Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Transkriptio

1 Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/6 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Neuvonpitoon osallistuneet: Kyllikki Hallberg, Irmeli Rajaniemi, Anneli Haapasalo, Kaarina Pakola, Reijo Pakola, Eero Mäkivierikko, Olavi Rytkönen, Elma Rytkönen, Martti Jämsä- Rautio, Silja Salimäki, Juhani Rajaniemi, Henrik Rajaniemi, Minna Roselli, Liisa Hägerlund, Seppo Timonen, Jorma Langén, Helinä Arola Eva-Lena Carlsson, monikielisyyskoordinaattori, Ludvikan kunta Suvi Hänninen, suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö, Ludvikan kunta Kokous avattiin 16:00. Suvi aloitti tiedottamalla tarvekartoituskyselyistä, joita on yhteensä kolme kappaletta; yleinen kysely, vanhustenhuoltokysely ja esikoulutoimintakysely. Kyselyt ovat saatavissa molemmilla kielillä sekä paperiversioina että kunnan kotisivuilla. Kyselyihin voi vastata kesän aikana, jonka jälkeen Suvi analysoi tulokset ja vie ne eteenpäin asianomaisille. Kunnan suomenkielinen kotisivu on lanseerattu, mutta on sisällöltään vielä aika laiha. Suvi lupaa lisätä sisältöä kotisivulle kesän mittaan. Hallintoalueen johtoryhmä on hyväksynyt toimintasuunnitelman, mikä tarkoittaa että hallintoaluetyölle on nyt selkeät raamit. Muun muassa toimintasuunnitelma sekä kokouksien muistiinpanot julkaistaan jatkossa kunnan kotisivuilla, sekä ruotsiksi että suomeksi. Tietoiskun jälkeen läsnäolijat jakaantuivat lähes yhtä suuriin pienryhmiin seuraavien teemojen parissa; vanhustenhuolto, esikoulu ja koulutus, sekä kulttuuri. Näissä pienryhmissä osallistujat pääsivät keskustelemaan sekä vapaasti että jo valmisteltujen kysymysten parissa. Suvin tehtävänä oli kiertää pienryhmien välillä, voidakseen seurata keskustelun kulkua ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin. Pienryhmät saivat 50 minuuttia aikaa keskustella omista teemoistaan, jonka jälkeen kaikki ryhmät kokoontuivat yhteen keskustelemaan pienryhmissä läpikäydyistä asioista.

2 Kulttuuriryhmä Osallistujat: Silja Salimäki, Kyllikki Hallberg, Anneli Haapasalo, Helinä Arola, Jorma Langén, Kaarina Pakola ja Reijo Pakola. Kulttuuriryhmä keskusteli sisällöstä suurkokoukseen, joka pidetään Folkets Husilla 11. syyskuuta. Toivomus paikallisten kädentaitajien näyttelystä kokouksen yhteydessä esitettiin ja Kyllikki ja Silja lupasivat suunnitella sisältöä tälle. Myös toivomus lastenteatterista esitettiin. Suurkokouksesta tulee ilmoittaa ainakin Väsman Runt- lehdessä mutta myös muissa paikallislehdissä. Suvi esitti toivomuksen suomalaishenkisestä kahvilasta, josta saisi ostaa esimerkiksi karjalanpiirakoita. Kulttuuriryhmä toivoi kirjastoon hankittavan uusien suomalaisten nykykirjailijoiden teoksia. Kirjailijatoivomuksia ovat Antti Tuuri, Anja Snellman, Anna-Leena Härkönen, Susanna Alakoski ja Arto Paasilinna. Myös uusia lastenkirjoja toivottiin. Suvi lupasi edetä asiassa ja mainitsi muun muassa että Helsingin Sanomat (sunnuntainumero alkuun) sekä iso määrä lastenkirjoja on jo tilauksessa. Reijo esitti toivomuksen kunnallisista karaokeilloista. Hänellä on karaokelaitteet ja pientä korvausta vastaan hän lainaisi niitä ja ehdolla on, että karaoke-iltoja järjestettäisiin lauantaisin klo Toivomuksena paikasta olisi Folkets Hus, Gillesalen. Suvi lupasi tarkistaa mitä mahdollisuuksia kunnan alaisuudessa tällaiselle toiminnalle on. Folkets Husin tilat kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-ajan hallinnolle. Tove Janssonin näytelmä Kaksi naista ja meri tulee kaikella todennäköisyydellä Ludvikaan ensi keväänä (19/4), yhteistyössä Riksteatern:in ja Smedjebackenin kunnan kanssa. Tapahtumaa varten voisi mahdollisesti hakea rahoitusta joko Kulttuurineuvostolta (Kulturrådet), jolloin hakijana olisi Ludvikan Suomi-Seura, mutta myös Suomalaisruotsalaiselta kulttuurirahastolta. Suvi tutkii asiaa tarkemmin. Näytelmä Ilta Emmin kanssa, paikkana Falunin Dalateatern Hallintoalue voi kustantaa yhteisen bussikuljetuksen sinne, johon tosin sitova ilmoittautuminen pari viikkoa aikaisemmin. Mainos näytelmästä tulisi jättää seuroille hyvissä ajoin sekä paikallislehtiin /muu julkinen kanava. Myös toivomuksia eri musiikkiesityksistä esitettiin. Esimerkiksi konsertti yhteistyössä Borlängen ja Smedjebackenin hallintoalueiden kanssa. Esiintyjätoivomuksia: Markoolio, Vesa-Matti Loiri, Esa Niemitalo, M. A. Numminen & Pedro Hietanen sekä Love Antell. Kulttuuriryhmä nosti myös esille toivomuksen kirjailijavierailuista Ludvikassa, esimerkiksi Kaari Utrio olisi toivottu vieras.

