Sisällysluettelo. Laskuesimerkki: Leikkausrasitetun pulttiliitoksen mitoitus...13

Samankaltaiset tiedostot
Esimerkkilaskelma. Liimapuuristikon liitos murtorajatilassa ja palotilanteessa R60 (täysin suojattu liitos)

NAULALIITOSTEN MITOITUS

RuuviliitoSTEN. Sisällysluettelo

Esimerkkilaskelma. 3-nivelkehän nurkkaliitos pulteilla

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Esimerkkilaskelma. Liimapuuristikon liitos murtorajatilassa ja palotilanteessa R60 (täysin suojattu liitos)

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Kerto-S ja Kerto-Q Rakenteellinen LVL

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle

Kerto-tuotteet ovat CE-merkittyjä standardin EN mukaisesti.

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Pulttiliitoksen laskentalomake

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

Välipohjan kestävyys. CrossLam Kuhmo CLT. Esimerkki Kuormitus. 2.0 Poikkileikkaus

Siltaeurokoodien koulutus - Teräs-, liitto- ja puusillat

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Harjapalkin palomitoitus

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

Esimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä

Jäykistävän seinän kestävyys

T Puurakenteet 1 3 op

1974 N:o 622. Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. Liite 1.

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

T Puurakenteet 2. Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Harjapalkin mitoitus

Palosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen

KPM-Engineering, valvojana DI Heikki Löytty

Esimerkkilaskelma. Liimapuumahapalkki. Liittyy Puuinfo Oy:n julkaisemaan mitoitusohjelmaan

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

T Puurakenteet 5 op

Matematiikan tukikurssi

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/6

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

MEKAANISET OMINAISUUDET

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista

MEKAANISET OMINAISUUDET

Varmennustestiraportti

Päivitykset RIL ohjeen 2. korjattuun painokseen

2 1016/2013. Liitteet 1 2 MUUTOS ELÄKEKASSOJEN LASKUPERUSTEISIIN TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA KUSTANNUSTEN JAKOA VARTEN

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood?

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Juho Rongas TAPPIVAARNALIITOKSEN MITOITUSOHJELMA

Runkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere

Puurakenteet. Tomi Toratti

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

LATTIA- JA KATTOPALKIT

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

PIENTALON SUUNNITTELU JA KUSTANNUSVERTAILU

TF00BO03 Puurakenteet 1 5 op

Esimerkkilaskelma. Liimapuuharjapalkki. Liittyy Puuinfo Oy:n julkaisemaan mitoitusohjelmaan

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä CLT-seinä

Kaupunkisuunnittelu

Modaalilogiikan harjoitusteht vi Aatu Koskensilta 1 Harjoitusteht v t Teht v 100 a) Osoitamme, ett Th(F 1 F 2 ) Th(F 1 ) [ Th(F 2 ) vastaesim

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Matemaattinen Analyysi

PITKÄKOSKI NIKLAS PUULIITOSTEN MEKAANINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA MITOITTA- MISEN PERUSTEET

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Kun annettu differenssiyhtälö z-muunnetaan puolittain, saadaan: 1 1 z Y z zy z z/4 4

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

URH - Venttiili. Halton URH. Venttiili

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Luku kahden alkuluvun summana

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 254. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

T Puurakenteet 1 5 op

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista

T Puurakenteet 1 3 op

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Transkriptio:

pulttiliitosten MITOITUS Sisällsluettelo Yleistä... Materiaalit... 3 Kuormitustapa... 3 4 Leiausrasitettu pultti... 3 4. Puuosien välinen liitos... 3 4. Puu/puulevliitos... 4 4.3 Puu/teräslevliitos... 4 5 Monileieiset liitoset... 5 6 Puustamurto - liitosalueen leiausestävs... 6 6. Puustamurron mitoitus snsuunnassa... 6 6. Osasauvan reunaosien puustamurtoestävs...7 6.3 Puun snsuuntaa vastaan ohtisuorat liitosvoimat... 8 6.4 IL 05:n vaihtoehtoinen puustamurron mitoitusmenetelmä snsuunnassa... 9 7 Teräslevn mitoitus... 0 7. Teräslevn vetoestävs... 0 7. Teräslevn reunapuristusestävs... 0 7.3 Teräslevn palamurtuminen... 0 8 Vetorasitettu pultti... 0 9 Pulttien sijoitus... 9. Pulttivälit, reuna- ja päätetäisdet... 0 Pulttiliitosten sallitut toleranssit... Lähteet... Lasuesimeri: Leiausrasitetun pulttiliitosen mitoitus...3

