MURSKETIEN ASEMAKAAVA

UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 22.1.2016 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 4 3.1.5 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Maakuntakaava... 5 3.2.2 Yleiskaava... 6 3.2.3 Asemakaava... 7 3.2.4 Rakennusjärjestys... 7 3.2.5 Rakennuskielto... 7 3.2.6 Pohjakartta... 7 3.2.7 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut... 8 4.5 Valmisteluvaihe... 9 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.2 Mitoitus... 9 5.3 Aluevaraukset... 9 5.3.1 Korttelialueet... 9 5.3.2 Muut alueet... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.4.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.4.3 Muut vaikutukset... 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 10 LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Seurantalomake LIITE 2 Vastineluettelo LIITE 4 Havainnekuva

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3/10 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee asemakaavoittamatonta aluetta sekä korttelia 98, 104, 105, katualueita ja maa- ja metsätalousalueita (M). Kaava-alueen pinta-ala on noin 10 ha. Asemakaavan selostus koskee 22.1.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Uuraisten kunnan koillisosassa lähellä Äänekosken kaupungin rajaa. Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee VT 4 sekä Pölykankaantie. Kaava-alue sijoittuu lähelle Pölykankaantien sekä Vanha Hirvasentien risteystä. Kuva 1. Kartta kaava-alueesta, kaava-alueen ohjeellinen sijainti on merkitty kartalle punaisella (pohjakuva MML2015). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt Uuraisten kunnan aloitteesta. Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella 17.9.2015. OAS oli nähtävillä 17.9. 2.10.2015. Kaavaluonnos oli nähtävillä 29.10. 27.11.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..201_. Kaavaehdotus käsiteltiin kunnanhallituksessa..201_. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan..201_.

2.2 Asemakaava 4/10 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia Mursketien vaihtoehtoista sijaintia sekä teollisuusrakennusten korttelialueen laajentumista korttelin 98 sekä 104 välissä olevalle asemakaavoittamattomalle alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu kortteleista 98, 104, 105, maa- ja metsätalousalueista (M), katualueesta sekä asemakaavoittamattomasta alueesta. Suurin osa kaava-alueen lähiympäristöstä on asemakaavoittamatonta aluetta. Ainoastaan Pölykankaantien pohjoispuoli on pieneltä osin asemakaavoitettu. Kyseinen alue ei kuitenkaan ole vielä toteutunut kaavan mukaisesti, joten suunnittelualueen lähiympäristö on pääasiassa luonnonmukaista puustoa. Kaava-alue sijaitse Uuraisten kunnan koillisosassa lähellä Äänekosken kaupungin rajaa. Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee VT 3 sekä Pölykankaantie. Kaava-alue sijoittuu lähelle Pölykankaantien sekä Vanha Hirvasentien risteystä. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella sekä sen lähiympäristössä on pääasiassa luonnonmukaista puustoa sekä kasvillisuutta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen asemakaavoitettu lähiympäristö on osoitettu pääasiassa teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1); erillispientalojen korttelialueiksi (AO-3) sekä maa- ja metsätalousalueiksi. Suurin osa kaava-alueen lähiympäristöstä on asemakaavoittamatonta aluetta. Kaava-alue sekä sen lähiympäristö eivät ole vielä toteutuneet Hirvaskankaan asemakaavan mukaisesti. Kaava-alue sekä kaava-alueen lähiympäristö ovat pääasiassa rakentamattomia alueita. Alueella sijaitsee joitakin yksittäisiä asuin- ja teollisuusrakennuksia. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Pölykankaantie sekä Nelostie, joista saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Alueella ei ole muita erityisiä ympäristöhäiriötekijöitä. 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueen omistaa sekä yksityiset maanomistajat että Uuraisten kunta.

3.2 Suunnittelutilanne 5/10 3.2.1 Maakuntakaava Uurainen kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Keski-Suomen maakunnassa on tällä hetkellä kuusi voimassa olevaa maakuntakaavaa: - Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu 14.4.2009 ja saanut lainvoiman 10.12.2009. - Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus), joka on vahvistettu 16.12.2009 ja saanut lainvoiman 4.2.2011. - Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontoarvot), joka on vahvistettu 11.5.2011 ja saanut lainvoiman 20.11.2012. - Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima), joka on vahvistettu 5.12.2014. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. - Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.), joka on vahvistettu 24.9.2014 ja saanut lainvoiman 25.10.2014. - Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän Länkipohjan alue), joka on vahvistettu 29.3.2007 ja saanut lainvoiman 20.3.2008. Asemakaava ja asemakaavan muutosalueen läheisyyteen sijoittuu voimassa oleva voimalinja (z) sekä uusi voimalinja (Z). Lisäksi kaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu uusi moottoritie (mo). Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella ympyrällä. Kaavaote: Keski-Suomen liitto.

