1 Vuoden 2015 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta 35 Kulttuurilautakunta TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 LTK 2015 2016 2017 Toimintatulot 4 290 3 251 1 740 1740 1 777 1 808 Toimintamenot 56 968 55 635 48 210 48 210 48 548 49 033 Toimintakate -52 678-52 384-46 470-46 470-46 771-47 225 Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 kehyksen menojen loppusumma on 48,2 milj. euroa, jossa on vähennystä 7,4 milj. euroa eli 13,2 prosenttia vuoden 2014 korjattuun talousarvioon Työväenopiston siirtyessä pois kulttuurilautakunnan talousarviosta 1.1.2015 alkaen. Kehyksessä on otettu huomioon palkankorotusten vaikutus 80 000 euroa sekä tilavuokrien hinnankotukset ja uudet tilat 330 000 euroa. Toimintatulotavoite on 1,7 milj. euroa. Kulttuurilautakunta päätti, että Pentalan saaristomuseo -hanke ja sen eteenpäin viemiseksi tarpeelliset henkilöstöresurssit sisällytetään 2015 talousarviota ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaa koskevaan esitykseen. Talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon lautakunnan päätös siirtämällä kulttuurin tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahoista 46 000 euroa Espoon kaupunginmuseolle. Kulttuurin tulosyksikkö, brutto sitova taso pl. nettokulttuuri TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 LTK 2015 2016 2017 Toimintatulot 1 104 951 950 950 970 987 Toimintamenot 29 133 32 153 32 367 32 321 32 594 32 920 Toimintakate -28 029-31 202-31 417-31 371-31 624-31 933 350 Kulttuurin tulosyksikkö Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset.
2 Avustusmäärärahan kokonaisvaraus vuodelle 2015 on 10,9 milj. euroa sisältäen toimintaavustukset ja toimitilakustannukset. TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 LTK 2015 2016 2017 Toimintatulot 10 Toimintamenot 9 565 12 778 12 823 12 777 12 850 12 876 Toimintakate -9 555-12 778-12 823-12 777-12 850-12 876 Toiminta Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuurisesta profiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtävänä on vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikön tehtäviin kuuluu alueellisten kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden koordinointi sekä kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen. Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kulttuuri nähdään sekä välineellisenä että itseisarvoisena toimintana, jolla pyritään kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä omaehtoisen harrastamisen ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen tavoitteena asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen. Kulttuurin tulosyksikön yhteistä työtä ja tavoitteita ohjaa Espoo-tarinasta johdettu Kulttuurin tarina. Kulttuurin tarina tulee myös ohjaamaan työskentelytapoja ja periaatteita kulttuurin yhteistyökumppaneiden kanssa sekä toimimaan ohjenuorana yhteiselle viestinnälle. Tulosyksikkö jakautuu v. 2015 neljään palvelualueeseen, jotka ovat Kaupunginkirjasto, Kaupunginmuseo, Kaupunginorkesteri ja Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Lisäksi tulosyksikön esikunnasta ohjataan yhteistä viestintää ja tiedotusta, tehdään strategia ja arviointityötä sekä valmistellaan kulttuurilautakunnan alaiset avustukset sekä yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa. Palvelualueista Kaupunginmuseo, Kaupunginorkesteri ja Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kuuluvat taloushallinnollisesti samaan nettobudjettiin. Kaupunginkirjasto ja tulosyksikön muu toiminta, kuten esim. avustukset, hallinto, viestintä ovat bruttobudjetoituja. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet on johdettu Espoo tarinasta ja Kulttuurin tarinasta ja niiden toteutumista seurataan tuloskorttien avulla. Tulosyksikön yhteisiä kärkitavoitteita vuodelle 2015 ovat: Resurssit ja johtaminen Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen -> Tulosyksiköllä johtamisensopimus käytössä, Kulttuurin tarina pohjana yhteiselle tuloskortille ja henkilöstön työtyytyväisyystaso on korkea.
