Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä,

Samankaltaiset tiedostot
Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Kuntalaisraati Jääli, Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys 2014

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Oulun raati Keskinen alue,

Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Anjariitta Carlson

Oulun raati Kello, Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

Oulun palvelumalli 2020:

Erikoisluokkatoiminta

meren ja kolmen joen kaupunki Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Sivistyspalvelujen organisaatio

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Monialainen yhteistyö

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

Sivistyspalvelujen organisaatio

Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Kajaanin varhaiskasvatus SK

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Ajankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

SIVISTYSVIRASTO 2013 ( tilanne)

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi

Byströmin nuorten palvelut

1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista.

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena

Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys. Oulun raati , Eteläinen alue

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

OPS Minna Lintonen OPS

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Hiukkavaaratalo. Elina Väisänen

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Ritaharjun monitoimitalo

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Transkriptio:

Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, 22.11.2012

Sivistys- ja kulttuuripalvelut 2012 Ltk:t: Varhaiskasvatus -palvelut Varhaiskasvatus - johtaja Arto Lamberg Sop. ohjaus Til./ sop. Varhaiskasvatuspalvelut Palvelujohtaja Ulla Rissanen muut palveluntuottajat KJ lervo kola opetus nuoriso -asiain liikunta kulttuu ri sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Perusopetus- ja nuorisopalvelut Perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori Lukio- ja muut sivistyspalvelut Lukiojohtaja Pekka Fredriksson Kulttuuripalvelut Kulttuurijohtaja Risto Vuoria Liikuntapalvelut Liikuntajohtaja Niina Epäilys Sop. ohjaus Til./ sop. Sop. ohjaus Sop. ohjaus kulttuuripalvelut kulttuurilaitokset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut muut palveluntuottajat

Oulun kaupungin peruspalvelut muutoksen aallolla (kokonaisarkkitehtuurinäkemys) SIKUn organisoituminen tarkoittaa 5:n entisen hallintokunnan liittymistä yhteen Monikuntaliitoksessa 5 kuntaa liittyy yhteen Oulu Haukipudas Kiiminki Yli-Ii Oulunsalo Terveysp alvelut Varhaiskasvatus Kulttuuri Sosiaali palvelut Liikunta Nuoriso Ikäihmisten palvelut Opetus Kuinka hallita tätä sulattoa kokonaisuutena? Mitkä ovat yhteisiä toimintaprosesseja ja miten niihin päästään? Mitkä sidosryhmät liittyvät näihin? Miten tietovarannot valjastetaan palvelemaan poikkitoimialaista toimintamallia? Kuinka varmistetaan tiedon yhteismitallisuus ja laatu? Kuinka järjestelmät valjastetaan tukemaan uutta toimintamallia? Mitä muutoksia tarvitaan nykyiseen järjestelmäsalkkuun? Uuden Oulun kuntalaispalvelut Vastaako organisaation nykyinen teknologia uuden toimintamallin tarpeisiin? 30.11.201 Sivistys- ja kulttuuripalvelut

AKJ, SIKU- JOHTAJA PALVELUALUEIDEN JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT SIKUN ALUETIIMIT SIKU- jory Palveluiden järjestäminen Subastanssi -johtaminen Tuotannon johtaminen Alueelliset verkostot -aluetiimit

Perusopetus- ja nuorisojohtaja Varhaiskasvatusjohtaja sopimusohjaus Varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Kulttuurijohtaja sisäinen sopimus -ohjaus sopimusohjaus Kasvatuksellisen ohjauksen palvelupäällikkö Kirjastopalvelujen johtaja Johtava nuorisotyöntekijä Johtava nuorisotyöntekijä Johtava nuorisotyöntekijä Johtava nuorisotyöntekijä Aluerehtori Aluerehtori Aluerehtori Aluerehtori Vakan aluepäällikkö Vakan aluepäällikkö Vakan aluepäällikkö Vakan palvelupäällikkö Aluekirjaston vastuuhenkilö Aluekirjaston vastuuhenkilö Aluekirjaston vastuuhenkilö Aluekirjaston päällikkö Johtava nuorisotyöntekijä Aluekirjaston vastuuhenkilö Sikun 4 aluetiimiä, sis. yleisen kulttuurin, vapaan sivistystyön, ja liikunnan Aluerehtori Poikkitoiminnallisuus (hyve, Y & Y, 3. sektori) Vakan palvelupäällikkö

