Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2014
SISÄLLYSLUETTELO Peruspalvelujohtajan katsaus 3 Tilaajajohtajan katsaus kuntien ennalta ehkäisevään työhön kunnissa ja kuntien tilanteeseen 5 Perustietoa Jytasta 7 Peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston toiminta 8 Talousarvion toteutuminen ja toiminta Maisemamallin suurtuotteiden mukaan 9 Tulot ja menot tulo- ja menolajeittain 14 Kuntien kustannustenjaon periaatteet tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 17 Kuntien maksuosuudet 18 Perhon kunnan kustannusten käsittely Peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksessä 19 Kuntayhtymältä ja kunnilta ostetut palvelut peruspalveluliikelaitokselle 20 Toimintakertomus 2014 21 Perheiden tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 21 23 Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 28 29 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 36 38 Suoritetietoja vuodelta 2014 44 Talousarvion toteutumisvertailu 48 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 51 51 52 53 Tilinpäätöksen liitetiedot 55 2
PERUSPALVELUJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2014 oli Peruspalveluliikelaitos Jytan kuudes toimintavuosi. Liikelaitoksen ovat 1.1.2009 muodostaneet Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli. Liikelaitos on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Kiurun, liikelaitos. Peruspalvelut on tuotettu omistajakuntien asukkaille kunkin tarpeiden pohjalta sovittujen strategisten linjausten ja talous- ja toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kuudes toimintavuosi oli muutosten vuosi monessa suhteessa. Aikaisempina vuosina päätettyjä muutos- ja kehittämisohjelmia vietiin eteenpäin. Vuoden aikana alkoi jo myös näkyä tuloksia muutostyöstä. Erityisen suuria muutokset ovat olleet ikäihmisten palveluissa, kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella. Omistajakuntien taloudellinen tilanne jatkui tiukkana ja painetta toiminnan kehittämiseen ja taloudellisiin säästöihin oli edelleen varsin paljon. Liikelaitoksessa jatkettiin myös työtä sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Peruspalvelulautakunnan joulukuussa 2012 hyväksymä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelma vuoteen 2020 on ohjannut toiminnan muutoksia kotihoidossa ja palveluasumisessa. Ohjelman tavoitteena on, että Jyta-alueen vanhustenhuollon palvelurakenne muuttuu ympärivuorokautista palveluasumista korostavasta rakenteesta avo- ja kotihoitopainotteiseksi. Vuonna 2013 muutoksia tehtiin erityisesti vuodeosastoilla ja Lestijokilaakson yksiköissä. Vuonna 2014 painopiste oli Halsua-Kaustinen-Veteli -alueen tehostetussa palveluasumisessa. Vuoden aikana suljettiin Vetelin Koivukulman ja Markkulan (Halsua-Kaustinen-Veteli -alueen yhteinen yksikkö) tehostetun palveluasumisen yksiköt. Vetelin Harjukodin laajennus valmistui puolestaan lokakuussa. Paikkamäärä väheni tässä yhteydessä kahdeksalla paikalla. Huhtikuun alussa Jyta osti liiketoiminnan yksityistä Malvakotia Kaustisella pyörittäneeltä yritykseltä ja aloitti Malvakodin muuttamisen tilapäishoidon yksiköksi, joka palvelee erityisesti Kaustisen ja Vetelin aluetta sekä Halsuaa siltä osin kuin Kannelman kapasiteetti ei riitä. Liikelaitos jatkoi mielenterveyskuntoutujien asumista ja muita palveluita Jyta-alueella vuosina 2011-2012 selvittäneessä Asumispalvelusäätiö Aspan toteuttaman selvityksen pohjalta palveluiden kehittämistä ja painopisteen siirtämistä avopalveluihin. Lautakunnan 9.4.2013 hyväksymä Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelma 2013-2016 ohjasi työtä. Ohjelman mukaisesti palvelut pyritään mahdollisimman pitkälle järjestämään omassa maakunnassa. Asumispalveluita saatiin vähennettyä ja avopalveluita on tehostettu. Muutos on kuitenkin hidas ja vaatii osaamisen ja avopalveluiden kehittämistä. Erityisen tärkeää muutosohjelman läpiviemisessä ja palveluiden järjestämisessä on moniammatillinen työ eri toimijoiden kesken (liikelaitos, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalue, yhdistykset ja yksityiset palvelun tuottajat). Palveluiden kehittämistyö tehtiin pääosin osana omaa työtä. Erillistä rahoitusta kehittämistyöhön oli varattu vain tiettyjen hankkeiden omavastuuosuudet. Kaste-hankkeista merkittävimpänä aloitti vuonna 2014 SenioriKaste-hanke, jossa kehitetään erityisesti ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita ja hankkeessa on 3
vahva ennalta ehkäisevä ja ennakoiva näkökulma palveluiden kehittämiseen. Sähköinen hyvinvointikertomus, Terps 2-hanke päättyi ja sen tuloksena kaikissa alueen kunnissa on käytössä sähköinen hyvinvointikertomus ohjaamassa valtuustojen ja muiden päättäjien työtä. Tips-hankkeessa pyrittiin parantamaan sosiaalityön tutkimuksen, käytännön ja asiakasosallisuuden välistä vuorovaikutusta. Palveluketjutyötä ja prosessien kehittämistä tehtiin myös yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena saumattomat palveluketjut ja alueen asukkaiden hyvä hoito. Ulkopuolisella rahalla rahoitettujen hankkeiden lisäksi myös muuta kehittämistyötä tehtiin osana eri tulos- ja vastuualueiden jokapäiväistä työtä. Liikelaitos aloitti vuoden aikana yhteistyön lisäämisen Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Asiasta käytiin keväällä 2014 Jytan johtavien virkamiesten vähennyttyä työpaikan vaihdosten myötä vilkas yhteydenpito lautakuntien välillä ja silloin linjattiin, että yhteistyö aloitetaan ja sitä kehitetään tulevien vuosien varalle eteenpäin. Erityisesti yhteistyötä tehtiin ja laajennettiin kehittämis- ja johtamistyössä. Merkittävin muutos oli yhteinen johtava lääkäri, joka aloitti toukokuussa sekä Kokkolan että Jytan johtavana lääkärinä. Kokemukset ovat olleet hyvät ja keskusteluyhteys ja yhteydenpito johtavien viranhaltijoiden kesken lisääntyi ja sillä oli myönteisiä vaikutuksia. Työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitettiin edelleen paljon huomiota ja jatkettiin erityisesti varhaisen tuen toimintatavan kehittämistä. Työterveyshuollossa painopistettä käännettiin enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Sairaspäivä kertyi vuoden aikana 16 pv/työntekijä (vuonna 2013 päivä oli 17,4 pv/työntekijä). Sairaslomapäiviä oli yhteensä 11.103 päivää. Vuoden aikana ei tehty työhyvinvointikyselyä, koska se on kuntayhtymässä sovittu tehtäväksi joka toinen vuosi. Edellisen vuoden tulosten pohjalta henkilöstön kuormitukseen, työstressin kokemiseen ja esimiehiltä saatavaan tukeen kiinnitettiin huomiota. Henkilöstö osallistui rakennemuutosohjelman läpiviemiseen laittaen oman osaamisensa käyttöön ja osoittaen joustamista ja nopeaa uuden oppimiskykyä. Henkilöstö osallistui monin tavoin myös liikelaitoksen kustannusjahtiin. Henkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vuoden aikana ajoittain sijaistyövoiman saamisessa vaikeuksia kaikissa toiminnoissa. Vakituisesti virat ja toimet on saatu muuten hyvin täytettyä pätevillä työntekijöillä, mutta pulaa on ollut erityistyöntekijöistä (mm. lääkärit, hammaslääkärit, sosiaalityöntekijät, psykologit, toimintaterapeutit). Kaiken kaikkiaan tilanne oli kuitenkin kohtuullisen hyvä. Lääkäripalveluissakin pääosin työssä ovat olleet omat virkasuhteessa olevat lääkärit, ostopalveluja käytettiin vain oman toiminnan tueksi. Liikelaitoksen toimitilojen rakentamisen ja korjauksien osalta valmistui Vetelissä Harjukodin korjaus- ja uudisrakennus isoimpana hankkeena. Pieniä ns. tavalliseen tilojen käyttökelpoisina pitämiseen tai muuttuneisiin tarpeisiin vastaavia remontteja toteutettiin useissa toimipisteissä. Kaustisen neuvola ja hammashuoltola jatkoivat koko vuoden väliaikaisissa väistötiloissa, mutta vuoden aikana uusien toimivampien tilojen osalta tehtiin suunnitelmia ja päätöksiä. Peruspalvelulautakunta päätti, että Halsua-Kaustinen-Veteli -alueen hammashuoltola remontoidaan Tunkkarille vuodeosastolta vapautuneisiin tiloihin ja Kaustisen kunnassa suunniteltiin Pajalan remonttia, jossa yhteydessä myös neuvola saa uudet, korjatut toimitilat. Molemmat remontit ja Pajalan osittainen uudisrakentaminen tapahtuvat vuonna 2015. Liikelaitoskunnat ovat aikaisempina vuosina esittäneet vakavan vaatimuksen kustannustason laskemisesta ja siihen liikelaitos pystyi vuonna 2014. Kustannusten kasvun hillinnässä onnistuttiin edellisen vuoden tapaan ja edellä selostettujen rakennemuutosohjelmien tulokset alkoivat näkyä. Liikelaitos teki syksyllä pienen lisätalousarvion, jota ei lopullisen tilinpäätöksen mukaan olisi tarvittu, koska loppuvuoden osalta kustannuskehitys oli ennustetta parempi. Tiukkaa talouskuria kaikkien menojen osalta on myös edelleen jatkettu sekä kiinnitetty kaikkien huomiota kustannuskehitykseen ja sen hillintään. Liikelaitoskuntien kuntaosuudet laskivat -3,61 %. Tulos oli erityisen hyvä, kun ottaa huomioon, että myös 2013 kuntaosuudet laskivat noin prosentin. 4
