Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Samankaltaiset tiedostot
Raisioagro. Nurmiopas 2014

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Tärkeimmät ohralajikkeet

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

NURMEN VILJELYOHJELMA

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Inga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Hyödyllinen puna-apila

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN

Johtamalla hyvää säilörehua

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Nurmen perustaminen ja lannoitus

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Muistiinpanot ovat valmiina

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Pellon käytön strategiset valinnat

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Transkriptio:

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Nurmikasvien viljely Nurmikasveja viljellään nurmirehun tuotantoa varten. Nurmituotannossa laji- ja lajikevalinnalla on suuri merkitys niin sadon määrään kuin sadon laatuunkin. Nurmisadon määrään vaikuttaa olennaisesti nurmen jälkikasvukyky, erityisen merkittäviä ovat niin talven- kuin myös kuivuudenkestävyys. Viljelyssä olevilla lajikkeilla talvenkestävyys on pääsääntöisesti hyvä. Laji- ja lajikevalinnan lisäksi suuri merkitys on pellon sadontuottokyvyllä, maalajilla, kasvukunnolla, viljelykäytännöllä ja kasvukauden olosuhteilla. Nurmilajin ja -lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa rehun laatuun, osin laatuerot selittyvät lajikkeiden erilaisilla kasvurytmeillä, mutta myös lajikkeiden perimästä johtuvista eroista. Nurmirehussa viljelijän kannalta tärkein tieto on rehun D-arvo, jolla kuvataan nautaeläimen rehusta saamaa energian määrää ja rehun sulavuutta. Nurmirehun D-arvon aleneminen yhdellä prosenttiyksiköllä alentaa maitotuotosta myös yhdellä prosenttiyksiköllä, ellei D-arvon alenemista kompensoida väkirehun lisäämisellä. Suomen oloissa tärkein nurmikasvilaji on timotei. Timotein maittavuus on hyvä ja se on kasvilajina hyvin talvenkestävä. Uusien lajikkeiden, esimerkiksi Nuutti, laatu on huippuluokkaa ja jälkikasvukyky on parempi kuin perinteistä pohjoista kasvutyyppiä edustavilla lajikkeilla, esimerkiksi Iki. Nurminata on timotein jälkeen yleisin nurmikasvilaji. Timoteihin verrattuna sillä on etuna parempi jälkikasvukyky. Nurminadoilla (esimerkiksi Inkeri) sadon ruokinnallinen laatu, talvenkestävyys ja satotaso ovat hyvää luokaa. Suomessa on käytetty kohtalaisen paljon myös ruokonataa, jonka etuna muihin nurmikasvilajeihin verrattuna on korkea satotaso, erinomainen jälkikasvukyky ja hyvä kestävyys kuivuutta vastaan. Rainata on uusi tulokas nurmikasvilajien joukkoon. Se on kasvina raiheinän ja nurmi- tai ruokonadan risteytys. Sillä on voimakas pensomis- ja kasvukyky. Syväjuurisena kasvina se kestää kuivuutta samoin kuin märkyyttä. Rainadalla sadonkorjuu on erityisen tärkeää tehdä oikeaan aikaan hyvälaatuisen rehusadon varmistamiseksi. Nurmipalkokasveista tärkein on puna-apila, jonka viljely typpilannoitteiden hinnannousun myötä on kokemassa uutta tulemistaan. Puna-apila soveltuu hyvin seoskasviksi säilörehunurmiin, jolloin säilörehun korjuun aloitusaikaan saadaan lisää joustoa aiheuttamatta silti rehuun laatutappioita. Puna-apilaa suositellaan kivennäismaille, joilla ph on vähintään 6,0 ja maan vesitalous on kunnossa. Nurmikasvinsiemeniä voi hankkia valmiina seoksina tai sitten yksittäisinä lajikkeina, joista tehdään tilan olosuhteisiin soveltuvia omia rehunurmiseoksia. Säilörehua korjataan Suomessa pääasiassa kahden niiton menetelmällä. Viime aikoina kolmen niiton menetelmä on ollut vahvasti esillä ja sitä on jopa suositeltu käytettäväksi. Onnistuessaan kolmen niiton menetelmä sopii ainakin I-II -vyöhykkeillä sijaitseville tiloille. On kuitenkin syytä tiedostaa riskit, joita liittyy suhteellisen myöhään tapahtuvaan kolmanteen niittoon. Peltosiemenen myynnissä olevista lajikkeista suurin osa soveltuu myös kolmen niiton korjuumenetelmään. Tärkein timoteilajikkeemme Nuutti soveltuu laatunsa puolesta erittäin hyvin sekä kahden että kolmen niiton korjuutaktiikkaan. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadoissa. Hyvä jälkikasvukyky mahdollistaa, että Nuutilla voidaan saavuttaa korkea satotaso myös kolmen niiton menetelmällä.