Palveluprosessit ja elämänkaarimallin painopisteet palvelujen järjestämisohjelman tarkistamiseen Palveluprosessit Elämänkaaren mukaiset painopisteet Sivistys ja kulttuuri Hyvinvointi Lapset ja lapsiperheet: Lasten kasvu- ja kehitysympäristöjen tukeminen Hyvät peruspalvelut Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Yhdyskunta ja ympäristö Nuoret: Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu toteuttaminen Työikäiset: Elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden edistäminen työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Hyvinvoinnin lisääminen omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Ikääntyneet: Toimintakyvyn edistäminen Arjen turvallisuuden parantaminen

Sivistys- ja kulttuuripalvelut, Hyvinvoinnin tuen tiimit Esimies Asiajohtaminen Hyvinvoinnin tuen vastuualue Tehtävät (luonnos) - Hyvinvoinnin tukipalvelujen ohjaus ja koordinointi - Hyvinvointipalvelujen kehittäminen p ä ä v a s t u u SIKU Lasten ja nuorten hyvinvointitiimi Työikäisten hyvinvointitiimi Ikäihmisten hyvinvointitiimi HYVE p ä ä v a s t u u

Oulun tapa toimia Oulun tapa toimia on Oulun kaupungin yhteinen toimintamalli, joka koostuu yhdessä sovituista toimintatavoista: Toimintamallin tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää toimintatapoja ja malleja siten, että resurssit suuntautuvat järkevästi, tehokkaasti ja joustavasti sekä kuntalaisten että asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden Toimintamalli yhdistää toiminnan kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja tukee tiedon kulkua Tapa toimia perustuu yhdistyvien kuntien hyviin käytäntöihin sekä tunnistettuihin tarpeisiin. Sen kehittämisen periaatteita ovat uudistumiskyky, strateginen johtaminen, asiakaslähtöisyys ja prosessijohtaminen sekä sopimusohjaus Toimintamalli tukee johtamisjärjestelmää toiminnan ohjauksen näkökulmasta 2015 2012

Hyvinvoinnin monialaisuus Uudenlainen asenne palvelujen järjestämisessä Hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan useita samansuuntaisia toimia Valtio ohjaa ministeriöittäin Hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat monet eri toimijat yhteinen tavoite yhteinen ymmärrys Hallinnonalojen ja palveluiden välisestä yhteistyöstä yhteiseen toimintamalliin Me kehitämme palveluja yksilöiden ja perheen palvelutarpeen mukaisesti!

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden uuden toimintamallin jatkovalmistelun aikataulu Strategiatyö Laatujärjestelmät Prosessikuvaukset ja palvelumuotoilu (Siku&Hyve) Sop. ohj. valmistelu Alueelliset toimintasuunnitelmat Toimintasuunnitelman mukaan eläminen ja jatkuva arviointi ja seuranta Elämänkaaren mukainen tuotteistus ja sopimusohjauksen kokonaisvaltainen käyttöönotto Toimintamallin käsittely Esitys Sikun ja Hyven yhteisestä toimintamalleista Monialainen yhteistyö Monialaisuus elämäntavaksi... Organisoituminen/Järjestäytyminen Yksityiskohtainen tiimien valmistelu Esitys toimintamalliksi Sikun ja Hyven yhteinen jory Päälliköiden valinta Toimintamalliseminaari henkilöstölle Sikun johtoryhmä 17.10., 29.10. ja 31.10. Valmisteluryhmän ehdotus 16.10. 40 42 44 46 48 50 52 2012 2013 2014 2015

15.03.2012 Konsernipalvelut AT Sivistys- ja kulttuurilautakunta 1 000 Esitys TA2013 uusi Oulu Toimintatulot 28 283 Toimintamenot 398 162 Toimintakate -369 879

Harmonisoituja asioita (mm.) - tuntijako (227 -> yhteinen paikallinen ops työ tämän pohjalta) - kuljetusperiaatteet - vaka; palvelutakuu, -ohjaus, esiopetuksen laajuus, avoimen kerhotoiminnan asiakasmaksut - lipa; vuorojenjakoperiaatteet, alle 18-vuotiaiden ryhmien maksuton käyttö, hinnastot, seniorikortit - ap/ip valintakriteerit - yhteinen kirjastojärjestelmä - erikoisluokka/painotettu opetus käyttöönotto 1.8.13 lukien

Monipuolista varhaiskasvatusta Päivähoito on hoitoa, kasvatusta ja opetusta kodeissa, päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, erityispäivähoidossa tai yksityisessä päivähoidossa. Oulussa on noin 150 päiväkotia: 100 kunnallista ja 50 yksityistä. Päivähoito voi olla osa- tai kokopäiväistä tai vuorohoitoa. Avoin varhaiskasvatus tarjoaa palveluja kotona oleville lapsille. Esiopetusta annetaan Oulussa pääasiassa kunnallisissa päiväkodeissa.

Perusopetus Oulussa on 54 perusopetuksen koulua, joista 2 on erityiskouluja. Oppilaita on yhteensä noin 20.000. Perusopetuksen alueet toimivat myös oppilaaksiottoalueina. Oppilasalue määräytyy asuinalueen mukaan. Oppilaan lähikoulu on jokin oppilasalueen kouluista. Oulussa on kuvataiteen, liikunnan ja musiikin erikoisluokkia, jotka alkavat 3. ja 7. luokalta. Erikoisluokille on pääsykokeet. Oulun kansainvälisen koulun opetus- ja toimintakieli on pääosin englanti. Kouluun pyrkiville järjestetään pääsykoe (kielitesti). Oulussa toimii lisäksi valtion ylläpitämä Oulun normaalikoulu sekä peruskoulua korvaavina kouluina yksityiset Svenska Privatskolan i Uleåborg, Oulun steinerkoulu ja Oulun kristillinen koulu.

Oulu on Pohjois-Suomen suosituin opiskelukaupunki Oulussa toimivat seuraavat peruskoulut oppilaita 1.-6. luokkien kouluja: 28 6 969 7.-9. luokkien kouluja: 4 1 329 1.-9. luokkien kouluja: 20 10 627 1.-10. luokkien erityiskouluja: 3 400 Oulun kansainvälinen koulu (luokat 1-9) 300

Lukiokoulutus Oulun kaupungilla on 11 päivälukiota ja pääasiassa iltaisin toimiva aikuislukio. Opiskelijoita on päivälukioissa noin 4300 ja aikuislukiossa noin 1300. Madetojan musiikkilukio on musiikin opetuksen erikoislukio. Oulun Lyseon lukiossa toimii kansainvälinen IB-ohjelma ja Kastellin lukiossa urheilulukiolinja. Lukio-opetusta annetaan myös Oulun yliopiston opettajankoulutuksen harjoittelukouluna toimivassa Oulun normaalikoulussa sekä yksityisissä lukioissa, joita ovat Svenska Privatskolan i Uleåborg ja Oulun steinerkoulu. Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa - elukiossa - on Oulusta mukana Oulun Lyseon lukio ja Oulun aikuislukio.

Opiskelijoiden ja nuorten ihmisten kaupunki Oulun yliopisto noin 17 000 opiskelijaa 6 tiedekuntaa: humanistinen, kasvatustieteellinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, taloustieteet, teknillinen Oulun seudun ammattikorkeakoulu noin 9 000 opiskelijaa Ammatillinen koulutus noin 4 000 opiskelijaa Väestön keski-ikä 34,5 vuotta Kuva: Taneli Haapala

Kulttuuria Oulussa Oulu tarjoaa hyvin monipuoliset kulttuuripalvelut kaupunkilaisille, matkailijoille ja muille vierailijoille. Kulttuuripalveluja ja tapahtumia tuottavat kaupungin seitsemän omaa kulttuurilaitosta ja laaja, monipuolinen kulttuuritoimijoiden verkosto.

Kulttuuritalo Valve Teatteria, tanssia, konsertteja, elokuvia, näyttelyt, festivaaleja Lastenkulttuuriverkosto Valveen sanataidekoulu ja elokuvakoulu Konstila Vuokrattavat tilat sekä esitysettä kurssitoimintaan Elokuvateatteri Studio Kahvila Minttu

Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Lainauspalvelut Lehtilukusali 23 sivukirjastoa ja kirjastoauto Laajat verkkopalvelut Viikon lukuvinkit netissä Tapahtumia, näyttelyitä Kahvila ym, ym.