Kustannusten nousun pitämiseksi jatkossakin maltillisena pitää hyvään vauhtiin päässeitä palveluiden kehittämisohjelmia jatkaa ja edelleen miettiä, miten alueen kaikkia palveluita voitaisiin käyttää koko alueella joustavasti hyödyksi. Myös ihmisten oman vastuun lisäämistä ja avohoidon palveluiden kehittämistä pitää jatkaa ja pystyä siirtämään resursseja ns. laitospalveluista avohuoltoon. Uusien palveluiden ja toimitilojen rakentamisessa pitää ottaa huomioon kokonaisvaikutukset kunnan tai kuntien kustannuksiin. Tilinpäätös vuodelta 2014 osoittaa liikelaitoksen pysyneen hyvin lautakunnan ja kuntien päättämällä avohoitoisten palveluiden kehittämisen ja taloudellisen tilanteen hallintaan tähtäävällä tiellä. Tarja Oikarinen-Nybacka peruspalvelujohtaja TILAAJAJOHTAJAN KATSAUS KUNTIEN ENNALTA EHKÄISEVÄÄN TYÖHÖN KUNNISSA JA KUNTIEN TILANTEESEEN Vuosi 2014 oli JYTA-alueen liikelaitoksen varsinaisten jäsenkuntien osalta hyvä. Kustannusten lasku jatkui toisena vuonna peräkkäin. Jyta-alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kokonaismenot laskivat 3,61 % vuoteen 2013 verrattuna. Kuntakohtainen vaihtelu oli edelleen suurta. Halsuan kustannukset kasvoivat 3,82 %, mutta muiden kuntien kustannukset laskivat kahdesta kuuteen prosenttia. Kustannukset euroa/asukas vaihtelevat edelleen paljon. Vaihtelun taustalla ovat erot ikärakenteissa ja sairastavuudessa, mutta myös palvelurakenteet kuntien kesken ovat edelleen osittain erilaiset, vaikka palvelurakenteita on yhdistetty viime vuosina merkittävästi. Myös asukkaiden palvelun käyttökulttuurissa on eroja kunnittain, mikä näkyy erilaisena hakeutumisaktiivisuutena julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin. Pienimmillä kustannuksilla euroa/asukas peruspalveluiden osalta selvisi Kaustinen 1818,21 euroa/asukas. Suurimmat kustannukset olivat Lestijärvellä 2450,65 euroa/asukas. Erikoissairaanhoito mukaan luettuna sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset jakautuvat euroa/asukas seuraavasti: Kannus 3048,22 /asukas, Kaustinen 3017,75 /asukas, Toholampi 3090,39 /asukas, Halsua 3506,91 /asukas, Veteli 3476,39 /asukas, Perho 3167,52 /asukas ja Lestijärvi 3711,55 /asukas. Kustannustason laskeminen on vaatinut isoja muutoksia palvelurakenteessa. Muutoksia on tehty erityisesti hoitoja hoivapalveluissa ja kaikki muutokset eivät näy täysimääräisenä vielä vuoden 2014 kustannuksissa. Muutoksien läpivieminen on vaatinut vaikeita päätöksiä kaikilla tasoilla. Lautakunnan jäseniin kohdistuva paine kuntien sote-kustannusten laskemiseksi, mutta toisaalta toive siitä, että omassa kunnassa palvelutaso ei saisi laskea, aiheuttaa jatkuvaa tasapainoilua näiden kahden tavoitteen välillä. Yksittäinen lautakunnan jäsen oman kuntansa jopa ainoana edustaja on vaativassa paikassa, koska sosiaali- ja terveyspalvelut koskettavat kaikkia kuntalaisia henkilökohtaisesti toisella tapaa kuin monet muut julkiset palvelut. Usein erityisesti säästöpäätöksiä tehtäessä voi tuntua, että tarjolla on ainoastaan huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Jokainen meistä kokee palvelun käyttäjänä olevansa sote-palveluiden asiantuntija, vaikka toisaalta sosiaali- ja terveydenhuolto on tänä päivänä niin lailla ja asetuksilla säädeltyä, että tavallisena palvelun käyttäjänä voi olla vaikea hahmottaa ratkaisujen taustalla olevia syitä. Säästöjä on lähes mahdotonta hakea puuttumatta palveluihin. Juustohöyläperiaatteella tehtävät säästöt ovat marginaalisia eikä niillä ole merkitystä kun tarvitaan todellisia muutoksia kustannusrakenteeseen. Henkilöstö kohtaa työssään kuntalaisten palvelutarpeen ja kokee riittämättömyyttä, kun kaikkea ei voida tehdä. Toisaalta säästöpaineen alla haetaan luovia ratkaisuja ja uskalletaan tehdä suuriakin muutoksia, joilla voidaan tosiasiallisesti jopa parantaa palvelun laatua. Vaikka talouden suunta on oikea, on kustannustaso edelleen korkea, kun sitä peilataan alueen kuntien maksukykyyn. Suurten rakennemuutosten jälkeen uusia säästökohteita on entistä vaikeampi löytää. Edelleen kiristyvä ja asiakkaiden palveluita parantava lainsäädäntö lisättynä tehokkaalla valvonnalla ei helpota tätä työtä. Kustannustason karsimiseksi tarvitaan entistä syvempää integraatiota eri toimijatasojen välillä. Mitä vähemmän on hallinnollisia rajapintoja sitä asiakaslähtöisempi ja kustannustehokkaampi palveluketju voidaan saavuttaa. 5
Valtakunnan tasolla on tarkoituksena edelleen kiristää tavoitteita ikäihmisten kotona asumisen suhteen. Tavoitteena on, että ainoastaan 6 % yli 75-vuotiaista asuu tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Jyta-alueella tämä tarkoittaa, että noin joka toinen tällä hetkellä käytössä oleva paikka tippuisi pois tulevaisuudessa. Tässä asiassa riittää edelleen haasteita Jyta-alueella. Lautakunta linjasi vuoden 2015 talousarviossa, että Jyta-alueen tavoitteena on vuonna 2016 päästä 9 % peittävyyteen. Kuntien näkökulmasta kulunutta vuotta leimasi sote-uudistus. Myös lautakunnassa annettiin lausuntoa järjestämislakiesityksestä ja lain odotus heijastui mm. palvelusuunnitelman valmisteluun. Palvelusuunnitelman työstämistä oli siirretty useita kertoja kun odotettiin uutta soteratkaisua. Lautakunta kuitenkin päätti tehdä alueelle uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelman monien vaiheiden jälkeen. Suunnitelmaa työstettiin loppuvuodesta ja sen hyväksyminen jäi vuoden 2015 alkuun. Vuoden 2014 aikana kaikki alueen kunnat hyväksyivät valtuustoissaan kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset. Hyvinvointikertomukset työstettiin TERPS2 -hankkeen tuella kuntien hyvinvointityöryhmissä ja ne tehtiin sähköiseen hyvinvointikertomuspohjaan. Kuntien hyvinvointityöryhmätyöskentelyn tulisi olla jatkuva prosessi, jossa eri hallintokuntien kesken vaikutetaan kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin jäämässä peruskuntien työksi, kun sote irtautuu entistä isompiin tuotantoalueisiin peruskunnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen peruskunnan hyvinvointityössä ja toisaalta peruskunnan eri sektoreiden hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on välttämätöntä, jotta kuntalaisten palvelutarpeisiin voidaan vastata ja uusien palvelutarpeiden syntymistä ehkäistä. Kuntalaisia tulisi herätellä motivoitumaan oman itsensä ja läheistensä hyvinvoinnin parantamiseen. Kuntalaisten vastuunotto omasta hyvinvoinnista on välttämätöntä. Palvelujärjestelmä ei riitä vastaamaan siihen kasvavaan palvelutarpeeseen mitä esimerkiksi liiallinen istuminen ja liikkumattomuus tässä yhteiskunnassa aiheuttaa. Ennalta ehkäisevä hyvinvointityö on kestävyyslaji. Se vaatii vuosien pitkäjänteisen työn ennen kuin hedelmät ovat poimittavissa. Työtä auttavat selkeät päämäärät, mutta välitavoitteiden saavuttaminen lisää motivaatiota. Meillä on edelleen heikosti ajantasaista tietoa käytettävissä, jolla voitaisiin jo lyhyemmällä aikavälillä nostaa esille ennalta ehkäisevän työn tuloksia. Kun ennalta ehkäisevä työ näkyy merkittävämmin esimerkiksi kunnan sairastavuuskertoimissa, ovat päättäjät ja jopa viranhaltijat ehtineet vaihtua eikä koskaan nähdä konkreettisesti työn tuloksia. Tämä vähentää uskoa ennalta ehkäisevän työn tarkoituksenmukaisuuteen. Reaaliaikaisempien mittareiden kehittäminen on välttämätöntä, jotta resursseja voidaan merkittävämmin siirtää ennalta ehkäisevään työhön. Uudet toimintatavat esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn ovat tervetulleita. Palvelujen monikäyttäjien ja todella heikossa asemassa olevien kuntalaisten tunnistamisella ja heidän terveydentilaansa ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Pienilläkin interventioilla päästään hyviin tuloksiin, jos ne tapahtuvat oikea-aikaisesti. Tässä tehtävässä tarvitaan eri järjestöjen panosta yhdessä julkisen sektorin kanssa. Eija Kellokoski-Kari tilaajajohtaja 6
