Utajärven lukion kehittämisohjelma

2012 Utajärven lukion kehittämisohjelma Utajärven sivistyslautakunta 25.1.2012

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 Lukion kehittämisryhmä... 4 2. Kehittämisohjelman valmistelu... 5 3. Taustaa... 5 3.1. Utajärven lukion 30 vuotta... 5 YHTEENVETO UTAJÄRVEN LUKIOSSA ALOITTANEISTA... 6 3.2. Lukioon tulijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat tekijät... 7 4. Lukionkoulutuksen eri vaihtoehtojen ennakkoarviointi... 8 5. Valtion lukiopolitiikka... 112 6. Nykyiset päätökset... 112 7. Ehdotukset lukion kehittämiseksi... 12 7.1. Määrätään lukion keskiarvorajaksi 7,0... 12 7.2. Lisätään tutustumista jatko-opintopaikkoihin... 13 7.3. Vapaaehtoinen työelämään tutustumiskurssi lukion 1. ja 2. vuosiluokalla... 13 7.4. Valinnaiskurssien lisääminen... 13 7.5. Maksuttomat koulukyydit lukiolaisille... 14 7.6. Hankitaan lukiolaisille kannettavat tietokoneet asteittain siten, että lukion aloittava ikäluokka saa ne syksyllä 2011.... 15 7.7. Opintomatkat osana lukion opiskelua... 16 7.8. Opettajan ammatillisen kehittymisen tukeminen... 17 7.9. Utajärven kunta tehostaa toimenpiteitä lasten, nuorten ja heidän perheidensä moniammatilliseksi tukemiseksi. Tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen opiskeluympäristö sekä koulussa että kotona.... 17 8. Esitysten kustannusvaikutukset... 19 9. Loppuyhteenveto... 19

10. Liitteet... 20 Liite 1. LUKION JA YLÄKOULUN OPPITUNNIT LV. 2011-12 MUUTETTUNA, ETTÄ YLÄKOULU ON KAKSISARJAINEN... 20 Liite 2. YHTEENVETO HUOLTAJIEN VASTAUKSISTA... 21 Liite 3. YHTEENVETO LUKIOLAISTEN JA 8-9-LUOKKALAISTEN LUKION KEHITTÄMISPÄIVÄSTÄ... 22 Liite 4.... 22

1. Johdanto Sivistyslautakunta asetti kokouksessaan 25.5.2011 lukion kehittämisryhmän. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Sivistystoimenjohtaja lukion rehtori täydensivät kokouksessaan 8.8.2011 siten, että lukioryhmään nimettiin Jari Kettukankaan tilalle Kyösti Ypyä ja lisäksi yläkoulun opinto-ohjaaja Aulikki Piirainen ja Peruskoulun 0-5 luokkien rehtori Erkki Väänänen. Perussyy kehittämisryhmän nimeämiseen oli lukioon tulijoiden voimakas väheneminen parin viimeisen lukuvuoden aikana. Lukion säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sinne menisi noin 45-50 prosenttia ikäluokasta. Lukion kehittämisryhmä Puheenjohtajana sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kaisu Merilä kehittämishankkeen ydinryhmä, lukion opettajat: Tapani Blomster, Esko Laulajainen, Irja Pennanen, Satu Grip Sivistystoimenjohtaja Hanna Värri Luottamushenkilöt: Johannes Nissinen, Aino Isoniemi Vanhempien edustajat: Tarja Varanka, Pertti Kamula Lukion oppilaskunnan edustajat: Irina Korva, Anniina Vitikka Opinto-ohjaajat: Kyösti Ypyä, Aulikki Piirainen Perusopetuksen 0-5 luokkien rehtori: Erkki Väänänen Tarvittiin sekä lyhyen tähtäimen houkuttimia että pitkän tähtäimen lukion kehittämisohjelma. 3