3.2.2 Yleiskaava 6/10 Osalla asemakaavan ja asemakaavan muutoksen alueella on voimassa Hirvaskankaan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.5.2006. Kaava-alueelle sekä sen välittömään läheisyyteen on osoitettu työpaikka-alue (TP-1) sekä maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaava-alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue tai kohde (luo). Kuva 3. Ote Hirvaskankaan osayleiskaavasta (2006). Kaava-alueeen ohjeellinen sijainti on merkitty kartalle sinisellä.

3.2.3 Asemakaava 7/10 Suurimmalla osalla kaava-alueesta on voimassa Hirvaskankaan asemakaava, jonka Uuraisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt 10.12.2012 66. Kaava-alueen länsiosa on asemakaavoittamatonta aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit 98, 104 sekä 105 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joissa ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Kortteleiden 104 ja 105 välissä sijaitsee pieni alue, joka on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kortteleiden 98 ja 104 välissä sijaitsee myös pienehkö maa- ja metsätalousalue (M). Teollisuusrakennusten korttelialueilla suurin sallittu rakennusoikeus on tehokkuusluvun e=0.30 mukainen. Teollisuusrakennusten korttelialueilla sallitaan enintään kerrosluvun I mukaista rakentamista. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee jonkin verran katualuetta. Kaava-alueen lähiympäristö on asemakaavoittamatonta lukuun ottamatta kaava-alueen länsipuolta, jolla on voimassa Hirvaskankaan asemakaava. Kaava-alueen länsipuolelle on osoitettu suojaviheralue (EV), erillispientalojen korttelialueita (AO-3), maa- ja metsätalousalue (M), lähivirkistysalue (VL) sekä teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella. 3.2.4 Rakennusjärjestys Uuraisten kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan 10.12.2002. 3.2.5 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. 3.2.6 Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä KKJ2/N60 mittakaavaan 1:1000. Pohjakartan on toimittanut Uuraisten kunta. 3.2.7 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Kaavaa varten ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. Suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Kaava-alueeseen kohdistuu mm. liitooravakartoitus 2015, joka on tehty Hirvaskankaan asemakaava-alueen laajennusta varten. Kaava-alueeseen kohdistuu lisäksi mm. Hirvaskankaan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8/10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Mursketien sijainnin muuttaminen sekä asemakaavan laajentaminen edellyttävät asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Samalla tutkitaan maa- ja metsätalousalueella (M) sijaitsevan ohjeellisen alueen sisäiselle jalankululle varatun alueen osan (jk) tarpeellisuutta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksilla Keskisuomalaisessa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Uuraisten kunnan ilmoitustaululla. Kaava-aineisto pidetään nähtävillä kunnan Internet-sivuilla sekä Uuraisten kunnantalolla, osoitteessa Virastotie 4, 412130 Uurainen. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Timo Rysä ja maanmittausinsinööri (AMK) Heidi Valkealaakso Sweco Ympäristö Oy:ltä. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. Uuraisten kunnalta kaavasuunnittelua on ohjannut aluearkkitehti Ulla Järvinen sekä kunnaninsinööri Marko Konola. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. LIITE 1 4.3.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutoksen vireille tulosta tiedotetaan yhtä aikaa kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletulosta sekä kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla Keskisuomalaisessa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Kaava-aineisto pidetään nähtävillä kunnan Internet-sivuilla sekä Uuraisten kunnantalolla, osoitteessa Virastotie 4, 41230 Uurainen. Kaavaprosessiin liittyvän vuorovaikutuksen ja osallistumisen tiedot ovat tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. LIITE 1 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosvaiheen aineisto toimitetaan viranomaisille ja pyydetään lausunnot. Viranomaisneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Kaavamuutos on tullut vireille kaupungin toimesta. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia Mursketien vaihtoehtoista sijaintia sekä teollisuusrakennusten korttelialueen laajentumista korttelin 98 sekä 104 välissä olevalle asemakaavoittamattomalle alueelle.