PERUSTIETOA JYTASTA Peruspalveluliikelaitos Jyta on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun liikelaitos. Se järjestää Keski-Pohjanmaan jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Hallintosäännöllä tehtävä on annettu kuntayhtymässä peruspalvelulautakunnan vastattavaksi ja palvelutuotannosta vastaa liikelaitos. Peruspalvelulautakunta toimii samalla kuntayhtymän liikelaitoksen johtokuntana. Perhon kunnan osalta peruspalvelulautakunta ostaa järjestämisvastuun toteuttamiseksi palvelut perholaisille kunnan omalta tuotannolta. Kahden tuotantokoneiston lisäksi palveluiden tuottamiseksi käytettävissä on yrityksiltä ja yhdistyksiltä ostopalveluina hankittuja palveluja. Yhteistoiminta-alueen toiminta pohjautuu sopimusten mukaan yhteisesti hyväksyttyyn palvelusuunnitelmaan, jota tarkastellaan valtuustokausittain. Lisäksi jokaiselle kunnalle hyväksytään vuosittain palvelusopimus, jonka hyväksyy peruspalvelulautakunta tilaajan ja tuottajan välisenä sopimuksena ja saman sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kunkin kunnan kunnanhallitus. Tässä sopimuksessa määritellään kuntalaisille järjestettävien palvelujen taso, arvioitu palvelumäärä sekä kustannukset. Vuoden 2014 aikana laadittiin uusi palvelusuunnitelma vuosille 2015-2016, joka menee kuntien hyväksyttäväksi vuoden 2015 alkupuolella. Yhteistoiminta-alueen omistajaohjaus tapahtuu tilaajajohtajan virkatyönä. Tilaajajohtaja valvoo kuntien etua suhteessa tuotantoon. Yhteistoiminta-alueen kuntajohtajista koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Neuvottelukunnan ensisijaisena tehtävänä on antaa kannanottoja tuotannon kehittämiseen sekä varmistaa tiedon kulku Jytan ja omistajakuntien välillä. Omistajaohjauksen neuvottelukunnassa on tuotannon asiantuntijajäsenenä liikelaitoksen johtaja. Esittelystä vastaa tilaajajohtaja. Hallinnollisesti peruspalvelut on järjestetty peruspalvelulautakunnan sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tilaajajohtaja vastaa kuntayhtymän keskushallinnosta käsin järjestämisvastuun toteuttamisesta, peruspalvelujohtaja liikelaitoksen johtajana vastaa tuotanto-organisaation johdosta, organisoinnista ja tuloksesta. Lautakunnassa asiat esitellään em. työnjaon mukaisesti. Liikelaitoksella oli vuoden lopussa palveluksessaan noin 515 toimen ja viranhaltijaa (vakanssimäärä). Pieni osa tehtävistä (vakansseista) on osa-aikaisia. Vakansseista tietty määrä on jatkuvasti täyttämättä joko täyttöprosessin, uudelleenjärjestelyjen tai sen takia, ettei vakanssiin saada pätevään henkilöstöä. Perhon kunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä noin 65 viranhaltijaa ja työntekijää. Vuoden aikana perustettiin viisi uutta lähihoitajan vakanssia Malvakodilta liiketoimintakaupan yhteydessä tulleita työntekijöitä varten. Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella tehtiin noin 30 henkilön osalta siirtopäätös liittyen toimipisteiden uusiin järjestelyihin, käytännössä Markkulan vakanssit siirrettiin Harjukodin, Iltaruskon ja kotihoidon käyttöön ja työntekijät siirtyivät näiden yksiköiden työntekijöiksi. 7
Palvelutuotannosta vastasi peruspalvelujohtaja (liikelaitoksen johtaja) Tarja Oikarinen-Nybacka. Liikelaitoksen johtava lääkärinä toimivat vuoden aikana Arto Kotimaa 30.4.2014 saakka ja Ilkka Luoma 1.5.2014 alkaen. Ilkka Luoma on yhteinen viranhaltija Kokkolan kaupungin kanssa. Tilaajajohtajana toimi Eija Kellokoski-Kari, hän vastasi järjestämisvastuun toteutumisesta ja kuntien omistajaohjauksesta kuntayhtymän keskushallinnossa. Peruspalvelut muodostavat kolme palveluprosessia perheiden tukemisen palvelut, kotihoidon ja asumisen tukemisen palvelut sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelut. Palvelualueet toimivat kuntayhtymän sisällä em. muodostettuina tulosalueina. Toimintavuonna tulosalueiden johtamista järjesteltiin säästöjen aikaansaamiseksi uudelleen. Perheiden palveluiden palvelujohtajana toimi Pekka Kauppinen. Taloudellisten paineiden takia liikelaitoksen terveyden ja sairaanhoidon palvelujohtajan vakanssi on ollut täyttämättä 1.8.2013 alkaen ja kotihoidon ja palveluasumisen palvelujohtajan vakanssi 1.12.2013 alkaen. Kotihoidon ja palveluasumisen palvelujohtajan tehtäviä hoiti toimintavuoden ajan peruspalvelujohtaja sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelujohtajan tehtävät jaettiin tilaajajohtajan ja peruspalvelujohtajan kesken. Vuoden aikana peruspalvelulautakunta päätti, että liikelaitokseen palkataan hoidon ja hoivan palvelupäällikkö, joka ottaa hoitaakseen em. kahden tulosalueen osalta vastuun kehittämistyön ja päivittäisen johtamisen tuesta sekä hoitotyön kehittämisestä. Peruspalvelujohtaja vastaa kotihoidon ja palveluasumisen ja tilaajajohtaja terveyden ja sairaanhoidon tulosalueen strategisesta johtamisesta. Nämä järjestelyt toteutuivat kuitenkin vasta vuodenvaihteessa 2014-2015. PERUSPALVELULAUTAKUNNAN JA YKSILÖJAOSTON TOIMINTA Peruspalveluiden toiminnasta vastaava lautakunta on koottu liikelaitoksen omistajakuntien edustajista. Peruspalvelulautakunnassa on 11 jäsentä ja heillä varajäsenet. Vuonna 2014 peruspalvelulautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Syrjälä Asko (pj) Huusko Riitta Hylkilä Marja Kangasvieri Eino Kettu Terttu Känsälä Kai-Eerik Lehtinen Leila Lumppio Erkki Rimpioja Jukka Simpanen Taina Syrjälä Väinö Kannus Veteli Toholampi Lestijärvi Kaustinen Kaustinen Kannus Veteli Toholampi Halsua Perho Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston jäsenet olivat: Syrjälä Asko Kannus Huusko Riitta Veteli Hylkilä Marja Toholampi Känsälä Kai-Eerik Kaustinen Vuoden aikana lautakunta kokoontui 11 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan 143 asiaa (pykälää). Merkittävimpinä asioina lautakunta päätti mm. seuraavista asioista: tilinpäätös ja toimintakertomus 2013, omaishoidon kriteerin uudistaminen, Malvakodin toiminnan siirtyminen omaksi toiminnaksi ja liiketoimintakauppa, selvityksen Aville suun terveydenhoidon järjestämisestä ja lastensuojelun määräaikojan toteutumisesta, johtavan lääkärin tehtävien hoitaminen yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa, lääkärirekrytointipalveluiden hankkiminen Mediapu Oy:ltä, 8