3 Asukkaat ja palvelut Yhtenäistetään toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa ja lisätään yhteistyötä monikulttuuristen tapahtumien ja hankkeiden avustusten saajien kanssa sekä tehdään tiivistä yhteistyötä kulttuurisen nuorisotyön kanssa. Kulttuurin palvelualueet ovat aktiivisesti mukana aluekeskusten kehittämistyössä. Elinvoima kilpailukyky ja kestävä kehitys Taide ja kulttuuri osana Innovation gardenia -> panostetaan espoolaisen kulttuurin näkyvyyteen viemällä ja tuomalla laadukasta taidetta ja kulttuuria. Luodaan foorumi jossa kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjät voivat verkostoitua ja jakaa tietoa. Talous Talousarviovuonna toimintaa pyritään tehostamaan mm. TATU-hankkeen avulla. Hankintoja ja menoja tarkastellaan kriittisesti ja tuloja pyritään nostamaan mahdollisuuksien mukaan nettobudjetoiduissa yksiköissä. Tiukka kehys talousarviovuodelle aiheuttaa tarkastelua myös palveluiden ja toiminnan priorisoinnissa. Kulttuurilautakunnan hyväksymät uudet avustusperiaatteet otetaan käyttöön 1.1.2015 alkaen. Uusien periaatteiden tavoitteena on lisätä avustettavan toiminnan vaikuttavuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi avustusten hakemista, valmistelua ja päätöksentekoa selkiytetään. Myös yhteistyötä avustettavien yhteisöjen kanssa tullaan tiivistämään. Selkeänä erona edelliseen vuoteen verrattuna talousarviossa näkyy Työväenopiston siirtyminen pois kulttuurilautakunnan talousarviosta 1.1.2015 alkaen. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin ja monimuotoiseen työhyvinvointiin panostetaan. Johtamisen kehittämiseen sekä yhteisiin johtamiskäytänteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Jokaisella työntekijällä on oikeus kehityskeskusteluun, jonka yhteydessä koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan johdonmukaisesti. Tehtävänkuvia tarkistetaan vastaamaan nykyhetken tarpeita sitä mukaan kun ne tulevat ajankohtaiseksi. 352 Kaupunginkirjasto TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 2016 2017 Toimintatulot 1 094 951 950 970 987 Toimintamenot 19 568 19 375 19 544 19 744 20 044 Toimintakate -18 474-18 424-18 594-18 774-19 057
4 Toiminta Kaupunginkirjasto tarjoaa sekä kirjastoissa että verkossa tasa-arvoisen, syrjimättömän tilan sivistykseen ja elämyksiin. Toiminta on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää. Kaupunginkirjaston palveluverkko kehittyy tulevina vuosina Opinmäen, Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden kirjastoratkaisun myötä. Nykyisten toimipisteiden kävijämäärät sekä verkkokäytön määrä pysyvät hyvinä ja lisääntyvän aukiolon myötä uudet toimipisteet kasvattavat kävijämääriä. Toiminnan kehittäminen koskee kaikkia kirjaston ydintehtäviä: mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen kehittyy pajatoiminnassa, jota kehitetään kohti kouluille tarjottavaa palvelua. Verkkomaksaminen, varausten ilmaisuus ja itsepalvelu varausten noudossa tulevat jatkossakin auttamaan henkilökunnan keskittymisessä sivistys- ja kulttuuritehtävään logistiikan sijaan. Musiikkikirjastotoimintaa, tapahtumatuotantoa ja verkkonäkyvyyttä kehitetään osana tulosyksikön entistä tiiviimpää sisäistä yhteistyötä. Yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa on edistynyt hyvin ja sitä tullaan laajentamaan eri toiminnoissa. Painopisteenä nuorten toiminnan kehittämisessä on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Kuntalaiset ovat aktiivisesti