4.5 Valmisteluvaihe 9/10 Valmisteluvaiheen aineisto (OAS, kaavaselostus, kaavakartta ja havainnekuva) oli nähtävillä 29.10. 27.11.2015 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta jätettiin kolme lausuntoa, eikä yhtään mielipidettä. Lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä numero kaksi. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS), kaavaselostusta sekä kaavakarttaa on tarkistettu. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan korttelit 209, 210, 211 ja 212 teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Kortteleiden 209 ja 210 itäpuolelle on osoitettu maa- ja metsätalousalue (M). Kortteleiden 210 ja 211 sekä kortteleiden 211 ja 212 välisille alueille on osoitettu pienehköt alueet maa- ja metsätalousalueiksi (M). Pölykankaantien ja Mursketien varrella sijaitseville kortteleille on osoitettu istutettava alueen osa, joka sijaitsee katujen suuntaisesti. Kaava-alueelle on osoitettu erikseen rakennusalat, joille saa rakentaa. Kortteleiden 209 ja 210 välissä sijaitsevalle maa- ja metsätalousalueelle (M) on osoitettu rakennusala, jolle voi sijoittaa puistomuuntamon. Korttelin 209 tontin 2 eteläreunaan on osoitettu ajoyhteys (ajo), jolla mahdollistetaan ajoyhteys korttelin 209 tontille 1. 5.2 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 97 809 m². Voimassa olevassa asemakaavassa kaava-alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1); maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä katualueiksi. Korttelissa 209 sijaitsevan teollisuusrakennusten korttelialueen (TY-1) pinta-ala on 24 391 m², korttelin 210 pinta-ala on 18 988 m², korttelin 211 pinta-ala on 16 102 m² ja korttelin 212 pinta-ala on 12 008 m². Kortteleissa 209, 210, 211 ja 212 sijaitsevilla teollisuusrakennusten korttelialueilla suurin sallittu rakennusoikeus on tehokkuuden e=0.30 mukainen ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Kortteleiden 209 ja 210 itäpuolella sijaitsevan maa- ja metsätalousalueen (M) pinta-ala on 14 025 m². Kortteleiden 210 ja 211 välissä sijaitsevan maa- ja metsätalousalueen pinta-ala on 997 m² ja kortteleiden 211 ja 212 välissä sijaitsevan maa- ja metsätalousalueen pinta-ala on 2 976 m². Kortteleiden 210 ja 211 itäpuolella sijaitsevalla maa- ja metsätalousalueella olevalle puistomuuntamon rakennusalalle (en) ei ole erikseen osoitettu suurinta sallittua rakennusoikeutta tai suurinta sallittua kerroslukua. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet TY-1 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia Korttelit 209, 210, 211 ja 212 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Rakennusoikeus on tehokkuusluvun e=0.30 mukainen. Tilojen yhteyteen saa rakentaa enintään 250 m² asunnon. Toiminta ei saa aiheuttaa häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta häiriötä. Rakennus tulee sijoittaa kadun suuntaisesti. Asumisen ulko-oleskelutilat tulee sijoittaa rakennuksen taakse (länsipuolelle).

M 10/10 Maa- ja metsätalousalue Suurin osa kaava-alueella sijaitsevasta maa- ja metsätalousalueesta sijaitsee kaavaalueen itäosassa sijoittuen kortteleiden 209 sekä 210 läheisyyteen. Pieni osa kaavaalueen maa- ja metsätalousalueista sijaitsee Mursketien päässä kortteleiden 210 ja 211 välissä sekä kortteleiden 211 ja 212 välissä. 5.3.2 Muut alueet Kaavamuutoksen myötä kaava-alueella tulee olemaan yhteensä 8 322 m² katualuetta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan asemakaava ja asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta rakennetun ympäristön osalta. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä verrattuna voimassa olevan asemakaavan toteutumiseen. Suurimmat muutokset asemakaavan muutoksessa ovat Mursketien uudelleen sijoittuminen sekä kortteleiden 98 ja 104 muuttuminen Mursketien uuden sijainnin vuoksi. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Toteutuessaan asemakaava muuttaa olemassa olevaa tilannetta luonnonympäristön osalta. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä verrattuna voimassa olevan asemakaavan toteutumiseen. Ainoastaan kortteleiden 98 ja 104 väliin sijoittuva asemakaava muuttaa luonnonympäristöä merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, koska kyseisellä alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaavassa on pyritty ottamaan ympäristö huomioon mahdollisimman hyvin, joka ilmenee esimerkiksi kaavamääräyksissä. 5.4.3 Muut vaikutukset Asemakaavan toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä alueella ei muutu merkittävästi voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Näin ollen asemakaavamuutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteen tai teknisen huollon järjestämiseen. Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi melun tai päästöjen määrää alueella verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampereella 22.1.2016 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti Heidi Valkealaakso Kaavasuunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK)