Suomen kielen hallintoalue

Kansliayksikkö Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se RAPORTTI 1(25) Suomen kielen hallintoalue 2015 2016

2(25) Tiivistelmä Tämän raportin tehtävänä on selvittää sen lukijoille, kuinka Ludvikan kunta on noudattanut lakisääteisiä velvollisuuksiaan siitä lähtien, kun kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen (1. helmikuuta 2015). Raportti tiivistää tavoitteet, ja niiden myötä toteutetut toimenpiteet, unohtamatta analysoida toimenpiteiden vaikutusta niillä osa-alueille, joilla kunta on sitoutunut työskentelemään kuluneen vuoden aikana, nimittäin neuvonpito, kartoitukset, kansallisten vähemmistöjen oikeuksista tiedottaminen, suomenkielinen palvelu, kulttuuri, esi- ja peruskoulu, sekä vanhustenhuolto. Tavoitteenani on ollut myös antaa konkreettisia ehdotuksia hallintoaluetyön jatkoa varten. Eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut tiedotuksen ja kulttuurin saralla. Suomenkielinen kotisivu on perustettu, ja laajamittaista tiedotusta on toteutettu työpaikoilla, ruotsinsuomalaisen vähemmistön ja valtaväestön parissa. Vähemmistön tarpeet ja mielenkiinnon kohteet ovat kartoitettu osittain, ja kunta on pyrkinyt kehittämään kunnan suomenkielistä palvelua voidakseen vastata ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeisiin. Kuntaan on hankittu suomenkielistä kirjallisuutta mm. kirjastoihin, esikouluihin sekä vanhustenkoteihin, ja tämän lisäksi ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle on tarjottu kulttuuritoimintaa, mm. teatterin, musiikin sekä luentojen muodossa. Siinä missä tiedotuksen ja kulttuurin piirissä on tapahtunut edistystä, on suomenkielisen vanhustenhuollon sekä esikoulutoiminnan tilanne kunnassa heikommalla saralla. Kehityksen suunta on kuitenkin ollut lupaava; hoitohenkilökunta on saanut jatkokoulutusta suomen kielessä, ja esikouluhenkilökunnalle on tarjottu koulutusta kaksikielisyyden tiimoilta. Myönteistä on ollut myös se, että suomenkielistä henkilökuntaa löytyy sekä vanhustenhuollon että esikoulutoiminnan piiristä. Seuraava askel onkin luoda selkeät rutiinit, jotta suomenkieliset kunnan työntekijät saavat ja voivat käyttää kielitaitoaan apuna suomen kielen hallintoalueessa työskennellessään. Tämän projektin vetäminen on ollut valtava reissu, ylä- ja alamäkineen. Parhaimpiin hetkiin on kuulunut paljon iloa, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen, ja toivonkin, että seuraajani pääsee kokemaan näitä ilon hetkiä, ja jakamaan ne teidän lukijoiden kanssa.

3(25) Sisältö 1 Johdanto ja tausta... 4 2 Tehtävän kuvaus... 5 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset... 7 3.1 Neuvonpito... 7 3.2 Kartoitukset... 8 3.3 Kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskeva tiedotus... 9 3.4 Suomenkieliset palvelut... 10 3.5 Kulttuuri... 12 3.6 Päiväkoti ja peruskoulu... 14 3.7 Vanhustenhuolto... 15 4 Miten kunnan hallintoyksiköt ovat työskennelleet ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa vuosina 2015 2016?... 17 5 Talous... 21 Loppusanat... 22 Liitteet... 24 Liite 1 Selvitys vuodeksi 2015 myönnetyn valtiontuen käytöstä... 24

4(25) 1 Johdanto ja tausta Ludvikan kunta on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluminen antaa Ludvikan kunnan ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle vahvistetun suojan kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva lain (2009:724) mukaisesti. Kunnalla on siten erityinen velvollisuus vaalia suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa. Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä: ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit, juutalaiset ja saamelaiset. Kaikilla viidellä vähemmistöllä on ollut 1. tammikuuta 2010 lähtien koko maassa voimassa oleva perussuoja, jonka mukaan kaikilla vähemmistöillä on oikeus saada tietoa omista oikeuksistaan sekä vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Julkissektorilla on lisäksi erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja niiden käytön edistämisestä. Tämän lisäksi julkissektorin on edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä edelleen. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. Perussuojan lisäksi kolmella Ruotsin kansallisista vähemmistöistä, eli ruotsinsuomalaisilla, tornionlaaksolaisilla ja saamelaisilla, on vahvistettu suoja maantieteellisesti rajoitetuilla alueilla, joita kutsutaan hallintoalueiksi. Vahvistetun suojan mukaisesti; - yksityishenkilöillä on oikeus käyttää näitä kieliä ollessaan suullisesti ja kirjallisesti yhteydessä viranomaisiin yksittäisissä asioissa, joissa viranomainen on päätöksentekijä, - viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä pyydettäessä antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista. Viranomainen voi päättää erityisen ajan ja paikan, jossa palvelua annetaan vähemmistökielellä, - hallintoviranomaisten on huolehdittava siitä, että kunnassa on vähemmistökieliä osaavaa henkilöstöä, - kunnilla on lisäksi erityisvelvollisuus järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä toivoo. Ruotsissa on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueita. Ruotsin kunnilla on vuodesta 2010 ollut mahdollisuus vapaaehtoisesti hakea hallintoalueen jäsenyyttä. Tällä hetkellä saamen, meänkielen ja suomen hallintoalueisiin kuuluu yhteensä 75 kuntaa ja 14 maakäräjää/aluetta. Naapurikuntamme Smedjebacken ja Borlänge sekä Taalainmaan maakäräjät kuuluvat myös suomen kielen hallintoalueeseen. Taalainmaan kunnista Älvdalenin kunta kuuluu saamen kielen hallintoalueeseen.