PULTTILIITOSTEN MITOITUS. Yleistä Pulttien annan ja mutterin alla tulee ättää aluslevjä, joiden pasuus on vähintään 0,3d ja halaisija 3d. Aluslevjen tulee tueutua puuhun oo pinta-alaltaan. Pultit tulee iristää niin, että liitososat tulevat toisiinsa iinni ja liitosten on oltava iristettävissä sen jäleen, un puu on saavuttanut tasapainoosteutensa. Miäli jäliiriststä ei voida tehdä ja puu pääsee uivumaan asentamisen jäleen li 5 paino-%, mitoitusessa saa hödntää oreintaan 80 % pulttiliitosen lasennallisesta liitosestävdestä. Pulteille porattavien reiien halaisija saa olla puussa oreintaan d + mm, jossa d on pultin sileänvarren halaisija. Pulteille porattavien reiien halaisija saa olla teräslevissä oreintaan mm pultin halaisijaa suurempi. Jos mitoitusessa hödnnetään pasun teräslevn (t d) aavoja ja pultin pasuus d < 0 mm, teräslevn porattavan reiän halaisija saa olla uitenin enintään D,d.. MATEIAALIT Tässä ohjeessa esitettjä teräspulttien mitoitusohjeita saadaan ättää vain pulteille, joiden pasuus d 4 mm ja joiden vetomurtolujuus u, 800 N/mm (lujuusluoa 8.8). Lisäsi puisten reunaliitososien pasuudet t ja t ovat vähintään 4d ja asi- ja monileieisten liitosten puisten sisäosien pasuus t s on vähintään 5d. Puisilla osilla taroitetaan sahatavaraa, liimapuuta, Kerto-S seä Kerto-T -tuotteita. Kerto-Q -tuotteella on lapeliitosissa muita puutavaroita parempia haleilunesto- ja sitesominaisuusia. Puulevjen tulee olla CE-merittjä standardin EN3986 muaan (vaneri, lastule OSB-lev seä puoliovat ja ovat uitulevt) tai ätettävällä levllä tulee olla raenteellisen ätön attava otimainen tppihväsntä tai mpäristöministeriön hväsmän toimielimen lausunto/sertiiaatti. Teräslevjen ja pulttien tulee tarvittaessa olla orroosionestäviä tai ne tulee suojata orroosiolta. Tauluo : Liittimien orroosiosuojausta osevat vähimmäisvaatimuset. Sähösinitsen e/zn-luoat ovat standardin ISO 08 muaisia ja uumasinitsen Z-pinnoitteet on määritelt standardissa EN 0346. Kättöluoa LIITIN 3 Pultit Ei mitään Ei mitään e/zn 5c, Z350 Teräslevt, joiden pasuus 3 mm e/zn c, Z75 e/zn c, Z75 uostumaton teräs Teräslevt, joiden pasuus 3..5 mm Ei mitään e/zn c, Z75 e/zn 5c, Z350 Teräslevt, joiden pasuus > 5 mm Ei mitään Ei mitään e/zn 5c, Z350 Tauluo : Liitospuun materiaaliosavarmuusluu γ M ja aiavaiutuserroin mod. Aiavaiutuserroin mod KUOMAN AIKALUOKKA Materiaali Kättöluoa Psvä Pitäaiainen Kesipitä Lhtaiainen Hetellinen Sahatavara, Pöreä puutavara, Liimapuu, Kerto, Vaneri 3 0,60 0,60 0,50 0,70 0,70 0,55 0,80 0,80 0,65 0,90 0,90 0,70,00,0 0,90 Lastulev EN 3-4 ja -5, OSB/, Kova uitulev 0,30 0,0 0,45 0,30 0,65 0,45 0,85 0,60,0 0,80 Lastulev EN 3-6 ja -7, OSB/3, OSB/4 0,40 0,30 0,50 0,40 0,70 0, 0,90 0,70,0 0,90 Puoliovat uitulevt: MBH.LA, MBH.HLS, MD. LA ja MD.HLS 0,0-0,40-0,60-0,80 0,45,0 0,80 γ M Perushdistelmät Sahatavara, Pöreä puutavara leensä Havusahatavara, jona lujuusluoa C35 Kerto, Liimapuu Puulevt Onnettomuushdistelmät,40,5,0,5,00 KETO-KÄSIKIJA, PULTTILIITOSTEN MITOITUS KESÄKUU 0 Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. EN995--:004, tauluo 4. EN 995--:004/A:008, tauluo 3. ja EN 995--:004/NA, tauluo.3(i)

