Julkisen hallinnon ICT strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 20.9.2012
Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma Muut yhteiset tavoitteet Hyvän hallinnon arvot (Tieto )yhteiskunnan vahvuudet ja heikkoudet Riittävän yhtenäinen käsitys nykytilasta Olemassa oleva yhteistyö ja onnistuneet hankkeet ICT kehitystrendit Jatkuvuus Julkisen hallinnon rakenne Julkisen hallinnon arkirealismi Osaaminen ja kyvykkyys Negatiiviset kokemukset yhteisistä hankkeista Puutteet yhteistyöstä Tuhat ja yksi tulipaloa Realistinen kuva toimeenpanon arkirealismista 2
Yhtäaikaisesti hajauttamisen ja keskittämisen strategia Synergiaa hajauttamisesta ja riskinotosta Synergiaa kokoamisesta ja yhteisistä ratkaisuista 3
Julkisen hallinnon ICT strategian toimeenpano synergisen verkoston kautta Julkisen hallinnon ohjaus ei Suomessa ole keskitettyä. Useilla julkisen hallinnon toimijoilla on perustuslaista lähtevä suuri itsenäisyys päätöksenteossa. Palveluiden ja ICT:n kehittämisessä on jokaisella itsenäisellä taholla kuitenkin hyvin yhtenevät periaatteet ja tehtävät. Asiakas on yhteinen. Hyvän hallinnon periaatteet ovat läpikäyviä. Itsenäinen toiminta jättää yhteistuotannon ja muut laajat synergiamahdollisuudet hyödyntämättä. Asiakkaan näkökulmasta yhteentoimivuuden vaatimukset eivät toteudu. Yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteistä ohjausta (johtajuutta). ICT strategian toimeenpanoa ohjataan synerginen verkostoohjausmallin avulla, jossa hyödynnetään verkoston joustavuutta, mutta tietyillä osa alueilla kehitystä ohjataan sääntelyn keinoin. 4
Ohjattu verkostomainen toiminta: Suuri Kyky ohjata kokonaisuutta ja hyödyntää synergioita Kyky jakaa resursseja ja osaamista Pieni Pieni Keskitetty ohjausmalli Hajakeskitetty ohjausmalli (Federal) ICT toiminnan herkkyys ja kyky vastata liiketoiminnan tarpeisiin ja mahdollisuuksiin Verkostomainen ohjausmalli Hajautettu ohjausmalli Suuri Yhdistävät mekanismit Vahva yhtenäinen arvopohja (hyvän hallinnon periaatteet) Kokonaisuuden hallinta ja ohjaaminen Ohjaajilla selkeät roolit Rakenteet tukevat ohjausta Asiakkaista lähtevä kehitys Yhtenäinen asiakastieto ja sen käyttö (perusrekisterien kehittäminen) Yhteisten palveluiden käyttäminen Kokonaisarkkitehtuurin käyttö (myös kohdealuearkkitehtuurit) Yhtenäinen IT infrastruktuuri Yhtenäisiä henkilöstöön ja johtamiseen liittyviä periaatteita Osaamisen (kyvykkyyksien) kehittäminen Yhteiset hankkeet (esim. SADe ja TUVE) Yhteinen, yhdessä hyväksytty strategia 5
Julkisen hallinnon ICT:n visio 2020 PALVELUT JA TIEDOT KÄYTÖSSÄSI AINA Käyttäjän tarvitsemat palvelut ja tiedot saatavilla ja käytettävissä helposti ja turvallisesti Hallinnon, yritysten ja käyttäjien yhteistyöllä kehityksen kärjessä 6
Periaatevalinnat Kantavia periaatteita strategian toimeenpanossa ovat uusien sähköisten palvelujen kehittämisen voimakas nopeuttaminen/helpottaminen, tietovarantojen määrätietoinen avaaminen ja niiden hyödyntämisen tukeminen, ICTinfrastruktuurin kokoaminen tietoturvallisiin ja varautumisen vaatimuksiin sopiviin ympäristöihin, sekä panostaminen osaamisen verkostomaiseen hyödyntämiseen. Strategian lähtökohtana on monikanavainen asiakaspalvelumalli, jossa kansalaisille ja yrityksille tarjotaan tasavertaisesti palveluja käyttäjien olosuhteista riippumatta ja samalla palvelujen tehokkuutta parantaen. Monikanavaisuuteen kuuluvat fyysiset yhteispalvelut, etäpalvelu, vuorovaikutteiset sähköiset palvelut sekä puhelinpalvelut. 7
Mitkä ovat JulkICT strategian painopistealueet? Käyttäjälähtöinen toimintamalli muutoksen johtamisen välineenä Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Julkisen hallinnon selkeä tietohallinnon toimintarakenne ja ohjaus Kyvykäs ICT verkosto Toimintavarma, kustannustehokas ja palautumiskykyinen ICTinfrastruktuuri Erityisteemat Julkisen hallinnon ICT markkinat Valtion ICT säästöjen toteutustapa Jatkettavat ja luovuttavat kohteet / hankkeet Kansainvälinen yhteistyö 8
Tieto keskiössä Osaaminen Rakenteet kuntoon Kyvykäs ICTverkosto Nopea kehitys Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Julkisen hallinnon selkeä tietohallinnon toimintarakenne ja ohjaus Perusta Palvelukehityksen ja innovaatioiden hyödyntämisen ekosysteem PALVELUT JA TIEDOT KÄYTÖSSÄSI AINA Toimintavarma, kustannustehokas ja palautumiskykyinen ICTinfrastruktuur 9
Painopiste 1: Käyttäjälähtöinen toimintamalli muutoksen johtamisen välineenä Käyttäjälähtöisessä toimintamallissa toimintaprosessien omistajat kehittävät prosessejaan yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa. Käyttäjiä ovat kansalaiset ja kuntalaiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt sekä virastot ja laitokset. Tavoitteena käyttäjälähtöiset palvelukehityksen ja innovaatioiden hyödyntämisen ekosysteemit. Nopeutetaan voimakkaasti toimintaprosessien ja ICT palvelujen kehittämistyötä ja varmistetaan sähköisen asioinnin palvelujen laajan käyttöönoton toteutuminen. 10
Painopiste 2: Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Tehostetaan tiedon käyttöä julkisessa hallinnossa kolmesta näkökulmasta: tieto palveluissa, tieto päätöksenteossa ja yhteinen, avoin tieto kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan käytössä. Vakiinnutetaan lähtökohdaksi hallinnon avoimuus ja tiedon jakamisen yleisperiaate. Tiedon jakamisen ja hyödyntämisen edellytyksenä ovat yhteiset tiedonhallinnan periaatteet. 11
Painopiste 3: Julkisen hallinnon selkeä tietohallinnon toimintarakenne ja ohjaus Selkeytetään julkisen hallinnon ICT toiminnan kokonaisohjattavuutta ja eri toimijoiden rooleja. Lähtökohtana on hallitusohjelman linjaukset ICT toimintojen kokoamisesta, nykyisen verkostomaisen toimintamallin kehittäminen sekä ohjauksen vahvistaminen tietohallintolain mukaisesti. Ohjausta tiivistetään ja vahvistetaan. Ohjaaja tilaaja tuottaja malliin perustuvaa toimintamallia levitetään julkisen hallinnon ICT verkostossa 12
Painopiste 4: Kyvykäs ICT verkosto Häivytetään julkisen hallinnon kehityshankkeissa toiminnan ja tietohallinnon rajapinta. Kytketään ICT osaksi julkisen hallinnon virastojen arkipäivän johtamista. Julkisen hallinnon ICT osaaminen tukee palvelukehittämisen ekosysteemiajattelua sekä kehittäjäverkostojen ja alan yritysten hyödyntämistä. Hyödynnetään julkisen hallinnon organisaatioissa hajallaan olevaa osaamista laajemmin julkisen hallinnon sisällä 13
Painopiste 5: Toimintavarma, kustannustehokas ja palautumiskykyinen ICT infrastruktuuri Kokonaisarkkitehtuurin mukainen yhteentoimiva ICTinfrastruktuuri muodostaa yhteensopivan, kustannustehokkaan ja joustavan pohjarakenteen julkisen hallinnon palveluille. ICT infrastruktuuri mahdollistaa nykyistä paremmin julkisen hallinnon toimintatapa ja organisaatiomuutokset. Infrastruktuuripalveluiden tuotanto keskitetään suurempiin yksiköihin, jotta palvelut tuotetaan nykyistä tehokkaammin sekä laadukkaammin asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavasti. 14
ERITYISTEEMAT 15
Erityisteema 1: Julkisen hallinnon ICT markkinat Julkisen hallinnon ICT markkinat on toimijoille haluttu markkina, jossa vallitsee tasapainoinen ja terve kilpailutilanne. Osaamisen tarve ja tarjonta kohtaavat markkinoilla eikä yksittäinen toimija voi sanella ratkaisuja. Keskeinen markkinoiden toimintaa parantava työkalu on julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin ja rajapintojen yhdenmukainen tiedostaminen avaa mahdollisuudet uusille innovaatioille ja liiketoiminnan kehittämiselle. Markkinan pirstoutuneisuutta vähennetään ostajien yhteistoiminnalla ja toimittajien keskinäisellä verkostoitumisella. 16
Erityisteema 2: Jatkettavat hankkeet ja tehtävät joista luovutaan Vahvistetaan kolmen jo käynnissä olevan hankkeen (SADe, TUVE, TORI) toimeenpanoa sekä laadullisten ja tuottavuushyötyjen varmistamista. Jatkettavien hankkeiden painopisteenä lisäksi kuntarakennemuutosten ICT muutostukiohjelma ja kuntatilastoinnin kehittämisohjelma. Kohdistetaan resursseja uuden strategian mukaisiin painopisteisiin. Osana strategian toimeenpanoa jatketaan olemassa olevan kehittämistoiminnan hyötyjen tarkastelua ja tarvittaessa luovutaan aiemmin päätetyistä kehittämiskohteista. 17
Erityisteema 3: Kansainvälinen yhteistyö Hankitaan kansainvälisen yhteistyön kautta uutta tietoa ja ideoita sekä hyödynnetään kanavia kokemusten vaihtoon. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään monen organisaation puitteissa: EU, OECD, YK, Pohjoismaiden neuvosto ja ICA (tietohallintojen yhteistyöverkosto). Strategiakaudella merkityksellisin toiminta on EU:n piirissä. Ohjelmia ja hankkeiden lisäksi neljällä keskeisellä tiedossa olevalla lainsäädäntöuudistuksella tulee olemaan vaikutuksia kansallisiin menettelyihin ja järjestelyihin. (Hankintadirektiivi, PSI direktiivi, tietosuoja asetus, tunnistusasetus) 18