OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1
Perusopetuksen perusteiden rakenne Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muodostuvat kaikelle opetukselle yhteisestä osuudesta sekä tuntijaon nivelkohtien mukaisesti muodostetuista vuosiluokkakokonaisuuksista: Luvut 1-12 - kaikille yhteiset osuudet Luku 13 - vuosiluokat 1-2 Luku 14 - vuosiluokat 3-6 Luku 15 - vuosiluokat 7-9 2
Vuosiluokkakokonaisuuksien rakenne Vuosiluokkakokonaisuudet puolestaan muodostuvat Siirtymävaiheiden kuvauksesta Ko. vuosiluokkien erityisestä tehtävästä Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista ko. vuosiluokilla Ko. vuosiluokkien oppiaineiden kuvauksista 3
Laaja-alainen osaaminen Valtioneuvoston asetuksen mukaan tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksesta. Laaja-alainen osaaminen on kuvattu tavoitteita käsittelevässä luvussa kolme ja määritelty siinä kunkin osaamisalueen yleiset tavoitteet Tavoitteet on purettu vuosiluokkakokonaisuuksittain tarkempiin tavoitteisiin luvuissa 13, 14 ja 15 4
Perusopetuksen tavoitteet ja laajaalainen osaaminen - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito 5
OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli TVT oppimisen, - yhdessä vaikuttamisen tekeminen, ja osallistuminen - tutkiva verkostoitumisen ja luova työskentely välineenä, oppilaan taidot? Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö TVT osana ja kokonaisuuksien oppimisrakentaminen ympäristöjä, TVT työvälineenä, opettajan taidot? Koulu oppivana yhteisönä Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen Digitalisoituva monimuotoisuus maailma? Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, TVTeettisyys, kestävyys, osaaminen - vuorovaikutus, oppimisen taidot, yhteiskuntiedonhallinta nassa? 6
Laaja-alaisen osaamisen pohdintaa: Ajattelu ja oppimaan oppiminen Opiskelijan muuttuva rooli - Miten ajattelua ja oppimista voi harjoitella? Miten niiden kehittyminen tulee näkyväksi? Mikä on oman sisäisen tiedon/kokemustiedon merkitys? Mitä iloa noista taidoista on? Koulu oppivana yhteisönä Muuttuva opetus - Miten ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja voi opettaa? Mitä se merkitsee koulutyössä? Mikä on kunkin oppiaineen rooli, mitä eri aineet voivat antaa? Muuttuva maailma - Mitkä ilmiöt vaikuttavat/muuttavat ajatteluamme ja oppimista? - Mitä uusia mahdollisuuksia avautuu? Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - Millaisia ajattelun taitoja tarvitaan? - Mikä on oppimisen taitojen merkitys työssä/työelämässä? 7
Miksi? Ajattelu ja oppimaan oppiminen Perusta muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle, tarvitaan kaikilla elämänalueilla Miten? Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen, mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen Kannustava ja ohjaava palaute, rohkaisu Tilaa oppilaiden omille Vuorovaikutus, leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus Mitä? Ongelmanratkaisu, argumentointi, päättely, johtopäätösten tekeminen, analysointi, vaihtoehtojen huomaaminen ja yhdistely, uuden keksiminen, systeeminen ja eettinen ajattelu Oman oppimisprosessin säätely, oppimisstrategioiden kehittäminen 8
Miksi? Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Maailman moninaisuus, kulttuurisesti kestävä elämäntapa edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista Miten? Ohjaaminen ja kannustaminen ympäröivän maailman havainnointiin ja kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja pohdintaan Yhteistyön tekeminen kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella Mahdollisuuksien luominen itse tekemiseen, kokemuksiin ja harjaantumiseen, rohkaisu mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen Mitä? Oma kulttuuri-identiteetti, kulttuurinen moninaisuus, taide, kulttuuri ja kulttuuriperintö Ihmisoikeudet, erityisesti lapsen oikeudet, arvostava kohtaaminen, hyvät tavat Vuorovaikutus, sosiaaliset taidot, itsensä ilmaisemisen taidot 9
Miksi? Työelämätaidot ja yrittäjyys Työelämän, ammattien ja työn luonteen muutos Osaamisvaatimusten ennakointi vaikeaa, tarvitaan yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta Miten? Tietoperustan rakentaminen, tutustuminen ja kokemusten saaminen, merkityksen hahmottaminen Harjoittelu ja harjaantuminen, työ itsenäisesti ja yhdessä, projektit Rohkaisu avoimuuteen, aloitteellisuuteen, joustavuuteen, luovuuteen, sisukkuuteen, työn arvostamiseen Mitä? Lähialueen elinkeinoelämä ja keskeiset toimialat Vastuullisuus, työn ja yritteliäisyyden merkitys, yrittäjyyden mahdollisuudet ja yrittäjämäinen toimintatapa Työelämässä tarvittavat yhteistyötaidot, käyttäytyminen, vuorovaikutustaidot, ennakointi, pettymysten sieto. 10
Laaja-alainen osaaminen ja oppiaineet On oppiainerajat ylittävää ja oppiaineita yhdistävää Jokainen oppiaine antaa oman panoksensa kunkin laaja-alaisen osaamisalueen kehittymiseen Laaja-alainen osaaminen luo perustan kokonaisuuksia rakentavalle, eheyttävälle opetukselle Perusopetuksen arvoperusta ohjaa käyttämään osaamista hyvän edistämiseen. 11