2. Kehittämisohjelman valmistelu Sivistyslautakunnan asettama lukion kehittämisryhmä kokoontui elokuun 18. ja syyskuun 15. päivä 2011. Kummassakin kokouksessa käytiin monipuolista keskustelua lukion tilanteesta, oppilasmäärän laskun syistä ja erilaisista toimenpiteistä lukion vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Yhdeksi perusajatukseksi nousi, että lukion kehittämiseen tulee saada mukaan lukiolaiset, peruskoulun ylempien luokkien oppilaat ja sekä lukiolaisten että yläkoululaisten vanhemmat. Lukiolaiset ja ne peruskoulun 8- ja 9- luokkalaiset, jotka halusivat, osallistuivat lukion kehittämisiltapäivään 17.10.2011. Vanhempainilta 8- ja 9-luokkien huoltajille pidettiin 19.10.2011 ja siinä alustettiin vanhemmille lukion kehittämisestä Wilmassa tehtyä kyselyä. Kysely tehtiin myös lukiolaisten huoltajille. 13.12.2011 pidettiin lukiolaisille ja niille 8.- ja 9.-luokkalaisille, jotka halusivat tulla mukaan, info- ja keskustelutilaisuus lukion ydinryhmän koostamista kehitysehdotuksista. Myös koko Utajärven opettajakunnalla on ollut mahdollisuus tehdä esityksiä lukion kehittämiseksi. 3. Taustaa 3.1. Utajärven lukion 30 vuotta Koko Utajärven lukiohistorian lukioon tuloprosenttien keskiarvo on 45,58 %. Lukioon on yleensä tultu mielellään ja varsinkin peruskoulussa hyvin pärjänneet ovat kokeneet sen hyväksi jatkoopintovaihtoehdoksi. Lukiosta on kolmessakymmenessä vuodessa valmistunut 529 ylioppilasta, jotka ovat erilaisissa työtehtävissä ympäri maailmaa. Kevään 2010 yhteisvalinnassa tuli selvä muutos aikaisempaan. Utajärven lukioon haki ensimmäiselle sijalle vain 7 opiskelijaa. Syksyllä lukion kuitenkin aloitti 18 uutta opiskelijaa. Ensimmäisellä sijalla olleet 7 hakijaa oli koko 49 opiskelijan ikäluokasta vain 14,2 %, lukion aloittaneiden 18 opiskelijan prosenttiosuus koko ikäluokasta oli 36,7 %, joka on huonoimpia koko lukiohistorian ajalta. Kevään 2011 yhteisvalinnassa syöksykierre jatkui. Utajärven lukioon haki 44 yhdeksäsluokkalaisesta vain 4 oppilasta ja yleensä lukiokoulutukseen 8. Lopulta lukioon tuli syksyllä 2011 yksitoista uutta lukiolaista. Tämä on 25 prosenttia ikäluokasta ja tarkoittaa kaikkia lukioon hakeneita, sillä muihin lukioihin ei mennyt yhtään. Koko valtakunnassa lukioon hakee 50 prosenttia ikäluokasta. 4

YHTEENVETO UTAJÄRVEN LUKIOSSA ALOITTANEISTA Vuosi peruskoulusta päässeet Utajärven lukiossa prosenttia ikäluokasta Ylioppilaat aloittaneet 1982 64 21 32,8 1983 58 20 34,5 1984 56 17 30,4 1985 43 22 51,2 19 1986 50 21 42,0 13 1987 44 16 36,4 17 1988 45 31 68,9 16 1989 49 26 53,1 16 1990 49 18 36,7 12 1991 60 22 36,7 21 1992 51 20 39,2 18 1993 48 32 66,7 12 1994 55 25 45,5 19 1995 57 29 50,9 25 1996 45 28 62,2 21 1997 55 31 56,4 18 1998 58 32 55,2 22 1999 54 20 37,0 23 2000 69 33 47,8 27 2001 47 19 40,4 28 2002 42 16 38,1 17 2003 43 19 44,2 32 2004 45 21 46,7 16 2005 54 31 57,4 13 2006 54 23 42,6 16 2007 59 30 50,8 15 2008 58 24 41,4 23 2009 59 23 40,0 22 2010 49 18 36,7 26 2011 44 11 25 22 Keskiarvo koko lukion ajalta 45,58 529 5

3.2. Lukioon tulijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat tekijät Tosiasia yleisesti ottaen on, että mitä pitempi koulutus, sitä parempi palkka ja vähemmän työttömyyttä. Kuitenkaan tällaiset asiat näyttävät tuntuvan nuorista liian kaukaisilta. Lukioon tulijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat monet tekijät. Ammatillisen koulutuksen suosio on valtakunnallisestikin kasvanut. Vanhemmille suunnatusta kyselystä paljastuu seuraavia lukioon tulijoiden määrän vähenemistä selittäviä tekijöitä: - ammatillinen koulutus tarjoaa nopean tien ammattiin - isojen paikkakuntien veto ja harrastusmahdollisuuksien puute omalla paikkakunnalla - vapauden ja itsenäistymisen tahto Nuorten itsensä antamissa vastauksissa toistuu sama asia: halutaan pois Utajärveltä ja nopeasti ammattiin. Lisäksi moititaan Utajärven harrastusmahdollisuuksia. Lukion kakkosluokkalaisia Utajärven kunnan sähköisen hyvinvointikertomuksen mukaan lastensuojelulliset toimenpiteet Utajärvellä ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Tämä kertonee siitä, että nuorten ja heidän perheidensä ongelmat ovat vastaavasti lisääntyneet Opettajien havainnot kertovat siitä, että yläkoulussa nuorten asenteet ovat muuttuneet. Opiskelumotivaatio on vähentynyt ja tavoitteellinen pyrkiminen eteenpäin on laskenut. Halutaan nopeasti ja helposti ammattiin. 6