palvelusopimisten hyväksyminen, palvelupäällikön viran perustaminen, suun terveydenhuollon järjestelyt Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella, talousarvio ja toimintasuunnitelma 2015 ja käyttösuunnitelma 2015. Yksilöjaosto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 11 oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukset kohdistuivat seuraaviin asioihin: toimeentulotuki 3 kpl asiakasmaksut 2 kpl vammaispalvelut 2 kpl palveluasuminen 4 kpl Yksilöjaosto antoi viisi lausuntoa/selvitystä hallinto-oikeudelle. Lausunnot hallinto-oikeudelle koskivat lautakunnalle aikaisemmin tehtyjä oikaisuvaatimusasioita. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen annettiin kaksi lausuntoa. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOIMINTA MAISEMAMALLIN SUURTUOTTEIDEN MUKAAN Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuispsykososiaalisiin palveluihin kuuluvat mielenterveysneuvolan palvelut, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut sekä päivätoiminta, päihdehuollon avopalvelut sekä laitoskuntoutusjaksot. Omana toimintana järjestetään päihdetyöntekijän ja mielenterveysneuvolan vastaanotot. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, päivätoiminta sekä päihdehuollon laitoskuntoutusjaksot hankitaan ostopalveluina (yksityiset yritykset ja yhdistykset palveluntuottajina). Palveluissa vietiin eteenpäin mielenterveyskuntoutujien asumis- ja avopalveluiden kehittämisohjelmaa. Erityisenä kehittämiskohteena oli edelleen painopisteen siirtäminen palveluasumisesta avohoidon palveluihin ja omaan kotiin. Liikelaitoksessa toimi kokeiluna koko vuoden ajan Toholammin tukiasunnot ja mielenterveyskotihoitoyksikkö. Toholammin tukiasuntoja käytettiin ns. puolivälin kotina, kun kuntoutuja pyrkii muuttamaan asumispalveluista omaan kotiin, mutta tarvitsee vielä suhteellisen paljon kotihoidon tukea. Toiminnasta saatiin hyviä tuloksia ja kokeilu jatkuu vuonna 2015. Palveluasumisen asiakasmäärä vuoden lopussa oli 38 asiakasta (sis. myös Perhon asiakkaat), vähennystä edellisestä vuodesta -11,6 %. Kuntien kustannukset palveluasumisessa laskivat yhteensä 64.000. Eniten kustannukset laskivat Kannuksessa, 106.00 euroa. Toholammilla ja Lestijärvellä kustannukset pysyivät käytännöllisesti katsoen entisellä tasolla, Halsuan kustannukset nousivat noin 5.000 ja Vetelin vähenivät saman verran. Kustannukset nousivat muista poiketen Kaustisella, 46.000. Toholammin osalta kustannustaso oli laskenut merkittävästi jo vuonna 2013 ja se pysyi toimintavuonna samalla tasolla. Asiakkaita asumispalveluiden piirissä oli vuoden aikana 40 eri asiakasta (edellisenä vuonna 47). Avopalveluiden eli päivätoiminnan ja kotikuntoutuksen kustannukset nousivat yhteensä 14.000 euroa, kustannusnousua oli Kaustiselle noin 35.000 euroa (asiakasmäärä nousi vuodesta 2013), muiden kuntien kustannukset laskivat tai niissä oli vain pientä nousua. Voidaan siis todeta, että avopainotteisempi palveluiden järjestäminen on onnistunut ja tuotti taloudellistakin tulosta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan kustannukset laskivat yhteensä 323.223 euroa vuodesta 2013, samalla moni kuntoutuja pääsi muuttamaan omaan kotiin tai omalle kotiseudulla asumispalveluihin tai tukiasuntoon (esimerkiksi Toholammin puolivälin kotiin). Vuoden aikana valmistui Vetelissä kunnan rakennuttama Puron asumispalveluyksikkö, jossa on rakentamisessa huomioitu nykyiset mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen laatusuositukset. Palvelut taloon tuotti 9
Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys. Puron yksikkö tulee tulevina vuosina helpottamaan asumispalveluiden järjestämistä Keski-Pohjanmaan alueella. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuisasiakkaille suunnattu sosiaalityö, toimeentulotuki ja työllistämistoiminta. Palveluissa näkyivät huonontuneen työttömyystilanteen vaikutukset toimeentuloon ja työllistymiseen. Kuntouttavan työtoiminnan piiriin tulleilla henkilöillä oli aikaisempaa vaikeampi työmarkkinatilanne ja useimmilla sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, monilla myös pitkäaikaissairauksia. Tämä aiheutti painetta aikuissosiaalityön resursseille. Ohjaustyövoimaa ei ollut tarpeeksi asioiden hoitamiseen. Tähän pyrittiin vastaamaan tekemällä paljon yhteistyötä kuntien toimijoiden kanssa, mm. etsivän nuorisotyön kanssa. Työllistämistoiminnassa valtiolle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus nousi 17.000 eurolla (+7,8 % edellisestä vuodesta). Tätä voidaan pitää varsin pienenä nousuna, näin hyvä tulos oli mahdollinen sinnikkään ja ahkeran aktivointityön ansiosta. Vuoden lopulla valmisteltiin yhteistyössä Kaustisen seutukunnan kanssa työpajatoiminnan käynnistämistä, toimijaksi oli tulossa Kokkotyösäätiö. Aikuissosiaalityössä näkyi nuorten pahoinvointi, mm. huumeiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ja palvelutarpeet työllistivät. Nämä asiakkaat ovat tyypillisesti moniongelmaisia, jotka työllistävät sekä psykososiaalisia, aikuissosiaalityön että terveydenhuollon toimipisteitä. Toimeentulotuen menot kasvoivat +4,1 % perustoimeentulotuessa (käyttö 1.090.486 ) ja +7,8 % täydentävässä toimeentulotuessa (käyttö 181.398 ). Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin 33.011. Nousu liittyy huonontuneeseen työllisyystilanteeseen. Kustannuskehitys vaihteli aikaisempien vuosien tapaan kunnittain suuresti, Halsuan ja Toholammin kustannukset laskivat noin -15 %, kun taas Kannuksessa kustannukset nousivat +21,5 %. Vetelin osalta kustannukset pysyivät lähes ennallaan, laskua oli -0,3 %. Tukea saaneiden perheiden määrä ei juuri noussut, mutta toisissa kunnissa kustannus yhtä asiakasperhettä kohden kasvoi edellisestä vuodesta jonkin verran. Hoito ja hoiva Hoitoon ja hoivaan kuuluvat omaishoidon tuki, kotihoito ja tukipalvelut, ikäneuvolat, palveluasuminen ja vuodeosastohoito. Hoidon ja hoivan toiminnoissa toteutettiin peruspalvelulautakunnan hyväksymää Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelmaa 2020. Toimintavuonna painopiste oli Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella. Kuntien tiukan taloudellisen tilanteen takia ohjelmaa kiristettiin jo vuonna 2013 ja edelleen tahti oli tiukka vuonna 2014. Tammikuussa suljettiin Koivukulman pieni erityisyksikkö Vetelissä ja asukkaat siirtyivät Markkulaan, joka toimi 27-paikkaisena. Huhtikuussa liikelaitos osti liiketoiminnan Malvakodin palveluasumisyksikköä Kaustisella pyörittäneeltä yrittäjältä ja otti toiminnan osaksi Iltaruskon palvelukeskuksen toimintaa. Samassa yhteydessä Malvakodin osastoa alettiin muuttaa tilapäishoidon yksiköksi, muutos oli vuoden vaihteessa vielä kesken, mutta eteni hyvin. Lopulliset järjestelyt päästään tekemään vuonna 2015. Lokakuussa Markkulan perinteikäs palvelukeskus lopetti tehostetun palveluasumisen tarjoamisen ja asukkaat muuttivat kotikuntiensa palvelukeskuksiin asumaan. Suuri muutos tapahtui Vetelin osalta, kun Harjukodin lisärakennus valmistui ja paikkamäärä nousi kolmellakymmenellä paikalla. Muutos oli suuri asiakkaille, omaisille ja työntekijöille. Uusiin, ajanmukaisiin tiloihin oli kuitenkin hyvä muuttaa ja vähitellen vuoden loppua kohden tavarat löysivät paikkansa ja sekä asukkaat että työntekijät kotiutuivat. Näiden muutosten myötä Halsua-Kaustinen-Veteli -alue siirtyi kuntakeskuksissa sijaitsevien palvelukeskusten malliin (Kannelma, Iltarusko, 10
Harjukoti), kaikki tehostetun palveluasumisen yksiköt ovat kahden yöhoitajan yksiköitä, turvajärjestelmät ja laitteet ovat aikaisempaa paremmat ja hoitajamitoitus on 0,55-0,60. Liikelaitoksen peittävyystavoitteena tehostetussa palveluasumisessa (+laitoshoito) oli, että korkeintaan 11 % yli 75-vuotiasta on ympärivuorokautisessa hoidossa. Peittävyysluvut Maisemamallin mukaan olivat kunnittain seuraavat: Halsua 10,2 % Kannus 10,8 % Kaustinen 10,4 % Lestijärvi 13,5 % Toholampi 10,4 % Veteli 13,1 % Liikelaitoksessa peittävyyttä on seurattu vuosittain koko Jyta-alueella (Perho mukana) vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Peittävyys vuoden viimeisenä päivänä oli 12,4 % (yli 75-vuotiaista asui tehostetussa palveluasumisessa tai oli laitoshoidossa). Vuoden viimeisenä päivänä alhaisin peittävyys oli Halsualla ja Kannuksessa 11,3 % ja korkein Lestijärvellä 17,1 %, myös Veteli ylitti tavoitteen, kun peittävyys oli 14,5 %. Käytännössä lähes kaikki asuivat tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoitoa oli vain muutamille asiakkaille joitakin kuukausia kerrallaan vuoden aikana ja laitoshoitopäivät vähenivät edelleen vuodesta 2013. Eniten laitoshoitoa oli kannuslaisille, 0,2 % peittävyys (807 hoitopäivää). Toholammilla toimi tehostetun palveluasumisen lisäksi kymmenpaikkainen Mirjamituvan palveluasumisen yksikkö (ostopalveluna), jossa hoitopäiviä oli 2.858 päivää. Vuodeosastohoidossa totuteltiin ja saatiin toimintaan kahden vuodeosaston toimintamalli. Hoitopaikat riittivät hyvin Jyta-alueen tarpeisiin ja hoitopaikkoja voitiin myydä myös Kokkolan kaupungille. Tunkkarin