Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2016 Uudet perhekeskukset Keltakankaalle ja Korialle s.4 AVUSTUKSET haku käynnissä s.5 KAAVOITUSKATSAUS Kärkihankkeet ja kaavakohteet s.12-15 Kolme numeroa vuodessa. Ole hyvä!
4 6 18 KouvolaHELMIKUU 1/2016 3 3 4 4 5 6 7 8 9 9 10 11 11 12 16 16 Pääkirjoitus Valtuuston kokoukset Ensimmäiset perhekeskukset Varhaiskasvatus Tukea lapsiperheille Kohti maakuntamallia Kotouttaminen onnistuu yhteistyöllä Osallistavaa laaja-alaista oppimista Koulumummo juttelee ja halaa Kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia Luonteva osa uutta vanhalle kasarmialueelle Uutta ilmettä ja katetta ydinkeskustaan Älykkäästi bussin kyytiin Kaavoituskatsaus Influenssarokotetta riittää kaikille Terveystarkastus ja valmennusohjelmia netissä 17 17 17 18 18 19 19 20 21 22 23 23 24 25 26 26 27 22 Tule mukaan asukastoimintaan Asiakasraadissa pääsee vaikuttamaan Vuoden 2016 avustukset Osallistavaa taidetta ikäihmisille Muuttajia muistetaan Poikilon näyttely Elinvoimaa palvelumuotoilusta Ihmisläheistä työtä monella osaamisalueella Lisää liikuttajia kaupunkilaisille Pitkä polku laadukasta ohjattua liikuntaa Elinvoimaa yhteistyöllä Duunista toimeen auttaa nuoria kiinni työelämäään Kouvolan kulttuuripalkinto ja Nuori Kouvola -palkinto 2016 Omatoimikirjasto Isyys haltuun Vertaistukea lapsiperheen arkeen Monimuotoinen metsä näyttää hyvältä kouvola.fi kouvola.fi/tapahtumat facebook.com/kouvolankaupunki twitter.com/kouvolakaupunki youtube.com/c/kouvola Suomen suuri vuosi 2017 Suomen itsenäisyyttä juhlistetaan vuonna 2017 laajalla ja monipuolisella ohjelmalla. Juhlavuoden teemana on Yhdessä. Kuka tahansa voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 ohjelmaan. Seurat, yhdistykset, yritykset, yksittäiset henkilöt, kaikki ovat tervetulleita. Valtakunnallisen Suomi100 hankkeen alla juhlavuoden järjestelyjä koordinoidaan maakunnissa. - Kymenlaakson teemana on kansalaisten Kymenlaakso, joka kuvastaa sitä, että ohjelmaa halutaan luoda yhdessä, kaikilla yhteiskunnan tasoilla, kertoo Kymenlaakson aluekoordinaattori Ulla Silmäri. Erityisesti täällä halutaan huomioida nuoret, Silmäri kertoo yhteisesti valitusta painopisteestä. Kymenlaaksossa ideointi on aloitettu etsimällä yhteisiä teemoja ja ideoita juhlavuodelle, Anjalan nuorisokeskuksessa pidetyssä työpajassa. Mukana olivat niin kuntien kulttuuritoimijat kuin nuorisovaltuustojen edustajat. Kymenlaakson Liitto järjestää Suomi100 sparraustilaisuden 15.3.2016 klo 17 Merikeskus Vellamossa, Tornatorintie 99, 48100 Kotka. Tilaisuuden kesto max 1,5h. Tilaisuuteen voivat osallistua kaikki juhlavuoden ohjelman suunnittelusta kiinnostuneet. Tilaisuudessa on tarkoitus valottaa juhlavuodesta innostuneille, miten päästä mukaan viralliseen Suomi100 ohjelmaan ja hakea mahdollisesti rahoitusta omalle hankkeelle. Kymenlaaksossa ohjelman koordinoinnista vastaa Kymenlaakson Liitto. LISÄÄ JUHLAVUODESTA VOIT LUKEA OSOITTEISTA: www.suomifinland100.fi sekä www.kymenlaakso.fi/kymenlaakson-liitto/kulttuuri/ suomi100-kymenlaaksossa Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: helmi-, huhti- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Kouvolan Sanomat, Kaakon Viestintä Oy Jakelupalaute: tilaukset@kouvolansanomat.fi, 05 2800 4650 Julkaisija: Kouvolan kaupunki / Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@kouvola.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Anne Käki, anne.kaki@kouvola.fi Toimitusneuvosto: Tarja Hurtta, Tea Salonsaari ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mainostoimisto Sepeteus, Sanakammari/Vesa Vainio Painopaikka: Scanweb Oy, Kouvola 2016 Painos: 55 000 kpl Kannen kuva: Mainostoimisto Sepeteus ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut 2
PÄÄKIRJOITUS Kouvolan talous kohtuullisessa kunnossa Kouvolan kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksestä on ennakkotietojen perusteella tulossa odotettua parempi; 15 milj. euron alijäämän sijasta päädytään noin 5 miljoonan euron lukuihin. Kumulatiivinen tulos jää selvästi plussan puolelle eli tase on edelleen ylijäämäinen. Perinteisillä kuntatalouden mittareilla talouden voidaan sanoa olevan kohtuullisessa kunnossa. Parempaan tulokseen ovat vaikuttaneet kaupungin hyvä tulokehitys sekä toimintakulujen maltillinen kasvu. Verotulot kasvoivat noin 10 milj. eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Veronkorotusten vaikutus tähän oli noin 7 milj. euroa. Valtionosuudet lisääntyivät vain 1,6 % eli 2,7 milj. euroa kun valtio leikkasi kuntien osuutta julkisista menoista. Toimintakulut pienentyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 milj. euroa, mutta vesilaitoksen ja rautatiealan koulutuksen yhtiöittämisen vaikutukset huomioiden menojen kasvu jäi 1,3 %:iin eli 7 milj. euroon. Erityisen ilahduttavaa on henkilöstömenojen pieneneminen lähes 1,5 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Henkilöstön määrä on jo alle 6000, vähennystä noin 10 % kolmen viimeisen vuoden aikana. Vastaavia vähennyksiä ei tietojeni mukaan ole toteutettu missään kuntasektorilla. Työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi viime vuoden aikana. Vuoden 2016 lähtökohdat ovat hyvät, mutta haasteet entiset. Rakenteellinen sopeutustarve vastaa vähintään yhden veroprosentin tuottoa. Toimintaa on tehostettava, jotta investointeja ei jouduta rahoittamaan kokonaan velkarahalla. Katse