Laaja-alainen osaaminen oppiaineiden tavoitteissa Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille (liikunta) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) rohkaista oppilaita improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen (musiikki) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Monilukutaito (L4) ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla (fysiikka) 12
Laaja-alainen osaaminen oppiaineiden tavoitteissa Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Monilukutaito (L4), Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Monilukutaito (L4), Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 13
Oppiaineiden opetus Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3 ja sen perustelut Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista. Huolehditaan sekä eri tiedonalojen tavoitteista että yleisemmistä läpileikkaavista tavoitteista Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu. mielekkäitä, eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat oppiaineiden yhteistyönä. Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon. 14
Oppiaineosuudet ja vuosiluokkakokonaisuudet oppiaineosuudet kuvataan vuosiluokkakokonaisuuksittain 1-2, 3-6, 7-9 vuosiluokkakokonaisuuksissa siirtymävaiheisiin liittyviä tavoitteita, vuosiluokkien tehtävä ja laaja-alainen osaaminen lisäksi paikallisesti päätettävät asiat oppiaineiden osuudet 15
Vuosiluokkakokonaisuuden 3 6 paikallisesti päätettävät asiat (1) Miten tuetaan oppilaiden siirtymistä toiselta kolmannelle vuosiluokalle sekä kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle? Mitkä ovat vuosiluokkakokonaisuuden 3-6 erityispiirteet ja tehtävät? Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 3-6? 16
Vuosiluokkakokonaisuuden 3 6 paikallisesti päätettävät asiat (2) Mitkä ovat kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 3,4,5 ja 6 Mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosiluokkakokonaisuudessa 3-6? 17
Vuosiluokkakokonaisuuksien ja oppiaineiden tehtävien kuvaukset vuosiluokkakokonaisuuden erityinen tehtävä ja pedagoginen luonne perusopetuksen kokonaisuudessa oppiaineen tehtävä perusopetuksen kokonaisuudessa merkitys oppilaan kasvulle merkitys tulevaisuudelle oppiaineen tehtävä vuosiluokkakokonaisuudessa 18
Oppiaineosuuksien rakenne oppiaineen tehtävä oppiaineen tavoitteet vain keskeiset, tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet erityiset näkökulmat oppimisympäristöjen, työtapojen, ohjauksen, eriyttämisen ja tuen sekä oppilaiden oppimisen arvioinnin kehittämiseen keskeiset arvioinnin ja palautteen antamisen kohteet vuosiluokilla 1-2 TAI arviointikriteerit 6. luokan loppuun (hyvän osaamisen taso) TAI päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 19
Merkitys, arvot ja asenteet T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi itselleen T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omasta osaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistä työskentelyä T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilasta toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä Tutkimisen ja toimimisen taidot T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään lähiympäristössään T5 kannustaa oppilaita ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämään yhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana S1-S6 S1-S6 S1-S6 S2-S4, S6 S1-S6 Oppiaineen rakenne (ympäristöoppi 1-2 vuosiluokilla) Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laajaalainen osaaminen L1 L6 L3 L7 L3 L1 L7 20
Oppiaineiden tavoitteiden muotoilu Esimerkki: Biologia, tavoite T2 vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta opettajan toiminta + oppilaan toiminta + sisältö 21
Esimerkkejä oppiaineiden tavoitteista Matematiikka, tavoite T7 vuosiluokilla 3-6 Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintöjä Yhteiskuntaoppi, tavoite T4 vuosiluokilla 3-6 Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa 22
Esimerkki matematiikan tavoitteesta Matematiikka, tavoite T7 vuosiluokilla 3-6 Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintöjä Mistä prosesseista on kyse: ymmärtää tulkita, luoda merkityksiä; esim. esittää toisin, löytää yhtäläisyyksiä ja eroja, verrata, asettaa järjestykseen käyttää esim. soveltaa ennalta tutuissa tai tuntemattomissa tehtävissä 23
Esimerkki yhteiskuntaopin tavoitteesta Yhteiskuntaoppi, tavoite T4 vuosiluokilla 3-6 Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa mistä prosesseista on kyse: tarkastella tutkia, havainnoida, pohtia? sisällön median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa tarkentaminen sisältöalueiden kuvausten pohjalta 24
Esimerkki tavoitteiden ja sisältöalueiden otsikoinnista Tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tutkimisen taidot Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Luonnontieteellinen tutkimus Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä Fysiikka yhteiskunnassa Fysiikka maailmankuvan rakentajana Vuorovaikutus ja liike Sähkö 25
Oppiaineen tavoitteiden jakamisesta vuosiluokille 7-9 9 8 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt kasvavat vuosiluokalta toiselle JA/TAI Eri tavoitteet ja keskeiset sisällöt painottuvat eri vuosiluokilla Oppiaineen luonteen mukainen tasapainoinen ratkaisu, jossa on tilaa yhteiselle suunnittelulle oppilaiden kanssa! 7 26