3 Esikoulutoiminta & Koulutusryhmä Osallistujat: Minna Roselli, Irmeli Rajaniemi, Henrik Rajaniemi, Juhani Rajaniemi ja Eva-Lena Carlsson Esikoulutoiminta & koulutusryhmä keskustelivat muun muassa Koululain lakimuutoksesta, jonka myötä koululaisten ei enää tarvitse hallita suomen kielen perustaitoja ollakseen oikeutettuja suomen kielen opetukseen peruskoulussa. Myös nykyiset edellytykset äidinkielen tuelle esikoulussa/esikoululuokassa sekä peruskoulun äidinkielen opetuksessa nostettiin keskustelussa esille. Äidinkielen opettaja Minna Roselli kertoi pienryhmän sisällä, kuinka hän työskentelee oppilaidensa kanssa. Ryhmässä esitettiin myös toive, että äidinkielen opetuksen viikkomäärää nostettaisiin. Ryhmä keskusteli myös äidinkielen opetuksen hakuprosessista. Äidinkielen opetuksen hakemuslomake tulee täyttää ja lähettää kunnan monikielisyyskoordinaattori (flerspråkighetssamordnare) Eva-Lena Carlssonille. Eva-Lena on lupautunut tarkistamaan hakulomakkeiden sisällön ajantasaisuuden tulevan kesän aikana. Hakemuslomakkeen voi löytää kunnan kotisivulta, Blanketter och e-tjänster ja Utbildning och barnomsorg - sivujen alta. Jos oppilas jostain syystä haluaa keskeyttää suomen kielen opiskelun, tulee tämä ilmoittaa kirjallisesti asiaan tarkoitetulla lomakkeella ja lähettää kunnan monikielisyyskoordinaattorille. Ilmoitus on tärkeä, sillä oppilaat saavat arvosanan myös äidinkielestä. Lomake äidinkielen opiskelun keskeyttämiselle tulee löytymään samalta kunnan kotisivulta. Lomakkeita voi saada myös paperimuodossa kouluilta sekä Eva-Lenalta. Ryhmässä esitettiin myös toivomus siitä, että huoltajat saisivat tietoa siitä, mistä kunnan esikouluista löytyy suomenkielistä henkilökuntaa. Ryhmä keskusteli myös yleisesti mahdollisuuksista suomenkieliselle esikouluosastolle kunnassa sekä siitä, että suomenkielistä henkilökuntaa löytyisi useammasta esikoulusta. Suvi suunnittelee kartoittavansa esikouluhenkilökunnan kielitaitoja syksyn aikana sekä tarjoavan suomenkieliselle henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua kieltä elvyttävälle kielikurssille. Tietoa oikeudesta suomenkieliseen lastenhoitoon pienten lasten vanhemmille ja tulevien lasten vanhemmille voidaan parhaiten levittää neuvoloiden ja kirjastojen kautta. Vinkkejä hyvistä suomenkielisistä lastenkirjoista esikouluihin voi jättää Suville. Ryhmän mielestä kunnan opettajat saavat riittävästi ajankohtaista tietoa monikielisyydestä sillä ajat ovat muuttuneet ja kunnan demografia on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että monikielisyydestä on tullut osa koulujen arkea. Kunnan monikielisyyskoordinaattorilla on tärkeä rooli tämän työn eteenpäin viemisessä.