siirtyy sopeuttamisen sijasta kaupungin kehittämiseen. Ratamo-keskuksen rakentaminen käynnistyy. Kullasvaaran terminaalialueen maanhankinta ja suunnittelu etenevät. Keskustan ja Korian asuntomessualueen kehittämiseen investoidaan tulevina vuosina merkittävästi. Kimolan kanavan rakentaminen käynnistyy heti, kun päätökset saavat lainvoiman. Kaupungin elinvoimaa vahvistavien kärkihankkeiden toteuttaminen sitoo tulevina vuosina lähes 200 miljoonan euron investoinnit. Niiden rahoittamiseksi on uskallettava tehdä rohkeitakin ratkaisuja mm. kaupungin omistajapolitiikan alueella. Kouvolan kaupungin toiminta tehostuu samalla, kun suomalainen hallintojärjestelmä on myllerryksessä. Väliportaan hallintoa uudistetaan rakentamalla uusia maakuntia. Kymenlaakson maakunnan valmistelu etenee alueen kuntien yhteisen tahtotilan ja yhteisten nuottien pohjalta. Valtakunnan tasolla valmistelu on vielä lähtökuopissaan. Poliittinen tahtotila ja peruslinjaukset ovat olemassa, mutta varsinainen sisältö edelleen puuttuu. Kysymyksiä on edelleen enemmän kuin vastauksia. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Kaupunginhallituksen ja -valtuuston Kokoukset kevätkaudella 2016 Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. KAUPUNGINVALTUUSTO maanantaisin klo 17.00 14.3.2016 25.4.2016 6.6.2016 KAUPUNGINHALLITUS maanantaisin klo 16.00 22.2.2016 7.3.2016 21.3.2016 4.4.2016 18.4.2016 2.5.2016 16.5.2016 30.5.2016 13.6.2016 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä osoitteessa: www.kouvola.fi/paatoksenteko. SEURAA VALTUUSTON KOKOUSTA NETISSÄ! Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata internetin välityksellä joko suorina lähetyksinä tai videotallenteina. Valtuuston kokousvideot löytyvät osoitteesta: kouvola.fi/ valtuustoverkossa ja Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalta. Kuvaus toteutetaan yhteistyössä SameeYes Oy:n kanssa. Huomaathan, että internetyhteytesi vaikuttaa videon katselulaatuun! 3
TEKSTI ja KUVA: Tarja Hurtta Ensimmäiset perhekeskukset Keltakankaalle ja Korialle essa vaiheessa Kouvolan ensimmäiset Ratamoperhekeskukset perustetaan Keltakankaan maataloon ja Korian terveysaseman yhteyteen kevään aikana. Kyseessä on pilottivaihe, jonka aikana rakennetaan perhekeskuksen toimintamallia. Kouvolan kaupungin alueelle tulee yhteensä viisi perhekeskusta. Loput kolme perustetaan keskustaan, Valkealan kirkonkylään sekä Kuusankoskelle. Perhekeskusten suunniteltuihin sijainteihin vaikuttavat syntyvyys, lapsiperheiden määrä lähialueella sekä sinne pääsy julkisella liikenteellä. Pysyvien palveluiden lisäksi perhekeskuksen toimipisteisiin voidaan tuoda perheneuvolapalveluja, lapsiperheiden sosiaalipalveluja, vammaispalveluja ja kuntoutuspalveluja. Se voi myös toimia alueella työskentelevien erityisvarhaiskasvatuksen ja oppilashuollon työntekijöiden tukikohtana. Perhekeskuksen toimintamalliin kuuluu olennaisena osana yhteisöllinen ja ryhmämuotoinen toiminta ja niissä tehdään läheistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kukin perhekeskus on erilainen, oman alueensa näköinen, koska toiminta suunnitellaan alueen asukkaiden palvelutarpeisiin. YDINPALVELUT KAIKKIIN PERHEKESKUKSIIN Ratamo perhekeskus on lapsiperheiden palvelukeskittymä ja kohtauspaikka, jossa rakennetaan yhdessä asiakkaan ja ammattilaisten kanssa asiakkaan tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus. Perhekeskuksen toimipisteissä tarjottavat palvelut voivat vaihdella alueittain, mutta toiminnan ytimen muodostavat neuvolapalvelut ja alueen lapsiperhetyö. Korian neuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat Elina Purhonen ja Päivi Pakkanen sekä perhetyöntekijä Kaisa Kettunen ovat tyytyväisiä tulevaan perhekeskusmalliin. RYHMÄKOOT EIVÄT KASVA PÄIVÄKODEISSA Kouvolan päiväkotien ryhmäkoot eivät kasva, vaikka uusi voimaan tuleva asetus sen sallisi. Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti säilyttää päiväkotien lapsiryhmien koot ennallaan. Tämä hyvä päätös varmistaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatua lapsille ja perheille, iloitsee palvelupäällikkö Helena Kuusisto. Sen sijaan perheiden oikeutta päivähoitoon rajataan hallitusohjelman mukaisesti. Ensi elokuusta lähtien kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa. Palvelu järjestetään vanhempien valinnan mukaan joko päivittäin, osapäiväisesti tai osaviikkoisesti varhaiskasvatuspalvelujen ilmoittamana ajankohtana. Oikeus laajempaan palveluun on mm. työn, opiskelun tai yrittäjyyden perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi. Myös esiopetuksen lisäksi tarvittavaan päivähoitoon on jatkossa oikeus vain huoltajan työn tai opiskelun vuoksi. ESKARIIN NYT MYÖS METSÄESKARI Ilmoittautuminen esiopetukseen on käynnissä. Ilmoita lapsesi eskariin su 21.2.2016 mennessä ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella, joka löytyy kaupungin nettisivuilta kouvola.fi/esiopetushakemus. Nyt voit myös valita lapsellesi myös Metsäeskarin. Merkitse se ilmoittautumishakemukseen. Metsäeskarin opetuksessa ja leikeissä hyödynnetään luontoa koko lukuvuoden ajan. Tukikohtana toimii lähiympäristön kota, maja tai muu tila esim. lähipäiväkoti. Metsäeskarilaiset oppivat samoja asioita kuin muutkin esikoululaiset ja niissä noudatetaan esiopetussuunnitelmaa. Ryhmän pedagogisesta toiminnasta vastaa lastentarhanopettaja. Metsäeskareita perustetaan ilmoittautumisten mukaan eri puolilla Kouvolaa. PÄIVÄHOITOPAIKAT HAUSSA Lisätietoja www.kouvola.fi/varhaiskasvatus Päivähoitopaikkojen haku 1.8.2016 alkavalle toimintavuodelle on käynnissä uusille asiakkaille sekä esiopetuksen lisäksi päivähoitopaikkaa tarvitseville. Päivähoitopaikkaa tai palveluseteliä yksityiseen päiväkotiin haetaan su 21.2.2016 mennessä sähköisellä hakemuksella, joka löytyy osoitteesta kouvola.fi/paivahoitohakemus. Päivähoitopaikkoja on kaupungin omissa ja yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on yksityisen perhepäivähoito, johon kaupunki maksaa Kelan kauttayksityisen hoidon tukea ja kuntalisää. Vaihtoehtona alle 3 -vuotiaan lapsen hoidon järjestämiselle on myös lasten kotihoidon tuki. Kotihoidon tukea täydentää Kouvola-lisä. 4