5(25) Kunnan organisaation sopeuttaminen ja kehittäminen lainsäädäntöä vastaavaksi käynnistettiin projektimuodossa, kun kunta huhtikuussa 2015 rekrytoi projektipäällikön johtamaan työtä vuoden ajan. Tässä raportissa kerrotaan, miten hallintoaluetyö on edistynyt kuluneen vuoden aikana, miten hyvin kunta täyttää lain tarkoituksen ja mitä toimenpiteitä lähiaikoina olisi tehtävä. 2 Tehtävän kuvaus Hallintoaluekuntana Ludvikalla on erityinen velvollisuus vaalia suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa kunnassa. Tavoitteet 2015 2016 Kunnan on levitettävä tietoa kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevasta laista poliitikoille, kunnan työntekijöille ja kunnan asukkaille sekä annettava tietoa kunnan suomenkielisten asukkaiden oikeuksista. Kunnan tehtävänä on lisätä suomen kielen ja kulttuurin näkyvyyttä ja pitkällä aikavälillä turvata suomen kielen asema kunnan toiminnassa tehtävien konkreettisten toimien avulla. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön on koettava, että kunnassa tunnetaan ja ymmärretään kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain mukaiset oikeudet ja että kunnalla on riittävästi resursseja asiaan liittyvien tarpeiden täyttämiseen kunnan eri hallintoyksiköissä. Projektin tarkoituksena on ollut yllä mainittujen tavoitteiden mukaisesti ja konkreettisten toimenpiteiden avulla kehittää käyttöalueita suomen kielelle sekä kehittää ja sovittaa kunnan omaa organisaatiota vastaamaan lainsäädäntöä. KOORDINOINTI Koordinoidakseen kunnan sopeuttamista ja kehittämistä suomen kielen hallintoaluekunnaksi Ludvikan kunta nimitti projektipäällikön, jonka tehtävänä on ollut käynnistää hallintoaluetyö ja koordinoida sitä vuoden ajan. Suuri osa koordinointityöstä on koostunut viestintätyöstä ja strategisesta tiedotuksesta, mutta myös konkreettisesta suunnittelusta sekä erilaisten aktiviteettien, kokousten ja tapahtumien järjestämisestä. Projektipäällikkö on myös vastannut 660 000 kruunun suuruisen valtiontuen hallinnoinnista, joka on myönnetty kunnalle kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain noudattamisesta syntyvien lisäkustannusten kattamiseksi. Saadakseen työn kunnolla alkuun laati projektipäällikkö toimintasuunnitelman hallintoaluetyölle. Laajan työsaran jäsentelemiseksi työ jaettiin seuraaviin osaalueisiin:

6(25) kulttuuri, vanhustenhuolto, päiväkoti ja peruskoulu 1, neuvonpito, kartoitukset, suomenkieliset palvelut sekä kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskeva tiedotus Jo melko aikaisessa vaiheessa todettiin, että kaikilla näillä osa-alueilla tarvittiin oma toimenpidesuunnitelma, koska niitä käsitellään kunnan eri hallinnoissa, ja koska ne sisältävät vaikeusasteeltaan eritasoisia kysymyksiä. Yleisen työnkuvauksen lisäksi toimintasuunnitelma sisälsi tavoitteet ja toimenpidesuunnitelman kullekin osa-alueelle. Toimintasuunnitelman pohjalta kaikkia osa-alueita on käsitelty enemmän tai vähemmän rinnakkain kuluneen vuoden aikana. Toimintasuunnitelma on toiminut perustana tämän raportin analyysille. Sen perusteella on arvioitu, miten hyvin kunta on vuoden aikana saavuttanut toimintasuunnitelmassa ilmoitetut tavoitteet ja siten täyttänyt lain tarkoituksen. Suomen kielen hallintoalueen johtoryhmällä on myös ollut tärkeä osa projektin koordinointi- ja seurantatyössä. Projektin johtoryhmään kuuluvat tuki- ja ohjaushallinnon kansliapäällikkö Jonas Axelsson, kunnan ruotsinsuomalaisten edustaja Kyllikki Hallberg, vanhustenhuollon aluepäällikkö Cecilia Lantz sekä kunnanneuvos ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Leif Pettersson. Johtoryhmän tehtävänä on ollut seurata suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä, laatia suuntaviivoja ja ohjata valtiontuen jakamista ja käyttöä, sekä tarkistaa ja hyväksyä suomen kielen hallintoalueen toimintasuunnitelma. Kunnan oman työn lisäksi projektipäällikkö on osallistunut hallintoaluekoordinaattoreiden valtakunnalliseen verkostoon, Riksteaternin vierailevia suomenkielisiä teatteriesityksiä tarjoavaan Finska teaterslingan - hankkeeseen sekä maakäräjien vähemmistöryhmään, joka toimii läänin kaikkien kansallisten vähemmistöjen parissa. Projektipäällikkö on myös tehnyt läheistä yhteistyötä naapurikuntien Smedjebackenin ja Borlängen koordinaattoreiden kanssa, sillä myös nämä kunnat kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen. Yhteistyö on sisältänyt tietojen ja kokemusten vaihtoa, mutta myös esimerkiksi yhteisten kulttuuritapahtumien järjestämistä. 1 Vaikka peruskoulu ei kuulu itse vähemmistölainsäädännön piiriin, kansallisilla vähemmistöillä on erityiset oikeudet opiskella omaa vähemmistökieltään koulussa. Sen vuoksi pidettiin perusteltuna ottaa asia hallintoaluetyön osa-alueeksi, erityisesti kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevaa tiedonsaantioikeutta ajatellen.

7(25) 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Tässä luvussa esitellään suomen kielen hallintoalueen toimintasuunnitelman tavoitteita ja projektin aikana toteutettuja toimenpiteitä sekä analysoidaan nykytilannetta ja annetaan sekä yleisiä että konkreettisia ehdotuksia tulevaa työtä varten. 3.1 Neuvonpito TAVOITE Ludvikan kunnan on lain mukaan annettava kansallisille vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava tällaisista kysymyksistä vähemmistöjen edustajien kanssa ( 5 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut laatia puitteet pitkäkestoiselle yhteistyölle ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. TOIMENPITEET Kunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa on pidetty avoimia neuvonpitokokouksia joka kolmas kuukausi. Kokouksista on tiedotettu hyvissä ajoin eikä niihin ole tarvinnut ilmoittautua etukäteen. Kokouksiin on osallistunut keskimäärin 15 20 henkilöä. Vähemmistön edustajien lisäksi kokouksiin on kutsuttu myös kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnon, hoito- ja hoivahallinnon sekä sosiaali- ja koulutushallinnon edustajia raportoinnin helpottamiseksi eri hallinnonalojen välillä. Kuluneen vuoden aikana on keskusteltu seuraavista aiheista: vanhusten- ja lastenhuolto, äidinkielenopetus, kulttuuritoiminta, yleinen koordinointi sekä talous. Neuvonpitoryhmä on myös antanut neuvoja investointipäätöksiä varten. Neuvonpitokokousten lisäksi projektipäällikkö on pitänyt aktiivisesti yhteyttä kunnan ruotsinsuomalaiseen väestöön kuullakseen heidän tarpeistaan ja toiveistaan. TULOSTEN ANALYYSI Neuvonpitokokoukset ovat toimineet erittäin hyvin tiedon- ja ajatustenvaihdon foorumina. Kokouksissa on vallinnut hyvä yhteistyöhenki, ja osanottajat ovat voineet esittää vähemmistön oikeuksia koskevia toiveitaan. Tästä huolimatta neuvonpidon muotoja on tärkeää kehittää edelleen. Kokousten määrää pidetään riittävänä, mutta kokousmuodot ovat vielä keskeneräisiä. Kokoukset on äärimmäisen tärkeää pitää jatkossakin yleisölle avoimina, koska se mahdollistaa ajatusten ja ideoiden vaihtamisen laajamittaisemmin sekä voi houkutella kokouksiin uusia osanottajia. Myös neuvonpitoihin osallistuvien kunnan eri hallintojen edustajien roolia on tarvetta selkeyttää. On kehitettävä rutiinit sille, miten vähemmistö saa ja voi lähettää tietoa edelleen kokouksissa edustettuina oleville hallinnoille.