mukana kirjastopalveluiden kehittämisessä ja yhä enemmän myös tuottamisessa. Talous Vuonna 2015 avautuva Opinmäen kirjasto tuo uusia haasteita kirjaston taloussuunnitteluun mm. kirjaston perustamiskustannusten ja perusaineiston suhteen. Painettu kirja ja muu materiaali kiinnostaa yhä hyvin lukijoita, mutta lukutavat ovat muuttumassa ja jo muuttuneet. Elektronisten sisältöjen ostaminen sekä lukemisen mahdollistaminen niille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa itse laitteita, ovat hankintojen painopisteenä tulevina vuosina. Henkilöstö Uusi Opinmäen kirjasto tarvitsee oman henkilökunnan. Kauppakeskuskirjastoissa on tarvittu lisää vartiointia tiloissa esiintyvien, asiakkaille turvattomuutta aiheuttavien ilmiöiden takia. Jotta vartiointi olisi tehokasta ja oikea-aikaista, on tarpeen palkata vartija, joka voi perehtyä kirjastojen palveluun ja toimintatapaan. Henkilökunnan keski-ikä on kahdessa aluekirjastossa suhteessa korkeampi kuin muissa toimipisteissä. Jokaisen eläkkeelle jäämisen yhteydessä harkitaan toimen tarpeellisuutta ja sitä, voidaanko resursseja tasata alueiden välillä. Yhteistyö nuorisotoimen ja kulttuurin tulosyksikön palvelualueiden välillä vähentää päällekkäistä työtä ja tuottaa asukkaille laadukkaita palveluita. Investoinnit Itsepalvelukirjastokonseptin käyttö kirjastojen aukiolojen laajentamisessa lisää palvelujen saavutettavuutta ja vähentää haavoittuvuutta sairastapauksissa pienissä toimipisteissä. Itsepalveluautomaation ja IT-palveluiden kehittäminen vähentävät painetta henkilötyöhön.
5 Tunnuslukuja TOT 2013 TA 2014 TAE 2015 2016 2017 Lainat 4 039 596 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Lainat/asukas 15,7 15,1 14,9 14,7 14,7 Käynnit 3 606 110 3 600 000 3 600 000 3 600 000 3 600 000 Käynnit/asukas 14,0 13,8 13,6 13,4 13,2 Menot /laina 4,95 4,84 4,89 4,94 5,57 Hankinnat kpl 88 209 70 000 70 000 70 000 70 000 Aineistomääräraha /asukas 6,1 5,6 5,0 5,0 5,0 357 Kulttuuri, nettobudjetoidut palvelualueet Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate on -15 099 000 euroa. Toimintamenot yksiköittäin TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 LTK 2015 2016 2017 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 12 491 8 292 8 417 8 417 8 464 8 494 Kaupunginmuseo 3 868 3 696 3 727 3 773 3 758 3 798 Tapiola Sinfonietta 3 737 3 678 3 699 3 699 3 732 3 821 Toimintamenot 20 096 15 666 15 843 15 889 15 954 16 113 Toimintatulot 1 626 740 790 790 807 821 Sitova toimintakate -18 470-14 926-15 053-15 099-15 147-15 292 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 2016 2017 Toimintatulot 1 150 450 490 490 500 Toimintamenot 12 491 8 292 8 417 8 464 8 494 Toimintakate -11 341-7 842-7 927-7 974-7 994 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, varustelusta ja tekniikasta. Lisäksi se vastaa alueellisesta kulttuurityöstä ja sivistystoimen tapahtumayhteistyöstä tuottaen ja koordinoiden sivistystoimen suurtapahtumia. Tapahtuma- ja kulttuuripalveluihin kuuluvat Espoon Kulttuurikeskus, Sellosali, Näyttelykeskus WeeGee, Kannusali, Karatalo ja Taidetalo Pikku-Aurora sekä alueellinen kulttuurityö ja sivistystoimen tapahtumatyö. Toiminta Palvelualueen tavoitteet ja toiminta pohjautuvat Espoo-tarinaan. Toiminnan painopisteenä