Tukea lapsiperheille jo varhaisessa vaiheessa Lisäresurssit mahdollistavat laajan palvelutason ja tarjoavat yhdessä monitahoisen yhteistyöverkoston kanssa lapselle eheän kasvupolun. TEKSTI: Sanakammari Lapsiperheiden sosiaalipalveluja vetävä palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen on joukkoineen nyt näytön paikan edessä. Tuore organisaatiomuutos antaa tuhdit eväät tukea lapsiperheiden arkea niin, että lapsella on mahdollisuus hyvään kasvu- ja kehitysympäristöön sekä eheään elämään. - Nyt jos koskaan on sauma saada aikaan tuloksia. Voimme tarjota tukea perheille varhaisemmassa vaiheessa, mikä kääntää lastensuojeluasiakkuudet ja huostaanotot laskuun. Junnosen perustellun optimistisuuden taustalla on voimakas satsaus ennakoivaan työhön, mikä kääntää tähän asti lastensuojeluun painottuneen toimintamallin päälaelleen. - Teemme täyskäännöksen. Aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet perhepalvelut nousevat nyt toiminnan keskiöön. KOLMEN YKSIKÖN VOIMIN Uuden toimintamallin vastaanottavana yksikkönä toimii lapsiperheiden sosiaalityö, joka on vahvistunut viidellä uudella vakanssilla. Yksikkö tarjoaa matalan kynnyksen tulla palvelujen pariin, päivystää, tekee palvelutarpeen arvioinnin ja ohjaa asiakkuuden oikeiden palvelujen pariin. - Teemme yhteistyötä perheiden ja eri lähettävien tahojen, kuten koulujen, kanssa ja saamme tiedon heiltä palvelutarpeesta. Kiireelliset tapaukset hoidamme välittömästi. Resurssinsa tuplannut kotiin vietävien palvelujen yksikkö toimii 35 henkilön voimin lapsiperhetyössä. Yksikkö hoitaa lapsiperheiden kotipalvelun, perhetyön, tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen. - Tämä yksikkö keskittyy mitä suurimmassa määrin varhaisen vaiheen perhetyöhön ja kotona tehtävään työhön. Avopalveluita, lasten sijaishuoltoa ja perhetukikeskuspalvelua tarjoava lastensuojelun yksikkö jää ennalleen, sillä lastensuojelun tarve ei hetkessä häviä. LAIN HENGEN MUKAISESTI Palveluita oikeaan suuntaan vievän muutoksen taustalla on viime vuoden huhtikuussa muuttunut sosiaalihuoltolaki sekä osin uusi tämän vuoden alussa voimaan tullut lastensuojelulaki. Molemmat lait edellyttävät kuntia panostamaan ennalta ehkäisevään ja varhaiseen vaiheen työhön lapsiperheiden palveluissa. Kouvolassa muutosvaiheen valmistelutyö tehtiin ripeästi muutamassa kuukaudessa ja uusi palvelumalli oli valmis käyttöön otettavaksi tämän vuoden alussa. Jotakin aivan uuttakin on jo kehitteillä. - Eskolanmäen koulussa jatkaa keväällä pilotti, missä koulun oppilashuoltoryhmä ja lastensuojelu vahvistettuna muilla keskeisillä toimijoilla mallintaa palvelutarpeen arvioinnin prosessia ja yhteistä asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut info LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ Palveluohjaus Arviointi ja päivystys Perheiden sosiaalityö Tukihenkilö ja tukiperhetoiminta Ohjaus ja neuvonta puh. 020 615 9346 Palveluohjaaja puh. 020 615 9346 KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT Lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyö Lastensuojelun perhetyö (tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus) LASTENSUOJELU Avopalvelut Lasten sijaishuolto ja jälkihuoltoa Perhetukikeskus 5
Kohti maakuntamallia Suomessa on meneillään historian suurin hallinnon uudistus sitten 1600-luvun. Vuosikausia yritetty sote-uudistus sekä maakuntamalliin tähtäävä itsehallintoalueuudistus on tuhannen taalan paikka Kymenlaakson kunnille. TEKSTI JA KUVA: Tarja Hurtta Uudistuksen tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja hallita kustannuksia. Palvelujen järjestämistä yksinkertaistetaan ja julkista taloutta parannetaan rakenteellisille uudistuksilla. Se vähentää merkittävästi erilaisten sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Julkisten palvelujen tuottamiseen tulee selkeä vastuujako maakunnan ja kunnan välillä. OMA-ALOITTEISUUTTA TOIVOTAAN Kymenlaakson itsehallintoalueuudistuksen projektipäällikkö Ismo Korhonen korostaa kuntien omaa mahdollisuutta vaikuttaa itsehallintoalueensa rakentamiseen yhteistyöllä. Kunnilla on nyt mahdollisuus itse rakentaa koko Kymenlaakson asukkaita palvelevia ratkaisuja yli vanhojen kuntarajojen. Meidän on tunnistettava omat erityispiirteemme ja viestittävä niistä systemaattisesti säädösvalmisteluun. Uudistuksen lähtökohtana on asiakas ja vahva yhteistyö. Valtioneuvosto suosittelee aktiivista otetta uudistukseen. Alueiden toivotaan jatkavan oma-aloitteista sote-palvelujen kehittämistä ja muutosvalmistelua, eikä jäävän liiaksi odottavalle kannalle. Jo nyt hyvin toimivia yhteistyömuotoja ei ole tarkoitus