Peltosiemen -ketjun laji- ja lajikevalikoimaan kuuluvat mm. seuraavat nurmikasvit: Nuutti- ja Tenho-timoteit Inkeri ja Kasper-nurminadat Karolina-ruokonata Riikka-englanninraiheinä Saija ja SW Yngve -puna-apilat Sekä joukko erilaisia valmiita nurmisiemenseoksia

Peltosiemen nurmikasvit Nuutti BOR -timotei Erittäin satoisa ja laadukas kotimainen timotei Kokonaissato ei yllä aivan Grindstadin kokonaissatoon, mutta Grindstadin aikaisuus ja Nuutin laatu huomioiden Nuuttia voidaan pitää satoisimpana lajikkeena Säilyttää sadontuottokykynsä erittäin hyvin koko tyypillisen kolmen vuoden tuotantojakson ajan Sadon laatu on huippuluokkaa, sulavuutta kuvaava D-arvo on korkea ja laskee hitaasti, joten rehun laatu ei sadonkorjuun viivästyessä laske nopeasti. Hankalien sääolojen tai konerikkojen aiheuttamat ajallisuuskustannukset ovat varsinkin suurilla tiloilla merkittävä laadullinen riskitekijä. Nuutin hitaasti aleneva D-arvo auttaa hallitsemaan ajallisuuskustannusten riskiä. Talvenkestävyys on hyvä, Nuutti soveltuu rehuntuotantoa varten viljelyyn koko timotein viljelyalueelle Suositellaan vyöhykkeille I-V Inkeri BOR -nurminata Nurminata, jossa on kaikki nurminadalta odotetut ominaisuudet, satoisuus ja talvenkestävyys yhdistettyinä erinomaiseen sadon laatuun Virallisissa lajikekokeissa erittäin satoisa nurminata, tuottaa satoa tasaisesti eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla Sadon laatu on huippuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen, tulee röyhylle hieman muita nurminatoja myöhemmin ja näin sulavuus laskee muita lajikkeita myöhemmin Suositellaan vyöhykkeille I-V, talvenkestävyys on hyvän myös Lapissa SW Yngve -puna-apila Pohjoisen kasvutyypin puna-apila, jonka talvenkestävyys on erittäin hyvä Sato painottuu ensimmäiseen niittoon Rehuna erinomainen ruokintalaatu Soveltuu monivuotisiin säilörehunurmiin hyvän valkuaispitoisuuden takaavana nurmipalkokasvina, viljelyvyöhykkeille I-V Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Rautakesko Oy

