten toiminnassa avaa lapselle tilaisuuden moniin elämyksiin ja oppimiskokemuksiin. 16

Fyysinen toiminta- ja oppimisympäristö on turvallinen. Sen tulee olla riittävän haasteellinen, monipuolinen ja lapsen mielenkiintoa herättävä. Tietoisesti lapsen ikätason ja kiinnostuksen kohteiden mukaan muokattu ympäristö tukee sekä lapsiryhmän että lapsen toimintaa ja oppimista. Sisätilojen tulisi olla muunneltavissa lasten erilaisiin tarpeisiin: ryhmätoimintoihin, pienryhmätoimintaan, pitkäkestoisiin leikkeihin ja myös mahdollistaa lapsen mahdollisuus olla hetki omassa rauhassa. Hyvässä oppimisympäristössä lasten toimintavälineet ovat näkyvillä ja lasten saatavilla. Ympäristön tulee mahdollistaa lapsen luontaisia tapoja toimia ja oppia: leikkiä, liikkua, tutkia, taiteilla. Lasten toimintaa ja oppimista edistävän fyysisen varhaiskasvatusympäristön muotoamisessa lapsi itse on vahvasti osallinen. Lapsen mahdollisuus itse osallistua oppimisympäristön suunnitteluun ja järjestämiseen on samalla lapsen yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta tukeva pedagoginen prosessi. Fyysisen ympäristön laatukriteerit o Päivähoitopaikan ulko- ja sisätilat ovat siistit ja viihtyisät sekä takaavat lapsille mahdollisuuden erilaisiin toimintoihin, leikkiin ja hiljaiseen työskentelyyn (yksin tai erikokoisissa ryhmissä). o Toimintavälineet ovat turvalliset. o Lapsille tarkoitetut materiaalit ja välineet ovat lasten saatavilla. o Henkilöstö, vanhemmat ja lapset arvioivat päiväkodin sisä- ja ulkotilojen turvallisuutta, toimivuutta ja muutostarpeita. Arvioinnista saatu tieto näkyy tilojen järjestelyissä. 4.7.2 PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ Psyykkinen toiminnan ja oppimisen ympäristö muodostuu varhaiskasvatusympäristön tunneilmapiiristä, johon jokainen toimija vaikuttaa. Kiireettömyys, rauhallisuus, määrätietoisuus, turvallisuus, huumori ja joustavuus luovat hyvän varhaiskasvatusilmapiirin. Kasvattajien keskinäinen, myönteinen ja toisiaan kunnioittava vuorovaikutus ja yhtenäinen kasvatusnäkemys antavat lapsille mallia yhteistoiminnasta ja luo lapsen hyvinvointia edistävän varhaiskasvatusympäristön. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä lapsi tulee hyväksytyksi, nähdyksi, kuulluksi, huomioiduksi ja ymmärretyksi. Aikuisen empaattinen suhtautuminen lapsiin on hyvän psyykkisen varhaiskasvatusympäristön perusta. Turvallisessa ympäristössä aikuinen on aidosti läsnä: Aikuisen tehtävänä on olla herkkä lasten tarpeille, myönteisen ilmapiirin luoja ja turvallinen rajojen asettaja. Perusajatuksena on se, että syli on aina tarjolla ja turvallinen aikuinen on lapsen saatavilla. Aikuisella on aikaa kuunnella lasta ja keskustella rauhassa lapselle tärkeistä asioista. Havainnoimalla lapsia aikuinen pystyy huomioimaan lapsen yksilöllisiä tarpeita ja vahvistamaan lapsen itsetuntoa kannustamalla tarpeen vaatiessa ja jakamaan kiitosta onnistumisen hetkillä. Turvallista ja rauhallista ilmapiiriä edistetään porrastamalla toimintaa ja toteuttamalla toimintaa pienryhmissä. 4.7.3 SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Sosiaalinen oppimisympäristö rakentuu lasten kanssa toimivien aikuisten ja lasten ympärille. Lapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa. Toimiessaan vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa lapset muodostavat uusia käsityksiä jo olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla. Lapsi on tiedon rakentaja yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Erilaiset vertaisryhmät, toiminnalliset pienryhmät ja aikuisten ja lasten väliset ja lasten keskinäiset suhteet ovat merkittävä osa lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevaa sosiaalista oppimisympäristöä. 17