purkaa, vaan päinvastoin. Verkostoituminen ja monialainen yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä tulevaisuudessa, Korhonen toteaa. Kymenlaakson kunnissa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä jo parin vuoden ajan. Kunnat ovat ilmaisseet oman tahtotilansa sekä käynnistäneet Kymenlaakson itsehallintoalueprojektin. Valmisteluorganisaatio muodostuu ohjausryhmästä, johtoryhmästä sekä projektiryhmistä. Ohjausryhmän muodostavat mm. Kymenlaakson kuntien valtuustojen ja hallitusten ykköspuheenjohtajat ja kunnanjohtajat. Johtoryhmä muodostuu mm. kunnanjohtajista ja sen puheenjohtaja on Lauri Lamminmäki. RATKAISUJA KEVÄÄN AIKANA Kevään aikana pitäisi monen auki olevan asian tarkentua. Lakiesityksiä sekä itsehallintoaluelaiksi tai maakuntalaiksi sekä sotelaiksi odotetaan lausuntokierrokselle huhtikuussa. Niiden myötä saadaan ratkaisuesityksiä uudistuksen etenemisen kannalta merkittäviin asioihin, kuten itsehallintoalueiden tehtäviin ja rahoitukseen sekä sote-palvelujen järjestämiseen, Korhonen summaa. Mistä on kysymys? info Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta, ja 15 sote-aluetta. Kolme itsehallintoaluetta järjestää sote-palvelut yhdessä toisen itsehallintoalueen kanssa. Kymenlaakso on yksi itsehallintoalueista. Sote-palvelujen järjestämisestä odotetaan ratkaisua huhtikuussa. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, itsehallintoalue ja kunta. Aluehallintoon esitetään muodostettavaksi maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntavirasto. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Kymenlaakson tahtotila Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johto on linjannut maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi: Laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle. Työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa. Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti. Isehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskuspaikkana on Kouvola. Maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/ HUS. LISÄTIETOA SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUKSESTA www.alueuudistus.fi Projektipäällikkö Ismo Korhonen uskoo yhteistyön voimaan Kymenlaaksossa. 6
Kotouttaminen onnistuu yhteistyöllä Maahanmuuttajien toimiva kotouttaminen edellyttää monen eri osa-alueen onnistumista. Vapaaehtoistyö ja omakohtainen tutustuminen nousevat isoon arvoon. TEKSTI: Sanakammari KUVA: Sepeteus Hyvä startti on tärkeää monessa asiassa, niin myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen kiittelee Kouvolan osalta Suomen Punaisen Ristin (SPR) todella nopeaa toimintaa. SPR on koonnut noin 400 vapaaehtoista, joiden työpanos maahanmuuttajiin tutustumisessa ja heidän auttamisessa ja elämän eteenpäin saattamisessa on korvaamaton. Tukihenkilöperheet ovat niin ikään tärkeä kontakti maahanmuuttajille. Työntekijöiden löytämisessä SPR on saanut apua evankelisluterilaisen seurakunnan vapaaehtoistyöltä ja vapaaehtoistyö.fi sivuston kautta. - Kun joku näyttää kädestä pitäen, miten toimia, niin oppii parhaiten. Käsitys ihmisistä on aidompi, kun tutustuu heihin, eikä ole pelkän mediatiedon varassa. Kouvolassa asuu tällä hetkellä noin 350 turvapaikanhakijaa kolmessa eri SPR:n ylläpitämässä kohteessa. Vastaanottokeskuksien tehtävä on ohjata ja neuvoa tulijoita sosiaali- ja terveysasioissa sekä saattaa kieliopinnot ja maan kulttuuriin ja käytäntöihin tutustuminen alkuun. Vuoden 2016 alusta Inkeroisissa on avattu yksityinen vastaanottokeskus, jota ylläpitää Hoivakoti Metsätähti Oy. Asukaspaikkoja vastaanottokeskuksessa on yhteensä 160. OPPIMISTA JA OPETTAMISTA Jotta kotouttaminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, on usean eri tahon yhteistyön toimittava ja jokaisen osa-alueen onnistuttava. Kouvolaan on perustettu kaksi uutta tiimiä, joista toinen, maahanmuuton osaamistiimi, keskittyy yhteistyön tiivistämiseen ja valmiustason nostoon. - Lisäksi maistraatti, Kela, poliisi, TE toimisto, ELY keskus ja kaupunki ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa, sopivat työnjaosta sekä ratkovat käytännön asioita ja pullonkauloja. Toinen uusi tiimi paneutuu lasten ja nuorten palveluiden osaamisverkoston kehittämiseen. Monikulttuurisuus näkyy yhä enemmän päiväkotien ja koulujen arjessa. - Pitää muistaa, että turvapaikanhakijoiden lisäksi täällä on muuten muuttaneita ja syntyneitä eri kulttuurien edustajia. Tiedon kulku ja työn rationalisointi ovat avainasemassa. Pula arabian kielen tulkeista on Väyrysen mukaan ollut iso käytännön ongelma asioiden hoitamisessa. Kaupungin tehtävä on, perusopetuksen lisäksi, koordinoida ja yhteen sovittaa eri palveluita ja luoda palvelupolku. Se vaatii myös kaupungin henkilöstöltä uuden oppimista. - Koulutamme omaa henkilöstöämme kohtaamaan eri kulttuurien ihmisiä, jotta palvelumallimme toimisi heti alusta alkaen hyvin. VÄLITÖNTÄ VUOROPUHELUA Jotta maahanmuuttaja voi osallistua tasavertaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, hän tarvitsee riittävät tiedot ja taidot. Viranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt hoitavat omalta osaltaan kotouttamista, mutta Väyrysen mielestä myös jokainen kaupunkilainen voi kantaa vastuunsa. - Avointa vuoropuhelua ja keskustelua oikeista asioista oikeilla tiedoilla voimme käydä jokainen. Rohkeutta ja avarakatseisuutta peliin, jotta maahanmuuttajat voivat