6 on korkeatasoinen ja monipuolisesti kuntalaisia palveleva tapahtumatarjonta, riittävien talousresurssien säilyttäminen sekä palveluiden suuntaaminen erityisesti lapsille, perheille, maahanmuuttajataustaisille asukkaille ja ikäihmisille. Tilojen käyttöasteita nostetaan ja palvelut näkyvät aluekeskuksissa ja niiden kehittämisessä. Toimintaa kehitetään kumppanuuksia hakien ja yhteistyöverkostoja laajentaen. Espoon Kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee ja Sellosali Toiminnan tavoitteena on kasvattaa Espoon tunnettuutta korkean profiilin kulttuurikaupunkina tuottamalla kiinnostavia ja monipuolisia ohjelmasisältöjä sekä kehittämällä tapahtumien tunnettuutta ja vetovoimaa. Korkeatasoinen tarjonta on osa Espoo Innovation garden -konseptia ja vahvistaa osaltaan sen toteuttamista. Metron tuloon varaudutaan markkinoinnissa. Ahertajankulman rakennustöiden vaikutukset WeeGeen toimintaan pyritään ennakoimaan siten, että metrotyömaan räjäytykset eivät vaikuta talon toimintaan ja WeeGeen juhlavuosi 2016 voidaan toteuttaa rakennustöistä huolimatta. Aluekulttuurityö, Kannusali, Karatalo ja Taidetalo Pikku-Aurora Aluekulttuurityön painopiste on erityisesti Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueilla tapahtuvassa lapsille ja nuorille suunnatussa kulttuurityössä sekä monikulttuurisen toiminnan kehittämisessä. Kuntalaisten osallistamiseen paneudutaan tuottaja tavattavissa -konseptilla sekä kehitteillä olevan osallistamispelin avulla. Aluetalot toimivat alueillaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Alueellista kulttuurityötä toteutetaan vuorovaikutuksessa alueen tarpeet, erityispiirteet ja kohderyhmät tunnistaen. Tapahtumatoiminnot Tapahtumatoimintojen keskiössä on Sivistystyön sisäisen tapahtumayhteistyön kehittäminen ja koordinointi sekä työkalujen rakentaminen ja erikseen sovittujen suurtapahtumien tuottaminen. Näistä esimerkkinä Valtakunnalliset Kotiseutupäivät 2015 elokuussa Leppävaarassa. Talous Palvelualue toimii nettobudjetissa ja hyödyntää toiminnasta saatavia käyttökorvauksia sekä lipputuloja omassa ohjelmatuotannossa ja markkinoinnissa. Lähivuosien investoinnit keskittyvät tapahtumatoiminnan ja näyttämötekniikan ylläpitoon sekä aluetalojen esitystekniikan parantamiseen. Henkilöstö Palvelualueella on käytössä johtamisensopimus, joka osaltaan selkeyttää työtä. Huomiota kiinnitetään henkilöstön ammatillisen osaamisen ja toimintatapojen kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen. Henkilöstön koulutuksessa keskitytään asiakaspalvelun ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.
7 Tunnuslukuja TOT 2013 MTA 2014 MTA 2014 TAE 2015 2 016 2 017 Kävijät 31.8.2014 WeeGee 230 000 230 000 150 000 230 000 250 000 250 000 Kulttuurikeskus 168 000 160 000 100 000 170 000 170 000 170 000 Sellosali 40 224 40 000 21 885 43 000 45 000 45 000 Tapahtumat 40 000 40 000 33 000 60 000 60 000 60 000 Karatalo 38 136 30 000 21 234 38 000 38 000 38 000 PikkuAurora 12 992 12 000 7 387 13 300 13 600 13 900 Kannusali 13 000 1 000 100 20 000 21 000 22 000 Alueelliset projektit 8 700 10 000 9 105 10 000 10 000 10 000 Kaupunginmuseo TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 LTK 2015 2016 2017 Toimintatulot 132 70 75 75 75 79 Toimintamenot 3 868 3 696 3 727 3773 3 758 3 798 Toimintakate -3 736-3 626-3 652-3 698-3 683-3 719 Toiminta Kaupunginmuseo on tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa palveluja espoolaisten historiaan ja kulttuuriperintöön liittyen. Museo tuo historian voimavaraksi tähän päivään ja rakentaa espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Museon roolia valtakunnallisena toimijana vahvistetaan päivittämällä kokoelmapoliittinen ohjelma sekä toteuttamalla tutkimus-, näyttely- ja yleisötoimintapoliittiset ohjelmat. KAMUssa 2014 avattu terveyslähteiden ja kylpylöiden historiasta kertova Parantavat vedet - näyttely jatkuu 31.5.2015 saakka. Syyskuussa 2015 avataan kansainvälinen Gladiaattorit näyttely, joka on tuotettu eurooppalaisena yhteistyönä Rooman Colosseum-museon kanssa. Näyttelyn yhteydessä toteutetaan lapsille ja nuorille museopedagogista ohjelmaa. Paikallista identiteettiä vahvistavan, vuonna 2016 avattavan Kauklahden lasitehdasta käsittelevän suurnäyttelyn ja julkaisun valmistelu aloitetaan. Kaupunginmuseo on vahva arkeologia-alan osaaja. Museo tekee valtakunnallista pioneerityötä mm. metallinilmaisinharrastajien kanssa. Museoviraston kanssa toteutetaan innovatiivinen yhteisöarkeologian seminaari vuonna 2015. Talomuseo Glimsin kehittämistä jatketaan. Kotieläintarhayhteistyötä 4 H - kerhon kanssa jatketaan kesällä 2015. Pentalan saaristomuseon avaamisen valmistelua jatketaan ja yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa tiivistetään. Kaupunginmuseo on mukana valtakunnallisessa TAKO-tallennusprojektissa tallentamalla espoolaista saaristoelämää ja peliteollisuutta. EMMAn kanssa yhteisen kokoelmakeskuksen hankesuunnitelmaa valmistellaan. Museon Kauko-kokoelmahallintajärjestelmän tietohakujen
8 kohteita laajennetaan, koska kaupunginmuseo liittyy Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteiseen verkkopalveluun Finnaan. Talous Pentalan saaristopäivien laajeneminen ja kävijöiden kasvava kiinnostus saaristomuseota kohtaan luo vuonna 2015 taloudellista painetta saaristomuseon valmisteluun niin tutkimuksen kuin konservoinnin alueilla. Saaristomuseon valmistelu museaalisena erityiskohteena vaatii ylimääräistä resursointia. Myös Asuntosäätiön museolle lahjoittaman arkistoaineiston seulonta ja tutkimus asettaa paineita museon talousarviolle. Museon investoinnit tulevaisuudessa kohdistuvat tulevan saaristomuseon kalustoon ja näyttelytekniikkaan, Kamun valaistustekniikkaan ja Glimsin Pikkutuvan palauttamiseen yleisötoimintaan. Henkilöstö Kokoelmatyö, erityisesti saaristomuseon valmistelu, vaatii henkilöresursseja mm. konservointia ja museon konseptisuunnittelua varten. Henkilöstön osaamista kehitetään museoalan ja kaupungin koulutuksissa. Tunnuslukuja TOT 2013 TA 2014 TAE 2015 2016 2017 Museo- ja näyttelykävijöitä 46 861 71 500 69 000 69 000 69 000 Asiantuntijapalvelut 445 1 250 500 520 550 (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita Lapsia ja nuoria museo- 18 292 25 000 23 000 23 050 23 100 pedagogisessa toiminnassa Museokokoelmien 247 816 246 400 250 500 250 600 250 700 kokonaismäärä Opastusten lukumäärä 1 265 2 200 1 900 1 910 1 920 Viranomaislausunnot 63 73 75 75 75 Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 2016 2017 Toimintatulot 344 220 225 242 242 Toimintamenot 3 737 3 678 3 699 3 732 3 821 Toimintakate -3 393-3 458-3 474-3 490-3 579 Toiminta Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta ja säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä levyttää suomalaisille ja ulkomaalaisille levy-yhtiölle. Tämän lisäksi orkesteri tarjoaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua monipuolista konsertti- ja kulttuurikasvatustoimintaa. Orkesteri toimii laajassa yhteistyöverkostossa pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijoiden ja festivaalien kanssa.