Karolina BOR -ruokonata Kotimainen, satoisa ruokonata Selvästi nurminatoja satoisampi. Hyvä jälkikasvukyky. Riikka BOR -englanninraiheinä Laadukas ja nopeakasvuinen englanninraiheinä Etelä- ja Keski-Suomen rehunurmiin Talvenkestävin ja satoisin raiheinälajike Jälkikasvukyky on erinomainen, rehusadon sulavuus ja maittavuus ovat erittäin hyviä Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I - III, talvenkestävyys ei ole riittävä pohjoisimpaan Suomeen Tuottaa nurminataan verrattuna hyviä satoja erityisesti kuivissa olosuhteissa D-arvo on ensimmäisessä niitossa ollut vähintään nurminatojen tasoa, toisessa ja kolmannessa niitossa on D-arvo jäänyt hieman alhaisemmaksi kuin parhailla nurminadoilla Ensimmäinen niitto suositellaan tehtäväksi röyhylle tulon alkaessa Hyvin talvenkestävä, menestyy hyvin myös Lapissa. Parhaimmillaan on lajike ollut toisen ja kolmannen vuoden nurmissa Menestyy hyvin viljelyvyöhykkeillä I-V Saija BOR -puna-apila Satoisa ja talvenkestävä kotimainen punaapilalajike, talvenkestävyys Bjurselen luokaa Satoisampi kuin Bjursele niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa, kasvuston jälkikasvukyky on hyvä On tuottanut lajikekokeissa satoa hyvin myös toisen ja kolmannen vuoden nurmista Puna-apilana parantaa nurmiseoksissa selvästi nurmirehun laatua ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta Suositellaan vyöhykkeille I - IV Soveltuu hyvin säilörehunurmiseoksiin, mutta laidunruokinnassa ei maittavuus ole nurminadan veroinen Kasper -nurminata Viljelyvarma nurminata, joka sopii koko nurmiviljelyalueelle, kestävä ja satoisa myös 3. ja 4. vuoden nurmissa Jälkikasvukyky on hyvä, joten hyvä sato saadaan myös 2. ja 3. niitosta Suositellaan rehuntuotantoon viljelyvyöhykkeille I-V Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Rautakesko Oy

Peltosiemen nurmisiemenseokset Peltosiemen-pakkaamoilta saat monenlaisia nurmisiemenseoksia. Voit valita yleisestä, koko ketjun kattavasta valikoimasta tai sitten voit kysyä lähipakkaamoltasi heidän omia seoksiaan. Voit myös pyytää tarjousta omasta, juuri sinun tilallesi räätälöidystä seoksesta. Pakkaamomme ovat asiantuntijoita seosten rakentamisessa. Räätälöidyt seokset Valmistamme nurmisiemenseoksia myös asiakastilojemme toivomusten mukaan. Räätälöity seos antaa mahdollisuuden tarkimpaankin hienosäätöön tilan peltojen kasvupaikkavaatimusten perusteella. Tärkein räätälöinnin tuoma hyöty on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tilatasolla nurmirehun määrään ja etenkin sen laatuun. Olemme hyvin joustavia räätälöityjen seosten toimittamisen suhteen. Seoskomponenttivalikoimamme on laaja ja toimitamme myös kohtalaisen pieniä seoseriä. Toimitamme myös palkokasvien ja viljan siemenseoksia kokoviljasäilörehun viljelyyn.

Vakioseoksemme: Peltosiemen Yleisnurmiseos 1 75 % Timotei Iki BOR /Tenho BOR 25 % Nurminata Inkeri BOR /Kasper Perusseos pohjoisille viljelyvyöhykkeille, kun halutaan Iki-timotein nopea kasvurytmi. Seos tuottaa parhaimman satonsa 1. niittoon Peltosiemen Yleisnurmiseos 2 75 % Timotei Nuutti BOR 25 % Nurminata Inkeri BOR /Kasper Eniten myyty seoksemme, jossa päästään hyödyntämään Nuutti-timotein erinomaiset sulavuusominaisuudet. Tämä seos ja Nuutti-timotei on ehdoton suuren karjatilan valinta silloin, kun halutaan maksimoida säilörehun laatu ja minimoida ajallisuuskustannukset. Peltosiemen Ruokonataseos 1 75 % Timotei Iki BOR 25 % Ruokonata Kora Perusruokonataseos. Peltosiemen Ruokonataseos 2 70 % Timotei Nuutti BOR 20 % Ruokonata Karolina BOR 10 % Nurminata Inkeri BOR /Kasper Laadukas ruokonataseos. Nuutti-timotein laatu luo seoksen rungon. Kotimainen Karolinaruokonata on puolestaan erinomainen talvenkestävyydeltään ja nurminata tuo natoihin lisäsulavuutta ja lehtevyyttä. Eniten myyty ruokonataseoksemme. Peltosiemen Apilanurmiseos 1 60 % Timotei 20 % Nurminata 10 % Puna-apila Peltosiemen Apilanurmiseos 2 55 % Timotei 25 % Nurminata 15 % Puna-apila 5 % Alsikeapila Valikoimastamme löytyy paljon muutakin! Saat meiltä mm: Italianraiheinä Westerwoldinraiheinä Koiranheinä Niittynurmikka Rehuvirna ja ruisvirna Valkoapila Persianapila Sinimailanen Apilaseoksissa lajikkeet vaihtelevat. Yleisimmät ovat Nuutti, Tenho ja Iki-timoteit, Kasper ja Inkeri -nurminadat sekä Saija ja SW Yngve -puna-apilat. Alsikeapilana yleisin lajike on Frida.