verkostoitua ja ystävystyä suomalaisten kanssa. Väyrynen korostaa, että kyse ei ole pelkästään humanitaarisesta toiminnasta, vaan kansainvälistymisestä, joka on yhä isompi osa tulevaisuuttamme. Kotouttaminen info Kouvolaan muutti vuonna 2015 yhteensä 78 uutta oleskeluluvan saanutta pakolaista. Kouvolassa asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 2415 ulkomaan kansalaista. Turvapaikanhakijoita Kouvolaan tuli syksyllä 2015 noin 350 henkilöä. Kouvolan Monikulttuurisuusohjelma hyväksyttiin kaupungin valtuustossa 4.5.2015. Ohjelma on sidottu kaupunkistrategiaan ja sen päätavoitteet ovat: Eri syistä kaupunkiin muuttaneiden hyvän arkielämän mahdollistaminen ja työllisyyden edistäminen Hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen Monialaisen yhteistyön lisääminen kotoutumisen edistämiseksi paikallisella tasolla, kansallisesti ja kansainvälisesti Tämän rinnalla kulkee läpileikkaavana ajatuksena tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Kouvolan rakentaminen yhteisvoimin monialaisena yhteistyönä. Lisätiedot: Tuija Väyrynen, maahanmuuttokoordinaattori tuija.vayrynen@kouvola.fi Monikulttuurisuusohjelmaan kuuluvia kuntalaisille avoimia info- ja keskustelutilaisuuksia järjestetään kevään ja syksyn 2016 aikana. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa 22.3.2016 klo 16-18. 7
Osallistavaa laaja-alaista oppimista Uusi opetussuunnitelma painottaa toimintakulttuurin muutosta, yhteistyötä, vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta. Kokonaisuudet korostuvat yksittäisiä aineita enemmän. TEKSTI: Sanakammari KUVA: Tarja Hurtta Tämän päivän nuori ei muista, eikä ehkä osaa kuvitellakaan aikaa ilman somea, nettiä ja tekstaria. Tuo aika on kuitenkin vain 20 vuoden päässä takana ja moni muukin asia on muuttunut elämän sähköistymisen rinnalla. - Globalisaatio, kestävä kehitys ja talous sekä kansainvälistyminen ovat tämän päivän juttuja. Ne tuovat aivan uusia tarpeita osaamiseen ja niiden opettamiseen, jotta pärjää tulevaisuuden yhteiskunnassa. Näin avaa perusopetuksen haasteita Eskolanmäen koulun rehtori Teija Toppila Mörsky, joka on ollut vahvasti mukana työstämässä Kouvolan perusopetuksen uutta opetussuunnitelmaa. Aisaparina työssä toimii Urheilupuiston koulun rehtori Petteri Kinnunen, joka määrit- telee oppimisen tulevat tavoitteet seuraavasti: - Laaja-alainen osaaminen ja oppimiskokonaisuudet ovat keskiössä. Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii tekemisen kautta. Oppimiskäsitys, -ympäristö ja työtavat muuttuvat. Tämä tarkoittaa käytännössä siirtymistä pois oppiainekeskeisyydestä, niitä kuitenkaan unohtamatta. Kinnunen tähdentää, että jatkossa kannustetaan ja yhä enemmän siihen, että samaa asiaa pohditaan usean eri oppiaineen näkökulmasta. ASENNE RATKAISEE AINA Oppiaineriippuvuuden laimenemisen rinnalla myös oppikirjasidonnaisuus vähenee. Lukujärjestys, kotiläksyt, kokeet ja oppimisen arviointi ovat edelleen oppilaan arkipäivää, jatkossa vain eri tavalla soveltaen. Toppila Mörsky muistuttaa, että pyörää ei ole tarvetta keksiä uudelleen, kyse on enemmänkin toimintakulttuurin muutoksesta. - Ennen kysyimme mitä ja miksi, nyt kysymme miten. Teemme valintoja ja muokkaamme työtapoja kaikki yhdessä työhön osallistuen. Avainkysymykseksi nousee, ovatko kaikki tahot valmiita muutokseen. Mitä käy tutulle ja turvalliseksi koetulle kouluympäristölle muutosten tuulissa. Kinnunen peräänkuuluttaa asennetta kaikilta osapuolilta. - Uudet luovat työtavat ja muuttuva oppimisympäristö haastavat niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmat. Muutos lähtee meistä kaikista. Opettajille muutos on mahdollisuus kehittää omaa työtään. KIELIÄ JA KÄTTEN TÖITÄ Arjen ja käden taidot nousevat esiin oppilaille ja huoltajille tehdyn kyselyn odotuksina tulevaisuuden koulusta. Kansalaistaitoja käsittelevän yhteiskuntaopin opetus alkaakin jo neljännellä luokalla. Ruotsin kielen opiskelu puolestaan alkaa jatkossa kuudennella luokalla. Valinnaisaineissa korostuvat taito- ja taideaineet. Edellinen opetussuunnitelma on vuodelta 2004 ja aika on ajanut siitä jo osin ohitse. Uusi opetussuunnitelma otetaan Kouvolassa käyttöön esi- ja perusopetuksessa syyslukukaudella 2016, oppiaineita ja yleistä osaa eri luokilla eri tavoin soveltaen. 8
Koulumummo juttelee ja halaa Valkealan Kirkonkylän koulussa on viime keväästä asti ollut oma koulumummo. Eläkkeelle jäätyään Eija Karhatsu halusi vapaaehtoistoimintaan. Koulumaailma ja lapset tuntuivat luonnolliselta valinnalta, sillä maailma oli jo tuttu työn kautta. Koulumummo on otettu oppilaiden ja opettajien keskuudessa hienosti vastaan ja mummo on löytänyt paikkansa. Milloin räpätään, milloin tehdään voikukkaseppeleitä tai jutellaan. Välillä kerron oppilaille omasta lapsuudestani ja millaista omassa koulussani oli. Käsityötunneilla olen ollut apukäsinä, kertoo koulumummoudesta täysillä nauttiva Eija Karhatsu. Koulumummo on pyrkinyt auttamaan etenkin aloittavien luokkien oppilaita. Jos joku näyttää välitunnilla yksinäiseltä menen juttelemaan ja pyrin etsimään kavereita, Eija kertoo. Koulumummon vierailu ajoittuu loppuviikkoon, yleensä perjantaihin. On ollut ilo huomata, kuinka nopeasti ja avoimesti lapset ottivat mummon omakseen, kertoo Kirkonkylän koulun rehtori Kristiina Strömmer. Koulumummo-toimintaa toteutetaan KivaKoulu hengessä ja se tuo myös eri sukupolvet lähemmäs toisiaan. Voin lämpimästi