Tauluo 3: EN 993--, EN 993-- ja EN 993--8 standardien Suomen ansallisten liitteiden muaan teräsisille raenneosille, poiileiausille ja liitosille ätetään seuraavia osavarmuusluuja. MEKINTÄ LUKUAVO (EN 993) γ M0,00 γ M,00 γ M,5 γ M3,5 γ M3,ser,0 γ M4,00 γ M5,00 4. Leiausrasitettu pultti Liitosen leiausestävden tarastelussa tät tarastaa sittäisen liittimen leiausestävs ja oo liitosalueen puustamurtoestävs. 4. Puuosien välinen liitos Liitosen mitoitusestävs d mod () γ 3 M γ M6,ser,00 γ M7,0 γ M,i,00 mod on liitospuun aiavaiutuserroin γ M on liitospuun materiaaliosavarmuusluu 3. KUOMITUSTAPA Pultit voivat olla pelästään leiaus- tai vetorasitettuja seä hdistettjä leiaus- ja vetorasitettuja. Liitettäessä hteen ahta erilaista puumateriaalia aavassa ätetään sen materiaalin mod ja γ M ertoimia, jolla mod /γ M -suhde on pienempi. Pulttiliitosen leiausestävden ominaisarvo htä leiettä ohden: Poiileiausen pienennset tulee ottaa huomioon sauvojen estävsmitoitusessa. Puristusrasitetuissa Kerto/Kerto-liitosissa voidaan ⅔ liitossaumaa vasten ohtisuorasta rasitusesta siirtää suoralla ontatilla puulta puulle. Miäli ontatipintojen töstö on teht CNC-ohjatulla töstöoneella, voidaan rasitusesta siirtää ontatilla vastaavasti ¾. Puristuspuolen haleaminen vinoissa ontatiliitosissa, uten harjaliitosissa, tulee estää liitettävien puiden päiden muotoilulla tai sijoittamalla päiden väliin ovauitulev tai teräslev jona oreus on noin ¾ osaa ooliitosalueen oreudesta. Leiausuormitettujen ripustusliitosten pultit pritään sijoittamaan palin puristuspuolelle, tällöin ei leensä tarvitse taristaa palin poiittaista vetoestävttä (vrt. uva 5). t u 0,4 h min M t h min t h,,,,, t u d + d 3 M t ja t ovat liitosen reunaosien puun pasuudet u d t () 4 (3) 5 min(, ;, ; ) (4) 6 Kuva : Leiausrasitettu pulttiliitos, ja, ovat liitosen reunaosien reunapuristuslujuusien ominaisarvoja on asileieisen liitosen esiosan ominaisreunapuristuslujuus Pultin mötömomentti M,6 0,3 u, d [Nmm] (5) 7 u, on pultin vetomurtolujuuden ominaisarvo. 3 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0 3 EN 995--:004, aava (.7) 4 IL 05--009, aava (8.8.S) 5 IL 05--009, aava (8.8.S) 6 IL 05--009, aava (8.8.3S) 7 EN 995--:004, aava (8.30)

eunapuristuslujuus ulmassa α snsuuntaan nähden Lastulevn reunapuristuslujuus vastaavasti 0, sin α + cos h, α, 90 0, α 0,08 ( 0,0d ) ρ 37 Q( 0,0d ) (6) 8 (7) 9 Yleensä [N/mm] Kerto-Q un 45 α 90, Kerto-Q:n reunapuristuslujuudelle voidaan ättää arvoa α, 45, 0 ρ on liitettävän puun ominaistihes g/m3 90,30 + 0,05d,5 + 0,05d,35 + 0,05d 0,90 + 0,05d Kerto-S:lle ja Kerto-T:lle Kerto Q:lle Havupuulle Lehtipuulle (8) 50 d 0,6 t 0,, [N/mm] t on lastulevn pasuus [mm] d on pultin nimellispasuus [mm] 4.3 Puu/teräslevliitos Teräslevn lujuus tulee taristaa EN 993:n muaan. Puristetuissa liitosissa ulopuolisten teräslevjen nurjahduspituudesi voidaan leensä olettaa 0,8L a, un L a on liitossauman eripuolilla olevien ensimmäisten liittimien välinen etäiss. () 5 Puuosien väliin sijoitettujen teräslevjen nurjahdusta ei tarvitse tarastaa, miäli puuosien leviäminen on estett esim. sidepulteilla siten, että teräsleville varattu rao voi olla oreintaan 5 % teräslevn pasuutta suurempi. Puun sitä vastaan ohtisuora uivumisutistuminen on otettava huomioon teräslevllisten liitosten suunnittelussa. Q d 0,87 Lapeliitosissa Srjäliitosissa (9) Teräsen ja puun välisen vedetn sauvanpääliitosen estävsmitoitusessa tulee ottaa huomioon liitinrhmän piiriä pitin tapahtuva puun loheamismurto, jota on ahta tppiä: läpiloheaminen ja palaloheaminen. Kun sileieisen liitosen toinen liitettävä osa on teräsle jona pasuus on t t 0,5d, leiausestävden mitoitusarvo leiettä ohti 4. Puu/puulevliitos Kohdassa puu/puu pulttiliitos esitettjä pulttiliitosen leiausestävden aavoja voidaan soveltaa mös puulevliitosissa, un ätetään seisen levn reunapuristuslujuusia. Näitä ohjeita voidaan soveltaa, un reunaliitososana ätettävän puulevn pasuus on vähintään aavan (0) muainen. t 80 d lev, [mm] (0) 3 le le on levn reunapuristuslujuus [N/mm] d on pultin nimellispasuus [mm] Vanerin reunapuristuslujuus pintaviilun snsuunnasta riippumatta voidaan lasea alla olevan aavan muaan. 0, ( 0,0d) ρ, [N/mm] ρ on vanerin ominaistihes [g/m3] () 4 Kun sileieisen liitosen toinen liitettävä osa on teräsle jona pasuus on t t d, leiausestävden mitoitusarvo leiettä ohti 0,4 h min M, t d d t d,3 t d 3 M d 4 M on puun reunapuristuslujuuden ominaisarvo, t on puun pasuus ja M on pultin mötömomentti. Kun 0,5d < t t < d, ätetään leiausestävden ominaisarvona edellisten ahden aavan välistä lineaarista interpolointia. (3) 6 min + (4) 7 d t d on pultin nimellispasuus [mm] 4 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS KESÄKUU 0 Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. 8 EN 995--:004, aava (8.3) 9 EN 995--_004, aava (8.3) ja VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 0 0 VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 0 EN 995--:004, aava (8.33) ja VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 0 VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 0 3 IL 05--009, aava (8.35.S) 4 EN 995--:004, aava (8.36) 5 EN 995--:004, aava (8.37) 6 IL 05--009, aava (8.37.S) 7 IL 05--009, aava (8.37.S)