4. Lukionkoulutuksen eri vaihtoehtojen ennakkoarviointi Seuraavassa on arvioitu neljän mahdollisen lukion tulevaisuudenkuvan vaikutuksia Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehtojen 1-X vaikutukset alla olevista näkökulmista: Ei tehdä mitään (annetaan tilanteen olla nykyisellään) Lukio lakkautetaan Lukio toimii etälukiona Lukiotoimintaa kehitetään (esim. erilaisilla toimenpiteillä, jotka luetellaan toisaalla) Asiakkaat, kuntalaiset : - Onko päätöksen kohteena jokin tietty ryhmä? - Mitkä tekijät ja miten vaikuttavat ryhmään: Elinolosuhteet (työolot, asumisolot, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet) Elintavat ja valinnat (tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta) Kulttuuriset tekijät (identiteetti, osallisuus, yhteisöllisyys) Palvelujen tasa-arvoisuus Päätös koskee peruskoulun päättäviä ja ensimmäiseen jatkokoulutuspaikkaan hakeutuvia nuoria. Epävarmuus lukion tulevaisuudesta jatkuu ja tuo epävarmuutta myös niille nuorille, jotka hakeutuvat lukioon. Lukioon tulijoiden määrä vähenee. Päätös koskee peruskoulun päättäviä ja ensimmäiseen jatkokoulutuspaikkaan hakeutuvia nuoria. Heidän kaikkien on lähdettävä peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen muualle. Lukioon menijöiden ja heidän huoltajiensa kustannukset opiskelusta kasvavat. Peruskoulun pätevä opetus vaarantuu, koska aineenopettajille ei riitä oppitunteja. Opetus järjestetään jostakin päälukiosta etäopetuksena. Tyrnävän ja Ylikiimingin kokemusten perusteella tällaiseen opiskeluun kykenevät lukioikäisistä vain kypsyneimmät. Nuori kaipaa opiskelupaikaltaan myös muuta kuin mahdollisuuden opiskella. Sosiaalinen kanssakäyminen muiden opiskelijoiden kanssa on hyvin tärkeää. Pääosa lukioon hakevista hakee johonkin muualle tavalliseen lukioon. Mahdollisuus lukioopiskeluun säilyy ja sen vetovoima lisääntyy. Lukio tarjoaa valinnaiskurssiensa kautta nuorille sellaista toimintaa, joka lisää heidän viihtymistään Utajärvellä pitempään. 7

Talous: Kustannukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Aiheuttaako kustannuksia muualla, vaikka säästöjä toisaalla? Prosessi ja palvelujen järjestäminen: Palvelujen johtaminen ja kehittäminen Poikkihallinnollinen yhteistyö Eri palvelujen kuormittuminen Yhtenäiset (hoito) - työketjut Lukion kokonaiskustannukset pienenevät oppilasmäärän vähetessä, mutta yksikkökustannukset nousevat. Epävarmuus heijastuu myös lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lukioon tulijoiden määrä selviää vasta loppukesällä ja tämä vaikeuttaa toteutuvien kurssien arviointia ja lukujärjestyksen tekoa. Kunnan menot koulutuksesta vähentyvät. Toisaalta lukion valtionosuudet jäävät pois. Toisen asteen koulutuksen puuttuminen voi toisaalta vaikuttaa väkiluvun vähenemiseen ja siten vähentää verotuloja. Peruskoulun opetuksen organisointi menee uusiksi. Kaksisarjainen yläkoulu ei yksistään anna opetusvelvollisuustunteja monenkaan aineenopettajan kohdalla. Tarvitaan usean aineen pätevyyksiä. Mahdollisuudet kaikilta osin pätevän opetuksen järjestämiseen kaventuvat. Lukion kokonaiskustannukset pienenevät oppilasmäärän vähetessä, mutta yksikkökustannukset nousevat. Lukiokoulutuksen organisoi päälukio. Peruskoulun puolella vaikutukset ovat samat kuin lukion lakkauttamisella. Aineenopettajien tuntimäärä vähenee 130 viikkotuntia. Peruskoulun opetuksen organisointi menee uusiksi. Kaksisarjainen yläkoulu ei yksistään anna opetusvelvollisuustunteja monenkaan aineenopettajan kohdalla. Tarvitaan usean aineen pätevyyksiä. Mahdollisuudet kaikilta osin pätevän opetuksen järjestämiseen kaventuvat. Kunnan kustannukset lukiokoulutuksesta lisääntyvät, mutta tulevat takaisin valtionosuuksina ja verotuloina sekä kerrannaisvaikutuksina elinkeinoelämään. Jo kevään yhteisvalinnan jälkeen on tiedossa, että syksyllä lukion aloittaa tarpeellinen määrä opiskelijoita. Alkavan lukuvuoden samoin kuin koko lukion toiminnan suunnittelu on varmalla pohjalla. Peruskoulun opetusta voidaan suunnitella sillä olettamuksella, että aineenopettajien opetusvelvollisuustunnit löytyvät jatkossakin. Mahdollisuudet kaikilta osin pätevän opetuksen järjestämiseen säilyvät. 8