suositella koulumummotoimintaa myös muille Kouvolan kouluille, Kristiina rohkaisee. TEKSTI ja KUVA: Tarja Hurtta KOULUMUMMOJA JA VAAREJA KAIVATAAN! info Koulumumo ja -vaaritoimintaa on Suomessa mm. Helsingissä, Vantaalla, Imatralla ja Jämsässä. Kouvolaan kaivattaisiin lisää mummoja ja vaareja. Onko sinun lähipiirissäsi kiinnostuneita, joilla olisi halukkuutta antoisaan vapaaehtoistyöhön? Työ ei ole sitovaa, ja sen voi aikatauluttaa itselleen sopivaksi. Perehdytystä koulumummouteen saa Eija Karhatsulta. LISÄTIETOJA: Kirkonkylän koulun rehtori Kristiina Stömmer, puh. 020 615 6426, kristiina.strommer@kouvola.fi Eija Karhatsu nauttii koulumummoudesta. Kerta viikossa ei rasita ja on mukavaa olla lasten maailmassa. Työelämässä Eija on mm. kouluttanut aikuisia, työskennellyt sivistystoimen tarkastajana sekä ELY-keskuksessa koulutushankkeiden rahoituksen parissa. Kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia TEKSTI: Sanakammari Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi vaiheittain koko maassa. Tämän vuoden syksyllä sähköiset kokeet ovat saksan kielessä, filosofiassa ja maantieteissä. Kokonaan ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi keväällä 2019, jolloin matematiikka tulee viimeisenä mukaan. Uudistus tarkoittaa sitä, että syksyllä lukiotaipaleensa aloittavat opiskelijat kirjoittavat kokeet täysin sähköisesti. Kirjoituksissa on käytössä opiskelijan oma tietokone ja hänen tulee hallita tarvittavat ohjelmistot. Kouvolassa yhteydet hoituvat langallisen verkon välityksellä. Kouvolassa sähköisiin kirjoituksiin on valmistauduttu järjestelmän käyttöä opiskelemalla ja sitä harjoittelemalla. Keväällä varsinaisten kirjoitusten jälkeen huhtikuussa järjestetään pakollinen sähköinen harjoituskoe. 9
Luonteva osa uutta vanhalle kasarmialueelle Asuntomessujen kilpailuehdotukset tarjosivat toimivia ratkaisuja uudis-, korjaus- ja viherrakentamiseen. TEKSTI: Sanakammari Korialla vuonna 2019 pidettävien asuntomessujen juna on lähtenyt aikataulussaan liikkeelle. Palkintolautakunta on arvioinut viisi suppeaan ideakilpailuun osallistunutta ehdotusta ja valinnut niistä parhaat jatkosuunnittelun pohjaksi. - Parhaaksi arvioitiin Koriaa ehdotus, jossa uudet korttelit asettuvat luontevaksi osaksi aluetta, mutta jättävät tilaa kasarmialueen olemassa olevalle järjestykselle. Näin kuvailee voittaneen suunnitelman plussia projektipäällikkö Sanna Kauppi ja lisää, että jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa yksi kortteli hyödyntäen ehdotuksen Pioni aukiomaisen puistokadun ideaa sekä Talliojan puistoalueen ajatuksia. Uuden asuinalueen ja metsän taitekohdassa sijaitseva Tallioja on erittäin tärkeä osa vihersuunnittelua. - Pionissa Tallipuiston suunnitelma sekä Pioneerikentän käsittely olivat kilpailun parhaita. Tontit eivät rajoitu Talliojaan, vaan väliin on suunnitteilla kaistale viheraluetta ja kävelyraitti. MONEN ELEMENTIN YHDISTELMÄ Uudisrakentamisen suuntaviivat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Messujen alustavia teemoja ovat puu- ja tiilirakentaminen, Kymijoen, Talliojan ja viheralueiden hyödyntäminen, edulliset pientaloratkaisut ja edullinen asuminen sekä rakentamisen tutkimus- ja kehitysnäkökulma. - Kiitos Kouvolan yleisen hintatason, voimme todennäköisesti tarjota rakentajille asuntomessujen historian edullisimmat tontit. Korjausrakentamiseen liittyy muutama näkyvä kohde. Ideakilpailu tarjosi ruokalan ympäristön kehittämiseen hyvän kirjon vaihtoehtoja. Osassa ehdotuksista ruokala oli pyritty säilyttämään ravintola- ja palvelukäytössä, mutta kilpailun perusteella alueen uudisrakentaminen olisi uuden asuinalueen ja muodostuvan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Pioneerikoulun osalta ehdotukset olivat yksimielisesti asumisen kannalla. Miten hyvin rakennus siihen taipuu ja löytyykö halukkaita toimijoita, jää nähtäväksi. Yksi vaihtoehto on nykyisen kaltaisen pienyritystoiminnan jatkuminen. Yksityisomistuksessa olevaan Sakkolaan on suunnitteilla asuntoja ja se on mitä ilmeisimmin yksi messujen korjausrakentamiskohde. SUUNNITTELU RULLAA Tämän vuoden messujen valmistelutyö painottuu asemakaavaan, joka on tavoitteen mukaan lainvoimainen vuoden lopulla, jolloin tonttien markkinointi voi alkaa. Yhdyskuntatekninen suunnittelu on niin ikään tämän vuoden heiniä. Kaupunkilaisilla on työn edetessä mahdollisuus sanoa sanansa. - Asukasraati on jatkuvasti työssä mukana. Joulukuussa käsittelimme kilpailuehdotuksia ja helmi-maaliskuussa raati kutsutaan ottamaan kantaa asemakaavaluonnokseen. LISÄTIETOJA: www.kouvola.fi/asuntomessut 2016 2017 2018 2019 Asemakaavoitus Yhdyskuntatekniikan suunnittelu Tonttien markkinointi Yhdyskuntatekniikan rakentaminen Tonttihaku Rakentajavalinta Rakennusluvat TALON RAKENTAMINEN Yhdyskuntatekniikan rakentaminen Viimeistely Asuntomessut heinä-elokuussa Muutto 10