Oulun kaupunginteatteri Omat tuotannot Vierailuesityksiä Kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali TeatteriOulu Kongressitalo Teatteriravintola Toinen kerros

Oulu Sinfonia Konsertit Madetojansali www.oulusinfonia.com Oulun musiikkikeskus Oulun konservatorio Tulindbergin sali Kahvila-ravintola Preludi www.oulunmusiikkikeskus.fi

Oulun taidemuseo, Musti Näyttelyt Verkkonäyttelyt ProsenttitaideGalleria Julkiset ulkoveistokset Päiväkotinäyttelyt Aluetaidemuseo Museokauppa Ainoa Taidemuseon kahvila

Pohjois-Pohjanmaan museo vaihtuvat näyttelyt perusnäyttely Koiramäkiosasto Turkansaaren ulkomuseo Pateniemen sahamuseo Merimiehenkotimuseo virtuaalimuseo kuvakokoelmat Museokauppa Kierikki

Tiedekeskus Tietomaa Näyttelyt Jättielokuva 2 krt/v Kahvila Kesäleirit lapsille Planetaarioesitykset Sirius tiedekauppa Kahvila-ravintola

Suurimmat festivaalit ja tapahtumat Tangon juhlaa Oulun vanhan musiikin festivaali Oulun kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali Oulun musiikkijuhlat Lumotut sanat -sanataidefestivaali Rotuaari Piknik Qstock Oulu 187-festivaali Toppilan Möljän kesätapahtumat Oulun juhlaviikot: Elojazz - Oulunsalo Soi - Taiteiden yö Jalometalli Oulun muusajuhlat - Oulun musiikkivideofestivaalit Ilmakitaransoiton MM-kisat - Time Tunnel Oulun Päivät Tanssia Tyrkyllä - festivaali The Irish Festival of Oulu Kesäaika päättyy -teatteritapahtuma

Nuorisopalvelut

Kasvatuksellisen ohjauksen palveluyksikkö Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 1. 2. luokan oppilaille aamupäivätoiminnan ryhmiä 23 klo 7-10 iltapäivätoiminnan ryhmiä 55 klo 11 17, joista 34 on järjestöjen ja seurakunnan toteuttamia nuorisotoimi koordinoi toiminnan kokonaisuutta Oulussa v Lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen v Lapsen kasvun- ja kehityksen tukeminen v Lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen v Varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen

Kasvatuksellisen ohjauksen palveluyksikkö Nuorisotoiminta 13 nuorisokeskusta Käyttäjinä 7 17 vuotiaat v Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus. v Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Toiminnallinen esimerkki Lasten ja nuorten osallisuus Nuoriso- ja opetustoimen yhteistyönä luotu malli Lisää lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Jokaisella Oulun suuralueella toimii alueellinen osallisuusryhmä Vuosittain järjestetään kaupunkikokous, jossa päätetään toteutettavista parannus- ja kehittämisehdotuksista

KaKeVa Kastellin ja keskustan alue Määräraha- ja lausuntoesitykset viedään eteenpäin äänestyksen mukaisesti. Y.K.S.I. KuN Kaakkurin suuralue MAJP Merikosken koulualue Lasten ja nuorten kaupunkikokous Ylikiiminki VeTo Kaukovainio MaNu Maikkulan suuralue TeKo Toppila OiVa PoVa Myllyojan suuralue ONE Oulun Nuorten Edustajisto POF Kaijonharjun suuralue Pateniemen suuralue

Sosiaalisen vahvistamisen palveluyksikkö Nuorten työpajatoiminta 8 työpajaa asiakkaat 17-24 vuotiaita Ohjaus ja neuvontapalvelut Etsivä nuorisotyö

Sosiaalisen vahvistamisen yksikkö Byströmin nuorten palvelut Matalan kynnyksen toimintakeskuksesta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat monialaiset palvelut. Toiminta-ajatus toiminnassa pääpaino on ennaltaehkäisevissä palveluissa palveluohjaus korjaaviin palveluihin saattaen vaihtamalla kohderyhmä: painopiste 16-25-vuotiaat nuoret yhden luukun periaate nuoren vastaanottaja kartoittaa hänen tilanteensa Osalla palveluista kotipesä Byströmissä ja osa päivystysluonteisia palveluita

