Mitä on crowdsourcing?



Samankaltaiset tiedostot
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Innokylä Hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Hacklab Mikkeli

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä. Kohti avoimempaa ja digitaalisempaa työskentelykulttuuria

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ

5 JOHTOA ASKARRUTTAVAA ASIAA SOSIAALISESTA MEDIASTA

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

kunnan yhteisöllisyydessä ja viestinnässä sekä sisältömarkkinoinnissa

Palvelumuotoilun perusteet ja palvelupolku. luontokeskus

Espoon Avoimen osallisuuden malli

E N E M M Ä N I R T I M E S S U I S T A R E I J A K Ö N Ö N E N

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen

Innovaattorin ideakartta

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

JOUKKOISTAMINEN JA SEN HYÖDYNTÄMINEN B2B- YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNASSA

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

ja prosessien tiedoista noin 90 tehty ilman selviä

ATT-areena Avoimen tieteen palvelut

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

EN sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

Faron sopimuksen suositukset

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä

IPT 2. Hankinnan suunnittelu -työpaja Big Room -mindset: osallistava ja innovatiivinen ilmapiiri Annika Brandt

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

BtoB-markkinoinnin tutkimus

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Big datan hyödyntäminen

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Mikä Apotti- ekosysteemi on miten se luo yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E Aa u a V Ri N Ka U I n

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Asiakaslähtöinen innovaatio Outi-Maaria Palo-oja

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Markkinoinnin tila kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi Johanna Frösén

Maito-Kurikka. Koulutusta kurikkalaisille maitotiloille ja niiden yhteistyökumppaneille

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta

Tosipaikallinen verkkopalvelu

Kokemuksellisuus - mitä asiakaslähtöinen liiketoiminta tarkoittaa käytännössä. Fortune seminaari Marja Toivonen ja Anna Viljakainen, VTT

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä

LAHDEN YKSIKKÖ LUT LAHTI SCHOOL OF INNOVATION

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory

Yhteiset asemat - hanke

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA

Osaamispääoman johtaminen

Maisemamallin levittäminen kuntajohtamisen välineeksi

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala

Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä. Jaana Mäkelä Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä

Data-analytiikan osaamiskeskittymä. Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus

Ääni Company Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Teemaklinikka - Miten suomalaiset ideat myydään hyvän tarinankerronnan, esiintymisen ja selkeän myyntipuheen avulla? Riihimäki 8.12.

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Tulevaisuuden asumisen Koklaamo

Transkriptio:

!"#$%&#'"()*+, -)"./,0''"1*2*,34566537678,9*#$:2%+2,-/*/+2;2*<, Mitä on crowdsourcing?! Crowdsourcingilla tarkoitetaan perinteisesti yrityksen tai yhteistyökumppanin tekemää työtä joka ulkoistetaan Internetin välityksellä avoimesti määrittelemättömälle ihmisjoukolle tai tiivistetymmin avoimen lähdekoodin periaatteiden soveltamista ohjelmistokehityksen ulkopuolella. Crowdsourcing tulee sanoista crowd (joukko) ja outsourcing (ulkoistaa). (Howe, 2006a.)

Kuluttajainnovaatio (yleisö tietää) Kuluttajatuotanto (yleisö tekee)

Kuluttajakontrolli (yleisö päättää) Kuluttaja-arviointi (yleisö kertoo)

Kuluttajarahoitus (yleisö rahoittaa) Kuluttajalogistiikka (yleisö jakelee)

Crowdsourcingin hyödyt ja haasteet HYÖDYT Mahdollisuus kehittää parempia tuotteita, sellaisia, joita asiakkaat haluavat. Tuotekehityksen riskien vähentäminen; tiedetään alusta asti, mitä asiakkaat haluavat. Valmiit ostajat tuotteille. Kehittäjien toimiminen markkinoijina. Edullisuus: kehittäjille ei tarvitse maksaa, tai heille maksetaan vain onnistumisista. HAASTEET Miten saada ihmiset kiinnostumaan tuotekehityshaasteesta? Villien ideoiden toteuttamiskelpoisuus Kustannus-hyöty suhde: saadaanko tarpeeksi toteuttamiskelpoisia ideoita kustannuksiin nähden? Kontrollin puuttuminen: yleisön käytöstä on hankalampi säädellä ja ideoiden ja tuotteiden laatua vaikea tietää etukäteen. Crowdsourcing innovaatiotoiminnassa!! Globaali toimintaympäristö ja siitä johtuva kilpailun kiristyminen ja tuotteiden yhä lyhenevät elinkaaret pakottavat yritykset panostamaan tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan.!! Innovaatiokirjallisuuden avainteemoja ovat olleet viime vuosikymmeninä tuottaja-käyttäjäyhteistyö ja avoin innovaatio.!! Web 2.0 on mahdollistanut kollektiivisen älyn käyttöönoton Internetissä, mikä on crowdsourcingin lähtökohta!

