HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO (11.5.2013 EV) Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2013 MENOT TULOT NETTOMENOT Toteutuma % netto 31.5.2013 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä 2 863 448 387 929 2 475 519 Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen 1 440 704 137 937 1 302 767 36,9 Tuki- ja sähköiset palvelut 1 422 744 249 992 1 172 752 38,9 Viiden kuukauden menot edustavat tasaisessa kulutuksessa 41,7 %:a koko vuoden talousarviosta. Hallinto- ja kehittämisosaston menot vuositasolla toteutuvat epätasaisesti. Tällä hetkellä kuitenkin voidaan arvioida talousarvion toteutuvan suunnitellusti. Lainamäärä 31.5 on 18 360 333 euroa, 2776,40 euroa /asukas. Alkuvuodesta lainoja on lyhennetty 1 266 111,13 eurolla ja uutta nostettu 1 500 000 euroa. Erääntyviä saatavia 31.5. on 177 357,84 euroa. Maksuvalmius on 32 päivää. YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä.
Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, valtuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. Valtuustokausi vaihtuu. Suurimmat muutokset toiminnassa edelliseen kauteen nähden ovat yhdyskuntasuunnittelun ja aluearkkitehtitoiminnan siirtyminen tekniseltä osastolta hallinto- ja kehittämisosastolle sekä maaseutuviranomaisyhteistyön laajentuminen Muhokselle ja Hailuotoon. Valtuusto järjestäytyi ja valitsi luottamushenkilöt lautakuntiin ym. toimielimiin ja sekä edustajat alueellisiin toimielimiin. Valtuutetuilla oli mahdollisuus osallistua mm. seuraaviin koulutuksiin: - luottamushenkilön perehdytyskoulutus 24.1. koko päivä - kuntatalouteen liittyvä koulutus 11.2. koko päivä - kaksiosainen koulutus ennakkovaikutusten arvioinnista (EVA) 13.3. ja 20.3. Menetelmää käyttäen laadittiin EVA (ennakkovaikutusten arviointi) nuorisotoimen ja työpajatoiminnan yhteistyön kehittämisestä. Valtionhallinnon toimenpiteet Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on kuntarakenne- ja sote -uudistus, kuntalakia sekä valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Näiden muutosten aikataulu on seuraava: Kuntarakennelaki Kuntarakennelakia koskeva hallituksen esitys hyväksyttiin 4.4.2013 valtioneuvostossa. Eduskunta käsittelee lakiesitystä kevätistuntokaudella. Lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2013. Kuntien tulisi tehdä yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset viimeistään 1.7.2014. Välitöntä kuntaliitospakkoa (lukuun ottamatta kriisikuntia) ei ole, mutta velvoite kuntaliitosselvityksen tekemiseen on. Sote -linjaukset Perustason alueet ja sote-alueet määritellään asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia jo marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote -alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Sote -alueet aloittavat toiminnan viimeistään 1.1.2017. Tämän hetken sote -linjausten mukaan Tyrnävän kunnalla ei olisi oikeutta itse järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmä uudistu vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi valtionosuuslaki. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä,
lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Kuntalakiuudistus Kuntalain uudistus on meneillään. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki astuu voimaan vuoden 2015 alusta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat marraskuussa 2009 hyväksyttyyn kuntastrategiaan, jonka keskeiset osat on esitetty ta-loussuunnitelman alussa. Lisäksi tavoitteita ohjaavina on otettu huomioon mm. lastensuojelusuunnitelma ja turvallisuussuunnitelmat. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetettu päämäärä 2013 Kuntakuva on hyvä Kunta on arvostettu asuinkunta, yritysten sijaintikunta ja työnantaja Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä seudullisesti ja lähikuntien kanssa on toimivaa Asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joustavia Internet on kunnan pääasiallinen tiedotuskanava Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa. Asukkaita 30.4 oli 6634. Asukasluvussa on kasvua 20 henkilöä / 0,30 %. Talousarvion tavoite on noin 2 % vuotuista kasvua. Työttömyysaste huhtikuun lopussa oli Tyrnävällä 11,5 % kun se Oulun seudulla oli 13,9 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 13,1 %. Turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kunnan turvallisuusvastaavaksi ja kunnantalon turvallisuuspäälliköksi nimettiin rakennustarkastaja Jari Häkkinen. Turvallisuusvastaavan tehtävänä on mm. koordinoida ja toimia yhdyshenkilönä kunnan turvallisuutta, varautumista ja valmiussuunnittelua koskevissa asioissa. Kunnan ympäristöön ja viihtyisyyteen liittyvät toimenpiteet on luettavissa aluearkkitehdin raportista. Kunta on vakiintuneeseen tapaan osallistunut huhtikuussa rakentajamessuille. Kunnan tiedotusta internet -sivuilla kehitetään. Valmistelussa on mm. kunnan Facebook sivun ottaminen käyttöön. Esitemateriaali on ajan tasalla, yleisesitteet uudistettiin viime vuonna. Kuntastrategia on päivitetty viime valtuustokauden ensimmäisen toimintavuoden aikana vuonna 2009. Alkaneella valtuustokaudella kuntastrategian laatiminen ajoittunee toiseen toimintavuoteen 2014. Strategiaan vaikuttavat edellä mainitut valtionhallinnosta johtuvat mahdolliset toimintaympäristön muutokset tulevaisuudessa.
Vs. kunnanjohtaja Tuomas Lohi siirtyi 1.6.2013 Kempeleen kunnanjohtajaksi. Kunnanjohtajan viran täyttäminen tulee käsittelyyn kuluvan vuoden syksyllä. Kunnanjohtajan viransijaisena toimii hallintojohtaja Eeva Vanhanen ja hallintojohtajan viransijaisena talousjohtaja Tuula Marttinen. YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Seutuyhteistyö Seutuyhteistyökokeilulaki päättyy vuoden 2012 loppuun mennessä, jonka vuoksi nykyisen seutuorganisaation loppuselvitys tulee tehdä seutusopimuksen mukaisesti. Seutuvaltuusto on kokouksessaan 14.6.2012 3 hyväksynyt Oulun seudun purkusopimuksen ja lähettänyt sen seudun kuntiin hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt purkusopimuksen lokakuussa 2012. Seudun uusi toimintamalli on kuntien käsittelyssä. Oulun seudun kunnat ovat jatkaneet yhteistyötä vapaamuotoisuuden pohjalta. Seudun kunnanjohtajat ovat kokoontuneet kuukausittain ja käsitelleet ajankohtaisia asioita. Käsittelyssä on ollut mm. OAMK:n pääomittaminen, joukkoliikenneviranomaisen toiminta ja sairaanhoitopiirin investoinnit sekä ensihoito. Luottamushenkilöt (seudun kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat) ovat kokoontuneet kolme kertaa ja heillä on ollut käsittelyssä mm. seutuyhteistyön jatkaminen vapaamuotoisuuden pohjalta, kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutos. Jatkuva liikennejärjestelmätyö ja seuturakenneriimi ovat huhtikuussa allekirjoitetun MALPE -aiesopimuksen mukaisesti jatkaneet toimenpiteitä eteenpäin. Oulun seudun liikennejärjestämäsuunnitelman laatiminen alkoi myös keväällä 2013 ja lisäksi kesäkuussa käynnistyy myös seudullinen liikenneturvallisuustyö. Lisäksi muita hankkeita kuten TUKEVAa (lapsiperheiden hyvinvointihanke) ja osallisuushanketta (Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka osallisuushanke) on viety tavoitteiden mukaisesti eteenpäin. Lisäksi helmikuussa kunnanjohtajat hyväksyivät Oulun kaupunkiseudun kasvusopimuksen, jota on laadittu kaikkien keskeisten alueellisten yhteistyötahojen kanssa. Kasvusopimuksen toteuttamisesta valtiohallinnon kanssa käydään tarkemmat neuvottelut kesäkuun alussa. Palo- ja pelastustoimi: Oulu ja Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Palo- ja pelastustoimen talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti. Tyrnävän kunnalla ei ole edustajaa Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunnassa kaudella 2013 2015. Aakkosjärjestyksessä Tyrnävän kunta on vuorossa seuraavalla valtuustokaudella. Tyrnävän kunnan edustaja neuvottelukunnassa on Matti Mannonen ja varalla Jari Häkkinen. Neuvottelukunnan kokoonpanossa ei toteutunut tasa-arvolaki. Kuntia on pyydetty neuvottelemaan neuvottelukunnan kokoonpanosta uudestaan. Asia on vielä kesken.
Ympäristönsuojeluviranomainen: Ympäristönsuojeluviranomainen on Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti. Kehittämiskeskustelu (Pohjois-Pohjanmaan Ely mukana Oulun seudun ympäristötoimen edustaja ja kunnan edustajat,) käytiin 28.2.2013. Ympäristötoimen näkökulmasta Tyrnävällä on ollut mm. meluun, jätevesien käsittelyyn, kulotukseen, ottamistoimintaan, pohjavesialueisiin liittyviä tapauksia. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota tekemättä olevaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Parhaillaan päivitetään yhteistä vesihuoltosuunnitelmaa Limingan ja Lumijoen kuntien kanssa. Suunnitelma valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tyrnävällä ei ole edustajaa nykyisessä yhdyskuntalautakunnassa. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Oulun kaupungin tekninen lautakunta käsitteli jätteenkuljetusjärjestelmän valintaa. Vaihtoehdot olivat kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus tai kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus. Tyrnävän kunnan tekninen lautakunta ja kunnanhallitus kumpikin lausunnoissaan kannattivat nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää, joka on myös jätehuoltoviranomaisen valitsema toimintatapa. Uudet jätehuoltomääräykset ovat valmistelussa ja tulevat voimaan vuoden 2014 alusta. Joukkoliikenne Oulun kaupunki/joukkoliikennejaos toimii joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikennejaos Aloitti toimintansa 1.1.2013 (sopimus allekirjoittamatta). Tyrnävän edustaja joukkoliikennejaoksessa on sivistysjohtaja Jouni Kurkela. Kokouksia 5 kpl (5.3., 21.3., 17.4., 15.5. ja 23.5.2013) o Esittänyt ympäristökuntien valtuustoille tulevaksi joukkoliikenteen palvelutasoksi 7/2014 lähellä nykytasoa olevan palvelutason. (Valtuustot hyväksyneet) o Päättänyt Oulun kaupungin alueelle parannetun palvelutason 7/2014 alkaen. o Esittänyt kuntarajat ylittävän joukkoliikenteen kustannusjakoperusteeksi ulospendelöintiä. (Valtuustot hyväksyneet) o Päättänyt alueen joukkoliikenne 7/2014 kilpailuttaa bruttomallin mukaan.
o o Valinnut kilpailutuksen kautta siirtymäajan liikennöinnin tulevalle talvikaudelle. (mm Murrosta Linnanmaalle) Päättänyt, että Oulun kaupunki hankkii Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäosakeyhtiön osakkeita yhtiön säännöissä kuvatun määrän. Seutuliikenne 1-4 /2013 (2012) Myynti 141 kpl (156 kpl) Subventio 8988,19 (7051,65 ) Subvention osuus matkustuksesta 45,94 % (37,61 %) Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Pohjan sotilassoittokunnan tuki ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue / Äänioikeutettujen määrä 30.9.2008 3.6.2009 31.1.2010 17.4.2011 28.10.2012 Kirkonkylä 2566 2699 2691 2764 2721 Murto 868 889 930 918 935 Temmes 498 500 512 496 498 Yhteensä 3932 4088 4133 4178 4154 Vuonna 2013 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan alvontajärjestelmän Tarkastuspäiviä 12 kpl Kattava valvontajärjestelmä Tilintarkastuksesta vastaa Tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tarkastajana toimii JHTT, HTM Outi Kirvesoja ja toisena tarkastajana on Heidi Heiskanen. (Vanha) tarkastuslautakunta - kokoontui 4 kertaa ; 26.2., 14.3., 25.3., 23.4. -tilintarkastajan tarkastuskäyntejä oli 21.1. ja 7.3. ja tilinpäätöstarkastus 4.-5.4.