Byströmin nuorten palvelujen palvelutarjotin nuorten tieto- ja neuvontapalvelut etsivätyö maahanmuuttaja ja monikulttuuristen nuorten ohjaus- ja neuvonta yksilövalmennus ja urasuunnittelu, opinto-ohjauksen palvelut työelämävalmennus seinätön työpajatoiminta kohdennettu nuorisotyö, toiminnalliset ryhmät ohjaava pajatoiminta TE-toimiston palvelut: työvoimaohjaajan ja ammatinvalintapsykologin palvelut sosiaalityön, terveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdetyön palvelut, seksuaalineuvonta liikuntaneuvonta asumisen ohjaus- ja neuvonta työpörssiohjaus

Kehittämisen esimerkkejä Nuorisotyön uusien toimintamallien kehittäminen ja kokeilu Valmistamo -toiminta Rytmimusiikin harrastajien tieto- ja neuvontapalvelut Rockpolis -toiminta www.rockpolis.fi Luovien alojen työllistymisen edistäminen Messi Nuorten kulttuuri- ja mediakeskus Pelitoiminta Move Monialainen verkkonuorisotyö Osaamisprofiilin luominen verkossa tehtävälle nuorisotyölle

Liikuntapalvelut Kuntalain mukaan kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntalain (1998 2) mukaan kunnan liikuntatoimen tehtävä on luoda edellytykset liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Liikuntatoimen keskeiset asiakasryhmät Oulussa: Erityisryhmät Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Urheiluseurat

Liikuntapalvelut kuntalaisille Liikuntavirasto tarjoaa yhteistyötahojensa kanssa kuntalaisille ikäryhmittäin ohjattuja liikuntapalveluita ympäri vuoden. Oulussa on kolme uimahallia ja kolme kunnallista jäähallia kahdeksan liikuntahallia (Ouluhalli, Urheilutalo, Heinäpään jalkapallohalli, Linnamaa, Värttö, Jatuli, Oulunsalo ja Yli-Ii) sekä useita liikuntasaleja. Urheilukeskuksia ja kenttiä on useita kymmeniä eri puolilla kaupunkia. Ympäri vuoden käytössä olevia kuntoratoja- ja reittejä 105 km, vain talvikäytössä olevia hiihtolatuja 75 km, jäälatuja 52 km. Lisäksi koulujen hiihtoladut.

Edullinen hintapolitiikka Oulun kaupungin liikuntapaikkojen hintoja voidaan pitää edullisina. Hinnat ovat normaalihintaa edullisemmat lapsille, opiskelijoille, varusmiehille, työttömille ja eläkeläisille. Kaupunki subventoi seurojen ja muiden yhteisöjen maksuja. Esimerkkinä alle 18-vuotaiden ryhmien maksuton liikuntapaikkojen käyttö. Alle 18-vuotiaiden maksuttoman käytön subventio on lähes miljoona euroa vuodessa laskettuna normaalista, edullisesta urheiluseuramaksusta.

Oulu on pyöräilykaupunki Oulujoen suistossa kelpaa pyöräillä Oulu on saanut valtakunnallista huomiota pyörätieverkkonsa ansiosta. Kaupunki kuuluu yhdessä monen pyöräilyyn panostavan toimijan kanssa Suomen pyöräilykuntien verkostoon. Väylien tehokkaalla kunnossapidolla varmistetaan se, että kävely ja pyöräily ovat useimmille matkoille aina varteenotettava vaihtoehto talvellakin. Oulussa on kevyen liikenteen väyliä 600 km. Väyläpituus jokaista kuntalaista kohti on 4 m. Kevyen liikenteen verkosto kasvaa noin 10-20 km:n vuosivauhdilla.

Liikuntapalvelut kuntalaisille Liikuntalaitosten käyntikerrat vuonna 2011 olivat 1.836.150, urheilukeskusten varattujen vuorojen käyntikerrat 258.153. Käyntikerrat ohjatuissa liikuntapalveluissa olivat 237.654. Oulun uimahallin v. 2011 käyntikerrat olivat 587.826, Raatin uimahallin 257.572.

Seurayhteistyö Oulussa Oulussa on noin 200 urheiluseuraa, joissa laaja lajikirjo laaja-alainen ja monipuolinen yhteistyö seurojen kanssa tapahtumien järjestäminen yhteistyössä Toiminta-avustukset seuroille 409.000

Esimerkkejä Oulun mallista alle 18 -vuotiaiden harjoitus- ja kilpailukäyttö on maksutonta kaupungin liikunta-paikoilla (Kv 1996) Action Kaupunki järjestää 13 18 -vuotiaille heti koulupäivän jälkeen maanantaista perjantaihin eri lajien maksuttomia, ohjattuja liikuntavuoroja Uimataitoprosentti on Oulussa valtakunnallista huippua, 6. -luokkalaisten uimataitoprosentti on tällä hetkellä 93 % Liikuntaneuvonta Liikunta-avustajakortti

Esimerkkejä Oulun mallista Seniorikortti on tarkoitettu oululaisille 70 vuotta täyttäville ja iäkkäimmille itsenäiseen kuntosali-harjoitteluun, uintiin ja vesivoimisteluun. Muuttuu 1.1.2013 alussa: ikäraja 65 vuotta, hinta 30 nykyisen 20 :n sijaan. Yli 65-vuotiaiden maksuttomat päivävuorot liikuntalaitoksissa KunnonLähde -toiminta Nuorten omaehtoisen liikkumisen liikuntapaikat Aikuisten liikuntapuisto Tuirassa

Oulu on liikuntakaupunki Eurobarometri 2010/Euroopan komissio 75 EU-maata, vastaajia 37.500. Oululaisista noin 90 % oli joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin. Asiakaskyselyiden tulokset samansuuntaisia, kehitettävää ja parannettavaa toki aina löytyy. Hovinsuon skeittiparkki valittiin vuoden liikuntapaikaksi maaliskuussa 2011 TEAviisari/THL

Kiitos

YLLÄPITÄJÄN NIMI JA KOTIPAIKKA > Oulun kaupunki /Oulu OPPILAITOKSEN NIMI JA SIJAINTIPAIKKA > Oulu-opisto /Oulu OPETUSKIELI > suomi KOULUTUSTEHTÄVÄ: Oulu-opisto järjestää koulutusta, jossa painottuvat taide- ja taitoaineet, kielet, yhteiskunnalliset aineet sekä terveyttä edistävät aineet

Lukioyksikkö / Pekka Fredriksson

Lukiokoulutus, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus / Lukiojohtaja > SOPIMUSOHJAUS (rehtori) Oulu-opisto järjestää koulutusta, taide ja taitoaineissa, kielissä, yhteiskunnallisissa aineissa sekä terveyttä edistävissä aineissa Kiiminkijoen yksikkö (johtaja) Keskustan yksikkö (apulaisrehtori) Oulunsalon yksikkö (johtaja) 1. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan alainen nettoyksikkö 2. Sopimusohjausta toteutetaan palvelusopimuksella 3. Opistolla on palvelusopimuksen mukainen kokonaisbudjetti 4. Yksiköt toimivat yhteistyössä Sikun aluetoimijoiden kanssa

Yleistä Tausta Kyselyn tulokset Alueelliset kehittämissuunnitelmat Talous Oppilaaksioton periaatteet

Tausta Työryhmä esitti viime keväänä: erikoisluokkatoimintaa kehitetään vaihtoehto kahden mukaisesti: Maltillinen laajentuminen uuden Oulun alueelle, perustuen alueen vahvuuksille ja kiinnostuksen kohteille kuljetuskustannukset korvataan uuden Oulun kuljetusperiaatteiden ja työryhmän esittämien erikoisluokkatoiminnan järjestämisen periaatteiden mukaisesti tuntijakoesitys valmistellaan 31.10.2012 mennessä yhteisten opetussuunnitelmien tavoitteet ja sisällöt sekä oppilaaksioton kriteerit laaditaan 31.10.2012 mennessä erikoisluokkien alueelliset kehittämissuunnitelmat laaditaan 31.10.2012 mennessä selvitetään erikoisluokkaoppiainetarjonnan monipuolistamisen mahdollisuuksia muun kehittämistyön yhteydessä erikoisluokkatoiminnan aiheuttamat kustannukset tuotteistetaan koulujen budjetteihin käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä vahvistetaan yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa monituottajamallin mukaisesti