Esimerkkejä matematiikan tavoitteista vuosiluokilla 3-6 Opetuksen tavoitteet Työskentelyn taidot T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet S1-S5 S1-S5 Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy L1, L4 L1, L3, L4, L5 T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muille konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä S1-S5 S1-S5 S1-S5 L1, L2, L4, L5 L1,L4, L5 L1, L3 TIEDON ULOTTUVUUS Fakta- ja käsitteellinen tieto Menetelmällinen tieto Metakognitiivinen tieto KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN ULOTTUVUUS Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda 27
Esimerkkejä ympäristöopin arviointikriteereistä 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Tutkimisen ja toimimisen taidot T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekä käyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana Sisältöalueet S1-S6 Arvioinnin kohteet ympäristöopissa Kysymysten muodostaminen Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joita voidaan yhdessä kehittää tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi. T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen S1-S6 Tutkimisen taidot: suunnittelu, havainnointi ja mittaukset Oppilas osaa toimia, havainnoida, mitata ja dokumentoida tuloksia ohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa suunnitella pieniä tutkimuksia yksin tai yhdessä muiden kanssa. T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syyseuraussuhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin S1-S6 Tutkimisen taidot: johtopäätösten tekeminen ja tulosten esittäminen Oppilas harjoittelee ohjatusti syyseuraussuhteiden tunnistamista ja osaa tehdä yksinkertaisia johtopäätöksiä tuloksista. Oppilas osaa esittää tuloksiaan selkeästi. 28
Esimerkkejä biologian päättöarvioinnin kriteereistä hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle S1-S4, S6 Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjen monimuotoisuuden hahmottaminen Oppilas osaa tehdä havaintoja lajien esiintymisestä ja osaa kuvata lajien sopeutumista eri elinympäristöihin. Oppilas tunnistaa lähiympäristön tyypillisiä eliölajeja ja ymmärtää niiden merkityksen luonnon monimuotoisuudelle. T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita S1, S4, S5 Perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteiden hahmottaminen Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata perimän ja ympäristön vaikutusta eliöiden yksilönkehityksessä. Oppilas osaa kuvata miten elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat kehittyneet maapallolla evoluution tuloksena. T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja S5 Ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan hahmottaminen Oppilas osaa kuvata ihmiselimistön perusrakenteita ja elintoimintoja sekä osaa selostaa ihmisen kasvun ja kehittymisen pääperiaatteita. T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalveluiden merkitys S6 Luonnonympäristössä tapahtuvien muutosten havainnointi Oppilas osaa tehdä havaintoja ja pieniä tutkimuksia omassa lähiympäristössä tapahtuvista luonnollisista ja ihmisen toiminnan aiheuttamista luonnonympäristön muutoksista. Oppilas ymmärtää maapallon luonnonvarojen rajallisuuden ja ekosysteemipalveluiden merkityksen sekä tuntee kestävän elämäntavan perusteet ja jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. 29
Esimerkkejä oppiaineiden arvioinnin kohteista vuosiluokilla 1-2 Keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita musiikissa edistyminen musiikillisissa yhteistyötaidoissa, erityisesti toimiminen musiikillisen ryhmän jäsenenä edistyminen musiikin peruskäsitteiden hahmottamisessa musiikillisen toiminnan kautta. Keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita matematiikassa edistyminen lukukäsitteen ymmärtämisessä ja lukujonotaidoissa edistyminen kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä edistyminen laskutaidon sujuvuudessa edistyminen kappaleiden ja kuvioiden luokittelun taidoissa edistyminen matematiikan käyttämisessä ongelmanratkaisussa. 30
Keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä vuosiluokilla 1-2 edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista. 31
Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6 Ympäristöopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ympäristöopin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen ja toimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen. 32
Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 3-6 Antaessaan kuvataiteen sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää kuvataiteen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoida oppilaan edistymistä kuvien tuottamiseen, vastaanottamiseen ja tulkitsemiseen liittyvien taitojen kehittämisessä. 33
Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9 Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona biologian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut biologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso biologian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Biologiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. 34