-teki arviointikertomuksen ja esitti valtuustolle, että vuoden 2012 tilinpäätös hyväksytään ja kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.-31.12.2012 (Uusi) tarkastuslautakunta -kokoontui 2 kertaa; 27.3., 13.5. -käytiin läpi tarkastuslautakunnan jäsenten vaalikelpoisuus, tietojensaantioikeus, jäsenten esteellisyys yksittäisen asian käsittelyyn viranomaisissa asioissa sekä työnjako toimielinten seurannan toteuttamiseksi -lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat 26.3.2013 Kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakuntien koulutuspäiville Oulussa -valmisteli valtuustolle tilintarkastusyhteisön valintaa ja tilintarkastajan toimikauden pituutta (valtuusto hyväksyi tarkastuslautakunnan esityksen, tilintarkastusyhteisö on em. Tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus, kausi on neljä vuotta) -päätettiin arviointisuunnitelmasta valtuustokaudelle 2013-2016 ja vuoden 2013 työohjelmasta Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä 2013 Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäytön- ja rakennussuunnittelu on hyvää. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 2013 Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa Uusyrityskeskuksen toimintaa tehdään tutuksi paikallisille yrittäjille Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa huomioidaan myös paikalliset yritykset ja toimijat Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Tehdään yrittäjäkysely elinkeinotoimen kehittämisen tueksi. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2013 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön.
Bioenergian hyödyntäminen on eräs tulevaisuuden mahdollisuus. Siksi Tyrnävän kunta on mukana Oulun seudun ammattikoulun hallinnoimassa hankkeessa, jossa asiaa viedään eteenpäin. Tyrnävällä järjestetään 13.6.2013 Tyrnävän bioenergiapäivä -tilaisuus, joka on kaikille avoin. Maaseututoimi on kiinteästi mukana bioenergiahankkeessa. Yritystutkimus Meneillään on selvityksen tekeminen yrityspalveluiden tarpeista ja mahdollisista malleista niiden kehittämiseksi. Selvityksen tekee Walcon Ky/Harry Wallin. Tyrnävän yrittäjäyhdistys on mukana selvitystyössä. Selvitys perustuu noin 50 tyrnäväläisen yrityksen haastatteluun. Haastateltavina olevat yritykset ovat erikokoisia, eri-ikäisiä ja eri toimialoilta. Mukana on myös maatalousyrityksiä. Loppuraportti on valmis syyskuun 2013 loppuun mennessä. Työsuunnittelija- elinkeinosihteeri on antanut tehtävistään seuraavan raportin: Bioenrgia Energiaomavaraisuus ja yrittäjyys -koulutukseen osallistuminen 22.1.2013 Neuvotteluja OAMK:n luonnonvarayksikön kanssa mahdollisesta yhteistyöstä bioenergiapotentiaalin selvittämisestä Tyrnävän Yrittäjät ry: Uusiin hallituslaisiin tutustuminen ja kunnan kuulumisten kertominen Siemenperunamarkkinoiden järjestelyihin osallistuminen markkinointiviestien ja paikkavarausten osalta nettisivujen päivittäminen Kunnan nettisivujen päivittäminen Yrittäjille -osion osalta sekä toimitilapörssin ylläpito. Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä hanke Yhdyshenkilönä toiminen kunnan ja hankkeen välillä Temmesläisten tiedottaminen hankkeesta Kunnan ja Temmeksen kyläläisten kuulemistilaisuuksiin osallistuminen Harry Wallinin yrityskyselyn neuvotteluihin osallistuminen Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö: Maaseutuhallinnon uudistuksen tullessa voimaan 1.1.2013 Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille EU:n asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (yksikön johtaja)
Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija (AMK) tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Asiantuntevan maaseutupalvelun Viranomaispalvelujen laatumittarit: Tunnustettu maaseutuhallintopal- tuottaminen päätösten virheettömyys velujen alueellinen toimija Yhteistoiminta-alueen palvelujen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen Arviointi Sujuvat maaseutuviranomaispalvelut yhteistoiminta-alueella Tyrnävän maaseututoimi on alueellista toimintaa kunnan tavoitteiden mukaisesti. Tyrnävän kunta on tehnyt Maaseutuviraston kanssa ns. Maksajavirastosopimuksen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamisesta. Tyrnävän kunta on ryhtynyt vuoden alusta hallinnoimaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta, jonka muodostavat Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat. Tällä alueella toimii lähes 670 tilaa, joilla on peltoa viljellyssä n. 39.500 ha. Maaseutuhallinnon henkilöstö on lisääntynyt, kun Hailuodon ja Muhoksen kuntien maaseutuasiamiehet siirtyivät Tyrnävän kunnan palvelukseen, vaikka heidän toimipaikkoina säilyivät omien kuntien virastot. Maaseututoimen keskuspaikka on Tyrnävällä, jossa toimivat johtava maaseutuasiamies ja maaseutuasiamies. Lisäksi maaseutuhallinnon palvelua on tarjolla viikoittain tiistaisin Limingassa (1/2 päivää) ja Lumijoella (1/2 päivää) ja torstaisin Lumijoella. Kesäajan (15.4. - 23.8.2013) on Tyrnävän maaseututoimistossa harjoittelija. Ajankohtaisena asiana hallinnossa on ollut Vipu-palvelun uudistumisesta tiedottaminen ja kouluttaminen. Vipu-palvelun uudistuminen on lisännyt myös sähköisen haun toimivuutta. Sähköisiä hakemuksia saatiin 328 tilalta, mikä tarkoittaa n. 49 %:n osuutta kaikista hakemuksista. Tässä on tavoitetta tulevaisuudelle sillä valtakunnallisesti sähköisen haun osuus oli n. 56 %. Kevättalven aikana on hoidettu vuoden 2012 tukien maksatuksia mm. eläinpalkkioiden sekä kansallisten peltotukien osalta Mavi:n ohjeistuksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan Ely -keskuksen suorittamia kuntatarkastuksia ei ole ollut kevään aikana. Johtava maaseutuasiamies on ollut mukana järjestämässä alueellisia tukikoulutustilaisuuksia yhteistyössä MTK -Pohjois-Suomen, Proagria Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan Ely -keskuksen kanssa. Ensin oli laajempi koulutustilaisuus helmikuun lopulla Muhoksella Koivikon auditoriossa tukineuvojille. Lähimmät viljelijöille tarkoitetut tilaisuudet olivat maaliskuussa Limingassa Turvallisuusalan oppilaitoksella, jossa johtava maaseutuasiamies esitteli lomakkeiden muutoksia, sekä Muhoksella Koivussa ja Tähdessä. Kevään tukihakemuksista on valtaosa otettu vastaan huhtikuun loppuun mennessä ja nyt jo tallennettukin. Kylvöalailmoitukset tulevat 15.6. mennessä, joten niiden osalta tallennus tapahtuu myöhemmin. Hallinnoinnin tunnuslukuja yhteistoiminta-alueella keväällä v. 2013. Luvut täydentyvät vuoden loppuun mennessä: (suluissa vertailua vuoden 2012 kevään lukuihin)
Hailuoto - asiakastiloja 33 kpl (+ 0 kpl) - peltoa n. 2.700 ha (+ 0 ha) - tukihakemuksia 182 kpl (- 17 kpl) - sähköinen haku 16 tilalta - vuoden 2012 viljelyn perusteella maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 1,6 milj. Kempele - asiakastiloja 58 kpl (+ 2 kpl) - peltoa n. 2.300 ha (+ 0 ha) - tukihakemuksia 326 kpl (+ 5 kpl) - sähköinen haku 30 tilalta ( + 7) - vuoden 2012 viljelyn perusteella maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 1,4 milj. Liminka - asiakastiloja 133 kpl (- 1 kpl) - peltoa n. 9.040 ha (+ 150 ha) - tukihakemuksia 750 kpl (- 64 kpl) - sähköinen haku 70 tilalta (+ 12) - vuoden 2012 viljelyn perusteella maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 5,5 milj. Lumijoki - asiakastiloja 83 kpl (-1kpl) - peltoa n. 5.600 ha (+ 50 ha) - tukihakemuksia 490 kpl (- 39 kpl) -sähköinen haku 46 tilalta (+ 11 kpl) - vuoden 2012 viljelyn perusteella maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 3,5 milj. Muhos - asiakastiloja 156 kpl (- 5 kpl) - peltoa n. 8.150 ha (+200 ha) - tukihakemuksia 907 kpl (- 91 kpl) - sähköinen haku 65 tilalta - vuoden 2012 viljelyn perusteella maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 5,9 milj. Tyrnävä - asiakastiloja 192 kpl (- 1 kpl) - peltoa n.11.760 ha (+50 ha) - tukihakemuksia 1.130 kpl (- 40 kpl) - sähköinen haku 101 tilalta (+ 16) - vuoden 2012 viljelyn perusteella maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 7,4 milj. Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta siirtyvät tekniseltä osastolta hallinto- ja kehittämisosastolle. Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Päämäärä 2013 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Paikkatietojärjestelmiä hyödynnetään aktiivisesti vuorovaikutuksessa ja suunnittelussa. Toimenpiteet 2013 Jatkuu: - Ängeslevänjoen kylien osayleiskaavan laatiminen - Palkin asemakaavarungon laatiminen - Haurukylän teollisuusalueen asemakaavan laatiminen - Hirvelän asemakaavan laatiminen
- Koskelan alueen asemakaavan tarkistus - Kirkkoristeyksen suunnittelu (alustava suunnitelma), yhteistyö Tyrnävän seurakunnan kanssa Uudet: - Kirkonkylän keskustan asemakaavan tarkistus (alueella, jota rajaavat Vanhatie, Kirkkotie, Ketolantie ja Kaakilantie) - Rakennusjärjestyksen päivitys. Kriittiset menestystekijät Laadukas ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kyläkuva Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen 5/2012 Valmis toiminnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristön, asumisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen poikkeamislausunnot 5kpl, suunnittelutarveratkaisulausunnot 1kpl, lausunto ympäristölupaan 1kpl Kirkkoristeyksen ympäristösuunnitelma on esitelty kunnan- ja kirkkovaltuustolle sekä kunnanhallitukselle. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta on käynnistetty ja työ on loppusuoralla. Ympäristönhoitosuunnitelman laadinta on käynnistetty. Osallisyhteistyö n aktiivisuus Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maan-käytön suunnitteluun Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksen neuvotteluryhmän jäsen, Oulun seudun seuturakennetiimin jäsen, Pohjois- Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunnan jäsen, aktiivinen osallistuminen toimintaan ja kokoontumisiin Paikkatietoperusteisen vuorovaikutuskanavan hyödyntäminen Harava pilottihankkeeseen osallistuminen: paikkatietoperusteisen vuorovaikutuksen kehittäminen on jatkunut. Maankäytön analyysija suunnittelumateriaalinen tuottaminen paikkatietodatana Kunnan kaava-aineistot on muutettu paikkatietodataksi ja uudet suunnitelmat tuotetaan paikkatietodatana. Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotoje n riittävä tarjonta Hyväksytyt asema- ja osayleiskaavat Kunnan osayleiskaavatyö Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä, kaavaehdotus valmistuu pian. Hirvelän asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä. Kaavaa valmistellaan hyväksyttäväksi. Haurukylän asemakaavan kaavaluonnos on ollut nähtävillä, kaavaehdotus valmistuu pian. Koskelan alueen asemakaavamuutos on hyväksytty hallituksessa. Valitusaika on menossa.
Palkin alueen asemakaavarunkotyö on lopetettu, kaavoitustyön aloittamista valmistellaan. Tyrnävän kirkonseudun asemakaavamuutostyön aloittamista Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle valmistellaan. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat hallinto-, talous- ja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä yhteyskanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottavat laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja muut toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2013 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä.
Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Sähköiset järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Arviointi Sähköisten järjestelmien yhteensopivuus ja käytettävyys Hyvä tiedonkulku organisaatiossa Sähköisten palvelujen ja tietoverkkojen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Oulun seudun ja lähikuntien kanssa. Yhdenmukaisten työmenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Atk -laitetilat ovat turvallisia ja nykyaikaisia. Palaute Hankkeet / kpl Mallinnetut palvelut/kpl Tietohallintosuunnitelman päivitys Valvontajärjestelmän viestit ja lokilistat Selkeät tiedotuskäytännöt Toimivat yhteiset tietoverkot Toimintavarmat ja sujuvat työketjut Atk-suunnitelma 2013-2015 Atk-laitetilojen reaaliaikainen valvonta. Hallinto- ja kehittämisosaston henkilökunnassa on tapahtunut poikkeuksellisen paljon henkilövaihdoksia. Kunnanjohtaja siirtyi 1.6. alkaen Kempeleen kunnanjohtajaksi. Asiahallintavastaava Sanna Eskola siirtyi 1.1. alkaen Oulun kaupungin palvelukseen tietohallintopäälliköksi, tilalle valittiin Johanna Visuri 1.1.2013 alkaen. Heli Pöllänen aloitti palvelusihteerin virassa (Anne Pietarisen erottua virasta) 1.10.2012. Sosiaalitoimen tehtäväalueella aloitti 27.5.2013 uusi viranhaltija Heidi Ojala. Tätä tehtävää hoiti määräaikaisena viranhaltijana Mari Pernu. Työ- ja elinkeinosuunnittelijan (yhteinen toimi sosiaali- ja terveysosaston kanssa) tehtävä vakinaistettiin, tehtävää hoitaa Sanna Mathlin.Taloustoimistossa on sairaustapahtumien vuoksi jouduttu turvautumaan sijaisiin tavanomaista useammin. Vuoden alusta aloittivat Tyrnävän viranhaltijoina maaseututoimen alueellistumisen mukaan tuomat maaseutuasiamiehet Eija Rautiainen Muhoksella ja Ulla Kokko Hailuodossa. Hanna Marttinen valittiin maaseutuasiamies palvelusihteerin vakituiseen virkaan vuoden 2013 alusta. Esimies- ja henkilökuntakoulutus - uudistetun hallintosäännön soveltamisen koulutus esimiehille 24.1. - koulutus esimiehille palvelujen mallintamisesta 6.5.. Hallintopalveluissa on mallinnettu aloite - / palaute käytännöt - tilinpäätösinfo koko henkilökunnalle 8.5..Samassa yhteydessä henkilöstölle on selostettu kuntarakennelain, sote -uudistuksen ja valtionosuuslain valmistelun ajankohtaiset asiat, perhepäivähoitajille järjestettiin iltatilaisuutena vastaava tilinpäätösinfo 6.5.. Tietohallinnon uudistuksia: - Eresepti otettu käyttöön - Sähköpostipalvelin uusittu - Effica otettu käyttöön omalla palvelimella - Daisy-palvelu otettu käyttöön omalla palvelimella
Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Työterveyshuoltoon hyväksytyn (24.1.2012) toimintasuunnitelman mukaan kuuluu: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2013 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä motivoitunutta ja voi hyvin. Henkilöstömitoitus eri yksiköissä on oikea. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Kriittiset menestystekijät Kunta on hyvä työnantaja Mittarit Tavoite 2013 Arvioidaan kunnan kiinnostavuutta mm. työpaikkahakijoiden määrällä Hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta Kunta työnantajana toimii oikeudenmukaisesti Henkilöstö eri yksiköissä on oikein mitoitettu ja henkilöstöllä käytössä ajanmukaiset työvälineet ja työympäristö on viihtyisä Työterveyshuollon raportti puolivuosittain Kehityskeskusteluissa henkilöstöltä saatu palaute Sairauspoissaolojen väheneminen Toimenpiteet 2013
Vuosi 2013 on työterveyspalvelujen ostopalvelusopimuksen toinen optiovuosi, joten vuoden 2013 aikana tulee ratkaistavaksi työterveyspalvelujen järjestäminen. Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehdoksi otetaan käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Sopimus päättyy kuluvan vuoden lopussa. Parhaillaan valmistellaan lakeuden kuntien kanssa uutta kilpailutusta. Kilpailutukseen osallistumisesta on tehty päätökset. Työterveyshuollon raportti (kaikki osastot) Työterveyshuollon kustannukset 1.1. - 30.4.2013 ajalta ovat 66 918,54 euroa, mikä on 41,82 % talousarviossa varatusta määrärahasta. Tasaisessa kulutuksessa neljä kuukautta edustaa 33,3 prosenttia. Menokehitys henkilölukuun perustuvan perusmaksun osalta laskutetaan kaksi kertaa vuodessa, mikä nyt näkyy toteutumassa ylityksenä. Ennalta ehkäisevän toiminnan kustannukset ovat 31 227, 88 euroa ja sairaanhoitopalvelujen 35 604,08 euroa. Työterveyshoidon painopiste tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Työterveyshuollon alkuvuoden kustannukset ovat jonkin verran maltillisemmat verrattuna viime vuoteen. Ennalta ehkäisevä toiminta Työpaikkaselvityksiä on tehty Vanhainkoti Kotolassa ja terveyskeskuksessa. Työterveys on mukana aluehallintoviraston (AVI) suorittamissa tarkastuksissa, joita AVI on tehnyt Kotolassa, kodinhoidon tiloissa ja kirjastossa. Henkilöstön terveystarkastukset on tehty opettajille Kuulammen ja Kirkkomännikön kouluilla. Toukokuussa tehdään kodinhoidon ergonominen työpaikkaselvitys, kesätyöntekijöiden taukotilan ja Juustomestarin päiväkodin työpaikkaselvitys. Kevään kuluessa on tehty useita työkykyneuvotteluja ja niitä on tulossa myös toukokuun aikana. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä ajalla 1.1. 30.4. oli 2805 kpl. Eniten poissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi kunta on hakeutumassa työhyvinvointiin pureutuvaan kolme -vuotiseen Kevan vetämään hankkeeseen, joka sisältää mm. työtyytyväisyyskyselyt ja paneutumisen kyselyissä esiin nousseisiin epäkohtiin. Kehityskeskustelut on ohjeistettu käytäväksi kaikkien kanssa alkuvuodesta. Hallinto- ja kehittämisosastolla kehityskeskustelut on käyty kattavasti. Keskustelujen satoa on hyödynnetty työprosessien kehittämisessä. Yhteistoimintaryhmän toiminta Yhteistoimintaryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Käsiteltiin mm. työsuojeluohjelman uudistamista, työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä, lomarahan maksamisen ajankohtaa, uusia lomakkeita. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä valtakunnallisten sopimusten mukaan on lisätty vuoden 2014 alusta (1,5 päivää/viikko). Lomaraha yhteistoimintaryhmän esityksestä on päätetty maksaa kesäkuun aikana.
Harkinnanvarainen palkaton virka-/työloma Harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata, joka otettiin käyttöön säästötoimenpiteenä lomarahan vapaaksi vaihtamisen sijaan, on käytetty viime vuonna 386 työpäivää ja tämän vuoden aikana tammi toukokuussa 81 työpäivää. Vapaan ajaksi ei palkata sijaista. Vapaat ovat pääosin olleet 1 3 päivän pituisia. TYKY -toiminta Vuoden alusta käyttöön otettuja kulttuuri- ja liikuntaseteleitä on hyödyntänyt 125 henkilöä. Osa henkilöstöstä on valinnut edelleen kuntosalivaihtoehdon. Investoinnit Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat seuraavat investoinnit: Maanhankintaan vuosittain 200 000 euroa Osakkeet 140 000 euroa Tietotekniikkaan 30 000 euroa, käytetty 3 257,85 euroa Toteutunut maanhankinta Ostettu: - Kirkonkylän asemakaava-alueelta Keulaneva RN:o -niminen tila 0,6592 ha, kauppahinta 8240 euroa.