Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1
Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten (alle 18 v) hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta ja siitä raportointi 2) Päätöksenteon seuranta ja siihen vaikuttaminen ennakoivasti lapsinäkökulmasta 3) Lasten ja nuorten mielipiteiden välittäminen päätöksentekoon 4) Tiedon välittäminen lasten kanssa työskenteleville 5) Lapsipolitiikan koordinaation parantaminen 6) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistäminen 2
Mitä lasten hyvinvointi on? Lasten hyvinvointiin vaikuttavat sekä he itse, vanhemmat, lähiyhteisön aikuiset, kunnat, valtio että elinkeinoelämä (mainonta, media, työnantajat) Lasten hyvinvoinnin seurannassa on puutteita pienet lapset lasten turvallisuuden tila lastensuojelulasten taustat ja hyvinvointi 3
UNICEF: Suomi 4. lasten hyvinvoinnissa vrt. EU:Bradshaw (2007) Social Indicators research 80 s. 133-177 Suomen vahvuudet kansainvälisesti vastasyntyneiden terveys lasten koulumenestys (PISA) materiaalinen vauraus (tulotaso ja kotiympäristön laatu) vähäinen väkivallan kokeminen kaveripiirissä Suomella parannettavaa nuorten riskikäyttäytyminen (tupakointi, alkoholinkäyttö aloitetaan varhain) terveyskäyttäytyminen (ruokatottumukset,liikunta,ylipaino) perhesuhteiden kiinteys (perheet syövät yhdessä harvemmin kuin muualla, yksinhuoltajien osuus) lasten subjektiivinen arvio omasta hyvinvoinnistaan (esim. kouluviihtyvyys) lasten ja nuorten osallistuminen ja kansalaisaktiivisuus 4
Eriarvoistuva ja erilaistuva hyvinvointi enemmistö lapsista voi hyvin vähemmistöllä on erityisesti psykososiaalisia, mielenterveyden oireita (15-20 %) pieni, mutta kasvava osa lapsia voi erittäin huonosti (5 - >10?%) kasautuvat ja vaikeutuvat ongelmat näkyy erityispalveluiden kysynnän kasvussa epäterveelliset tottumukset ja pahoinvointi kasautuvat noin joka kuudennelle nuorelle (Kouluterveyskysely) 5
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset - runsas 1 % ikäluokasta lisäksi avohuollon toimien piirissä runsaat 5 % 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1980 1983 1987 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset siitä huostaanotettuna 6
Lastensuojeluasiakkuuden taustalla (Heino 2007/Stakes) Vanhempiin liittyviä vanhempien jaksamattomuus ja vaikeudet työelämässä aikuisten riidat ja kiistely lapsista lapsen hoidon laiminlyönti ja vanhempien avuttomuus vanhempien päihteiden väärinkäyttö perheväkivalta tai hyväksikäyttö Lapsiin ja nuoriin liittyviä vaikeuksien kasautuminen (koulu,rikos,päihde) lapsen erityisyys ja sairaudet itsenäisen selvitymisen pulmat 7
Ehkäisevien palveluiden vahvistaminen lasten ja perheiden ongelmiin puututaan liian myöhään tarvitaan ehkäisevien palveluiden vahvistamista vanhemmuuden tuki, moniammatillisuus esim. laajennettu perhevalmennus neuvolavaiheessa isien rooli neuvolassa neuvola, päivähoito, kotipalvelu, perhetyö varhainen tuki ja puheeksi ottaminen jo varhaislapsuudessa (väkivalta, alkoholi, parisuhde) pahoinvoinnin kärjistyminen tulee myös kalliiksi 8
Lasten elämään enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä Lasten pahoinvoinnin riskiä nostaa vanhempien kanssa vietetyn ajan niukkuus Pohjoismainen vert. tutk/järventie erityisesti identiteetti ja itsetunto-ongelmat Lisää aikuisten läsnäoloa kotona ja palveluissa Enemmän aikaa kuunnella lasta myös yläkouluikäistä pienemmät opetus ja hoitoryhmät kouluterveydenhuollon toimivuus vanhempien työajan lyhentäminen ja perheystävällisemmät työyhteisöt 9
Lasten elämään enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista Lapsen mielenterveyttä suojaavat luovuus ja oikeus leikkiin Tarvitaan parempaa harrastusten, lastenkulttuurin ja taideopetuksen tasa-arvoa Koulu lapsen kokonaishyvinvointia tukevaksi harrastusmahdollisuuksia koulun yhteyteen hengähdyshetkiä: esim. kiireetön ruokailu lasten kannalta viihtyisä fyysinen ympäristö 10
Lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi! Lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa. Ne on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 1991) Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. (Suomen perustuslaki 6 1999) myös Nuorisolaki 2006 ja LastensuojeluL 2008 11