Henkilöstö: Henkilöstön määrä Kuormittuminen, jaksaminen, työajat Osaamistarpeet Yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet Organisaation tavoitteet: Utajärven strategian arvot ja tavoitteet Kunnan väkiluvun kehittyminen Vaikutukset ylipäätänsä kunnan vetovoimaisuuteen jatkossa Oman yksikön tavoitteet Opettajien epävarmuus jatkuu. Mahdollinen lukion loppuminen oppilasmäärän vähentymisen seurauksena aiheuttaa epävarmuutta töiden jatkumisesta. Lukion loppuminen vähentää noin 130 viikkotuntia aineenopettajien opetustunneista, joka tarkoittaa noin kuutta opettajanvirkaa. Utajärven kunnan kehittämisen painopisteet v. 2010-2012 ovat 1. Viihtyisä ja turvallinen asuminen 2. Vahva kuntatalous 3. Laadukkaat kuntapalvelut 4. Yhteisöllisyyden rakentaminen Noin kuuden opettajanviran tunnit vähenevät ja tämä aiheuttaa irtisanomisia. Jäljelle jäävien aineenopettajien opetusvelvollisuustunnit on täytettävä joko alakoulun tunneista tai useammasta oppiaineesta. Tarvitaan opettajien täydennyskoulutusta. Lukiokoulutuksen loppumisella on mm. seuraavia negatiivisia vaikutuksia: -väkiluku laskee, koska nuorten muuttoliike aikaistuu ja osa niistä perheistä, joille on tärkeää, että paikkakunnalla on lukio, muuttavat kunnasta tai jäävät asumaan sellaiseen kuntaan, jossa on lukio Uhka perusopetuksen tason laskusta vaikuttaa myös väkiluvun kehitykseen. Vaikutukset henkilöstöön ovat samat kuin lukion lakkauttamisella. Noin kuuden opettajanviran tunnit vähenevät ja tämä aiheuttaa irtisanomisia. Jäljelle jäävien aineenopettajien opetusvelvollisuustunnit on täytettävä joko alakoulun tunneista tai useammasta oppiaineesta. Tarvitaan opettajien täydennyskoulutusta. Mahdollisuus lukioopiskeluun omalla paikkakunnalla säilyy nimellisesti. Käytännössä vain harvat käyttävät tätä mahdollisuutta. Vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin lukion lakkauttamisella. Opettajat voivat tehdä työtään ja kehittää ammattitaitoaan siltä pohjalta, että työt jatkuvat. Lukio-opiskelu elpyy ja saa uutta vetovoimaa sekä hohtoa. tämä on kunnan tavoitteitten mukaista. 9

Johtopäätökset: 5. Yrittämisen toimintaympäristön jatkuva parantaminen Epävarmuus lukiokoulutuksen säilymisestä heijastuu negatiivisesti kunnan vetovoimaisuuteen, kuntapalveluihin ja käsitykseen Utajärvestä viihtyisänä ja turvallisena. asuinpaikkana Epävarmuus lukion tulevaisuudesta jatkuu ja tuo epävarmuutta myös niille nuorille, jotka hakeutuvat lukioon. Yksikkökustannukset nousevat Vaikeuttaa toteutuvien kurssien arviointia ja lukujärjestyksen tekoa Opettajien epävarmuus jatkuu -kunnan palveluvarustus heikkenee -Kunnan vetovoimaisuus heikkenee -vaikutukset päivittäistavarakauppaan ja mm. kukkakauppaan -vaikutukset mm. kulttuurija liikuntaelämään, kun nuoriso kokonaisuudessaan muuttaa pois peruskoulun jälkeen. Lukioon menijöiden ja heidän huoltajiensa kustannukset opiskelusta kasvavat. Peruskoulun opetuksen organisointi menee uusiksi Peruskoulun opetuksen taso uhattuna Negatiiviset kerrannaisvaikutukset Utajärven elinkeinoon, imagoon ja em. kautta kunnan talouteen. Onnistuu vain kypsyneimmiltä lukioikäisiltä. Aiheuttaa myös kustannuksia. Vaikutukset perusopetukseen ovat samat kuin lukion lakkautumisella. Lyhyellä aikavälillä kallein vaihtoehto, mutta pitemmällä aikavälillä valtionosuuksien lisäys kattaa kustannukset. Tukee parhaiten kunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Tällä vaihtoehdolla suurin todennäköisyys, että lukio ja sen merkittävät kerrannaisvaikutukset säilyvät Vaihtoehto, johon kannattaa panostaa 10

Epävarmuus lukiokoulutuksen säilymisestä heijastuu negatiivisesti kunnan vetovoimaisuuteen, kuntapalveluihin ja käsitykseen Utajärvestä viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana 5. Valtion lukiopolitiikka Valtion toimenpiteet tähtäävät kuntaverkoston karsimiseen ja siinä ohella myös lukioverkoston karsimiseen. Lukioverkoston karsimisen keinona käytetään varsinkin pienten lukioiden valtionosuuksin karsimista. Tilalle pienille kunnille tarjotaan etäopetusta koulutuksellisen tasa-arvon nimissä. Etäopetus ei ole ratkaisu 16 18 ikäisten nuorten lukiokoulutukseen pienillä paikkakunnilla. 6. Nykyiset päätökset Sivistyslautakunta hyväksyi 25.5.2011 seuraavat lukion kehittämistoimenpiteet - Kansainvälisyyskasvatusta tehostetaan siten, että joka ikäluokalla on kansainvälisyyshanke, joka huipentuu toisen opiskeluvuoden keväällä toteutettavaan opintoretkeen. Ulkopuolista rahoitusta haetaan EU-rahoituksena ja opetushallituksen rahoituksena. Lisäksi lukion talousarvioon varataan kansainvälisyyskasvatukseen oma määräraha osarahoituksena. - Lukion oppikirjastoon, jossa on tällä hetkellä ensimmäisen vuosiluokan oppikirjat, hankitaan ensi lukuvuodeksi 2. 11