8(25) 3.2 Kartoitukset TAVOITE Ludvikan kunnan on lain mukaan yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava, millaisia toimenpiteitä kunnassa tarvitaan suomen käytön tukemiseksi ( 8 Asetus (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on myös ollut kartoittaa kunnan työntekijöiden suomen kielen taitoja varmistaakseen, että ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle pystytään tarjoamaan suomenkielistä palvelua. TOIMENPITEET Kunnassa on tehty kuluneen vuoden aikana sekä sisäisiä että ulkoisia kartoituksia. Projektipäällikkö teki ruotsinsuomalaisen vähemmistön keskuudessa kolme kyselytutkimusta (joilla selvitettiin yleisten palvelujen sekä vanhusten- ja lastenhuollon tarvetta). Lisäksi vanhusten- ja lastenhuollon henkilökunnalle lähetettiin kielitaitoa kartoittava kysely, jolla selvitettiin henkilökunnan suomen kielen taitoja. Vähemmistölle tehdyistä kyselyistä ilmeni suomenkielisen vanhustenhuollon, kulttuuritoiminnan ja äidinkielenopetuksen tarve. Lisäksi toivottiin yleistä kirjallista tietoa suomen kielellä. Kielikyselyt osoittivat, että hoito- ja hoivahallinnossa on jo nyt lähes 20 suomenkielentaitoista työntekijää ja että lähes yhtä moni on halukas käyttämään suomea työssään. Päiväkodeissa oli viisi suomea puhuvaa työntekijää, mutta kaikki heistä eivät ole halukkaita käyttämään suomea työssään. Projektipäällikköön on ollut mahdollista ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse ja hänelle on voitu esittää mielipiteitä ja ajatuksia myös henkilökohtaisissa tapaamisissa. Myös avoimet neuvonpitokokoukset ovat auttaneet kunnan kartoitustyössä, koska monet tarpeet ja toiveet ovat tulleet esille sitä kautta. TULOSTEN ANALYYSI Yleisön keskuudessa tehtyjen kartoitusten muotoilussa ja toteutuksessa on vielä paljon kehittämistä. Kyselyiden teemoja voitaisiin esimerkiksi vaihdella, eikä niitä välttämättä kannattaisi jakaa samanaikaisesti. Kyselyissä tulisi keskittyä keskeisiin aiheisiin (vanhusten- ja lastenhuolto, kulttuuri ja palvelut) unohtamatta kuitenkaan kokonaisuutta. On myös tärkeää miettiä kyselyiden jakelumenetelmiä, jotta mahdollisimman monet voivat vastata niihin. Yksi mahdollinen vaihtoehto on lähettää kyselyt kunnan kaikille asukkaille. Hoito- ja hoivahenkilöstölle sekä lastenhoitohenkilöstölle tehtävät kielikyselyt on syytä toteuttaa vähintään joka toinen vuosi, jotta tieto kunnan työpaikoilla olevista suomenkielisistä työntekijöistä olisi ajan tasalla. Voisi myös olla perusteltua lähettää yhteinen kielikysely kunnan kaikille työntekijöille, jotta

9(25) saataisiin parempi käsitys siitä, missä kunnan yksiköissä suomenkielistä henkilöstöä on töissä. 3.3 Kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskeva tiedotus TAVOITE Kunnan on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän oikeuksistaan kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain mukaisesti ( 3 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut lisätä sekä kunnan asukkaiden että kunnan työntekijöiden tietämystä vähemmistölainsäädännöstä ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksista. TOIMENPITEET Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kunta on järjestänyt tiedotustilaisuuksia sekä laajemman luentopäivän että avoimia neuvonpitokokouksia sekä hyödyntänyt mediaa (kunnan verkkosivut, Facebook, paikalliset tiedotusvälineet) ja painattanut tiedotusmateriaalia (julisteita, roll-up, Puhun suomea -pinssejä) kansallisia vähemmistöjä ja heidän oikeuksiaan koskevan tiedon lisäämiseksi. Näiden kanavien lisäksi tietoa on jaettu myös paikallisissa yhdistyksissä ja kunnan kohtaamispaikoissa sekä projektipäällikön vastaanotolla kirjastossa (joka toinen keskiviikko). Vastaanoton tavoitteena on ollut saattaa suomenkieliset palvelut ja hallintoaluetta koskeva tiedotus helposti ruotsinsuomalaisen vähemmistön saataville. Erityisenä lapsiperheille suunnattuna toimenpiteenä projektipäällikkö tilasi hiljattain Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton laatiman Kielipaketin, joka on tarkoitettu suomalaistaustaisille lapsiperheille. Pakettia jaetaan lasten- ja äitiysneuvoloissa, päiväkodeissa ja yhdistyksissä sekä kunnan ruotsinsuomalaisille järjestettävissä tapahtumissa. Paketin voi myös tilata kotiin kunnan verkkosivuilta. Kunnan sisäisenä toimenpiteenä projektipäällikkö on vieraillut kunnan eri yksikköjen työpaikkapalavereissa ja kokouksissa sekä kertonut poliitikoille lain vaatimuksista ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksista kunnassa. Tämän lisäksi kirjallista tiedotusmateriaalia on lähetetty kaikille hallintoyksiköille sekä kunnan kaikkiin päiväkoteihin, kirjastoihin ja vanhainkoteihin. TULOSTEN ANALYYSI Hallintoaluekuntana Ludvikan kunnalla on suuri vastuu siitä, että kaikki kansalliset vähemmistöt saavat tietoa kansallisten vähemmistöjen oikeuksista. Omia oikeuksia on vaikea vaatia, jos niistä ei ole tietoinen. Kansallisten vähemmistöjen oikeuksia, ja etenkin ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksia, koskevan tiedon saatavuus on parantunut merkittävästi hyvin lyhyessä ajassa. On kuitenkin tärkeää pitää kunnan asukkaat ja työntekijät jatkuvasti ajan tasalla näistä