Uutta ilmettä ja katetta ydinkeskustaan TEKSTI: Sanakammari Kahdessa vaiheessa tehtävä kävelykatu Manskin remontti käynnistyy loppukesällä. Kaupungin satsaus ydinkeskustan kehittämiseen ja elävöittämiseen on kävelykatu Manskin ilmeen uudistaminen. Suunnitelmien teossa on siirrytty rakennussuunnitelmaan, joka valmistuu helmikuun aikana. Sen jälkeen on vuorossa kilpailuttaminen, sillä itse työn suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Kaavoituspäällikkö Hannu Tylli kertoo, että Manski remontoidaan kahdessa vaiheessa. Ensin on vuorossa Keskikadun ja Torikadun välinen osa, jonka on määrä valmistua tämän vuoden aikana. Toisessa vaiheessa tehdään Keskikadun ja Kouvolankadun välinen pätkä, joka ajoittuu vuoteen 2017. - Toisen vaiheen yhteydessä tehdään myös Manskin osittainen kattaminen, josta on päästy kustannusten jaon osalta sopimukseen kiinteistönomistajien kanssa. YHTEISTYÖSSÄ YRITTÄJIEN KANSSA Katutöiden tekeminen vilkkaimpaan kesäaikaan ei ole järkevä vaihtoehto. Niinpä vaiheen yksi alku on kaavailtu heti kesän päätapahtumien jälkeen elokuun lopulle. Rakennuttajapäällikkö Harri Keskisen mukaan haasteita riittää silti. - Aikataulu on erittäin tiukka ja työn häiriöiden minimointi liike-elämän keskellä vaatii on- nistuneita toimenpiteitä. Tätä varten on perusteilla hankeryhmä, jossa on yrittäjien, Ydinkeskusta ry:n, urakoitsijan ja kaupungin edustus. - Tavoitteena on saada kaikki tarvittava tieto yrittäjille riittävän ajoissa, jotta kaupankäynti sujuu mahdollisimman vähin häiriöin, Tylli tähdentää. Älykkäästi bussin kyytiin TEKSTI: Sanakammari KUVA: Sepeteus Linja-autojen liikkeet, pysäkit, reitit ja aikataulut näkyvät pian ajantasaisesti älylaitteilla. Aikataulu ja reitti ovat avainsanat, kun on kyse joukkoliikenteen käyttämisestä. Painetuista aikatauluista tiedon löytäminen on työlästä ja tieto voi olla myös vanhentunutta. Tuore Kouvolan joukkoliikennelogistikko Jaakko Löytynoja kertoo, että tähän mietitään nykyaikaista tietoteknistä ratkaisua. - Selvitämme alkuvuodesta, miten saamme linja-autoliikenteeseen liittyvät avaintiedot reaaliaikaisesti matkustajien käyttöön. Bussiliikenteeseen liittyvä data on suhteellisen helposti hyödynnettävissä. Tarvitaan vain toimiva sovellus, joka tarjoaa tiedon kaikkien saataville. - Missä bussi juuri sillä hetkellä liikkuu, onko se myöhässä ja milloin se on lähimmällä pysäkillä. Tarkka reaaliaikainen tieto palvelee matkustajaa ja minimoi odotusajan. TUTTUA TEKNOLOGIAA VR:llä on kaikki tieto junista reaaliaikaisesti käytettävissään, samoin on myös esimerkiksi Lappeenrannassa bussiliikenteen osalta. Kouvolassa on nyt kääritty hihat, jotta vuoden mittaan täälläkin olisi nykyaikainen palvelusovellus käytettävissä. - Mietimme huolella tarpeet ja järjestelmän vaatimukset sekä toteutamme ne fiksusti. Laitamme samalla koko joukkoliikenteeseen liittyvän tiedon uuteen uskoon niin, että kaikki tarvittava tieto on yksinkertaisesti ja helposti käytettävissä. Pian siis GPS signaali päivittää älypuhelimeen tai tablettiin tarkan tiedon bussien liikkeistä. Löytynoja kertoo, että pidemmällekin meneviä sovelluksia on Suomessa jo kehitteillä. - Sovelluksessa voi olla useampia tahoja mukana, kuten joukkoliikenne ja taksit. Matkustaja saa tiedon, millä kulkuvälineillä hän voi matkan suorittaa. Hinnan ja kiireellisyystason mukaan hän valitsee itselleen parhaiten sopivan yhdistelmän. www.kouvolanbussit.fi 11
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Kaavoituksella viihtyisää ja kestävää ympäristöä TEKSTI: Sanna Laukkanen Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Työkaluina käytetään maakunta-, yleis- ja asemakaavoja, joiden avulla määritellään mm. asuinalueiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittuminen sekä niiden väliset liikenneyhteydet. Kaavoituksella luodaan viihtyisää ja kestävää kaupunkiympäristöä meille kaikille kouvolalaisille. Siksi myös sinulla on oikeus osallistua työhön! Kuluvana vuonna Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelu edistää omalta osaltaan kaupungin kärkihankkeiden etenemistä. Niihin liittyviä asemakaavoja valmistellaan kaupungin ydinkeskustaan, Korian Pioneeripuiston tulevalle asuntomessualueelle sekä Kullasvaaran logistiikka-alueelle. Muita tärkeitä vuoden 2016 kaavahankkeita ovat Kymintehtaan alueen kehityskuvan suunnittelu ja sen pohjalta tehtävät asemakaavojen muutokset Kuusankoskella sekä Kymijoen rantojen kaavoittaminen välillä Koria-Myllykoski-Inkeroinen. Vuoden kuluessa käynnistyy myös asemakaavan muutos Myllykosken kirkon laajentamiseksi ja sen lähiympäristön kehittämiseksi. Muutokset tehdään alkuvuodesta käynnistyneen Kouvolan seurakuntayhtymän järjestämän ideakilpailun pohjalta. info MIKÄ KAAVOITUSKATSAUS? Kaavoituskatsaus on kerran vuodessa laadittava julkaisu, jossa esitellään Kouvolaa koskevia merkittäviä kaavoitushankkeita sekä muita maankäytön suunnittelun ajankohtaisia asioita. Katsaus antaa kuntalaisille mahdollisuuden seurata kaupunkisuunnittelun etenemistä sekä ottaa kantaa ja osallistua heitä koskeviin kaavoitushankkeisiin. Kaavoituskatsauksen lisäksi maankäytön suunnittelun yksikössä ylläpidetään tarkempaa kaavoitusohjelmaa, johon on luetteloitu kaikki tiedossa olevat kaavoituskohteet sekä niiden tavoitteelliset valmisteluvuodet. Vuoden aikana nousee usein esiin myös uusia kaavoitustarpeita, jotka eivät ole olleet tiedossa kaavoituskatsausta laadittaessa. Näiden kaavahankkeiden sekä muiden vaikutukseltaan vähäisten kaavojen vireilletulosta tiedotetaan erikseen. Paikallislehtien lisäksi ajankohtaista tietoa kaavahankkeista ja niihin liittyvistä vaikuttamisen mahdollisuuksista löytyy maankäytön suunnittelun uudistetuilta verkkosivuilta kohdasta ajankohtaiset suunnitelmat Vuoden 2016 kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma ovat luettavissa osoitteessa: www.kouvola.fi/kaavoituskatsaus sekä Tekniikka- ja ympäristötalossa (Valtakatu 33), kaupungintalon