Kollektiivinen älykkyys "Nobody can be anybody without somebody being around -John Archibald Tutkimusten mukaan oikeanlaisissa olosuhteissa, ryhmät ovat merkittävästi älykkäämpiä kuin älykkäimmät ihmiset niiden sisällä ja joukkojen viisaus perustuu usein erilaisten, yksilöllisten ratkaisujen keskiarvoihin. (Surowiecki) Toisaalta ryhmän paineessa ihmisillä on taipumus muuttaa havaintojaan ja mielipiteitään ryhmän paineen mukaisesti ryhmäajattelu. Crowdsourcingin onnistuminen perustuu suuriin massoihin, ideoiden suureen määrään ja ihmisten heterogeenisyyteen. Lähikäsitteet Innovaatio eli uudennos on jokin uutuus, tavallisimmin jokin uutuustuote, esimerkiksi teollinen tai tekninen keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena (Rogers, 2003). Avoin innovaatio määrittelee, mikä yrityksen ulkopuolinen toiminta tulisi hyödyntää yrityksen toiminnassa ja mikä sisäinen tieto ulkoistaa. Avoimen innovaatioperiaatteen mukaan yrityksen tulisi menestyäkseen ja innovaatioprosesseja kehittääkseen käyttää ulkoisia resursseja sisäisen asiantuntijuuden ja tuotekehityksen lisäksi. (Chesbrough, 2006) Käyttäjälähtöinen innovaatiolla (user innovation) tarkoitetaan käyttäjien (yksilön tai yrityksen) innovaatiotoimintaa, joka tähtää käyttäjien omien tarpeiden tyydyttämiseen, ei innovaatioiden tai tuotteen pelkkään myymiseen. (Baldwin, Hienerth, von Hippel, 2006) Crowdsourcingilla tarkoitetaan perinteisesti yrityksen tai yhteistyökumppanin tekemää työtä joka ulkoistetaan internetin välityksellä avoimesti määrittelemättömälle ihmisjoukolle. Tai tiivistetymmin avoimen lähdekoodin periaatteiden soveltamista ohjelmistokehityksen ulkopuolella. Crowdsourcing tulee sanoista crowd (joukko) ja outsourcing (ulkoistaa). (Howe, 2006)

Crowdsourcing -prosessi OSALLISTUJAT Alullepanijat/lead-userit,/hobbyistit Kriitikot ja ei-käyttäjät Yhdistäjät Väkijoukot YRITYS/ORGANISAATIO Voittoa tavoitteleva yritys Voittoa tavoittelematon (nonprofit) organisaatio Vahva brändi Ei yksittäistä brändiä SISÄINEN MOTIVAATIO Itsensä haastaminen Oppiminen Luova työ sinänsä Informaation jakamisen halu Hauskanpito Henkilökohtainen hyöty innovaatiosta PALKITSEMISKEINOT Aineelliset palkitsemiskeinot Raha Rahaan verrattavat materiaaliset palkkiot Aineettomat palkitsemiskeinot Tunnustus yritykseltä tai muilta osallistujilta Profilointimahdollisuuksien tarjoaminen (itseilmaisu, omien tietojen jakaminen) Kommentointimahdollisuudet Yhteisöllisyyden mahdollistaminen/lisääminen Tiedon kerääminen ja tiedon jakamisen mahdollistaminen ULKOINEN MOTIVAATIO Raha Maine/Status Urakehitys Itsekkyys Kiintymys brändiin/yritykseen/asiaan Sosiaaliset suhteet/yhteisöllisyys/ osallistumisen

Tutkimusongelma, alaongelmat ja rajaukset Tutkielman tehtävänä onselvittää kuluttajien käyttäytymistä yritysten crowdsourcing innovaatioyhteisöissä sekä sitä, mitä tapoja yritykset hyödyntävät käyttäjätiedon saamiseen yhteisöissä. Pääongelma : Miten käyttäjät osallistuvat ideointiin crowdsourcing -innovaatioyhteisöissä? Tutkimuskysymyksiä, joiden avulla pääongelmaan vastataan: Mitä on crowdsourcing? Minkälaisia keinoja yritykset käyttävät osallistaakseen käyttäjiä yhteisöissä ja missä suhteessa? Miten yhteisöjä on tuotu esille muissa kanavissa, (esim. Facebook tai muut some-kanavat ja miten osallistuminen vaihtelee kanavakohtaisesti)? Miten aktiivista osallistuminen yhteisöissä on? Minkätyyppisiin ongelmiin yritykset pyrkivät löytämään ratkaisuja ja minkälaisia ehdotuksia he saavat osallistujilta? Miten yritys ilmoittaa osallistujille ideoiden etenemisestä/hylkäämisestä yhteisössä? Miten crowdsourcing -prosessi toteutuu osanottajan silmin yhteisöissä? Tutkimusmenetelmän kuvaus Tutkimus toteutaan kvalitatiivisesti, netnografiaa hyväksi käyttäen.! Etnografiaa on alettu soveltamaan myös online-yhteisöihin. Tässä käyttöyhteydessä voidaan puhua netnografiasta. Netnografinen tutkimusprosessi alkaa sopivan online-yhteisön etsimisestä. Kun sopiva tutkimuskohde on löytynyt, tutkija kerää haluamansa aineiston valitsemallaan menetelmällä. Aineistonkeruumenetelmä voi perustua yhteisön tuottamaan aineistoon, kuten sähköposteihin ja blogikirjoituksiin, mutta myös tutkijan omaan aktiiviseen ja vuorovaikutteiseen havainnointiin.! Tiedonkeruutapa olisi havainnontia ilman varsinaista osallistumista ja tiedon tallettamista systemaattisesti, siten että se parhaiten vastaavaa asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Rajaukset: Crowdsourcingilla voidaan tarkoittaa mitä tahansa yrityksen sisällä perinteisesti tehtyä työtä, joka on ulkoistettu Internetin välityksellä avoimesti yleisölle. Tässä tutkielmassa keskitytään crowdsourcingin hyödyntämiseen innovaatiotyössä. Innovaatioyhteisöjen erilaisuuden takia tutkimus rajattaisiin koskemaan sellaisia innovaatioyhteisöjä, jotka perustuvat jonkin tietyn yrityksen, brändin tai tuotemerkin kehitystyöhön ja niin sanotut ideoita välittävät yhteisöt jätettäisiin tutkimuksesta pois.

"#$%&'((&)*!$+&,$-./01&$#2$#1*!