10(25) asioista, minkä vuoksi sisäisiä ja ulkoisia tiedotuskampanjoita on syytä jatkaa samassa laajuudessa kuin aikaisemmin. Ei kuitenkaan riitä, että kunnan asukas tuntee oikeutensa. Kunnassa on myös oltava henkilökuntaa, joka ymmärtää vähemmistön oikeudet ja kunnioittaa niitä. Kaikkein tehokkaimmin kunnan työntekijöille on pystytty tiedottamaan vähemmistökysymyksistä vierailemalla heidän työpaikkapalavereissa. Valitettavasti kaikki yksiköt eivät ole ymmärtäneet käyntien tarpeellisuutta ja projektipäälliköllä on joissakin tapauksissa muistutuksista huolimatta ollut vaikeuksia saada kutsua palavereihin. Huomionarvoinen seikka on se, että ideoita syntyy usein juuri työpaikoilla, kun henkilöstö on tekemisissä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että vähemmistökysymykset tunnetaan ja ymmärretään koko kunnan organisaatiossa. On myös äärimmäisen tärkeää, että yksiköiden johtajat ymmärtävät vähemmistökysymysten merkityksen ja antavat niille toiminnassa niiden tarvitseman ja ansaitseman sijan. Henkilöstön on vaikeaa työskennellä sellaisten asioiden parissa, joita toiminnan johto ei hyväksy tai joihin se ei panosta. 3.4 Suomenkieliset palvelut TAVOITE Lain mukaan yksityishenkilöillä on oikeus käyttää suomea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissään Ludvikan kunnan kanssa. Tämä koskee asioita, joissa kyseinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asialla on yhteys kuntaan. Jos yksityishenkilö käyttää suomea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä. Yksityishenkilöllä, jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista suomeksi. Kunnan on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityishenkilöt suomen kielellä ( 8 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut tarjota yksityishenkilöille mahdollisuus käyttää suomea asioidessaan kunnan kanssa kehittämällä vähitellen sellaisia kielen käyttöalueita, joilla suomea voidaan käyttää julkisissa yhteyksissä. Lisäksi on otettava huomioon suomenkielentaito rekrytoitaessa henkilöstöä ja suunniteltaessa suomenkielisiä vanhusten- ja lastenhuoltopalveluja. TOIMENPITEET Kunnan suomenkielisiä palveluja koskevan tavoitteen täyttämiseksi on muun muassa laadittu suomenkielinen osio kunnan verkkosivustoon (www.ludvika.se/suomeksi). Siellä on tietoa kansallisista vähemmistöistä ja heidän oikeuksistaan, kuntaa koskevaa tietoa ja hallintoaluetyötä koskevia uutisia sekä tietoa alueella järjestettävistä suomenkielisistä tapahtumista.

11(25) Verkkosivuilla olevien suomenkielisten toiminnankuvausten lisäksi suomeksi on käännetty joukko esitteitä ja lomakkeita, etupäässä hoito- ja hoivahallinnon ja yhteiskuntarakennushallinnon alalla. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto laatii parhaillaan materiaalia, joka on tarkoitus kääntää suomeksi. Suomenkielisten palvelujen merkitys ja oikeus on nostettu esille myös kaikissa työpaikkapalavereissa, joihin projektipäällikkö on osallistunut. Kaikki hallintoaluetyöhön liittyvät kokousmuistiot ja raportit käännetään suomeksi. Asiakirjat ovat saatavilla myös kunnan verkkosivuilla sekä ruotsiksi että suomeksi. Kunnan suomenkielisen palvelun vahvistamiseksi projektipäällikkö on pitänyt Ludvikan kirjastossa (noin joka toinen viikko) vastaanottoa, jossa kunnan asukkailla on ollut mahdollisuus saada apua esimerkiksi hallintoaluetyöhön liittyvissä kysymyksissä ja käännöksissä. Projektipäälliköllä on ollut keskeinen rooli kunnan suomenkielisten palvelujen toteuttamisessa, koska eri hallintoyksiköihin ei ole vielä nimetty suomenkielisiä yhteyshenkilöitä. Kulttuurija vapaa-ajanhallintoon etsitään parhaillaan suomenkielistä yhteyshenkilöä. Kaupungintalon vastaanotto tarjoaa suomenkielistä palvelua, ja myös kunnan vaihteella on rajoitetut mahdollisuudet antaa suomenkielistä apua. Suomen kielen laskeminen ansioksi uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa on otettu puheeksi kunnan kaikissa hallintoyksiköissä sekä henkilöstöosastolla. Hoito- ja hoivahallinto sovelsi tätä viimeksi rekrytoidessaan kesätyöntekijöitä. Suomenkielisellä hoitohenkilöstöllä on ollut mahdollisuus parantaa ammatissa käytettävän suomen taitojaan hoitoalan suomea käsittelevällä kielikurssilla (Kielineuvoston helmikuussa 2016 järjestämälle kurssille osallistui 14 henkilöä). Jatkokurssi on suunnitteilla. Lisäksi on koottu suomenkielisiä sanoja ja sanontoja kirjaseen, jota henkilöstö voi käyttää ollessaan yhteydessä suomenkielisiin palvelunkäyttäjiin. Fraasikirjaa on jaettu kotipalvelulle ja kaikkiin vanhainkoteihin. TULOSTEN ANALYYSI Painetun suomenkielisen tiedotusaineiston tarjoamisessa on edetty melko pitkälle. Suurin haaste tulevaisuudessa on pitää suomenkielinen verkkosivusto jatkuvasti ajantasaisena. Tiedon samanaikainen käsittely molemmilla kielillä vaatii hyviä rutiineja. Esitteitä ja lomakkeita on myös päivitettävä säännöllisin väliajoin. Hallintoyksiköiden suomenkielisten yhteyshenkilöiden osalta ei ole kuitenkaan päästy yhtä pitkälle. Kuntalaisille on selkeästi kerrottava, miten, missä ja milloin he voivat saada palvelua suomeksi eri virastoissa. Kunkin hallintoyksikön suomenkielinen henkilöstö on tuotava selkeämmin esille. Niiden, jotka haluavat käyttää suomea työssään, on voitava tehdä se virallisesti sekä ottaa vastaan käyntejä ja/tai puheluita suomen kielellä omalla hallinnonalallaan.

12(25) 3.5 Kulttuuri TAVOITE Kunnan on lain mukaan edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti ( 4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa edistää ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa ja kehittää sitä. Kunta huolehtii siitä, että tarjolla on usein toistuvaa ja näkyvää suomenkielistä ja Suomen kulttuuria esittelevää ohjelmaa kaikenikäisille. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja vanhukset. TOIMENPITEET Kunnan tavoitteiden saavuttamiseksi projektipäällikkö on läheisessä yhteistyössä kunnan aktiivisten ruotsinsuomalaisten kanssa tuonut esille suomen kieltä ja kulttuuria kunnassa ja järjestänyt erilaisia kulttuuritapahtumia vuoden aikana. Näitä ovat mm. tiedotus- ja luentopäivä taide- ja käsityönäyttelyineen, teatteri- ja joulukonserttimatka, ruotsinsuomalaisten päivän juhlistaminen 24.2. sekä kaksikielinen lastenteatteri. Suomenkielinen teatteriesitys Kaksi naista ja meri esitetään Aveny-teatterissa Ludvikassa 19. huhtikuuta yhteistyössä Riksteaternin ja maakäräjien Finska teaterslingan -ryhmän kanssa. Kunta on tehnyt yhteistyötä etenkin kulttuuriasioissa naapurikuntien Smedjebackenin ja Borlängen mutta myös Taalainmaan maakäräjien kanssa, ja tavoitteena on ollut ennen kaikkea tarjota laaja valikoima kulttuuritoimintaa ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle. Yhteistyön ansiosta on pystytty myös esimerkiksi säästämään ilmoituskustannuksissa ja jakamaan linja-autokuljetusten kustannuksia. Kunta on myös käynnistänyt suomen kielen keskustelupiirin yhteistyössä opintojärjestö Studieförbundet Vuxenskolanin kanssa. Keskustelupiiri on tarkoitettu etupäässä toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisille ja sen tärkeimpänä tavoitteena on ollut tarjota mahdollisuus harjoitella suomen kieltä sekä luoda kokoontumispaikka ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle. Suunnitelmissa on käynnistää suomen kielen alkeis- ja jatkokurssi syksyllä 2016. Vanhustenhuollon kulttuuritarjontaa ollaan kehittämässä. Keväällä on tarkoitus järjestää vanhainkodeissa liiketyöpaja, tanssiesitys sekä suomenkielisten kirjojen ääneen lukemista. Muita suunnitteilla olevia kulttuuritapahtumia ovat mm. terveysaiheinen luento suomeksi kunnan hyvinvointipäivillä (MåBra-dagarna), suomenkieliset elokuvaesitykset yhteistyössä Björns Bio -elokuvateatterin kanssa, yhteistyön jatkaminen Finska teaterslinganin kanssa sekä lastenkulttuuritarjonnan kehittäminen.