vuosiluokan oppikirjat ja seuraavaksi lukuvuodeksi 3. vuosiluokan oppikirjat. Liikennekasvatuskurssi tietää lukiolaiselle noin 400 euron säästöä autokortin suorittamisessa. Koko lukioajan oppikirjat maksavat noin 1000 euroa. - Lukion opetussuunnitelmaan palautetaan liikennekasvatuskurssi, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen/alueellisen autokoulun kanssa. Lukion toisella vuosiluokalla on nyt kansainvälinen Comeniushanke, jossa partnerikoulut ovat Saksasta ja Italiasta ja Vaalan lukio toisena suomalaisena lukiona. Opiskelijat tekevät opintoretken Italiaan huhti-toukokuun vaihteessa 2012. Hankkeeseen on saatu EU-rahoitusta 16 000 euroa. Lukion ensimmäisen vuosiluokan kansainvälisyyshanke suuntautuu Espanjaan. Kansainvälisyyskasvatusta edesauttaa osaltaan Utajärven Lions Clubin päätös kustantaa vuosittain kaksi lukiolaista Lions Clubien nuorisovaihto-ohjelmiin. TaTaus Gymnasiumin oppilasorkesteri Saksasta Backnanin kaupungista vieraili Utajärvellä 8.-11.12.2011 Perustelut: 7. Ehdotukset lukion kehittämiseksi 7,0 lukuaineiden keskiarvo on sellainen, että opiskelijan voidaan olettaa pärjäävän lukio-opinnoissaan. 7.1. Määrätään lukion keskiarvorajaksi 7,0 Lukion keskiarvorajaksi määrätään peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo 7,0. Erityisperusteilla rehtori voi ottaa lukioon opiskelijoita alemmallakin keskiarvolla. Keskiarvoraja nostaa lukion imagoa ja kannustaa lukioon haluavia oppilaita opiskelemaan jo peruskoulussa. Lisäksi keskiarvoraja vähentää turhaa byrokratiaa, kun yhteisvalinnassa osoitetaan lukioon sellaisia 12

13 heikon peruskoulun päättötodistuksen saaneita oppilaita, jotka eivät ole päässeet ammatilliseen koulutukseen, mutta jotka eivät pärjää eivätkä tule lukioon. 7.2. Lisätään tutustumista jatko-opintopaikkoihin Perustelut: Sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa vastauksista kävi ilmi, että monellakaan lukioon tulijalla ei ole vielä selvillä millaisia jatkoopintomahdollisuuksia lukion jälkeen on tai mikä on opiskelijan oma ala. Työelämään tutustuttamiskurssilla helpotetaan opiskelijoiden realistista ammatinvalintaa. Näkemys mahdollisesta omasta ammatista kehittyy lukion aikana ja TET tukee tätä kehitystä. 9-luokkalaisille ekskursio Ouluun, jossa eri ammateissa olevat lukion käyneet henkilöt kertovat omista työtehtävistään ja lukion merkityksestä omalle uralleen. Kustannuksia tulee matkoista julkisten kulkuneuvojen taksan mukaisesti noin 2000. 7.4. Valinnaiskurssien lisääminen Opinto-ohjausta tehostetaan, lisäämällä tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin Oulun seudulla. Tämä koskee yliopiston lisäksi ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia. Lisätään lukion kurssitarjontaan erilaisia harraste- ja elämäntaitokursseja opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Samalla tarjotaan mahdollisuus eri oppiaineiden tuki- ja preppauskursseihin. Tutustumiskäynnit ovat vapaaehtoisia. Kustannuksia kertyy matkoista vuositasolla noin 2000. 7.3. Vapaaehtoinen työelämään tutustumiskurssi lukion 1. ja 2. vuosiluokalla Opinto-ohjausta tehostetaan myös sillä, että lukossa toteutetaan valinnainen työelämään tutustumiskurssi lukion ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat ovat tällöin TET:ssä valitsemillaan Oulun seudun työpaikoilla yhteensä viisi koulupäivää (5x 7 h = 35 h). Perustelut: Sekä oppilaiden että huoltajien kehitysehdotuksissa nousi voimakkaasti esille ehdotus, että lukiossa tulisi olla teoreettisten opintojen vastapainoksi erilaisia mm. taito- ja taideaineisiin liittyviä valinnaiskursseja. Esitettyjä toiveita harrastekursseista ovat mm. erilaisiin liikuntamuotoihin, musiikkiin, kuvaamataitoon, kädentaitoihin, kotitalouteen ja ilmaisutaitoon liittyvät kurssit. Elämäntaittoihin liittyviä toiveita ovat mm. omaan taloudenhoitoon ja kotitalouteen liittyvät kurssit.