Oppimisympäristöjen ajatteleminen uudelleen Ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen Koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kietoutuminen yhteen Yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen Mahdollisuus osallistumineen, vaikuttamiseen ja tekemiseen Turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen liittyvät näkökulmat 35
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Työtapojen valinnan yleisiä lähtökohtia Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. 36
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Tavoitteena monipuoliset työtavat (1) Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. 37
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Tavoitteena monipuoliset työtavat (2) Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekä henkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista. Draamatoiminta ja muut taiteellista toimintaa hyödyntävät työtavat elämyksellisyys, luovuus 38
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Työtapojen valinnan lähtökohtana oppiaine Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneiden tietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovat tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioinnin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista. 39
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuka työtavat valitsee? Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. Oppimaan oppimisen taidot kehittyvät parhaiten silloin, kun opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaa tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn. 40
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki (fysiikassa) Käsitteiden ymmärtäminen ja ymmärtäminen osana kokonaisuutta Eriyttäminen Ajattelun taitojen eri tasot Erilaiset roolit Kehittyvän abstraktin ajattelun haastaminen 41
Valinnaisaineiden kuvauksista perusteissa Luku 1 paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu ( Luku 1) Luku 6 oppimisen arviointi valinnaisten aineiden arviointi valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa Luku 12 valinnaisuus perusopetuksessa mikä on kunkin valinnaisen aineen nimi ja laajuus sekä vuosiluokat, joilla kutakin valinnaista ainetta tarjotaan miten vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokittain mitkä ovat kunkin valinnaisen aineen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet. 42
Tavoitteena on Opetuksen eheyttäminen tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen, auttaa yhdistämän eri tiedonalojen tietoja ja taitoja, jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ohjata oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottaa kokemuksia yhteisöllisestä tiedon rakentamisesta, auttaa hahmottamaan koulussa opiskeltavien asioiden merkitys oman elämän, yhteisön, yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. 43
Opetuksen eheyttäminen Eheyttäminen edellyttää selkeää tavoitteenmäärittelyä ja sitä palvelevaa sisältöjen ja työtapojen valintaa Eheyttämisen keinoja on useita, kesto ja toteuttamistapa voivat vaihdella Rinnastaminen Jaksottaminen Toiminnallisten aktiviteettien toteuttaminen (teemapäivät, tapahtumat) Monialaiset oppimiskokonaisuudet Oppiaineiden muodostamat integroidut kokonaisuudet Kokonaisopetus Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen on velvoite. 44
Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Perusopetuksessa oppilailla vähintään yksi oppimiskokonaisuus lukuvuodessa Tehdään oppiaineiden yhteistyönä, oppilaat mukana Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet, sisällöt ja toteutus päätetään paikallisesti Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja oikeaan elämään Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä Edistävät laaja-alaista osaamista 45
Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Oppimiskäsitys Arvot Toiminta kulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeää. 46
Oppimiskokonaisuudet esiopetuksessa Eheytetyn opetuksen periaate Yleiset tavoitteet aiempaa tarkemmin Viisi kokonaisuutta Ilmaisun monet muodot Kielen rikas maailma Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan ja kehityn 47
Paikallisen työn kysymyksiä Miten päästään yhdessä pohtimaan laaja-alaisen osaamisen merkitystä ja vaikutusta opetukseen ja oppimiseen? Onko tarvetta painottaa jotakin/joitakin laaja-alaisen osaamisen alueita? Mitä se merkitsee ops-työssä ja koulutyössä? Miten ja millä tasolla monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja muista opetuksen eheyttämistavoista päätetään? Miten vuosittainen suunnittelu toteutetaan niin, että oppilaat saadaan mukaan miettimään aiheita, tavoitteita, sisältöjä ja toteuttamistapoja? Miten oppiaineosuuksien laadinnassa vältetään pikkutarkat sisältökuvaukset? Miten kuvataan ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa niin, että se antaa opettajalle hyvät työkalut tunnistaa oppilaiden tuen tarpeet ja taidon tarjota tukea? 48