13(25) Kunnan kirjastoihin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin on hankittu runsaasti uusia suomenkielisiä aikuisten- ja lastenkirjoja (sekä musiikkia ja elokuvia) ruotsinsuomalaisen vähemmistön toivomuksesta. Yhteistyössä Kielipaketin kanssa on laadittu myös Kirjapaketti-konsepti. Kirjapakettipalvelun kautta kaikki suomalaistaustaiset lapsiperheet saavat tilata kunnalta ilmaiseksi suomen- /kaksikielisiä lastenkirjoja (korkeintaan 3 kirjaa). Yhteistyö ystäväkaupunki Imatran kanssa on tauolla, kunnes kulttuuri- ja vapaaajanhallinnon sekä sosiaali- ja koulutushallinnon henkilökunnalla on resursseja ja innostusta jatkaa työtä. Tulevia yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi leirivaihto, urheilukilpailut, yhteiset lapsille suunnatut taidetapahtumat jne. Aktiviteettitarjontaa on ollut tärkeää tuoda esille eri medioissa julkaistuissa ilmoituksissa. Ilmoituksia on ollut mm. kunnan omilla verkkosivuilla (suomeksi ja ruotsiksi), Facebookissa ja paikallisissa mainoslehdissä. Lisäksi tapahtumista on kerrottu suullisesti, julisteissa sekä kohdistetuissa sähköpostiviesteissä ja uutiskirjeissä. TULOSTEN ANALYYSI Projektipäällikkö toivoo kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnon ottavan vastuun ruotsinsuomalaisten kulttuuritapahtumien järjestämisestä ja sisällyttävän ne nykyiseen toimintaansa. Ruotsinsuomalaisen kulttuuritarjonnan suunnittelun ja järjestämisen siirtäminen kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnolle edistää pitkäjänteisyyttä, vahvistaa osaamista, laajentaa tarjontaa sekä tekee ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä osan kunnan kohderyhmää. On myös erittäin tärkeää jatkaa yhteistyötä kunnan rajojen yli sekä hallintoaluekuntien Smedjebackenin ja Borlängen kanssa. Kuntien alueella asuu yhteensä jopa 10 000 ruotsinsuomalaista, ja kunnilla on yhteistyön myötä mahdollisuus jakaa yhteiskuljetuksiin, ilmoitteluun ja tiettyihin asuinkunnasta riippumatta avoimiin aktiviteetteihin liittyviä kustannuksia. Vanhustenhuollossa on tärkeää ottaa suomenkielinen hoitohenkilöstö mukaan ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle suunnatun kulttuuritarjonnan suunnitteluun ja järjestämiseen, koska tämä edistää toiminnan jatkuvuutta vanhainkodeissa. Suomenkieliset työntekijät luultavasti myös tuntevat parhaiten vanhainkodeissa asuvien suomenkielisten vanhusten tarpeet ja voivat joustavasti sovittaa tarjonnan kysyntään. Tämän mahdollisuuden tarjoaminen suomenkieliselle henkilöstölle kannustaa heitä myös osaltaan puhumaan suomea työssään.

14(25) 3.6 Päiväkoti ja peruskoulu TAVOITE Lain mukaan tulee erityisesti edistää lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä ( 4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Päiväkotien on aktiivisesti pyrittävä saamaan lasten huoltajat valitsemaan lapselleen kokonaan tai osittain suomenkielinen päiväkoti. Päiväkotipaikkoja tarjotessaan Ludvikan kunnan on tarjottava lapsille heidän huoltajiensa sitä anoessa paikka päiväkodissa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain suomenkielistä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä. Kunnan on myös aktiivisesti tiedotettava kaikkien peruskoulun oppilaiden vanhemmille oikeudesta äidinkielenopetukseen sekä hakuajoista ja opetukseen hakemisesta. TOIMENPITEET Ludvikassa asuvilla lapsilla on vuodenvaihteeseen saakka ollut mahdollisuus saada äidinkielentukea ja -opetusta suomen kielellä. Koska kunnan äidinkielenopettaja on lopettanut eikä virkaan ole nimitetty uutta henkilöä, käy sosiaali- ja koulutushallinto parhaillaan läpi rutiinejaan suomenkielistä lastenhoitoa ja vähemmistökielen opetusta koskien. Päiväkodeissa työskentelee tällä hetkellä muutamia työntekijöitä, jotka mahdollisesti haluaisivat käyttää suomen kieltä työssään. Kunnassa ei ole kovin paljon suomenkielisiä lapsia, mutta suomenkielisen lastenhoidon ja koulussa annettavan suomenopetuksen kysyntä on kaksinkertaistunut kuluneen vuoden aikana. Kaikki päiväkodit ovat saaneet tietoa hallintoaluetyöstä sekä mahdollisuuden osallistua lasten kieltä kehittäviä työmuotoja koskeville luennoille. Huhtikuussa 2016 järjestetään kaikille päiväkotien työntekijöille kolmen tunnin mittainen luento lasten kaksikielisyyden kehittämisestä. Tietoa oikeudesta suomenkieliseen lastenhoitoon löytyy kunnan verkkosivuston ruotsin- ja suomenkielisillä sivuilla. Kaikkiin päiväkoteihin on myös toimitettu asiasta kertovia suomen- ja ruotsinkielisiä julisteita. Päiväkodin ja peruskoulun hakulomakkeita päivitetään siten, että lapsen oikeus vähemmistökielen opetukseen tulee selkeämmin esille. Koska peruskoulu ei kuulu kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (2009:724) piiriin, voi projektipäällikkö pelkästään tiedottaa oikeudesta äidinkielenopetukseen koulussa. Projektipäällikkö on tilannut suomen- ja kaksikielisiä lastenkirjoja päiväkoteihin ja esikoululuokille, joissa on suomenkielisiä lapsia. Kunnan suomenkielisestä päiväkotitoiminnasta tehtiin myös kysely, mutta vastausten alhaisen määrän vuoksi tuloksia ei pystytty kunnolla analysoimaan.

15(25) TULOSTEN ANALYYSI Kunnan suomenkielisissä lastenhoitopalveluissa ja äidinkielenopetuksessa on paljon toivomisen varaa. Lapsen oikeus kehittää omaa identiteettiään ja vähemmistökieltään ei toteudu kunnassa tällä hetkellä. Erityisen tärkeää juuri nyt on löytää uusi suomen kielen äidinkielenopettaja ja aktivoida kunnan suomenkielistä päiväkotihenkilökuntaa osallistumaan esikoulutoiminnan kehittämiseen. Lasten vanhemmille lähetettävää tiedotusmateriaalia on kehitettävä, jotta kaikki saavat tiedon mahdollisuudesta suomenkieliseen päiväkotitoimintaan. Myös suomenkielistä päiväkotitoimintaa koskeva kysely on päivitettävä, mieluiten yhteistyössä päiväkotien kanssa. Kansalliset vähemmistöt on tuotava esille kouluopetuksessa, koska peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti oppilailla on oltava perustiedot kansallisten vähemmistöjen kulttuurista, kielestä, uskonnosta ja historiasta. On myös jatkettava suomenkielisen opetusmateriaalin hankkimista esikoulutoimintaan ja peruskouluihin. 3.7 Vanhustenhuolto TAVOITE Ludvikan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain suomen kielen taitoiselta henkilökunnalta ( 18 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on tarjota sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Kunnan on sen vuoksi varmistettava, että kaksikielistä (ruotsi-suomi) vanhustenhuoltoa on pyydettäessä saatavilla. Kunnan on myös huolehdittava siitä, että vanhustenhuollon käyttäjille on tarjolla suomenkielistä kulttuuria. TOIMENPITEET Hoito- ja hoivahallinto selvittää parhaillaan, miten kunnan suomenkielinen vanhustenhuolto voitaisiin järjestää. Hoitohenkilöstön kielitaitoa on kartoitettu ja tulos osoittaa, että kunnassa on jo tarvittavat resurssit vastaamaan tämänhetkistä kysyntää. Suurimpana haasteena on varmistaa, että suomenkielen taitoista henkilökuntaa on niissä vanhainkodeissa, joissa asuu suomenkielisiä vanhuksia, mutta myös kotipalvelun piirissä. Henkilökuntaa on kannustettu käyttämään suomea työssään tarjoamalla suomenkieliselle hoitohenkilökunnalle mahdollisuus osallistua helmikuussa 2016

16(25) hoitoalan suomea käsittelevälle kielikurssille. Jatkokurssin järjestämisestä myöhemmin tämän vuoden aikana on myös keskusteltu. Kunnassa tehtiin myös suomenkielistä vanhustenhuoltoa koskeva kartoitus, ja kyselyn tulokset osoittavat, että kunnassa on paljon kysyntää suomenkieliselle vanhustenhuollolle. Vastaajat arvostavat kovasti sitä, että he voivat saada palvelua suomen kielellä. Vastausten perusteella suomen kielen voi yhdistää turvallisuuden tunteeseen vanhustenhuollon piirissä. Ei riitä, että nykyiset vanhainkodit alkavat tarjoamaan kulttuuritarjontaa suomeksi, sillä myös henkilökunnan odotetaan puhuvan suomea. Tulokset osoittavat myös selkeän tarpeen pystyä kommunikoimaan omasta terveydestä äidinkielellään; osa lääkäreistä ja sairaanhoitajista tulisi osata suomea. Turvallisuuden tunne liittyy myös yhteisöllisyyteen ja asianmukaisiin puitteisiin: on luotava paikkoja, joissa on tilaa suomalaiselle kulttuurille ja suomen kielelle. (Kyselyn analyysi, vanhustenhuolto). 2 Vanhustenhuollon kulttuuritarjontaa ollaan kehittämässä. Keväällä on tarkoitus järjestää vanhainkodeissa liikuntapaja, tanssiesitys sekä suomenkielisten kirjojen ääneen lukemista. Toiveena on, että suomenkielinen henkilökunta voi tulevaisuudessa osallistua vanhuksille suunnatun suomenkielisen kulttuuritarjonnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Lisäksi esimerkiksi kotipalvelua, vanhainkoteja ja omaistukea koskevaa materiaalia on käännetty suomeksi. Henkilöstölle on tehty Puhun suomea pinssejä sekä koottu suomalaisia sanoja ja sanontoja sisältävä kirjanen, jonka avulla myös suomea osaamaton henkilöstö voi halutessaan keskustella suomenkielisten palvelunkäyttäjien kanssa. TULOSTEN ANALYYSI Vanhustenhuolto on kunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kaikkein suurin huolenaihe. Hoitohenkilöstön keskuudessa tehdyn kielikartoituksen perusteella voidaan todeta, että kunnassa on suomenkielisiä työntekijöitä, jotka ovat halukkaita käyttämään työssään suomea. Hoito- ja hoivahallinnon vastuulla on varmistaa, että kyseiset henkilöt työskentelevät suomenkielisten palvelunkäyttäjien kanssa. Tarvitaan selkeät rutiinit, jotta suomenkieliset vanhukset voivat saada tietoa oikeudestaan suomenkieliseen vanhustenhuoltoon sekä suomenkielistä yleistietoa vanhustenhuollosta. On myös tärkeää jäsentää suomen kieli meriittinä henkilökuntaa rekrytoitaessa, jotta suomenkielisen henkilökunnan määrä saadaan nousemaan. Suosituksena on lisäksi jatkaa toimenpiteitä henkilöstön suomen kielen taitojen kartuttamiseksi. 2 http://ludvika.se/suomeksi/suomeksi/suomenkielenhallintoalue/dokumenttipankki

17(25) 4 Miten kunnan hallintoyksiköt ovat työskennelleet ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa vuosina 2015 2016? Kunnan hallintoyksiköille lähetettiin vuodenvaihteessa viisi kysymystä, joilla selvitettiin, miten nämä ovat työskennelleet kansallisiin vähemmistöihin ja erityisesti ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten hallintoyksiköt ovat toimineet siitä lähtien, kun kunta liittyi hallintoalueeseen tai vaihtoehtoisesti, miten ne aikovat tulevaisuudessa työskennellä ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa. Alle kootut vastaukset saavat puhua puolestaan. 1. Onko hallinto työskennellyt kansallisiin vähemmistöihin ja erityisesti ruotsinsuomalaisiin liittyvien kysymysten parissa? Jos on, kerro toteutetuista toimenpiteistä. Yhteiskuntarakennushallinto: Asiasta on tiedotettu hallinnon johtoryhmässä ja lisäksi on selvitetty, ketkä voivat tarpeen tullen tarjota apua suomen kielellä. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Hallinnossa ei ole tehty erityisesti kansallisiin vähemmistöihin liittyvää työtä muutoin kuin että koulussa on pyritty priorisoimaan kotikielenopetusta tarpeen mukaan ja järjestämään opetus parhaalla mahdollisella tavalla. Muuten hallinto ja erityisesti yksilö- ja perhehuolto on ollut viimeisen puolen vuoden aikana kovan paineen alla yksin saapuvien turvapaikkaa hakevien nuorten suuren määrän vuoksi. Sopimuksemme koski 14:ää nuorta, mutta jouduimme vastaanottamaan lähes 140. Emme ole keskittyneet sen vuoksi nyt suomalaisiin. Tuki- ja ohjaushallinto: Kyllä, luonnollisestikin suomen kielen hallintoaluetyön koordinoinnin kautta. Hallinnon eri yksiköt ovat ajan tasalla asiasta, mutta niiden on kehitettävä rutiineja päivittäiseen työhön suomen kielen hallintoaluetta ja kansallisia vähemmistöjä koskevien pyrkimysten ja vaatimusten toteutumiseksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Ei Hoito- ja hoivahallinto: Olemme osallistuneet suomen kielen hallintoalueprojektin järjestämään toimintaan. Olemme edustettuina suomen kielen hallintoalueen johtoryhmässä ja lisäksi olemme nimittäneet yhteyshenkilön, joka osallistuu tapaamisiin suomalaisyhdistysten kanssa. Olemme myös selvittäneet, ketkä työntekijöistämme osaavat suomea ja haluavat osallistua suomenkursseille.

18(25) 2. Onko hallinto saanut yhteydenottoja tai kyselyjä yksityishenkilöiltä suomen kielellä? Jos kyllä, onko hallinto pystynyt vastaamaan kyselyihin ilman ulkopuolista apua? Yhteiskuntarakennushallinto: Ei. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Kyllä, hallinto on saanut yhteydenottoja suomen kielellä ja oma suomenkielinen henkilöstö on pystynyt vastaamaan kysymyksiin ilman ulkopuolista apua. Tuki- ja ohjaushallinto: Kyllä, kaupungintalon vastaanottoon on tullut yksittäisiä yhteydenottoja. Olemme pystyneet vastaamaan ilman ulkopuolista apua, koska meillä on suomenkielentaitoinen vastaanottovirkailija. Ei kyselyjä hallinnon muille yksiköille. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Ei. Hoito- ja hoivahallinto: Ei. 3. Onko hallinnon tarvinnut käyttää suomen kielessä ulkopuolisia tulkkaus- tai käännöspalveluja? Yhteiskuntarakennushallinto: Ei. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Ei viime aikoina. Hallinto on käyttänyt etupäässä omaa suomenkielentaitoista henkilökuntaa. Tuki- ja ohjaushallinto: Kyllä, luonnollisesti, koska koordinoimme suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä... Mutta ei muuten vuonna 2015. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Ei. Hoito- ja hoivahallinto: Ei.

19(25) Vuonna 2016: 4. Onko hallinnolla erityisiä ajatuksia tai suunnitelmia siitä, miten se aikoo työskennellä suomen kielen ja kulttuurin parissa vuonna 2016? Yhteiskuntarakennushallinto: Yksiköt, joilla on eniten viestintätarvetta viranomaistoimissa, aikovat laatia lomakkeita ym. sikäli kun siihen on aikaa. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Meillä ei valitettavasti ole erityisiä suomen kieleen ja kulttuuriin liittyviä suunnitelmia vuonna 2016, mutta olemme iloisia siitä, että kuntamme kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Tuki- ja ohjaushallinto: Otamme suomen kielen huomioon henkilöstöä rekrytoitaessa. Kiinnitämme siihen huomiota myös viestintätyössä, kuten kunnan verkkosivustolla ja tulevalla Facebook-sivulla. Hallinto seuraa työtä säännöllisesti vuoden aikana johtoryhmänsä kautta. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: - Järjestetään suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä koskevia sisäisiä tiedotustilaisuuksia eri ryhmille (johtoryhmä, työpaikkapalaverit). - Nimitetään palveluasiamies, josta tulee kulttuuri- ja vapaaajanhallinnon yhteyshenkilö. - Käännetään yhteistyössä Suvi Hännisen kanssa erilaisia ohjelmia (esimerkiksi hiihtolomaohjelma) suomeksi ja julkaistaan tiedot verkkosivustolla. - Autetaan levittämään tietoa suunnitelluista tapahtumista eri maantieteellisille alueille ja kohtaamispaikkoihin. - Järjestetään kohderyhmälle tiedotustilaisuus kulttuuri- ja vapaaajanhallinnon tapahtumista. - Järjestetään kaksi tilaisuutta, joissa kerrotaan kahdella kielellä tilojen ja kenttien vuokrausmahdollisuuksista. - Osallistutaan neuvonpitokokouksiin tarpeiden ja ideoiden selvittämiseksi. Hoito- ja hoivahallinto: Käymme läpi laaditun tilannekatsauksen selvittääksemme, kuinka voimme valmistautua suomenkielisen henkilöstön mahdolliseen kysyntään, ennen kaikkea vanhustenhuollossa mutta myös avuntarpeenkäsittelyssä.

20(25) 5. Voitaisiinko hallintoaluetyötä parantaa tai kehittää jollakin tavalla omassa hallinnossanne tai kunnan yhteisessä työssä? Yhteiskuntarakennushallinto: Lomakkeita voidaan laatia suomeksi. Pelastuspalvelu: Tällä hetkellä asia ei tunnu ajankohtaiselta. Sosiaali- ja koulutushallinto: Yksi myönteinen asia on se, että kaksikielinen henkilöstö voi parantaa suomen kielen taitojaan ja että järjestetään suomen kursseja kaikille halukkaille. Ainakin kaksi hallinnon työntekijää on ilmoittautunut suomenkurssille. Tuki- ja ohjaushallinto: Sosiaalisiin odotuksiin ja syrjäytymiseen voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota hallinnon kaikilla toiminta-alueilla. Voimme toimia aktiivisemmin hallintoalueeseen liittyvien asioiden parissa. Tämä koskee ennen kaikkea hankintakeskustamme ja niitä ehtoja, jotka hankinnoissa on täytettävä. Kaikkien ryhmien osallistumista tulisi helpottaa. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Parannettavaa on ihan varmasti, mutta olen ollut vastuussa kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnon osallistumisesta vasta muutaman päivän. Hoito- ja hoivahallinto: Koen, että osallistumme toimintaan ja saamme tietoa ja että voimme olla mukana parantamassa asioita.

21(25) 5 Talous Ruotsin hallitus on varannut määrärahoja hallintoalueiden vähemmistötyöhön. Varoilla on tarkoitus kattaa ne lisäkustannukset, joita kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain noudattamisesta aiheutuu. Ludvikan kunnassa on alle 50 000 asukasta ja kunta saa sen vuoksi vuosittain 660 000 kruunun perussumman. Kunta käytti hallintoaluetyöhön vuonna 2015 yhteensä 516 888 kruunua. 132 200 kruunua voitiin siirtää vuoden 2016 budjettiin, koska hoitohenkilöstön kielikurssia ei ehditty järjestää vuonna 2015. Yhteensä 10 992 kruunua jäi käyttämättä, osittain toimittajilta saatujen laskujen myöhästymisen vuoksi. Pääosa valtiontuesta käytettiin palkkakustannuksiin, kieli- ja kulttuuritoimintaan sekä tiedotukseen. Valtiontuen jakoa on korjattu vuodeksi 2016; lasten- ja vanhustenhuollon osuutta on lisätty ja palkkakustannuksia pienennetty. Yksityiskohtainen selvitys vuoden 2015 valtiontuen käytöstä on liitteessä 1.

22(25) Loppusanat Ludvikassa on tapahtunut jo jonkin verran siitä päivästä, kun kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen. Tästä huolimatta kunta ei kuitenkaan reilun vuoden jälkeen hallintoalueeseen liittymisestä vieläkään ole täyttänyt kaikkia niitä tavoitteita, joita se samalle aikavälille itsellensä on asettanut. Siinä missä tiedotuksen ja kulttuurin piirissä on tapahtunut edistystä, on suomenkielisen vanhustenhuollon sekä esikoulutoiminnan kahden vähemmistölainsäädännön peruspilarin tilanne kunnassa heikommalla saralla. Kummankaan osa-alueen piirissä ei vielä ole tarjolla järjestelmällistä, suomenkielistä toimintaa, vaikkakin kehitystä oikeaan suuntaan onkin ollut havaittavissa. Myös suomenkielisen henkilökunnan puute joidenkin hallintojen sisällä vaikeuttaa osittain kunnan sitoutumista suomenkieliseen palveluun. Tästä huolimatta kunta voi todeta täyttäneensä yleisemmän tavoitteen levittää tietoa kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä kunnan politiikkojen ja työntekijöiden parissa, mutta myös muiden kuntalaisten keskuudessa, sekä tiedottaa suomenkielisten oikeuksista kunnassa. Kunnan ei kuitenkaan ole järkevää todeta täysin täyttäneen tavoitetta vähemmistöoikeuksien tiedottamisesta ennen kuin perusteellinen selvitys asian laidasta on tehty. Tulevaisuudessa vastaavanlaisten tavoitteiden mittaus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kunnan työntekijöiden ja vähemmistön parissa toteutettujen kyselyiden avulla. Vaikka kunta onkin työskennellyt suomen kielen lisääntyneen näkyvyyden eteen, on selkeistä aikatauluista ja joissakin tapauksissa myös pitkäjänteisistä, kielen aseman turvaamiseen tähtäävistä aikomuksista puutetta. Aikomusten puute voidaan osittain selittää järkisyin, ja esimerkiksi vedota kunnan sisäisiin organisaatiomuutoksiin tai siihen, että aihealue on monella alaa vielä kovin vieras. Olen kuitenkin projektipäällikkönä työskennellessäni myös saanut kuulla, että ruotsinsuomalaisia ei voitaisi priorisoida kunnan huonon taloustilanteen, pakolaiskriisin tai olemattoman kysynnän vuoksi, tai jopa siksi että suurin osa heistä puhuu tarpeeksi hyvää ruotsia. Henkilökohtaisesti uskon, että on tärkeä nostaa myös tämän kaltaiset asenteet esille, jotta olisimme työssämme tietoisia niistä haasteista jota hallintoaluetyö pitää sisällään. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön vahvistettu suoja Ludvikan kunnassa kun ei ole mielipidekysymys, vaan velvollisuus jota kunnan on noudatettava. Vähemmistölaki tullaan tarkistamaan vuoden 2016 aikana, mikä toivottavasti tuo mukanaan selkeämpiä ohjeistuksia siitä, kuinka ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeudet voidaan kunnassa toteuttaa. Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin hallinto Ludvikan kunnassa on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää sekä hallintojen välistä että niiden ylittävää yhteistyötä. Hallintoalueen koordinaattorilla tulee jatkossakin olemaan tärkeä rooli hallintoaluetyössä

23(25) tukemisessa sekä sen koordinoimisessa, samalla kuin hallintojen odotetaan kantavan entistä enemmän vastuuta vähemmistölain noudattamisesta kunnassa. Projekti saatetaan satamaan kuluvan kuukauden aikana, mutta toivon ja uskon, että olemme luoneet kasvualustan pitkäaikaiselle vähemmistötyölle, joka kehittyy yhdessä kuntalaisten kanssa. Suvi Hänninen Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö

24(25) Liitteet Liite 1 Selvitys vuodeksi 2015 myönnetyn valtiontuen käytöstä Valtiontuki Käytettävissä oleva valtiontuki 2015 Edellisen sarakkeen summasta 31.12.2015 mennessä käytetyt varat Yhteensä 660 000 516 888,00 143 112 Eritelty selvitys vuodeksi 2015 myönnetyn valtiontuen käytöstä Käyttökohde Kustannusryhmä Summa, kr Kommentteja Esikoulu henkilöstö, palkka 0 jatkokoulutus 0 tiedotus 0 käännökset 0 materiaali 848 Minikurs i finska -elokuva + julisteet kartoitus 0 YHTEENSÄ 848 Vanhustenhuolto henkilöstö, palkka 0 jatkokoulutus 0 tiedotus 0 käännökset 0 materiaali 0 kartoitus 0 YHTEENSÄ 0 Vaikuttaminen, osallistuminen ja neuvonpito tilavuokra 0 tarjoilu 1 105 neuvonpitokahvit palkkiot 0 matkakulut 0 YHTEENSÄ 1105 Kieli ja kulttuuri kielileiri/kielikylpy 0 opintopiirit 0 henkilöstön kieli- ja kulttuuriosaamisen kartoitus 0 kulttuuritapahtumat 23 822 Tiedotus- ja luentopäivä 8 740 Raimondo-klovni, lastenteatteri 4 000 Joulukonsertti 3 628 Itsenäisyyspäivä 7 652 Arvet-näyttely musiikkia vanhainkoteihin 854 suomalaista musiikkia (CD) elokuvia vanhainkoteihin 1 440 suomalaisia elokuvia (DVD) kirjallisuus- ja lehtihankinnat 18 165 YHTEENSÄ 68 300 lasten- ja aikuistenkirjat kirjastoihin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin

25(25) Koordinointi henkilöstö, palkka 386 631 koordinaattorin palkka yleiskustannukset 11 620 tilavuokra, puhelin, tietokone, käyntikortit jne. matkat ja majoitus 6 033 paikalliset+valtakunnalliset matkat, hotelli konferenssikustannukset 3 950 koordinaattoritapaaminen, ihmisoikeuspäivät (MR-dagarna) YHTEENSÄ 408 234 Asioiden käsittely tulkkaus- ja käännöspalvelut 0 kunnan asukkaiden 0 tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen henkilöstön jatkokoulutus 0 YHTEENSÄ 0 Yleinen tiedotus kartoitus 0 verkkosivusto 0 tiedotusmateriaali ja esitteet 5 026 tietolehtiset, pinssit, roll-up liput 1 199 mainokset 23 532 ilmoitukset kyltit 0 Muu, mikä käännökset 8 645 toimintasuunnitelma, kyselyn analyysi YHTEENSÄ 38 402 Muut asiat vaihde ja vastaanotto 0 YHTEENSÄ 0 KOKONAISSUMMA 516 888