Varhaiskasvatusympäristön niin perhepäivähoidossa kuin päiväkodissa rakentuminen ja muuttuminen on päivähoidon toimijoiden yhteinen asia. Miltä siellä näyttää? Mitä siellä tehdään? Miten aikatauluja ja toiminnan rakenteita muokataan? Miten tiloja ja välineitä hyödynnetään? Minkälainen yhteinen toiminnan ja tekemisen kulttuuri on? Se, kuinka paljon lasten ajatukset näkyvät toimintaympäristössä ja kuinka lasta motivoiva ja hyvinvointia tukeva ympäristö on, riippuu aikuisten ratkaisuista. Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen laatukriteerit o Päivähoitopaikassa tuetaan suvaitsevaisuutta erilaisia ihmisiä kohtaan o Lapsiryhmällä on yhteiset säännöt, jotka on laadittu yhdessä lasten ja henkilökunnan kanssa o Lapsia tuetaan ystävyys- ja kaverisuhteiden rakentumisessa ja ristiriitojen ratkaisutaitojen kehittymisessä o Aikuiset puuttuvat kiusaamistilanteisiin ja takaavat lasten psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden (kiusaamiseen puuttumisen ja sen ehkäisyn suunnitelma) o Erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevat lapset yhdessä muiden lasten kanssa o Lapsiryhmän toiminta järjestetään sosiaalista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta edistäväksi Aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatukriteerit o Jokainen lapsi saa päivähoitopaikassaan aikuisen läheisyyttä, hellyyttä ja ymmärtämystä ja pääsee aikuisen syliin halutessaan o Jokaista lasta kuunnellaan ja hänen ajatuksiaan arvostetaan o Lapsen erilaiset tunteet hyväksytään. Häntä autetaan sietämään pettymyksiä ja kannustetaan yrittämään uudelleen, lohdutetaan surussa ja iloitaan yhdessä hänen kanssaan o Jokainen lapsi otetaan päivittäin vastaan ja hyvästellään henkilökohtaisesti o Aikuiset osoittavat kunnioitustaan kaikkia aikuisia ja lapsia kohtaan sanoin ja teoin 4.7.4 KIUSAAMISEN EHKÄISY JA SIIHEN PUUTTUMINEN Tutkimusten mukaan kiusaamista esiintyy jo varhaiskasvatuksessa ja siksi onkin tärkeää puuttua siihen mahdollisimman varhain ja ehkäistä sen syntymistä. Kiusaamisella voi olla vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset ja se vaikuttaa kiusatun ja kiusaajan lisäksi koko lapsiryhmään. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen edellyttää tietoisuutta sekä kiusaamisesta että sen ehkäisemisen keinoista. Varhaiskasvatuksessa jokaisen työntekijän tehtävä on havainnoida lapsiryhmää tarkasti ja sensitiivisesti sekä huolehtia siitä, että jokainen lapsi pääsee mukaan toimintaan ja leikkiryhmiin. Keskeisiä keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi ovat vuorovaikutustaitojen ja empatiakyvyn vahvistaminen sekä lasten myönteisten vertaissuhteiden ja ryhmässä toimimisen taitojen tukeminen. 1 Rovaniemen päivähoidossa henkilöstölle on järjestetty koulutusta kiusaamisen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Lisäksi jokaisen yksikön varhaiskasvatussuunnitelman osana tulee olla yhdessä henkilöstön kanssa laadittu kiusaamiseen puuttumisen ja sen ehkäisyn suunnitelma. 1 Kirves, M. & Stoor-Grenner, M. 2010. Kiusaavatko pienetkin lapset? Helsinki: MLL. Kirves, M. & Stoor-Grenner, M. 2010. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. Helsinki: MLL. 18