Nurmiseoksien myyntiin erikoistuneet pakkaamomme Pakkaamo Paikkakunta Puhelin Sähköposti Aartovaara Erkki Siilinjärvi 0400 678 765 erkki.aartovaara@kotikone.fi X X X Bonäs Torolf Nykarleby 050 554 2510 torolf.bonas@multi.fi X X X X Ehrnrooth Yrjö Mikkeli 0400 824 731 yrjo.ehrnrooth@surffi.fi X X X X Hämäläinen Aimo Joroinen 050 533 0546 info@vanamola.fi X X X X Junttila Taisto Sastamala 0400 777 192 taisto.junttila@junttilantila.fi X X X X Järvenpää Juha Lappeenranta/ Nuijamaa 040 757 2949 juha.jp@pp.inet.fi X X X Järvinen Kari ja Vesa Kauhava 050 561 6686 vesa.jarvinen@netikka.fi X X X Kainulainen Tapio Vieremä 0400 346 035 kainulainen.tapio@gmail.com X X X X Kiiskinen Antero Iisalmi 0440 815 621 antero.kiiskinen@halkoniementila.fi X X X Korpi-Tassi Jussi Kurikka 050 371 4389 jussi.korpi-tassi@netikka.fi X X X X Kröger Jussi Maaninka 040 547 2362 kroger.jussi@gmail.com X X X Käldman Jan Pedersöre 0500 448 231 kaldman@agrolink.fi X X X X Lappalainen Kari Lapinlahti 0400 543 772 karil2@luukku.com X X X Lappalainen Matti Kiuruvesi 0500 541 491 matti.lappalainen@jyvajemmari.fi X X X X Lintukangas Petri Iitti 050 435 7400 petri@lintukangas.fi X Miettinen Juha Siilinjärvi 0400 579 167 juha.miettinen@prokantri.fi X X X Mäkinen Tuomas Jyväskylä 040 533 1096 tuomas.makinen@salmelantila.fi X X X X Norrholm John Närpiö 040 961 3391 j_norr@hotmail.com X X X X Nyyssönen Timo Kuopio/ Riistavesi Vakio-seokset Räätälöidyt seokset 0400 574 134 timo.nyy@pp.inet.fi X X X Orasmaa Tuomo Heinola 040 524 6505 orasmaa@orasmaa.fi X X X X Paananen Pasi Iisalmi 050 544 1720 pasi@keledesign.fi X X X Porrassalmi Olavi Jalasjärvi 040 510 7319 olavi.porrassalmi@nic.fi X X Rytkönen Juha Joroinen 0400 178 711 juha.rytkonen@pp.inet.fi X X X Seppälä Tuomo Siilinjärvi 050 567 7943 tuomo.seppala@hussola.fi X X X Teittinen Matti Joroinen 050 560 3559 matti.teittinen@semenat.fi X X X Tukkikoski Simo Rauma/Lappi 0400 815 417 simo.tukkikoski@dnainternet.net X X X Väätäinen Esa Vesanto 0400 281 503 esa.vaatainen@netti.fi X X X X Yksittäiset lajikkeet Luomu www.peltosiemen.fi