Kun asileieisen liitosen esimmäinen osa on teräslevllinen, leiausestävs leiettä ohden lasetaan aavalla t d min,3 t d 3 M d + 4 M d t (5) 8 5. Monileieiset liitoset Monileieisissä liitosissa liitos jaetaan asileieisiin osaliitosiin ja näistä ustain lasetaan estävs leiettä ohti. Monileieisen liitosen oonaisestävs saadaan ertomalla määritett pienin leieohtainen liitosestävs leieiden luumäärällä (s. uva ). t u t u t u t s t u t on ohuemman reunapuun pasuus Kun asileieisen liitosen uloimmat osat ovat teräslevä, leiausestävden ominaisarvo leiettä ohti 0.5 t d M d min 3 M d tt + M 0,5d d (6) 9 un t t 0,5d un t t d un 0,5d < t t < d d,d d 4 min{,d ;,d } Vedetssä sauvanpääliitosessa puun siden suuntaisesti sijoitetussa liitinrivissä tehollisesti toimivien pulttien luumäärä on n e n min n i 0,9 4 i a t 50 d (7) 0 t u t s t s t u n i on puun siden suuntaiseen riviin i sijoitettujen pulttien luumäärä min( a; a3), un n a a3, un ni i (8) a on perääisten liitinten välinen etäiss puun siden suunnassa a 3 on päätetäiss min( t; t), l t min(t;t ; (9) liitoset joissa puutavaraa vain reunoissa t s ), muut - ja monileieiset liitoset d 6 min{,d ;,d ; 3,d } } Kuva : Monileieisen teräslevllisen puioliitosen estävden määrätminen.,d taroittaa asileieisen t u -teräs-t u -liitosen (un t u t s ),,d asileieisen teräs-t s (puu)-teräs -liitosen ja 3,d asileieisen t s -teräs-t s liitosen estävttä htä leiettä ohden. 3 t ja t ovat puutavaran pasuusia liitosen reunaosissa (ei huomioida jos reunaosat eivät ole puutavaraa) t s on puutavaran pasuus -leieisen liitosen esiosassa tai monileieisen liitosen ohuimmassa sisäosassa. 5 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0 8 IL 05--009, aava (8.37.S) 9 IL 05--009, aavat (8.37.3S) - (8.37.5S) 0 IL 05--009, aava (8.33.3S) IL 05--009, aava (8.33.4S) IL 05--009, sivu 6 3 IL 05--009, sivu 96

6. Puustamurto liitosalueen leiausestävs 6. Puustamurron mitoitus snsuunnassa Pulttien tehollinen luumäärä on otettu huomioon ja se sisält seuraaviin aavoihin. Tämä ohje ei ose Kerto-T:n srjäliitosia. Jotta puun siden suuntainen liitosvoimaomponentti 0,Ed ei aiheuta liitosalueen puun haleamista, leiautumista tai vetomurtoa, tulee seuraavan ehdon olla voimassa mod 0, Ed 0, d 0, γ M m 0, i,0, i (0) 4 () 5 Kun i,0, on aavan () muaan lasettu puisen osasauvan i puustamurtoestävs ja m on osasauvojen luumäärä puusauvassa. Osasauvan i puustamurtoestävs Osasauvan sisäosan puustamurtoestävs ip, i, 0, ip, + () 6 ep, min min ( Ah, ip 0, ; t ), ( A ; ), ip 0, on reunapuristuslujuus puun ssuuntaan A ip (n n ) d t 0, c c + (n ) d t e,i 0, vedetissä liitosissa (3) 7 puristetuissa liitosissa (4) 8 (5) 9 v 0,7, 0,7,0, 0,7,0 0,7 Kerto-S liitosissa Kerto-Q srjäliitosissa Kerto-Q lapeliitosissa Kerto-T lapeliitosissa Liimapuun liitosissa n on viereäisten liittimien masimimäärä puun sitä vastaan ohtisuorassa suunnassa t,0, vetolujuus 35 N/mm Kerto-S 9 N/mm Kerto-Q (pasuus -4mm) 6 N/mm Kerto-Q (pasuus 7-69mm) 4 N/mm Kerto-T t e, i leiauslujuus 0,edge, 4, N/mm Kerto-S lapeliitosissa 0,lat,,3 N/mm Kerto-S srjäliitosissa 0,edge, 4,5 N/mm Kerto-Q lapeliitosissa 0,lat,,3 N/mm Kerto-Q srjäliitosissa,4 N/mm Kerto-T lapeliitosissa 0,edge, 0,68d,63d 0, 0, t i, ulosauvoille t i, esisauvoille (9) 33 (30) 34 t t, t, 0,3 v, v, 0,3 t,, un t,, un t, > (6) 30 A ( n )( a d ) ti t, ip ( n ) (( n ) a + a3 ) te i A ip, (3) 35 (3) 36 t,,7 n,0 n 0, 0, A A t, ip t, ip t,0, t,0, Kertopuulle Liimapuulle (7) 3 0, v n Av, ip (8) 3 n on liittimien luumäärä n on liittimien esimääräinen luumäärä puun siden suuntaisessa rivissä (n n/n ) d on liittimen halaisija t i on osasauvan pasuus liittimen tuneuma o. puuosassa on liittimen mötölujuus a on liittimien välinen etäiss puun siden suunnassa a on liittimien välinen etäiss ohtisuoraan sitä vastaan a 3 on päätetäiss 6 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS KESÄKUU 0 Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. 4 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.) ja VTT-S-07049-09 aava () 5 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.) ja VTT-S-07049-09 aava () 6 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.3) ja VTT-S-07049-09 aava (3) 7 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.4) ja VTT-S-07049-09 aava (4) 8 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.5) ja VTT-S-07049-09 aava (5) 9 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.6) ja VTT-S-07049-09 aava (6) 30 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.7) ja VTT-S-07049-09 aava (7) 3 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.8) ja VTT-S-07049-09 aava (8) 3 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.9) ja VTT-S-07049-09 aava (9) 33 VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 4 ja VTT-S-07049-09 sivu 3 34 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.0) ja VTT-S-07049-09 aava (0) 35 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.) ja VTT-S-07049-09 aava () 36 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.) ja VTT-S-07049-09 aava ()

Kuva 3: Osasauvojen sisäosien puustamurtopinnat ja merinnät. 37 6. Osasauvan reunaosien puustamurtoestävs Haleiluestävdet ep, min min ( Ah, ep 0, ; t ; s ; se, ), ( A ; ), puristetuis ep 0, c (33) 38 vedetissä liitosissa puristetuissa liitosissa 0,9 4n te, i 5, shole ( a3 0, d ) t,90 (4) 46 A h, ep n d t i (34) 39 0,9 4n se, te, i 5, send ( a3 0, d ) t,90 (4) 47 (35) c v, + d te, i 40 0, s 0,3 0,3, un, un ja t lasetaan ättäen aavoissa (6)-(8) aavan (37) sijoitusia: A t, ip t, ep At, ep ja A ip A (37) ep 4 A t, ep 4 ( a d ) ti (( n ) a + a3 ) te i A ep, (36) 4 (38) 43 (39) 44 t,90, on materiaalin vetolujuus sitä vastaan ohtisuorassa suunnassa t,90,edge, 0,8 N/mm Kerto-S lapeliitoset t,90,edge, 0,5 N/mm Kerto-T t,90,edge, 6,0 N/mm Kerto-Q lapeliitoset t,90,lat, 0,4 N/mm Kerto-S ja Kerto-Q srjäliitoset s hole s end max a 0,65 a,7 a3 cosh,4 a4 3 4 (43) 48 (44) 49 t, ep + A A t, ep ep (40) 45 a 4 on reunaetäiss 7 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS KESÄKUU 0 Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. 37 VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 5 38 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.3) ja VTT-S-07049-09 aava (3) 39 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.4) ja VTT-S-07049-09 aava (4) 40 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.5) ja VTT-S-07049-09 aava (5) 4 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.6) ja VTT-S-07049-09 aava (6) 4 VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 6 ja VTT-S-07049-09 sivu 5 43 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.7) ja VTT-S-07049-09 aava (7) 44 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.8) ja VTT-S-07049-09 aava (8) 45 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.9) ja VTT-S-07049-09 aava (9) 46 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.0) ja VTT-S-07049-09 aava (0) 47 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.) ja VTT-S-07049-09 aava () 48 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.) ja VTT-S-07049-09 aava () 49 VTT 84/03 ev. 4 March 009, aava (B.3) ja VTT-S-07049-09 aava (3)