Suunnitelmassa tulisi olla kirjattuna ainakin seuraavat asiat: 1) henkilöstön yhteinen näkemys kiusaamisesta ja yhteinen tavoite kiusaamisen ehkäisemiseksi, 2) kiusaamisen ehkäisyn keinot 3) kiusaamiseen puuttumisen keinot sekä seuranta, 4) yhteistyö vanhempien kanssa, 5) dokumentointi ja suunnitelman arviointi sekä 6) suunnitelman päivittäminen ja siitä tiedottaminen. Ryhmäkohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin on hyvä kirjata myös ryhmäkohtaisesti kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keinot, sillä ne määräytyvät juuri sen hetkisen ryhmän ja lasten taitojen mukaan ja voivat vaihdella hyvinkin paljon eri ryhmien välillä. 5 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN 5.1. LAPSILÄHTÖINEN VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus on vuorovaikutusprosessi, jossa lapsi omaehtoisen, elämyksellisen ja kokemuksellisen toiminnan kautta, vertaisryhmäkontaktien sekä aikuisten tavoitteisen ohjauksen avulla kasvaa aktiivisena toimijana (Hujala 1996). Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja kehittää lapsen tervettä ja vahvaa minäkäsitystä. Varhaiskasvatuksen lapsikäsitys perustuu kokonaisvaltaiselle näkemykselle lapsesta. Jokainen lapsi on yksilö, joka kasvaa, kehittyy ja oppii yksilöllisesti eri tavoin ja eritahtiin. Hyväksytyksi tuleminen omana itsenään luo lapselle turvallisuutta Kasvatus nähdään lapsen monipuolisen kehittymisen tukemisena. Lapsi on utelias, aktiivinen, aloitteellinen ja sosiaalinen. Hän tekee havaintoja ympäristöstään. Lapsi oppii leikeissään tekemällä ja kokemalla kaikkien aistien avulla. Varhaiskasvatus on ohjaavaa kasvatusta, jossa keskeistä on aikuisen ja lasten välinen vuorovaikutus myönteisessä ja rohkaisevassa ilmapiirissä. Varhaiskasvatuspedagogiikka tukee lapsen uteliaisuutta ja oppimisen iloa. Pieni lapsi oppii kokonaisvaltaisesti, aistien avulla ja kokemusten kautta. Leikki on lapsen luontaisin tapa toimia. Se on tutkimista, oppimista, oivaltamista, iloa, seikkailuja, harjoittelemista ja kokeilemista. Leikkiessään lapsi oppii elämiseen liittyviä taitoja. Kasvattajan tulee turvata leikin mahdollisuus sekä antaa tilaa ja aikaa lapsen leikille. Lapsilähtöinen varhaiskasvatus on aikuisten ja lasten yhdessä toteuttamaa. Se on lasten itsensä näköistä. Se ei perustu aikuisen valmiiksi suunnittelemiin malleihin eikä tuota päivittäin konkreettisia tuotoksia. Tärkeintä on lasten toiminta, kiinnostuksen kohteet ja arjen elämykset. Lapsi, henkilökunta ja vanhemmat kokoavat yhdessä Lapsen omaa kasvun kansiota, joka tekee näkyväksi lapsen yksilöllisen varhaiskasvatuspolun eri vaiheita. Lapsilähtöisen toiminnan laatukriteerit o Aikuiset tuntevat lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet ja ne näkyvät arkipäivän toiminnoissa o Lapsi saa tarvitessaan tukea ja opastusta joko aikuisilta tai lapsilta o Lapsia kannustetaan ilmaisemaan ja toteuttamaan omia ideoitaan ja ajatuksiaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa o Aikuiset käyttävät tilannekohtaisesti erilaisia lapsen ja lapsiryhmän tarpeisiin vastaavia menetelmiä toiminnassa o Lapsen toimintaa dokumentoidaan monipuolisesti muun muassa kasvunkansioon yhdessä vanhempien kanssa 19