9 Orkesteri toteuttaa tehtäväänsä espoolaisen kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taide-elämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä huippusolisteja ja - kapellimestareita sekä esiintymällä ulkomailla Espoon edustajana. Vuosittain järjestetään 48 konserttia, joista 42 Espoossa. Vuonna 2015 ulkomaiset konsertit suuntautuvat Etelä-Koreaan, Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan ja kotimaassa esiinnytään Porvoossa. Lisäksi järjestetään noin 50 matalan kynnyksen tilaisuutta, joissa muusikot ja yleisö kohtaavat. Näitä ovat mm. KULPS!-työpajat, palvelutalo-, sairaala- ja päiväkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset ja taiteilijatapaamiset. Venäjänkieliselle konserttiyleisölle järjestetään materiaalia omalla äidinkielellään ja matalan kynnyksen konsertit Kannusalissa aloitetaan. Talous Talouden ja tuottavuuden parantamiseen liittyy tulojen lisääminen. Pääsylipputulojen kertymää pyritään kasvattamaan. Myös muita tuloja lisätään uusia yritys- ja muita yhteistyökumppaneita hankkimalla ja apurahoja hakemalla. Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Soinnillisesti erityisen vaativia tehtäviä varten on hankittu joitakin arvosoittimia ja jousia kaupungin omistukseen ja tätä toimintaa pyritään jatkamaan. Henkilöstö Kaupunginorkesterissa kiinnitetään huomiota johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Myös johtosäännöt tarkistetaan. Työnkuvien selkeyttäminen ja prosessikuvauksien laatiminen aloitetaan toimistohenkilökunnasta. Henkilöstön keski-ikä on nyt 47 ja suunnittelukauden aikana varaudutaan ikärakenteesta johtuviin muutoksiin. Kokouskäytännöt, kehityskeskustelut ja säännöllisen vuorovaikutuksen muodot määritellään johtamissopimuksessa. Tunnuslukuja TOT 2013 MTA 2014 TAE 2015 2016 2017 Varsinaisia konsertteja 68 56 48 48 48 - Espoossa 44 48 42 42 42 - muualla Suomessa 12 5 2 3 4 - ulkomailla 12 3 4 3 2 Muita tilaisuuksia 49 40 50 50 50 Levytyksiä 1 3 3 3 3 Kuulijoita yhteensä 30 052 45 000 45 000 45 000 45 000 - lapset ja nuoret 2 993 5 000 6 000 8 000 8 000 - Tapiolasali keskimäärin/konser 630 630 630 630 630 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta % 23 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 3 3 3 3 3 Orkesterikustannukset euroa/asu 13,21 13,26 13,12 12,98 13,13
10 Kulttuurilautakunnan investointiesitys vuosille 2015 2019 95 Koneet ja kalusto Kone- ja kalustohankinnat pohjautuvat hyväksytyn talousarvion investointiosan määrärahakehykseen, pitkäaikaiseen kalustosuunnitteluun sekä toiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Kulttuurilautakunnalle on osoitettu suunnitelmakaudelle 2015-2018 ensikertaiseen kalustamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin 9,4 miljoonaa euroa. Esitys on yhteensä 10,8 miljoonaa euroa mukaan lukien suunnitelmakauden viimeinen vuosi 2019. Kaupunginkirjaston vuoden 2015 investointitarpeet ovat 1,3 milj. euroa, missä on varaus Espoonlahden aluekirjaston mahdollisen tilapäistilan sekä Opinmäen kampuksen lähikirjaston ensikertaiseen kalustamiseen. Matinkylän palvelutori 2016, joka sisältää Matinkylä-Olarin aluekirjaston korvaavat uudistilat. Kirjasto Omenasta suunnitellaan kokonaan uudentyyppinen metrokirjasto, joka sijaitsee vilkkaiden liikkumisreittien risteyksessä. Konseptin pohjana on ajatus hyvinvoinnin monipuolisesta. Samoissa tiloissa kirjaston kanssa toimii terveyskeskus, nuorisopoliklinikka, yhteispalvelupiste, neuvola ja Kela. Investointikustannukset ovat 2,9 milj. euroa. Alueellinen kulttuurityö (ent. kulttuuripalvelut) vuoden 2017 investointikohde on Taidetalo Pikku Auroran uuden tilan ensikertainen kalustaminen, johon esitetään 120 000 euroa ja suunnitelmakauden muihin kohteisiin 222 000 euroa. Jatkovuosien suurin investointikohde on Espoonlahden kulttuurisalin ensikertainen kalustaminen ja tekninen varustaminen 1,35 milj. euroa, selvityskohde. Näyttelykeskus WeeGeen teknisen laitteiston ajanmukaistaminen ja sen täydentäminen, suunnitelmakauden arvio on 180 000 euroa Kulttuurikeskuksen Tapiola- ja Louhisalin teknisen laitteiston ajanmukaistaminen ja sen täydentäminen, suunnitelmakauden arvio on 1,3 milj. euroa. Sellosalin kaluston uusimista ja täydentämistä jatketaan vuodesta 2015 alkaen, suunnitelmakauden arvio on 0,7 milj. euroa. Kaupunginmuseo esittää suunnitelmakaudelle 210 000 euroa. Tapiola Sinfonietta esittää jatkettavaksi arvosoittimiston täydentämistä vuosille 2016 ja 2018. Suunnitelmakaudelle esitetään varattavaksi 500 000 euroa.