4 Vanhustenhuoltoryhmä Osallistujat: Eero Mäkivierikko, Seppo Timonen, Olavi Rytkönen, Martti Jämsä-Rautio, Elma Rytkönen ja Liisa Hägerlund Vanhustenhuoltoryhmä keskusteli laajasti siitä, mitä suomenkielinen vanhustenhuolto tarkoittaa käytännössä, ja siitä minkälaista toimintaa kaikista vanhemmille ruotsinsuomalaisille voisi järjestää. Ryhmässä keskusteltiin myös suomenkielisestä ystäväpalvelusta sekä siitä kuinka suomenkielisiä ystäviä löydettäisiin palvelun listoille. Neuvonpidon yhteisessä osassa Silja nosti esille sen, kuinka tärkeää on välittää kanssaihmisistä ja yrittää helpottaa heidän arkea, sen sijaan että vain odottaisi, että kunta kantaa vastuun yksinäisistä ihmisistä. Suvi lisäsi tähän, että on toisaalta hyvä että kunta keskeisenä tekijänä yhteiskunnassa voi näyttää hyvää yhteisvastuullista esimerkkiä. Vanhustenhuoltoryhmä keskusteli myös siitä, kuinka hyvä olisi jos kunnalta löytyisi suomenkielinen, henkilökohtainen kontakti, joka voisi auttaa ja tukea suomenkielisiä vanhuksia eri tilanteissa. Ryhmä keskusteli myös eri kulttuuriaktiviteettien tarjoamisesta suomen kielellä. Ryhmä nosti esille yhteiset lauluhetket ja ääneen lukemisen esimerkkeinä aktiviteeteista, jotka piristäisivät vanhusten arkea. Olisi erityisen tärkeää järjestää tämän tyylistä toimintaa suomenkielisille vanhuksille Demenssikoti Skogenissa. On tärkeää, että kaikki suomenkieliset kunnan vanhukset saavat yhtäläisen mahdollisuuden osallistua yhteistoimintaa, oman kiinnostuksen ja jaksamisen puitteissa. Kuljetuspalvelu isompiin suomenkielisiin aktiviteetteihin, kuten senioreiden yhteiseen itsenäisyyspäivän juhlintaan voi olla ajankohtainen tulevaisuudessa. Mitä tulee kirjatoivomuksiin vanhustenkodeissa, niin Liisa mainitsi että helppolukuiset selkokirjat olisivat tarpeen. Myös suomenkieliset elokuvat olisivat hyvin arvostettuja. Kun vanhustenhuoltoryhmältä kysyttiin vaihtoehtoisia levityspaikkoja vanhustenhuollon kyselylle, nousi kirkko esiin hyvänä vaihtoehtona. Neuvonpidossa puhuttiin yleisesti siitä, kuinka tärkeää olisi antaa mahdollisuus suomenkielisille vanhuksille kokoontua saman katon alla. Näin osittain sen vuoksi että se voisi vahvistaa yhteisöllisyyttä suomenkielisten kesken, mutta myös helpottaakseen kunnan työtä suomenkielisen toiminnan suunnittelussa ja tarjoamisessa, sekä suomenkielisen hoidon takaamisessa.

5 Liisa kertoi esimerkkinä siitä, kuinka vierailu Tukholman Suomikotiin oli antanut aivan uutta voimaa vanhuksille, joiden muuten koettiin olevan toivottomia tapauksia osastolla, jossa heillä ei ollut mahdollisuutta puhua suomea. Tilanne, jossa suomenkielistä vanhusta ei ymmärretä tai jossa hän ei ymmärrä mitä hoitohenkilökunta sanoo, on traaginen mutta todellinen. Ketään ei tulee siirtää suomen-kieliselle osastolle vastoin tahtoaan, vaan tärkeää on tarjota suomenkielistä hoitoa siellä missä sitä tarvitaan. Kunnan tehtävänä on organisoida suomenkielinen vanhustenhuolto vastaamaan olemassa olevia tarpeita. Yhteenveto: Paikallaolijat saivat lopuksi äänestää millä lipulla Ludvikan kunta liputtaa suomalaisina juhlapyhinä. Valtaosa äänesti Suomen lipun puolesta, mutta myös ruotsinsuomalainen lippu sai oman osansa kannatuksesta. Suvi päätti ostaa molemmat liput. Seuraava kokous 16. syyskuuta, 16:00. Ludvikan kaupungintalolla. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Kokous pidetään samoissa merkeissä, eli keskustellaan ensin pienryhmissä, jonka jälkeen tehdään yhteinen yhteenveto. Kiitos reippaasta osanotosta ja muistiinpanoista! Kynän päässä Suvi Hänninen