Kuva 4: Osasauvojen reunaosien puustamurtopinnat ja merinnät. Leiaus - Monileieinen teräslevllinen Kertoliitos. 50 6.3 Puun snsuuntaa vastaan ohtisuorat liitosvoimat Jos liitosvoima vaiuttaa vinossa ulmassa puun snsuuntaan nähden, (s. uva 5) snsuuntaan nähden poiittaiset vetojännitset on otettava huomioon tarastamalla, että puun haleamisestävs on riittävä. Sahatavaralla, liimapuulla, Kerto-S:llä ja Kerto-T:llä seä Kerto-Q:n srjäliitosilla taristetaan, että Ed 90, d 90,d on haleamisestävden mitoitusarvo ( ) Ed max Ed; Ed (45) 5 (46) 5 Havupuutavaran haleamisestävden ominaisarvo 4 b he h e h 90, [N] (47) 54 b on puuosan pasuus [mm] h on sauvan oreus [mm] h e on etäiss uormitetusta reunasta auimmaiseen liittimeen [mm] (uva 5) Kaavaa (47) ei ätetä Kerto-Q:n lapeliitosille. Poiittaisten viilujen vuosi Kerto-Q ei ole herä puun ssuuntaa vastaan ohtisuorien liitosvoimien aiheuttamalle haleilulle. Ed Ed ja liitosvoimaomponentin Ed leiausvoimat puun sitä vastaan ohtisuoran sinα aiheuttamat Kuva 5: Snsuuntaan nähden vino liitosvoima. 53 8 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0 50 VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 7 5 EN 995--:004, aava (8.) 5 EN 995--:004, aava (8.3) 53 IL 05--009, sivu 97 54 EN 995--:004, aava (8.4)

6.4 IL 05:n vaihtoehtoinen puustamurron mitoitusmenetelmä snsuunnassa Puustamurto voidaan mitoittaa vaihtoehtoisesti IL 05--009:n ohdassa 8..4S Loheamismurto esitetllä tavalla. Kun loheamismurtoestävs taristetaan tällä menetelmällä, liitosalueen haleamis- ja rivileiautumisestävs otetaan huomioon ättämällä liitinmitoitusessa tehollisesti toimivien pulttien luumäärää n e, s. aava (7). Tämä vaihtoehtoinen mitoitusmenetelmä ei ose Kerton srjäliitosia. Liitosalueen loheamisestävs on taristettava snsuuntaisesti vedetissä sauvanpääliitosissa. Loheamismurtoja on ahta tppiä: palaloheaminen ja läpiloheaminen. Loheamistarastelua ei tehdä sellaisille liitosille, joissa aii liittimet sijaitsevat hdessä puun siden suuntaisessa rivissä. bt L,5, Sahatavara ja liimapuu,5, LVL ( n ) ( a D) net, t (49) 57 (50) 58 n on liitinrivien luumäärä puun sitä vastaan ohtisuorassa suunnassa a on liitinrivien välinen etäiss puun sitä vastaan ohtisuorassa suunnassa D on liittimelle poratun reiän halaisija t on pultin sileän araosuuden tuneuma puusauvassa Kerto-Q:n läpiloheamisestävs lasetaan aavalla bt, L max L net, t net, t t t t,0, bt + 0,7 L t,0, net, v t (5) 59 on Kerto-Q:n srjäleiauslujuus pintaviilujen ssuunnassa (4,5 N/mm) L net, v ( a3 + ( n ) ( a D) ) (5) 60 a 3 on liittimen päätetäiss a on liitinrivien välinen etäiss puun ssuunnassa n on liitinrivien luumäärä puun ssuunnassa Kerto-Q pulttiliitosen palaloheamisestävden ominaisarvo ( t + ( a + ( n ) a ) ) p Lnet, t e t,0, 3 0, (53) 6 L ( n ) ( a D) net, t (54) 6 Kuva 6: a) Läpiloheaminen b) palaloheamismurto 55 Läpiloheaminen voi tulla seeseen pulttiliitosilla. Kerto-Q htedessä teräslevllisillä pulttiliitosilla on taristettava seä läpiettä palaloheamisestävs. Läpiloheamistarastelua ei tarvitse tehdä sellaiselle pulttiliitoselle, jossa puun snsuunnassa perättäisten liittimien määrä on enintään neljä ja pulttien välinen etäiss poiisuunnassa a 5d. t e d 0, (55) 63 0, on Kerto-Q:n tasoleiauslujuus 0,lat,,3 N/mm on liittimen leiausestävs tarasteltavassa leieessä 0, on reunapuristuslujuus Liitospuun läpiloheamisestävden ominaisarvo: bt, Lnet, t t bt t,0, (48) 56 t,0, on puun vetolujuus ilman oovaiutusorjausta 9 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS KESÄKUU 0 Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. 55 IL 05--009, sivu 99 56 IL 05--009, aava (8.4.S) 57 IL 05--009, aava (8.4.S) 58 IL 05--009, aava (8.4.3S) 59 IL 05--009, aava (8.4.S) ja IL 05--009, aava (8.4.4S) 60 IL 05--009, aava (8.4.5S) 6 IL 05--009, aava (8.4.6S) 6 IL 05--009, aava (8.4.3S) 63 IL 05--009, aava (8.4.7S)

7. teräslevn mitoitus 7. teräslevn vetoestävs N N Ed t, d,0 N Ed on vetovoiman mitoitusarvo N N N bruttopoiileiausen vetoestävden mitoitusarvo N nettopoiileiausen vetoestävden mitoitusarvo liittimien reiien ohdalla N A on bruttopoiileiausen pinta-ala A net on nettopoiileiausen pinta-ala on teräsen mötöraja u on teräsen vetomurtolujuus γ M0 ja γ M ovat osavarmuusluuja (56) pl, d t, d min (57) u, d pl, d u, d A γ M 0 0,9 A γ net M u (58) (59) 7.3 Teräslevn palamurtuminen Teräslevn palamurtumisestävden mitoitusarvo, un smmetriseen pulttirhmään ohdistuu eseinen uorma, lasetaan seuraavasti: V e,, d A u nt nv + (6) γ M 3 γ M 0 A nt on vetorasitettu nettopinta-ala A nv on leiausen rasittama nettopinta-ala 8. VETOASITETTU PULTTI A Pultin vetolujuu aluslevn pasuus ja halaisijan riittävs on taristettava. Aluslevn alla voidaan puun leimapainelujuudelle ättää ominaisarvoa 3 c,90,. Ulopuolisen teräslevn htedessä puun leimapaineestävs ja teräslevn taivutusestävs taristetaan pulttiohtaisesti pinta-alalle, jona halaisija on enintään: min 4 d t t t t on teräslevn pasuus d on pultin pasuus 7. teräslevn reunapuristusestävs eunapuristusestävs lasetaan joaiselle liittimelle eriseen. Pulttien annan ja mutterin alla tulee ättää aluslevjä, joiden pasuus on vähintään 0,3d ja halaisija 3d. Aluslevjen tulee tuneutua puuhun oo pinta-alaltaan. b, d ab γ u M d t (60) ub ab min α d ; ;, 0 u siirrettävän voiman suunnassa: - levn pään pulteille: α d - muille uin pään pulteille: α d e 3d 0 ; p 3 d0 4 (6) ohtisuorassa suunnassa siirrettävään voimaan nähden: - reunarivin pulteille: - muille uin pään pulteille: e min,8,7;, 5 d0 p min,4,7;, 5 d0 0 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0

9. PULTTIEN SIJOITUs 9. Pulttivälit, reuna- ja päätetäisdet Kuva 7: Pulttienvälien seä reuna- ja päätetäissien määrittel 64 Tauluo 4: Pulttien minimivälit ja reunaetäissien vähimmäisarvot 65 Pulttien liitinvälit seä reuna- ja päätetäisdet KulmA Sahatavaran ja liimapuun vähimmäisarvot Kerto-S ja Kerto-T liitosten seä Kerto-Q srjäliitosten vähimmäisarvot Kerto-Q lapeliitosten vähimmäisarvot a 0 α 360 (4+ cosα ) d (4+3 cosα ) d 4) 4 d a 0 α 360 4 d ) 4 d ) 4 d ) a 3t -90 α 90 max(7 d; 80 mm) max(7 d; 05 mm) ) max(4 d; 60 mm) 3) a 3c 90 α 50 (+6 sin α)d (+6 sin α)d 4 d 50 α 0 4 d 4 d 4 d 0 α 70 (+6 sin α )d (+6 sin α )d 4 d a 4t 0 α 80 max((+ sin α)d; 3 d) max((+ sin α)d; 3 d) max((+ sinα)d; 3 d) a 4c 80 α 360 3 d 3 d 3 d ) Loheamismurto tulee tarastaa mös puuosien välisissä liitosissa, jos a < 5d. ) d < 5 mm pulteilla vähimmäis-päätetäiss voidaan pudottaa arvoon 7d, jos reunapuristuslujuutta 0, pienennetään ertoimella a 3 / (05 mm). 3) d < 5 mm tappivaarnoilla vähimmäis-päätetäiss voidaan pudottaa arvoon 4d, jos reunapuristuslujuutta 0, pienennetään ertoimella a 3 / (60 mm). 4) Vähimmäisetäisttä voidaan pienentää 5d saaa, jos reunapuristuslujuutta 0, pienennetään ertoimella a 4 + 3cosα d KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0 64 IL 05--009, sivu 5 65 EN 995--:004, tauluo 8.5 ja VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivut 0-