vuodeosastolla jatkettiin kustannusjahtia, vähennettiin hoitajamäärää, järjesteltiin laitoshuoltoa uudelleen ja vähennettiin yhden laitoshuoltajan työpanos sekä tarkasteltiin myös muiden resurssien käyttöä hyvin tarkasti, mm. sihteeri- ja välinehuollon resurssia siirrettiin toisiin vastuuyksiköihin. Näin resurssit suhteutettiin osaston muuttuneeseen kokoon. Kannuksen osastolla muutettiin henkilöstörakennetta niin, että sairaanhoitajien määrää suhteessa lähihoitajiin lisättiin, jotta pystyttiin vastaamaan paremmin kaikkiin akuuttihoidon tarpeisiin. Vuoden aikana lääkärityön intensiteetti ja tarve kasvoi osastojen potilaiden vaativan hoidon takia. Tehostetun palveluasumisen pitkäaikaisen asumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät vähenivät vuodesta 2013 yhteensä 3411 päivää, näistä laitoshoitopäivät vähenivät 2.255 päivää ja tehostetun palveluasumisen 1.156 päivää. Tällä tavalla tarkastellen pitkäaikaispaikkojen käyttö väheni noin 9,3 hoitopaikan/sairaansijan verran edellisestä vuodesta. Kotihoidossa kehitettiin mobiililaitteiden hyödyntämistä hoitotyössä sekä hankittiin ns. optimointiohjelma ohjaamaan kotihoidon työpäivien järjestelyjä. Optimointiohjelma laskee kotihoidon tiimeille optimaaliset reitit ja työajat kotihoidon päivittäisten asiakaskäyntien tekemiseen sekä auttaa muutenkin suunnittelussa. Kirjauksessa siirryttiin vuoden loppupuolella mobiilikirjaukseen, jossa kotihoidon työntekijät tekevät pääosan työaika- ja hoitoon liittyvistä kirjauksista älypuhelimella asiakkaiden kotona. Erillinen kirjausaika vähenee ja aikaa jää enemmän asiakastyöhön. Myös tehtävien hallinta on helpompaa, kun kaikki oleellinen tieto päivän työtehtävistä kulkee koko ajan mukana, esim. muutokset työtehtävissä, kiireelliset käynnit, peruutukset yms. saadaan heti näkyviin työntekijän työlistalle. Kotihoidossa osallistuttiin innolla keväällä alkaneeseen SenioriKaste-hankkeeseen ja kotihoidon sisällöllinen kehittäminen keskittyy lokakuuhun 2016 asti pääosin tähän hankkeeseen. Kehittämistyön painopisteet ovat kuntouttavan hoidon ja avopalveluiden sekä ikäihmisten elämänlaadun kehittäminen. Hankkeessa painotetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallistumista kehittämistyöhön, joka on uusi näkökulma ja erittäin tärkeä 11
vanhustenhuollon haasteellisessa tilanteessa. Kotihoidon kehittämistä pitää tehdä paljon ja laajasti toimintakentällä, jotta sen avulla voidaan tulevaisuudenkin haasteista selvitä. Kotihoidon toiminta laajeni edelleen ilta- ja viikonlopputyössä. Painetta oli lisätä henkilökuntaa näinä vuorokauden aikoina tapahtuvaan palvelutyöhön. Kaikilta osin lisääminen ei ollut mahdollista. Halsualla toiminta laajeni iltavuoroon toukokuussa ja siitä lähtien myös Halsualla kotihoito on toiminut kahdessa vuorossa. Omaishoito pysyi Jyta-alueella tärkeässä roolissa ja omaishoitajia oli vuoden aikana yli 200. Omaishoidon ohjauksessa pyrittiin vuoden aikana kiinnittämään erityistä huomiota omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Vuoden lopulla aloitettiin omaishoitajien terveystarkastukset. Omaishoidon tuki myönnettiin kaikille kriteerit täyttäneille ja kokonaiskustannukset liikelaitoskunnissa olivat 1.109.754, nousu +3,4 %. Omaishoidon peittävyydessä on alueella suuria eroja, suurin peittävyys on Halsualla 10,7 % ja Kannuksessa on toiseksi korkein, 9 %. Alhaisin peittävyys on Vetelissä 4,5 % ja toiseksi alhaisin Toholammilla 5,3 %. Kaustisen peittävyys on 7,6 % ja Lestijärven 6,7 %. Lautakunnan asettama peittävyys tavoite 7 % yli 75-vuotiaista siis saavutettiin koko alueella, mutta vaihtelu kuntien välillä oli aika iso. Syitä vaihtelulle on selvitetty, kriteerit ovat samat ja ohjaajat vastaavat kumpikin kolmesta kunnasta ja korkeita ja matalia peittävyyksiä on kummankin ohjaajan alueella. Tämä ilmeisesti kuvastaa sitä, että päätöksenteko on kriteerien mukaista. Varovasti voi arvioida, että kunnan ikärakenne sekä asenne omaishoitoa kohtaan vaikuttaa halukkuuteen ja mahdollisuuksiin toimia omaishoitajana, vaikutusta voi olla myös omaishoitoa tukevilla toimilla. Ikäihmisten hoidon ja hoivat palvelut maksoivat liikelaitoksessa keskimäärin 12.349 vuodessa jokaista kunnan yli 75-vuotiasta kohden. Hinta on palveluiden bruttohinta. Vaihteluväli oli Kaustisen 11.101 eurosta Vetelin 13.114 euroon. Muut sijoittuivat tälle välille; Lestijärvi 13.048, Kannus 12.438, Toholampi 12.222 ja Halsua 12.175. Hoidon ja hoivan monipuolinen palvelurakennemuutos; pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen, avopalveluiden kehittäminen, laaja ja vastuullinen omaishoito, laajentuva kotihoito ja ennalta ehkäisen työn lisääminen sekä asiakkaiden ottaminen enemmän mukaan palveluiden suunnitteluun on vaikuttanut myös kuntien nettokustannuksiin. Hoidon ja hoivan kustannukset kunnille laskivat edellisestä vuodesta noin 687.000. Vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi, jolloin ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenneuudistuksen vaikutukset 2013 vuodelta sekä vuoden 2014 muutokset näkyivät saman vuoden tilinpäätöksessä. Kaiken väännön ja kovan työn jälkeen on hyvä todeta, että ponnistelut eivät ole menneet hukkaan. Kustannukset ovat pienentyneet, palvelurakenne on avohoitoistunut ja asiakkaiden tarpeet pystytty tyydyttämään yhteiskunnassa sovittujen päätösten mukaisesti. Tällaisen toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin. Kuntoutus Kuntoutukseen kuuluvat erilaiset liikelaitoksen itse järjestämät kuntoutuspalvelut ja ostopalvelut sekä pääosin valtion kustantama rintamaveteraanikuntoutus. Liikelaitoksen omissa kuntoutuksen toimipisteissä tehostetun palveluasumisen ja vuodeosastohoidon muutokset vaikuttivat työn organisointiin. Kuntoutus pyrki huolehtimaan vuodeosastojen ja Lestijoen tilapäisyksikön kuntoutusresursseista vuoden ympäri. Muuttuneet tarpeet aiheuttivat muutoksia työjärjestelyissä. Kannuksen vuodeosaston potilaiden muuttuminen pääasiallisesti akuuteiksi potilaiksi on lisännyt osaston kuntoutuksen tarvetta ja osastolle kohdennetaan lisäresursseja kuntoutuksesta. Toimintaterapiapalvelut ostettiin lähes kokonaan, koska sijaista ei saatu rekrytoitua. Myös puheterapiapalveluita käytettiin runsaasti ostopalveluna. Alueella on tarpeeseen nähden vähän yksityistä palvelun tarjontaa, joka näkyy hinnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista on tehty palvelun tuottajien kanssa puitesopimukset. Hinnat 12
vaihtelevat merkittävästi yrittäjien välillä. Kalleimman palveluntuottajan hinta voi olla jopa kaksinkertainen halvimpaan verrattuna. Laadullisesti yrityksillä ei voida kuitenkaan osoittaa olevan suuria eroja. Nykyisessä markkinatilanteessa asiakkaiden maksusitoumuksia osoitetaan niille palveluntuottajille kenellä on tarjota palvelua. Tämä johtaa hintojen karkaamiseen, koska kilpailu ei toteudu. Kuntoutuspalvelut ylittivät sille varatut määrärahat 179.116 euroa, joka on 18,94 %. Kokonaiskustannukset tilinpäätöksessä olivat 1.124.795 euroa. Lautakunta päätti vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä perustaa uuden puheterapeutin vakanssin alueelle. Omalla henkilöstöllä pyritään vaikuttamaan kustannuksiin. Perhepalvelut Perhepalveluihin kuuluvat lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Menot koostuvat oman toiminnan kuluista ja ostopalveluista. Ostopalveluina em. järjestetään lähinnä lastensuojelun sijoitustoiminnan ja osa avohuollon tukitoimista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli Jyta-alueella (sis. Perhon) vuoden lopussa kymmenen lasta, saman verran kuin vuonna 2013. Tilanne vaihteli vuoden aikana kunnittain. Kaikista kunnista sijoitettuja ei ollut yhtään lasta koko vuoden aikana. Hoitopäiviä kertyi 3.841 päivää (ei sis. Perhon hoitopäiviä). Perheneuvolatoiminta jatkui entisen toimintatavan mukaisesti kahdessa yksikössä, Pajalassa Kaustisella ja Kannuksen perhekeskuksessa. Pajalassa psykologipalvelut olivat lähes koko vuoden ostopalveluiden varassa, koska perheneuvolan psykologin