Samaan kurssitarjottimeen voitaisiin lisätä myös eri oppiaineiden tukiopetus- ja preppauskurssit. Nämä toteutettaisiin tarpeen mukaan ja maksettaisiin opettajille pidettyjen tuntien mukaan. Kurssien toteuttamisessa käytetään pohjana Kalajoen lukion mallia erilaisten taito- ja taideaineiden kurssien toteuttamisesta. Kalajoen lukiossa on tiistai- ja torstaiaamuisin kaksi oppituntia taito- ja taideaineiden valinnaiskursseja läpi koko lukuvuoden. Utajärven lukiossa harrastekurssien- elämäntaitokurssien ja preppauskurssien kurssitarjotin toteutetaan siten, että joka tiistai klo 15 17 on kaksi oppituntia näitä kursseja. Kurssitarjottimessa on aina viisi vaihtoehtoa. Kurssit tuntia viikossa jakso A B C D E 1. 2 2 2 2 2 2. 2 2 2 2 2 3. 2 2 2 2 2 Kurssit tuntia viikossa F G H I J 4. 2 2 2 2 2 5. 2 2 2 2 2 6. 2 2 2 2 2 Osa kursseista on koko kursseja, osa lyhytkursseja. Yhteensä tiistain kurssitarjottimeen tulee 10 kurssia lukuvuodessa. Näihin kursseihin sisältyvät myös lukion teknisen työn ja kotitalouden kurssit, jotka nyt toteutetaan päivänaikaan lukion koulukohtaisina kursseina. Kun kurssit siirtyvät toteutettaviksi klo 15-17, helpottuu päiväkurssien toteuttaminen ilman päällekkäisiä valintoja jonkin verran. Lukion kustannuksia tiistain kurssitarjotin lisää 8 kurssin palkkakustannusten verran eli noin 14 000 euroa. Lisäksi matkakustannuksia ja tarveainekustannuksia tulee noin 5000 euroa lukuvuodessa. Harrastekurssien lisääminen on myös yksi keino lisätä lukioikäisten harrastusmahdollisuuksia ja viihtymistä paikkakunnalla. 7.5. Maksuttomat koulukyydit lukiolaisille Utajärven kunta tarjoaa lukiolaisille maksuttomat koulukyydit viiden kilometrin koulumatkalta ja järjestää mm. tiistai-illan valinnaisainetarjottimesta johtuvia tarvittavia lisäkyytejä. Perustelut: Hyvin useat pienet lukiot järjestävät opiskelijoille maksuttoman kyydityksen. (Ks. liite syksyllä 2011 tehdystä kyselystä). Monet lukiokunnat järjestävät lisäksi ylimääräisiä kyydityksiä. 14

Normaalisti kunta maksaa kyydityksen ja saa opiskelijalle tulevan omavastuuosuuden /nettomeno 43 /44 matkaa eli kuukaudessa kyyditysopiskelijaa kohti. Sivistyslautakunnan 23.4.2005 tekemä linjaus lukiolaisten kyydityksistä, sillä perusteella, että jos Utajärven lukion opiskelijoille järjestetään kunnan toimesta koulukyydityksiä, ne olisi tarjottava kaikille toisen asteen opiskelijoille, on loogisesti pätemätön. Siinä unohdetaan se, että Utajärven kunta on Utajärven lukion ylläpitäjä ja voi tarjota oman lukionsa opiskelijoille etuja, jotka eivät koske muiden ylläpitäjien oppilaitosten opiskelijoita. Jos sivistyslautakunnan tulkinta vuodelta 2005 olisi pätevä, se tarkoittaisi, että mm. ilmaiset oppikirjat ja muut lautakunnan Utajärven lukion opiskelijoille tarjoamat edut tulisi tarjota kaikille utajärvisille toisen asteen opiskelijoille. Maksuttoman kyydityksen järjestäminen tarkoittaa koulumatkojen suhteen tasoarvoista lähtökohtaa kaikille Utajärven lukion opiskelijoille ja lisäkyydit mahdollistavat kaikkien opiskelijoiden osallistumisen valinnaisainekursseille. Kustannusvaikutus on yli 10 kilometrin koulumatkoilta 43 euroa opiskelijaa kohti kuukaudessa ja lisäksi 5 10 kilometrin koulumatkat kokonaan. Tämä tarkoittaa yhteensä tämänhetkisillä lukion opiskelijoilla 11 500 euroa lukuvuodessa. Lisäkyydit tekevät arviolta n. 6 000 lukuvuodessa. 7.6. Hankitaan lukiolaisille kannettavat tietokoneet asteittain siten, että lukion aloittava ikäluokka saa ne syksyllä 2012. Perustelut Sivistyslautakunnan lukion kehittämispäätökseen 25.5.2011 sisältyy ajatus tulevaisuuden taitojen oppimisesta. Tämä tarkoittaa niitä taitoja, joita nykyiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään. Tällaisia taitoja ovat oman elämän hallinta, kansainvälisyys ja tietotekniset taidot. Oman elämän hallinnan taitojen harjaannuttaminen tapahtuu valinnaiskurssien kautta. Kansainvälisyyskasvatus on edennyt viime keväästä pitkän harppauksen. Yläkoululaisten ja lukiolaisten tietotekniset taidot vaihtelevat hyvin paljon. Kuitenkin niilläkin, jotka surffailevat netissä päivittäin, saattaa puuttua perusohjelmien, esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman, käyttötaito. Uusien tietotekniikkaan perustuvien opetusmenetelmien käyttöä estää se, että kaikilla lukiolaisilla ei ole kotona mahdollisuutta nettiin. Myös ylioppilastutkintolautakunnan suunnitelmissa on, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2014. Opettajien ja