Uusi toimeksianto 16.8.2012 kehittää erikoisluokkatoimintaa vaihtoehto kahden mukaisesti: Maltillinen laajentuminen uuden Oulun alueelle, perustuen alueen vahvuuksille ja kiinnostuksen kohteille laatia ehdotus erikoisluokkien oppilaaksi oton kriteereiksi selvittää erikoisluokkaoppiainetarjonnan monipuolistamisen mahdollisuuksia laatia ehdotus erikoisluokkatoiminnan aiheuttamien kustannusten tuotteistamisesta

Kysely opettajille: Millainen toimintatapa mielestäsi soveltuisi parhaiten oman koulusi käyttöön? Opettajakyselyyn osallistui yhteensä 394 opettajaa. Kysely suunnattiin kaikille opettajille.

Kysely huoltajille: Painotettu opetus tulisi järjestää Huoltajille suunnattuun kyselyyn osallistui 1351 huoltajaa.

Kysely opettajille ja huoltajille: millaista opetuksen sisältöä halutaan? 1. Kielet 2. Matemaattis- luonnontieteelliset aineet 3. Liikunta Opettajien vastaukset 4. Musiikki Huoltajien vastaukset 5. Kuvataide 6. Käsityö

Alueelliset kehittämissuunnitelmat Erikoisluokkatoiminnan kehittämisen perustana nykyinen toiminta Uusiin erikoisluokkiin edetään maltillisesti painotetun opetuksen kautta Nykyiset erikoisluokkakoulut jakavat osaamistaan ja kokemustaan painotetun opetuksen järjestäjille ja sitä kautta mahdollisesti syntyville uusille erikoisluokkatoiminnan järjestäjille Pyritään vastaamaan tarpeisiin, tukemaan harrastuneisuutta Tavoitteena alueellinen tasa-arvoisuus, tavoitettavuus, monipuolisuus Toiminnan vahva koordinointi yhtenäisen oppimispolun takaamiseksi

Oppilaaksi oton periaatteet Toimintaan hakeutuminen syksyllä 2013 koko uuden Oulun alueella Erikoisluokalle hakeudutaan omalle oppilasalueelle. Jos oppilaan toivomaa erikoisluokkatoimintaa ei ole tarjolla omalla oppilasalueella tai kulkeminen lähimmälle erikoisluokkakoululle on liikenneyhteyksien näkökulmasta kohtuutonta, voi hakeutua toiselle alueelle, saman oppiaineen erikoisluokalle. Oikeudesta hakeutua toiselle oppilasalueelle päättävät vastaanottavan alueen aluerehtori yhteistyössä oman oppilasalueen aluerehtorin kanssa. Kuljetusetuus myönnetään toiselle oppilasalueelle, jos kuljetusetuus olisi voimassa myös ensisijaisella oppilasalueella. Muussa tapauksessa huoltaja vastaa kuljetuskustannuksista.

Nykyinen kustannusrakenne Kustannuslaji Opetustoimen osuus Kuljetuskustannus alakoulun osuus 120 000 yläkoulujen osuus 260 000 Soitonopetus 125 000 euroa (sis.ala- ja yläkoulujen kustannukset), vanhempien osuus 45 000 euroa Valmennuskustannukset (OSUA) 70 000 (sis.ala- ja yläkoulujen kustannukset)

Talous Liikunta alakoulut liikunta 7.lk liikunta 8.lk liikunta 9.lk kuvataide alakoulut kuvataide yläkoulut musiikki alakoulu musiikki yläkoulu Ryhmien määrä oppiaineessa 8 3 3 3 4 6 12 9 48 Toiminta 789 6 313 6 313 9 470 0 0 5 208 5 208 Materiaalit 260 260 260 260 3 500 4 000 260 260 Yhteensä, yksi ryhmä 1 049 6 573 6 573 9 730 3 500 4 000 5 468 5 468 kaikki ryhmät yhteensä 8 392 19 720 19 720 29 191 14 000 24 000 65 616 49 212 229 851 Oppilaskohtainen lisäkustannus norm. oppilaskohtaisen kustannuksen lisäksi 47,7 266,5 303,4 463,3 147,4 180,5 227,8 182,9 1819,5 osua yht. 72603 soitonopetus yht. 109368 kuvataiteen materiaaliraha 38000 15833 Muu materiaaliraha 9880 Yhteensä 229851

TA2013 valmistelu Varhaiskasvatus Ulla Rissanen Arto Lamberg

Kotihoidontuen kuntalisä (Oululisä) Nykytilanne Tuen saajien määrä/lapsi/ka Harkinnanvarais en kuntalisän suuruus /kk Yhteensä /kk Yhteensä /vuosi Kunta Haukipudas 0 0 - - Kiiminki 161 80 12 880,00 154 560,00 Oulu 967 110 106 370,00 1 276 440,00 Oulunsalo 31 80 2 480,00 29 760,00 Yli-Ii 17 110 1 870,00 22 440,00 1176 123 600,00 1 483 200,00 Kuntalisän määrä Oulun nykyisillä ehdoilla Tuen saajien määrä/lapsi/ka Harkinnanvarais en kuntalisän suuruus /kk Yhteensä /kk Yhteensä /vuosi Kunta Haukipudas 160 110 17 600,00 211 200,00 Kiiminki 161 110 17 710,00 212 520,00 Oulu 967 110 106 370,00 1 276 440,00 Oulunsalo 120 110 13 200,00 158 400,00 Yli-Ii 17 110 1 870,00 22 440,00 1425 156 750,00 1 881 000,00 Erotus nykytilanteeseen: 397 800,00

Kotihoidontuen kuntalisä (Oululisä) o Edellisessä kalvossa ollut arvio Oululisän osalta on tarkistettu tämän syksyn tilanteeseen niillä tiedoilla, jota meillä on tällä hetkellä käytössä o Mikäli tuki säilyy Oulun nykyisessä tasossa, rahaa tarvitaan lisää arviolta 400 000-500 000 o Mahdollisesti Oululisällä uudessa Oulussa olevien lasten määrän arvio on säilynyt samalla tasolla kevään arvioon suhteutettuna

Leikkitoiminta 1 200 1 000 800 600 400 2011 Leikkitoiminta 2012 Leikkitoiminta 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Yllä olevassa taulukossa on lasten määrät kerhotoiminnassa kuukausittain. Syksylle 2012 on lisätty kerhotoiminnan paikkoja, jonka vuoksi kasvu on ollut huomattavaa. uudet kerhopaikat ovat tulleet sekä uuden Oulun kuntiin että vanhaan Ouluun. Palveluohjauksen keskeisimpänä tavoitteena sekä palveluiden järjestäjän että tuottajan osalla on kasvattaa kerhotoiminnan määrää. Lasten määrä kerhoissa tulee kasvamaan vuonna 2013, mutta ei niin voimakkaasti kuin syksyllä 2012 Kerhotoiminnan asiakasmaksut ovat tällä hetkellä: pikkukoulu (3-5v) 43 /kk ja Taaperokerhot (2-3v) 28 /kk TA2013 esityksessä on esitetty asiakasmaksun poistamista Oululisän yhteydessä, joka on palveluohjauksen kannalta merkittävä esitys ja antaisi työkaluja palvelurakenteen keventämiselle.

Lasten määrä ikäluokittain ja hoitomuodoittain (hoidossa olevat) (Poikkileikkaus lokakuu 2012, ml uusi Oulu) Ikä Päiväkoti Perhepäivä hoito Yhteensä % kaikista hoidossa olevista lapsista 0 56 32 88 1,1 1 700 192 892 10,9 2 1059 188 1247 15,3 Lasten määrä palvelutarpeittain yksityisessä hoidossa (Poikkileikkaus lokakuu 2012, ml uusi Oulu) Voimassa oleva palvelusetelipäätös KPL 0-2 -vuotiaat 358 3-6 -vuotiaat 1276

Huomioita Alle 18 kk ikäisiä sekä kunnallisella että yksityisellä puolella on hoidossa yhteensä 409 lasta. Tämä luku on saatu aikaan tekemällä erityishaku asiakastietojärjestelmään. Edellisen sivun taulukkoa tulee lukea siten, että esim. 0 vuotiaiden luku 56 päiväkodeissa kertoo sen että niin monta lasta ei ole vielä täyttänyt 1 vuotta. Alle 1 vuotiaiden osuus päiväkodeissa on todella pieni, kun ajattelee sen koskevan 100 kunnallista päiväkotia ja kaikkia perhepäivähoitajia.