virkaa ei saatu useista yrityksistä huolimatta pysyvämmin täytettyä koko vuonna. Ostopalveluilla tilanteesta kuitenkin selvittiin ja välttämättömimmät palvelut saatiin järjestettyä myös Perhojokilaakson asiakkaille. Perheneuvolassa osallistuttiin monenlaiseen kehittämistyöhön, perheneuvolan sosiaalityöntekijät erikoistuivat ja osallistuivat kesästä alkaen tuomioistuinten perheasiain sovittelutoimintaan. Syksyllä käynnistettiin eroneuvoillat yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja Kokkolan Ensi- ja turvakodin kanssa. Eroneuvoillat ovat ns. matalan kynnyksen avoimia tilaisuuksia, jossa koulutetut työntekijät ja vapaaehtoiset vertaistukihenkilöt antavat tietoa ja tukea erosta selviämiseen ja vanhemmuuden kysymyksiin eron jälkeisessä tilanteessa. Perheväkivaltatyön vähentämiseen ja työn kehittämiseen osallistuttiin Kokkolan ensi- ja turvakodin hallinnoimassa Miesprojektihankkeessa. Hankkeen toimintana maakunnassa järjestettiin tilaisuuksia ja koulutusta miestyöstä yleensäkin ja väkivallan vähentämisestä. Myös ryhmätoimintaa järjestettiin, erityisen hyvin ryhmä saatiin toimimaan Vetelissä, ryhmät ovat avoimia kaikille alueen miehille ja lisäksi Kokkolassa toimi matalan kynnyksen Mieskeskus. Hanke sai vuoden lopussa RAY:ltä jatkorahoituksen vuodelle 2015. Tässä työssä on paljon yhtymäkohtia aikuissosiaalityön kanssa. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat liikelaitoksen hammashuollon toiminta. Liikelaitoksessa toimi kuusi hammashuollon yksikköä (+Perhossa oma). Osa yksiköistä oli auki osaviikkoisesti. Suun terveydenhuollossa päästiin vuoden aikana hoitotakuun sallimiin rajoihin. Vielä alkuvuodesta aluehallintovirasto puuttui siihen, että alueella oli yli kuusi kuukautta jonottaneita. Rekrytointitilanne hammaslääkäreiden osalta parani vuoden aikana. Loppuvuonna kaikissa käytettävissä olevissa hammaslääkärin viroissa oli tekijä. Myös ostopalvelujen määrä lisääntyi. Hammaslääkärit lähettivät asiakkaita maksusitoumuksella yksityiselle vastaanotolle mm. juurihoitoihin ja hampaiden poistoon. Talousarviossa suun terveydenhuollon määräraha oli 1 942 508 euroa. Kustannukset ylittyivät 47 767 euroa, joka on 1,58 %. Loppuvuonna lähdettiin työstämään yhtenäisiä toimintakäytäntöjä koko Jyta-alueen suun terveydenhuoltoon. Työ jatkuu vuonna 2015. Vuoden 2013 Maisemaraportin mukaan Jytan suun terveydenhuollossa on edelleen kuntakohtaista vaihtelua. Lautakunta päätti kesällä, että Halsua-Kaustinen-Veteli -alueen suun terveydenhuollon palvelut keskitetään Tunkkarin vuodeosastolta 13
vapautuneisiin tiloihin. Vetelin kunta aloitti tilojen suunnittelun syksyllä yhdessä suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Uudet tilat valmistuvat syksyllä 2015. Vammaispalvelut Vammaispalvelut sisältävät kaikki vammaishuollon menot ja kehitysvammahuollon menot kuten vammaispalveluiden sosiaalityön, asumispalveluiden ja päivätoiminnan menot. Vammaispalveluissa asiakasmäärä jatkoi kasvuaan, samoin erilaisten vaativien kotihoitotilanteiden selvittely lisääntyi edelleen. Palveluasumispäivät pysyivät ennallaan, mutta avopalveluissa sekä asiakasmäärä että asiakaskohtaisen kustannukset kasvoivat. Keskimääräinen nousu liikelaitoskunnissa oli 704 /asiakas. Kaiken kaikkiaan vammaishuollon nettokustannukset nousivat noin 396.000. Kustannusnousu johtui uusista asiakkaista, asiakkaiden tilanteiden vaikeutumisesta ja mm. henkilökohtaisen avun tarpeiden kasvusta, myös muutaman kalliit asunnon muutostyöt vaikuttivat kustannusten nousuun. Kehitysvammahuollossa otettiin vuoden alussa Kannuksessa käyttöön yhdeksän uutta tukiasuntoa, kun Ritarinkannuksen ryhmäkoti ja rivitaloasunnot valmistuivat. Asukkaat tulivat Kannuksesta. Samalla toiminta lopetettiin Kenttäpolun kuusipaikkaisessa asuntolassa. Asunnot täyttävät palveluasumisen laatuvaatimukset. Palvelut asiakkaille tuotettiin osin omana toimintana ja osa ostettiin Kannuksen ja Toholammin vammaisten asumispalveluyhdistykseltä. Muutot asuntoihin tapahtuivat vähitellen vuoden aikana. Asukkaita tuli Kenttäpolulta, lapsuudenkodeista tai omista kodeista. Muissa kehitysvammaisten asumispalveluissa Pihlajatupa Halsualla ja Pesäpuu Toholammilla jatkoivat toimintaa Jytan omana toimintana ja Joke-koti Vetelissä ja Auringonkukkakoti Kannuksessa olivat isoimmat asumispalveluiden ostopalveluiden tuottajat Jyta-alueella. Asumispalvelut riittivät alueen tarpeisiin. Edelleen erityisesti Kaustisen alueelle kaivattiin tukiasuntoja lisää. Työ- ja päivätoiminnassa jatkoivat entiset toimipisteet, Halsualla, Kannuksessa, Kaustisella ja Toholammilla. Kannuksessa oli vain avotyötoimintaa ja muissa toimipisteissä oli sekä omat työpajat että avotyötoimintaa. Asiakasmäärä oli erityisen korkea Toholammin yksikössä. Halsualla työtupa muutti Terveystalolle ja entisistä tiloista luovuttiin kokonaan. Kehitysvammahuollon nettokustannukset (sisältää kaiken em. työtoiminnan yhteydessä järjestettävän toiminnan myös muille vammaisille) olivat liikelaitoskunnissa 2.848.121, tämä on noin 18.000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluihin kuuluu lääkärinvastaanottojen toiminta sekä neuvolatoiminta. Vastaanottopalveluihin oli varattu määrärahaa 5.827.467. Kustannukset alittuivat 251.921, joka on 4,67 %. Lääkäripalvelujen peittävyydellä tarkoitetaan prosenttiosuutta kuntalaisista, jotka vähintään kerran vuoden 2014 aikana käytti vastaanoton palveluja. Peittävyydessä on kuntakohtaista vaihtelua. Halsua 47 %, Kannus 47 %, Kaustinen 45 %, Lestijärvi 57 %, Toholampi 44 % ja Veteli 52 %. Vastaanottopalvelujen kulut /asukas olivat seuraavat: Halsua 295 /asukas, Kannus 324 /asukas, Kaustinen 312 /asukas, Lestijärvi 549 /asukas, Toholampi 353 /asukas ja Veteli 336. Perhonjokilaakson alueella lääkäritilanne oli hyvä. Kaikki virat olivat käytössä. Lestijokilaakson alueella tilanne eli edelleen vuoden aikana ja kokeneita lääkäreitä irtisanoutui ja jäi virkavapaille. Tämä aiheutti haasteita toiminnalle. 14
Lestijokilaakson vastaanottojen puhelinpalvelu yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi vuoden aikana. Edelleen alueen puhelinpalvelu ei toimi tavoitellulla tavalla ja se näkyi asiakaspalautteena. Loppuvuonna Lestijokilaakson virka-aikainen päivystys päätettiin keskittää Kannukseen vuoden 2015 alusta. Kannuksessa otettiin käytäntö, jossa päivystyspotilaat ohjataan yhdelle lääkärille. Tunkkarilla tämä käytäntö on toiminut jo useamman vuoden ajan ja siitä on hyviä kokemuksia. Päivystyksen keskittämisellä pyritään rauhoittamaan vastaanottotyötä kaikissa toimipisteissä. Hyvä Potku -hankkeessa kehitetään vastaanoton toimintaa. Hoidontarpeen arvioinnissa on edelleen parantamisen varaa. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja niihin sitoutuminen tasapuolistaa resurssien käyttöä ja kuntalaisten palveluiden saatavuutta. TULOT JA MENOT TULO- JA MENOLAJEITTAIN Liikelaitoksen tulot muodostuvat asiakasmaksuista, avustuksista, yhteistoimintakorvauksista ja vuokratuloista sekä kuntien palvelumaksuista. Menot muodostuvat henkilöstökuluista, palveluiden ostosta, avustuksista ja aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muut menot kohdasta, jonka suurin menoerä ovat vuokrat. Liikelaitoksen talousarviossa olivat mukana myös Jyta-alueen kuntien erikoissairaanhoidon menot, jotka kohdistettiin liikelaitoksen kirjanpidossa palveluiden ostoihin. Terveydenhuollon vuodeosastonhoidon asiakasmaksut laskivat edellisestä vuodesta 92.000 euroa, lasku johtui vuodeosastohoidon vähenemisestä alueella. Kaiken kaikkiaan terveydenhuollon asiakasmaksuja kertyi 1.453.142 euroa, jossa on laskua edellisestä vuodesta -4,9 %. Sosiaalitoimen asiakasmaksuja kertyi 208.000 euroa enemmän kuin vuonna 2013 eli yhteensä 2.880.586 euroa, nousua +7,8 %. Ruuan myyntitulot asiakkaille (tukipalveluateriat, palvelukeskusten ateriapaketit) kasvoivat +1,5 % ja olivat yhteensä 1.631.851. Erilaisia tukia ja avustuksia liikelaitos sai vuonna 2014 yhteensä 868.829, nousua tuli noin 20.000 euroa (+2,4 %). Toimeentulotuen perusosan valtionosuus nousi 25.000 eurolla. Asuntojen vuokratuotot nousivat +9,9 % ja vuokratuottoja kertyi yhteensä 1.048.433. Sisäisen myynnin määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta johtuen siirtymisestä kuntalaskutuksessa Maisema-raportointiin. Maisema-raportoinnissa kuntaosuudet lasketaan ao. yksikön kohdalla käyttäjäkunnittain eikä aiemmin tehdyllä sisäisellä kuntalaskutushinnalla. Sisäisiä menoeriä ovat edelleen mm. Kannelman keittiön toiminta, oman henkilökunnan työterveyshuolto, sanelupalvelut, sissipalvelut, osa radiologian palveluista, kuntoutuspalvelut vuodeosastoille ja vastaanotoilta muihin toimintoihin siirretyt lääkäripalvelut. Sisäisiä eriä kirjattiin v. 2014 1.169.470. Menot menolajeittain Henkilöstökulut Menoista henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusta 97,5 %. Nousua kustannuksissa vuoteen 2013 tuli +1,1 %. Tulos- ja vastuuyksiköitä vertailtaessa palkkamenojen toteutumisessa oli hajontaa. Suurin osa yksiköistä pärjäsi varatuilla henkilöstömenoilla, mutta joidenkin vastuuyksiköiden kohdalla palkkamenot ylittyivät johtuen mm. suuresta sijaisten tarpeesta. Henkilöstömenot olivat yhteensä 24.886.891. Liikelaitoksessa tehtiin vuoden aikana monia muutoksia, jotka nostivat henkilöstömenoja. Liikelaitokselle siirtyivät Kiurun erikoissairaanhoidosta Tunkkarin alueen laitoshuoltajat, Malvakodin työntekijät toimintaa pyörittäneeltä yritykseltä sekä ostopalveluita siirtyi omaksi toiminnaksi (lääkäripalvelut). Uusia vakansseja liikelaitokseen perustettiin viisi lähihoitajan vakanssia 1.4.2015 alkaen Iltaruskon Malvakodin tilapäisosastoa varten. Käytännössä ko. vakanssien kustannukset olivat 30.3.2014 saakka ostopalveluissa. Vuoden aikana täytettiin 2013 vuonna perustetut kolme Kannukseen suunnattua kotihoidon ja palveluasumisen vakanssia. Kotihoidon vahvistamiseksi siirrettiin Tunkkarin vuodeosastolta yksi lähihoitajan vakanssi Vetelin kotihoitoon ja Halsuan Kannelman palvelukeskuksesta siirrettiin yhden henkilön verran työpanosta Halsuan 15
kotihoitoon. Siirrot oli mahdollista tehdä vähentyneen paikkamäärän ja palvelutarpeen myötä. Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella tehtiin laaja, noin kolmenkymmenen työntekijän työpisteen muutos Koivukulman ja Markkulan tehostetun palveluasumisen yksiköiden sulkemisen yhteydessä. Siirrot tehtiin yksilöllisten haastattelujen jälkeen hyvässä yhteistyössä henkilöiden kanssa. Työntekijät siirtyivät Harjukotiin, Iltaruskoon tai kotihoitoon työhön. Siirrosta ei aiheutunut lisäkustannuksia. Muutosta tuettiin Harjukodilla ja Iltaruskossa Samassa veneessä -valmennuksella syksyn ajan. Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat hyvin vakaat ja toteutuivat suunnitelmien mukaisesti, vaikka em. muutoksia toiminnassa oli paljon. Henkilöstökuluihin epävakautta aiheutti vuoden aikana oikeastaan vain suuri sairaslomien määrä, joka aiheutti sijaistarvetta arvioitua enemmän. Sijaisten tarve ja käyttö vaihteli vastuuyksiköittäin. Suureen sijaistarpeeseen pyrittiin vastaamaan Sissi-järjestelmällä, joka meni toimintavuonna eteenpäin ja vakanssit saatiin pidettyä aikaisempia vuosia paremmin täytettyinä. Tämä luonnollisesti vaikutti sijaismenoihin ja helpotti sijaisten hankintaprosesseja vastuuyksiköissä. Palvelujen ostot Palvelujen ostot laskivat vuodesta 2013 kahdella miljoonalla eurolla. Suurimmat ostot ovat asiakaspalveluiden ostot (mm. Perhon tuotannon kustannukset, asumispalvelut kehitysvammahuolto ja mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelusijoituspaikat, kuntoutuspalvelut), erikoissairaanhoidon palvelut, ravintopalvelut (pääosin ostetaan kunnilta) sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaspalveluiden ostot laskivat -11,1 % eli 1,5 milj. euroa vuodesta 2013. Perhon tuotannon kustannukset laskivat 799.480 (-11,5 %) ja muut asiakaspalvelut 772.000. Lasku johtui ostopalveluiden vähentymisestä, entistä enemmän asioita hoidetaan omana työnä ja avopalveluissa. Osaltaan kustannuksiin vaikutti myös ostopalveluiden keveneminen, kun aikaisempaa suurempi osa niistä oli avopalveluita. Asiakaskuljetukset (vammaispalvelulain ja ikäihmisten kuljetuspalvelut) saatiin vihdoin kulujen hillitsemisen linjalle ja kustannukset laskivat noin 29.000 eurolla. Laboratoriopalveluiden kustannukset (732.154 euroa) pysyivät lähes ennallaan, kustannukset laskivat -0,2 %. Samoin kehittyivät röntgenpalveluiden kustannukset hyvin maltillisesti, nousua +0,4 % ja Jytan toimintaa olevan Toholammin röntgenin kustannukset, jotka laskivat -27,1% (kustannukset 37.123 ), yhteensä röntgenpalvelut maksoivat 277.000. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (pääosin erikoislääkäreiltä ostettavia lisätutkimuksia, esim. gastroskopiat ja seulontatutkimukset) kustannukset laskivat -2,0 %. Jyta-kuntien erikoissairaanhoidon ostoihin käytettiin yhteensä 25,3 milj., nousua edellisestä vuodesta +1,5 % eli 384.307. Kunnittain kustannusheilahtelua edellisestä vuodesta oli taas aika paljon. Jyta-alueen kokoluokan kunnissa kustannusheilahteluja tulee väistämättä erityisesti erittäin kalliiden hoitojen takia. Erikoissairaanhoidon menojen sisältyminen peruspalveluiden talousarvioon on kunnissa koettu selventävän kustannustietoisuutta ja sitä, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut kustannetaan samoilla verovaroilla eikä peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kustannuksia ei pidä erottaa toisistaan, vaan katsoa yhtenä kokonaisuutena. Taulukko: Kuntien erikoissairaanhoidon menot 2014, nousuprosentti vuodesta 2013 (sisältää erikoissairaanhoidon, ensihoidon sekä kuntayhtymän järjestämän kehitysvammahuollon menot) Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Erik.sair.hoito 1 478 379 5 800 147 4 707 956 981 616 3 731 060 3 717 574 2 881 926 Ensihoito 66 514 307 133 232 068 44 270 182 981 180 329 158 194 Keh.vammatyö 109 814 283 816 196 381 3 009 137 950 78 030 52 487 Yhteensä 1 654 707 6 391 096 5 136 405 1 028 895 4 051 991 3 975 933 3 092 607 16
/asukas 1 346,39 1 126,78 1 199,54 1 260,90 1 197,05 1 193,26 1057,31 Muutos % tp. 2013 6,0 % 7,1 % 3,1 % 7,5 % 2,7 % -2,1 % -10,9 % Erikoissairaanhoito v. 2013 Erik.sair.hoito 1 470 221 5 680 203 4 755 538 875 533 3 776 161 4 022 810 3 388 729 Keh.vammatyö 92 089 295 090 232 352 4 199 174 520 42 888 64 122 Yhteensä 1 562 310 5 975 293 4 987 890 879 732 3 950 681 4 065 698 3 452 851 /asukas 1 249,85 1 043,36 1 165,67 1 052,32 1 152,48 1 203,59 1 180,47 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajikohdassa kokonaiskustannukset olivat 1.946.222, nousua kustannuksissa tuli +1 %, 19.000 euroa. Menokohtaan kuuluvat mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet, laitteet ja kalusto. Mikään tarvikelaji ei erityisesti poikennut varatuista määrärahoista. Hoitotarvikkeiden kustannukset kasvoivat 8,1 %, menot olivat yhteensä 867.014. Lääkekustannukset laskivat -20,7 % (60.000 euroa) ja yhteensä kustannukset olivat 230.802. Kustannusten pieneneminen aiheutui pääosin vuodeosastohoidon vähentämisestä. Avustukset Avustukset koostuvat pääosin kuntalaisille jaettavista rahallisista avustuksista. Suurimmat menoerät olivat toimeentulotuki, omaishoidontuki ja vammaispalvelulain mukaiset etuudet (erityisesti asunnon muutostyöt ja henkilökohtaiset avustajat). Avustusten nousuprosentti oli +10 %. Omaishoidontuki nousi +3,4 % ja kustannukset olivat yhteensä 1.109.754. Omaishoidontuki myönnettiin toimintavuonna kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille. Perustoimeentulotukea maksettiin kuntalaisille 1.090.486 euroa ja kustannukset nousivat +4,1 %. Avustukset yhteisöille eli valtiolle maksettava peruspäivärahan korvaus pitkäaikaistyöttömistä nousi +7,8 % vuodesta 2013, kokonaiskulut olivat 230.484 (2013 vuonna 1.213.749 ). Työttömyystilanteen heikkeneminen näkyy näissä menoissa. Muut avustukset kotitalouksille nousivat edelleen lähes edellisten vuosien tapaan eli +13,8 % ja määrärahoja