opiskelijoiden riittävät tieto- ja viestintäteknologiset käyttötaidot varmistetaan. Opiskelijakohtaisista läppäreistä on seuraavat edut: - tiedon etsiminen netistä millä tahansa oppitunnilla - tietotekniikkaan perustuvien oppimisympäristöjen käyttö - uudet oppilaskeskeiset opiskelumuodot - tietotekniset taidot - Valmistautuminen ylioppilastutkinnon uudistukseen 7.7. Opintomatkat osana lukion opiskelua 15 Kustannukset vuositasolla ovat noin 6000 euroa alv0 (20 x 300 ). Lukion ensimmäisen vuosiluokan opiskelijat eduskunnassa. Lukion jokaisen vuosiluokan opiskeluun sisällytetään lyhempiä ja vähintään yksi pitempi opintomatka. Opiskelijat työstävät GeoPark-kurssin aineistoa 16

Perustelut: Edullisesti toteutetut opintomatkat Suomessa tuovat opiskeluun vaihtelua, hohtoa ja elämyksiä. Lisäksi joissakin tapauksissa yksi opintomatka opettaa enemmän kuin tuhat oppituntia Muutoin opettajien opetustyön ulkopuolisiin tehtäviin käyttämä työaika on suhteutettava opetustyön menestykselliseen hoitamiseen ja siihen, ettei oppilaiden oikeus pätevään opetukseen vaarannu. Yläkoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuudet matkustaa ja sitä kautta tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla saada itsetuntoa kohottavia kokemuksia ovat hyvin erilaiset. Lukio voi antaa tässä suhteessa merkittävän panoksen opiskelijoiden tulevaisuuteen. Kustannukset vuositasolla ovat 6 000 euroa (2 000 /vuosiluokka). 7.8. Opettajan ammatillisen kehittymisen tukeminen Koulun ja opettajan ydintehtävä on opettaminen ja kasvattaminen. Taataan opettajille edellytykset ydintehtävän menestykselliseen hoitamiseen ja mahdollisuudet täydennyskoulutukseen. Perustelut: Utajärven kunta on yhtenä verkosto-hankkeen kuntana hakenut rahoitusta Osaava -opettajien täydennyskoulutushankkeeseen. Rahoituksen saaminen on todennäköistä. 7.9. Utajärven kunta ja Oulunkaaren kuntayhtymä tehostavat toimenpiteitä lasten, nuorten ja heidän perheidensä moniammatilliseksi tukemiseksi. Tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen opiskeluympäristö sekä koulussa että kotona. Perustelut: Utajärven sähköinen hyvinvointikertomus vahvistaa, että useilla ulajärvisillä nuorilla ja heidän perheillään on lisääntyviä ongelmia: Seuraavat indeksit ovat Utajärvellä korkeammat kuin vertailukunnissa: Nuoret: - Sijoitukset kodin ulkopuolelle - lastensuojelulliset avohuollolliset tukitoimenpiteet - Nuorten päivittäinen tupakointi - koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työikäiset (huoltajat) - työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden vuoksi 17

- työkyvyttömyyseläkkeet yleensä - Pitkäaikaistyöttömät - Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaaloissa hoidetut Perinteisen sosiologisen tarvehierarkiakäsityksen mukaan ihmisen perustarpeet tulee olla kunnossa ennen kuin hän voi asettaa itselleen korkeampia tavoitteita, itsensä toteuttamisen tarpeita. Tämä pätee myös lapsiin ja nuoriin. Heidän perustarpeensa tulee olla kunnossa ennen kuin itsensä toteuttaminen mm. opiskelun kautta tulee mahdolliseksi. Utajärven kunta onkin ottanut lapset ja nuoret hyvinvointistrategian tärkeimmäksi kohderyhmäksi. Kuva: Maslovin tarvehierargia. 18

8. Esitysten kustannusvaikutukset Seuraavassa on esitetty lukion kehittämisohjelman kustannusvaikutukset vuositasolla. Toimenpide kustannus vuositasolla Tutustuminen 2 000 jatko-opintopaikkoihin Vapaaehtoinen työharjoittelu 2 000 Valinnaiskurssien lisääminen 19 000 Kyydityskustannnukset 18 000 Kannettavat tietokoneet 6 000 Opettajien täydennyskoulutus ei lisäkuluja Lasten ja nuorten tukitoimet ---- Yhteensä 47 000 Lukion säilyminen tuo kaikkine kerrannaisvaikutuksineen tämän satsauksen monikertaisesti takaisin. Lisäksi jo kymmenen lukiolaisen lisäys lukion kokonaisopiskelijamäärään kattaa lisäpanostuksen valtionosuuksien kasvuna: 10,28 x 4574 = 47000 (Utajärven lukion yksikköhinta oppilasta kohden on vuonna 2012 10920,36 ja valtionosuusprosentti 41,89). Vuoden 2012 talousarviossa on 20 000 euron määräraha lukion kehittämiseen ja normaalia korkeammat määrärahat kuljetus sekä koulutus momenteilla. Siten syyslukukausi 2012 voidaan toteuttaa kehittämisohjelman mukaisesti ilman lisämäärärahaa. 9. Loppuyhteenveto Kehittämishankkeen vastuuhenkilönä olen kirjoittanut tämän esityksen pohjapaperin. Esitys on tehty siihen muotoon, että on tarvittavin muutoksin julkaistavissa netissä ja jaettavissa oppilaille ja heidän huoltajilleen sivistyslautakunnan päätöksenteon jälkeen. Esitys on syntynyt pitkällisen prosessin tuloksena ja tässä prosessissa ovat olleet mukana opiskelijat ja heidän huoltajansa opettajien ohella. Toivon, että päätöksenteossa asiaa pyritään katsomaan kokonaisuutena ja Utajärven kunnan etu muistaen. Tapani Blomster 19