11 95 Koneet ja kalusto vuosille 2015-2019 TOT MTA TAE YHT. 2013 2014 2015 2016 2017 2 018 2 019 15-19 Kaupunginkirjasto 212 80 1 324 2 900 0 2 000 0 6 224 Alueellinen kulttuurityö 141 90 102 170 1 390 30 0 1 692 Näyttelykeskus WeeGee 81 105 15 70 30 15 50 180 Kulttuurikeskus 409 160 220 320 300 195 215 1 250 Sellosali 85 140 145 130 145 220 75 715 Kaupunginmuseo 79 80 160 0 50 0 0 210 Tapiola Sinfonietta 175 40 0 250 0 250 0 500 Yhteensä 1 182 695 1 966 3 840 1 915 2 710 340 10 771 Vastaus: Vanhusneuvosto / vanhusjärjestöjen aloitteet kaupungin hallinnolle 2014 Sivistystoimi 404. Espoon tulee ja kannattaa lisätä ikääntyneelle väestölle liikunta-, kulttuuri-, sivistystoiminnan harrastamismahdollisuuksia. Nykyisen +68 liikuntakortin käyttöaluetta tulee laajentaa koskemaan myös kulttuuri- ja sivistystoiminnan alueita. Vastaus Espoon kulttuuripalvelut on tiedostanut toiveen koskien 68+ kortin ikärajan alentamista ja samalla laajentamista kulttuuriin. Kulttuuripalvelut on pitänyt visionaan periaatetta Kulttuuri kuuluu kaikille ja ymmärtää seniorikuntalaisten toiveen saada kulttuuripalveluita ilman kustannuksia. Kulttuuripalveluiden aloitteesta Espoossa toimii useita eri-ikäisille kuntalaisille suunnattuja, käyttäjille ilmaisia kulttuuripalveluita kuten peruskoululaisille tarkoitettu Kulttuuri- ja liikuntapolku (KULPS), ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden hoivalaitosten Kulttuuriketju sekä Kulttuurineuvolatoiminta. Myös kirjaston toiminta on maksutonta kaikille kuntalaisille. 68+ -kulttuurikortin toteuttamisen esteet liittyvät taloudellisiin resursseihin. Kulttuurisektorilla suurimmat palvelutuottajat toimivat nettobudjetoituina yksikköinä, joille tulojen kerääminen on keskeinen osa toiminnan rahoitusta. Kuitenkin esimerkiksi Näyttelykeskus WeeGee museoineen on voinut toteuttaa yli 70- vuotiaiden ilmaisen sisäänpääsyn. Senioriväestö on pyritty huomioimaan kulttuuripalveluiden toiminnassa. Espoolaiset kulttuuri- ja taidelaitokset toteuttavat useita suosittuja senioreille suunnattuja ilmaisia tapahtumia, kuten Espoon kaupunginmuseon senioreille suunnatut historialliset iltapäivät, kulttuuritalojen päivätanssit, elokuvaesitykset ja luennot sekä monet muut päivällä toteutettavat tapahtumat.
12 Kulttuuripalvelut järjestävät myös Espoon eri alueilla toimintaa, joissa usein kerätään hyvin pieni pääsymaksu, noin 2-4. Nämä tapahtumat soveltuvat myös senioreille. Tällaisia ovat esim. palvelukeskuksissa järjestettävät tanssitapahtumat. Koordinoitu ja tehokas tiedotus sekä alueellisen tasapainon huomioiminen nykyisessä ikäihmisille suunnatussa kulttuuritarjonnassa parantaa tilannetta senioreiden kannalta.