Tauluo 5: Pulttien minimivälit ja reunaetäisdet Kerto-Kerto lapeliitoseen mpräuvion muaan sijoitetulle monileieisille momenttiliitosille. 66 Pulttien liitinvälit seä reuna- ja päätetäisdet Kerto-S/Kerto-Q ) Kerto-S/Kerto-S Kerto-Q/Kerto-Q päätetäiss reunaetäiss 6 d Kerto-S 4 d Kerto-Q 4 d Kerto-S 3 d Kerto-Q 7 d 4 d 4 d 3 d pulttiväli ehällä 5 d 6 d 4 d ehien välillä ) 5 d 5 d 4 d ) Kun Kerto-Q on uloimpana liitosappaleena. ) Kehien säteitten välillä. Kuva 8: Pulttien minimivälit ja reunaetäisdet Kerto-Kerto mpräuvion muaan sijoitetulle monileieisille momenttiliitosille. 0. Pulttiliitosten sallitut toleranssit. LÄHTEET Tauluo 6: Pulttiliitosten sallitut toleranssit sallitut poieamat suunnitellusta asemasta, ellei raennesuunnitelmissa ole toisin esitett. 67 Pulttiliitos Pultin sijainti eiän sijainti Kirists Samanaiainen poraus ) Eriseen poraus Urat tai listoitetut sauvat ± 5 mm ) ±,5 mm 3) vino rao max. 3 mm ) Poraus aiien osien läpi erralla tai pitäen esiporattua osaa sapluunana. ) Puun siden suuntaisessa rivissä liittimet saavat poieta toisiinsa nähden poiittaissuunnassa uitenin enintään 5 mm. 3) Edellttäen, että puuosissa on mm väljät reiät ja metalliosissa,5..,0 mm väljät reiät. [] IL 05--009, 009, Puuraenteiden suunnitteluohje. [] SS-EN 995--, Suomen standardisoimisliitto SS. [3] SS-EN 993--, Suomen standardisoimisliitto SS. [4] SS-EN 993--, Suomen standardisoimisliitto SS. [5] SS-EN 993--8, Suomen standardisoimisliitto SS. [6] VTT-sertiiaatti No 84/03, ev. 4. maalisuuta 009. [7] VTT-S-07049-09, 009, Liimapuuliitosten puustamurron mitoitusmenetelmä. KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0 66 VTT 84/03 ev. 4 March 009, sivu 67 IL 05--009, tauluo 0.S

Lasuesimeri Leiausrasitetun pulttiliitosen mitoitus Sijainti: Kattotuoli, alapaarteen jatosliitos. Pulttirhmän estävs Kuva : Liitosen periaateuva Tarastetaan pultin M soveltuvuu d mm Pultin lujuusluoa on 8.8, u 800 N/mm Puupalit: Kerto-S, lapepinta. Kättöluoa on. Kesipitä aialuoa. Liitososien pasuudet, asileieinen liitos: t 5 mm > 4d 48 mm t 5 mm > 4d 48 mm t s 63 mm > 5d 60 mm ja t s > min(t,t ) 5 mm Liitososien pasuudet ovat riittävän suuret. eunapuristuslujuuden määrits 3 h, 0,,08 ( 0,0d ) ρ 0,08 ( 0,0 mm) 480g / m 34,63N / 0 mm h,,, 0,,63N / 34 mm h, min(, ;, ; ) 34,63N / mm t, 5mm 34,63N / mm h, N mm tu min 34,63 / 5mm t, 5mm 34,63N / mm 34,63N / mm 3 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0

Pultin mötömomentti,6,,6 ( mm) Nmm M 0,3 u d 0,3 800N / mm 53490 Leiausestävden ominaisarvon määrits 0,4 h min M, t u d d + 3 M u d t 3 53490Nmm 0,4 34,63N / mm 5mm mm + min 34,63N / mm mm 53490Nmm 34,63N / mm mm 03N min 0,N / leie 5973N ( 5mm) Mitoitusarvo hden leieen estävdelle d : 0,8 d mod 0,N / leie 6,76N / leie, γ M mod 0,8, γ M, Toimivien pulttien määrä puun snsuuntaisesti sijoitetussa rivissä sauvan päädssä: n e ni min min 0,9 85 63 min, 73 0,9 a t mm mm 4 n 4 i,73 50 d 50 (mm) a min( a, a3) 85mm t min( t, t, ts ) min( 0mm.0mm,63mm) 63mm n i Liitosapasiteetti: liitos d, 6,76N / leie,73 46, 77N Uloinen uorma v, d v, d 40N η 86% d, liitos 4 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. KESÄKUU 0

Kun liitosestävs on lasettu tehollisten pulttien luumäärän muaan, liitosen puustamurtoestävs tarastetaan aavan (48) muaisena läpiloheamisena. L ( n ) ( a D) ( ) (50mm 3mm) mm net, t 37 Liitospuun läpiloheamisestävden ominaisarvo: bt, Lnet, t t bt t,0, 37mm 63mm,5 35N / mm 0, 98N Liitospuun läpiloheamisestävden mitoitusarvo: mod bt, d bt, 67, 98N γ M mod 0,8, γ M, v, d v, d 40N η 59% bt, d 5 KETO-KÄSIKIJA PULTTILIITOSTEN MITOITUS KESÄKUU 0 Ohje on laadittu hteistössä VTT:n anssa. Tämä doumentti on Metsäliitto Osuusunnan (Metsä Wood) omaisuutta ja voimassa vain innorest-tuotteiden anssa. Doumentin hödntäminen muun valmistajan tuotteiden htedessä on iellett. Metsäliitto Osuusunta ei vastaa doumenttien soveltamisesta tai mahdollisista virheistä doumenteissa. Tätä lauseetta ei saa poistaa. innorest ja Kerto ovat Metsäliitto Osuusunnan (Metsä Wood) reisteröimiä tavaramerejä.