10. Liitteet Liite 1. LUKION JA YLÄKOULUN OPPITUNNIT LV. 2011-12 MUUTETTUNA, ETTÄ YLÄKOULU ON KAKSISARJAINEN 20

Liite 2. YHTEENVETO HUOLTAJIEN VASTAUKSISTA 8-l 3 9-l 4 R1 2 R2 5 R3 0 N 14 1. Miksi utajärvisten nuorten kiinnostus lukio-opintoihin on laskenut ikäluokat pienentyneet 1 valtakunnallinen trendi 1 vapauden ja itsenäistymisen tahto 3 ammatillinen koulutus tarjoaa nopean tien ammattiin 7 isojen paikkakuntien veto/harrastusmahdollisuuksien puute 4 onko kuva lukiosta virheellinen 1 lukio koetaan vaativana ja liian teoriapainotteisena 1 mukavuuden halu 1 vanhempien koulutustausta 1 kavereiden esimerkki 1 väsyminen opiskeluun 2. Miten lukion toimintaa olisi kehitettävä yksilöllinen opetus hyödynnettävä 2 etälukion kurssitarjonta hyödynnettävä 1 yhteistyö lähilukioiden kanssa 1 9-luokkalaisten ja lukion yhteisiä päiviä ym. 1 valinnaisaineita lisättävä, kädentaidot 8 ja valmiuksia työelämään TET-jaksot 2 tutustumiskäynnit jatko-opintopaikkoihin 1 opettajien aito kiinnostus opintomenestykseen 1 ilmainen koulukyyti 3 ipadit 1 opiskelijiden omien ideoiden toteuttaminen 1 opiskelija-asuntoja, joihin saa avustusta 2 kunnan panostettava tosissaan lapsiperheiden 1 ja työikäisten asioihin 3. Miksi lapsenne tuli/tulisi/ei tule Utajärven lukioon aikaa ammatinvalinnalle 3 taloudelliset edut 6 lukion tarjoamat edut 3 kotoa käsin 4 tasokas opetus 1 tutut opettajat 2 luokkatoverit tuttuja 2 oma kiinnostus 1 lukio on mukavan pieni ja kotoisa 1 21

Liite 3. YHTEENVETO LUKIOLAISTEN JA 8-9-LUOKKALAISTEN LUKION KEHITTÄMISPÄIVÄSTÄ Kehittämisehdotukset Kunta Kunta maksaa omavastuuosuuden ja saa Kelan korvauksen Minimimatka Erillisiä kyytejä lukiolaisille Muuta 8-l 9-l R1 R2 R3 Valinnaiskurssit x x x x x Kielimatkat x Läppärit x x TET x Kannustusta x x Liite 4. Pienet lukiot ja koulukyyti Kysely pienten lukioiden rehtoriverkostossa syyskuun lopulla 2011: Kysymykset: - Järjestääkö kunta lukiolaisille erikseen koulukyytejä? - Mikä on minimimatka, jolta lukiolainen pääsee kyyditykseen? -Maksaako kunta koulumatkatuen omavastuuosuuden tai tukeeko muuten taloudellisesti koulumatkoja? Taivalkoski Koulumatka on lukiolaiselle ilmainen x, opiskelijan omavastuu 8,41 10 km tarvittaessa taksikyytejä esim. klo 8 ja klo 15 jälkeen Savukoski x ei määritelty järjestää Siikajoki x 5 km koulupäivä sama kuin peruskoulussa joten ei tarvita Juankoski x 5 km järjestää myös naapurikunnista Mäntyharju x 10 km järjestää myös naapurikunnista Pomarkku x 5 km järjestää Simo 1 aamukuljetus klo 8 Rantasalmi x 6 km järjestää Yhteenveto vastauksista: Perho x, omavastuu 10 km järjestää taksi klo 15.50 myös naapurikunnista 22

30 Kerimäki x 5 km järjestää myös naapurikunnista Rautalampi ei, voivat ei käyttää peruskoulun kyydityksiä Ranua x 5 km Vaala x 3,1 km ei tarvita myös naapurikunnista Konnevesi x 5 km Nilsiä x 5 km ei Petäjävesi x, 5 km omavastuu 21,50 Posio x 5 km Lavia x 10 km ei erillisellä hakemuksella myönnetty ilmainen kuljetus myös alle 10 km:n koulumatkoille 23