käytettiin 533.521 (2013 vuonna 468.716 ). Näissä kustannuksissa oli suurta kuntakohtaista vaihtelua erityisesti henkilökohtaisten avustajien ja asunnon muutostöiden menoissa. Vuokrat Vuokrakustannukset nousivat +12,9 % eli 320.000 euroa vuodesta 2013. Liikelaitos vuokraa toimitilansa pääosin toiminta-alueensa kunnilta. Vuokrakustannukset vaihtelevat tilojen kunnon ja kunkin kunnan vuokratason mukaisesti. Suuri osa kustannuskasvusta tuli Tunkkarin ja Markkulan tilojen siirtymisestä kuntayhtymältä kunnille, jolloin vuokrat laskutetaan vuokrat kohdassa, kun Kiurun kuntayhtymä laskutti ne yhtenä palveluostona ja liikelaitoksessa ne kirjattiin aikaisemmin palveluiden ostoihin. Kustannusnousuun vuokrat kohdassa sisältyy mm. kahden talonmiehen palkat (siirtyivät Vetelin kunnan palvelukseen). Vuokramenot yhteensä olivat 2, 8 milj.. Perhon tuotannon ja liikelaitoksen muiden kuntien yhteistyö on jatkunut entisten vuosien tapaan. Asiakasasioiden hoidossa ja erityistilanteissa toimitaan asiakkaiden tarpeiden ja edun mukaisesti. Perhon tuotannolle ja peruspalveluiden yhteisille kustannuksille liikelaitos varasi talousarviossa ja lisätalousarviossa 6.057.800 :n määrärahan. Perhon kirjanpidosta saadun tiedon (12.2.2015) mukaan Perhon kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa olivat 6.172.351. Näin ollen Perhon kustannusten muutos edellisestä vuodesta oli -11,5 % ja 799.480. Liikelaitoksen varaamana määräraha ylittyi 114.551. KUNTIEN KUSTANNUSTENJAON PERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYN YHTEYDESSÄ 17
Yhteistoiminta-alueen kustannusten jaon periaatteena on kustannusten jakautuminen ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Pääosin kustannustenjako tapahtuu kirjanpidollisesti seurattujen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Yhteisesti käytettävien palvelujen kustannukset kohdennetaan käyttäjäkunnille toteutuneiden suoritteiden perusteella. Kustannustenjako tehtiin kuntien kesken niin, että kirjanpidossa on seurattu kunkin kunnan sisällä toimivien toimintayksiköiden (esim. kotihoito, kehitysvammaisten päivätoiminta, hammashuolto) kustannuksia erikseen ja näiden nettokustannukset kohdistetaan ko. kunnan katettaviksi. Eräissä, lähinnä asiantuntijatehtävissä ja tulosyksikköjohdon tehtävissä, joissa työpanos jakautuu usean kunnan tai toimintayksikön kesken, on mm. palkkakustannukset jaettu useille vastuuyksiköille ja kustannukset jakautuvat useiden kuntien kesken. Erikseen on sovittu sosiaalityöntekijöiden henkilöstömenojen osalta kustannusten jakamisesta asukasluvun suhteessa (lukuun ottamatta Perhoa). Hallinnon, sosiaalipäivystyksen, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan ja hankkeiden kuntaosuuksien kustannukset jakautuvat samoin asukasluvun suhteessa. Perhon osalta palvelusopimuksessa on määritelty tarkemmin niistä yhteisistä kustannuksista, joihin Perho osallistuu. Kustannusten jaon kehittämistä ja laskentatyön edelleen yksinkertaistamista on tehty vuonna 2014. Palveluista suurin osa jaetaan suoriteperusteisen käytön mukaan Maisemamallia käyttäen. Kustannusten jakamisen perusteena käytetään asiakkuutta, ns. yhden sotun periaatetta (lääkärin vastaanotot, suun terveydenhuolto) tai syntyneitä hoitopäiviä (tehostettu palveluasuminen, vuodeosastohoito). Kaikkien kustannuslaskennan muutosten perusperiaatteena pidetään kuitenkin aiheuttamisperiaatetta. Ns. yhden sotun periaate eli asiakkuus tarkoittaa, että asiakkaalla voi olla useita käyntejä tai yksi käynti, mutta kuntalaskutus tapahtuu vain asiakkuuden mukaan. KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kunnilta perityt ennakot perustuvat talousarvioon. Ennakot on peritty kuukausittain 12 erässä talousarvioon perustuen. Perholta kuntaennakot on peritty Perhon liikelaitokselta ostamista palveluista. Perittyjen kuntaennakoiden määrä oli yhteensä 39.142.800. Liikelaitos teki syksyllä lisätalousarvion sen hetken toteuman ja loppuvuoden arvion pohjalta. Lisätalousarviossa varattiin lisämäärärahat Lestijärven 68.000 ja Vetelin 68.000 kuntien menoihin, yhteensä lisätalousarvio oli 136.000. Tilinpäätöksessä tulos oli arvioitua parempi ja kaikki liikelaitoskunnat sekä Perho saivat palautusta perityistä kuntaosuuksista. Kuntien maksuosuuksilla katettava kokonaiskustannus oli lopulta 38.070.112,98. Näin ollen palautuksen määräksi muodostui 1.072.687,02. Taulukko: Kuntaennakkojen perintä 2014 TA 2014 yhteensä Eräpv 5. pvä Eräpv. 15 pvä Yhteensä kk Lisäkanto yht. Halsua 2 709 600 112 900 112 900 225 800 Kannus 11 138 400 464 100 464 100 928 200 Kaustinen 7 872 000 328 000 328 000 656 000 Lestijärvi 2 103 200 84 800 84 800 169 600 68 000 Perho 777 200 30 925 30 925 61 850 35 000 Toholampi 6 849 600 285 400 285 400 570 800 Veteli 7 692 800 317 700 317 700 635 400 68 000 Yhteensä 39 142 800 1 623 825 1 623 825 3 247 650 18
Tilinpäätöksen yhteydessä palautetaan liikelaitoskunnille 1.072.687,02, joka jakautuu toteutuneiden nettokustannusten mukaisesti kuntien kesken Taulukko: Kunnittain perittyjen kuntaennakoiden määrä, kunnan toteutunut nettokustannus, palautuksen määrä sekä kuntaosuuksilla katettavan kustannuksen asukaskohtainen euromäärä HALSUA KANNUS KAUSTINEN LESTIJÄRVI TOHOLAMPI VETELI PERHO LASKUTETTU 2 709 600 11 138 400 7 872 000 2 103 200 6 849 600 7 692 800 777 200 KUSTANNUS 2 655 275 10 898 400 7 785 595 1 999 729 6 408 941 7 607 401 714 770 LISÄPERINTÄ PALAUTUS 54 325 240 000 86 405 103 471 440 658 85 398 62 430 /ASUKAS 2 160,52 1 921,44 1 818,21 2 450,65 1 893,34 2 283,13 2 110,21 2014 /ASUKAS 2 046,13 1 948,25 1 911,86 2 511,48 1 996,51 2 343,39 2 383,53 2013 /ASUKAS 2012 2 208,15 1 960,84 1 946,52 2 484,16 2 051,57 2 292,52 2 140,95 PERHON KUNNAN KUSTANNUSTEN KÄSITTELY PERUSPALVELULIIKE-LAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Perhon kunnalla on yhteistoiminta-alueen jäsenenä Peruspalveluliikelaitos Jytan budjetissa ja tilinpäätöksessä erityisasema. Perhon kunnalla on oma palvelutuotanto, oma henkilöstö ja Perhon tuotannon yksityiskohtaisia kustannuksia seurataan Perhon kunnan kirjanpidossa. Yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi Perhon määrärahatarve sisältyy Jytan talousarvioon, joten myös Perhon määrärahojen käyttö on tilinpäätöksen yhteydessä kirjattu Jytan tuloslaskelmaan ja talousarvion toteumavertailuun. Perhon toteutuneet nettokustannukset on kirjattu Jytan tilinpäätökseen Perhon kunnan ilmoittaman mukaisina. Perhon oman tuotannon osuudeksi oli Jytan talousarvioon vuodelle 2014 varattu 6.057.800 :n määräraha. Tilinpäätökseen on kirjattu Perhon kunnan kirjanpidosta saadut 6.172.351 :n mukaiset menot ostopalveluihin ja vastaava summa on kirjattu tulona korvauksiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi Perhon kunnan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon asiakasmaksut sekä yhteisen ohjelmiston kautta maksetut toimeentulotuki, vammaishuollon - sekä eräät lastensuojelumenot kirjautuvat yhteisen tietojärjestelmän vuoksi Jytan kirjanpitoon. Nämä tulot ja menot hyvitetään Perhon kunnalle vuoden aikana kirjanpitoseurannan mukaisesti. Perhon kunnan osalta ali- tai ylijäämä netotetaan. Peruspalveluiden ensisijainen kirjanpitovastuu on Perhon kunnalla. Bruttotasolla tarkasteltaessa Jytan budjetin kokonaismenojen toteumaa korottavat Jytan kautta maksetut Perhon menot (mm. toimeentulotuki) ja vastaavasti tulokertymää kasvattavat Perholle kerätyt asiakasmaksut. Perhon kunnan tuotantoalueen ostetun palvelun hinta oli 114.551 budjetoitua suurempi. Kun peruspalveluliikelaitoksen tuotannon kustannuksia lasketaan, joudutaan erikseen poistamaan tilinpäätöstiedoista Perhon tuotannon kustannusten vaikutus liikelaitoksen tilinpäätökseen. 19
Perhon kunnan asukkailleen liikelaitokselta ostamat palvelut laskutetaan kuten muidenkin liikelaitoskuntien kuntalaskutus Maisema-raportoinnilla. Perhon kunnalta peritään kuukausittain maksuosuusennakko ja lopulliset kustannukset näkyvät tilinpäätöksestä tehdyssä maksuosuustaulukossa. 20