yhteispalvelupisteessä (Torikatu 10) sekä kirjastoissa. Se jaetaan myös tiedoksi Kouvolan naapurikuntiin, alueellisille viranomaisille sekä merkittävimmille toimijoille ja yhdistyksille. Maankäytön suunnittelun kärkihankkeet 2016 KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Ydinkeskustan osayleiskaavoitus käynnistettiin viime vuonna ja sen tarkoituksena on noudattaa vuonna 2013 valmistuneen Kouvolan keskustavisio 2030 suunnitelman periaatteita. Osayleiskaavan luonnos on tarkoitus julkaista keväällä 2016. Visiota toteutetaan myös kortteli kerrallaan tehtävien asemakaavan muutosten myötä. Tärkeimpiä keskustan kehittämiseen liittyviä asemakaavan muutoksia tehdään vuonna 2016 Matkakeskuksen, Keskustakortteleiden ja Brankkarin alueille. Kouvolan keskustakorttelit - ideasuunnitelman luonnos 27.1.2016 (Arkkitehtuuritoimisto B & M) ASUNTOMESSUT 2019 Kouvolan kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut järjestävät asuntomessut Korian Pioneeripuistossa kesällä 2019. Messualueelle on tulossa 30 erityyppistä omakotitaloa sekä rakennuspaikkoja muutamalle kerros- tai Ydinkeskustan kehittämishankkeissa hyödynnetään edellisten vuosien tapaan suunnittelukilpailuja parhaimpien toteutusvaihtoehtojen löytämiseksi. Viime vuosina suunnittelupöydällä olleita keskustan kehittämishankkeita on edennyt myös toteutukseen. Halkotorin alueen rakentuminen etenee ja syksyllä 2016 on tarkoitus käynnistää kävelykatu Manskin uudistaminen. Lue lisää www.kouvola.fi/ keskustankehittaminen. Brankkari - havainnekuva 2014 (Arkkitehtitoimisto Häkli Ky / työyhteenliittymä 4M) rivitalokohteelle. Alueella on myös uudiskäyttöön soveltuvia entisöimiskohteita. Pioneeripuiston osayleiskaava on saanut lainvoiman kesällä 2015. Messualueen asemakaavan muutos tulee vireille alkuvuodesta 2016. Lue lisää: www.kouvola.fi/asuntomessut ja www.kouvola.fi/pioneeripuisto 12
KAAVOITUSKATSAUS 2016 KULLASVAARAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS Tykkimäessä sijaitseva Kullasvaaran logistiikka- ja teollisuusalue on osa Kouvolan kaupungin rautatie- ja maantieterminaalin pitkän aikavälin kehittämishanketta (Kouvola Rail- Road-Terminal). Alueen maankäytöllinen kehittämisratkaisu selvitetään yleissuunnitelman avulla, joka perustuu oikeusvaikutteisen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan maankäyttöratkaisuihin ja laajemman alueen liikenneverkon suunnitelmiin. Alueen varsinainen asemakaavatyö käynnistetään vaiheittaisesti yleissuunnitelman jälkeen vuoden 2016 aikana. Lue lisää: www.kouvola.fi/kullasvaara Näin kaavoitus etenee! Osallistua voi useassa vaiheessa. Mielipiteet OAS:sta Kaavoitus alkaa eli tulee vireille Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ALOITUS Osallistuminen sallittua! Maankäyttöä suunnitellaan niin, että osallisilla ja muilla alueesta kiinnostuneilla on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua suunnitteluun. Sen lisäksi, että osallisilta toivotaan saatavan arvokasta tietoa ja näkökulmia suunnitelmiin ja elinympäristöstä siten parempi, velvoittaa osallistumiseen myös maankäyttö- ja rakennuslaki asetuksineen. Jokaiselle kaavahankkeelle laaditaan oma osallistumis- ja arviointisuunnitelmansa (OAS), jossa kuvataan kaavoituksen tavoitteiden, lähtökohtien ja valmisteluprosessin lisäksi, miten valmisteluun voi osallistua ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Suunnitelmassa myös kerrotaan, miten kaavatyön edistymisestä tiedotetaan. Tutustu kaavoituksen etenemiseen ja tiedät, missä vaiheessa sinua kiinnostava kaavoitushanke on menossa ja miten siihen voi vaikuttaa. Ajankohtaiset tiedot vireillä olevista suunnitelmista löydät nopeimmin kaavoituksen verkkosivuilta. VALMISTELU Laaditaan selvityksiä, luonnoksia sekä tehdään arvioita niiden vaikutuksista Lopputuloksena syntyy kaavaluonnos Luonnos laitetaan nähtäville kommentoitavaksi. Tätä kutsutaan valmisteluvaiheen kuulemiseksi. Mielipiteet kaavaluonnoksesta Kaavaluonnosta työstetään eteenpäin valmisteluvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot huomioiden Lopputuloksena syntyy kaavaehdotus Ehdotus esitellään tekniselle lautakunnalle, jonka päätöksellä se laitetaan julkisesti nähtäville EHDOTUS Kaavoitukseen voi ja saa osallistua! Osallistumistapoja on monia riippuen kaavoituksen vaiheesta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa osallistut, sitä paremmin voit vaikuttaa suunnittelun lopputulokseen. Lue lisää: www.kouvola. fi/osallistuminen Ajantasaiset kaavat karttapalvelussa! Kouvolan ajantasaisiin asema- ja yleiskaavoihin on mahdollista tutustua kaupungin karttapalvelun kautta. Tähän mennessä asemakaavoista on muokattu paikkatietomuotoon noin neljä viidestä kaupungin asemakaavoitetusta alueesta. Kuusankosken, Elimäen ja Anjalankosken alueilla asemakaavojen ajantasaistaminen on vielä osittain kesken. Lue lisää: www.kouvola.fi/karttapalvelu Muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta HYVÄKSYMINEN Merkittävät kaavat ja kaavamuutokset hyväksyy kaupunginvaltuusto ja vähäiset kaavamuutokset tekninen lautakunta Valitusmahdollisuus päätöksestä info ME PALVELEMME! Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät asiat (asema- ja yleiskaavoitus): Maankäytön suunnittelu Valtakatu 33, 45700 Kuusankoski www.kouvola.fi/kaavoitus Kaava tulee voimaan 1,5 2 kk hyväksymisestä, mikäli siitä ei valiteta VOIMAANTULO 13
KAAVOITUSKATSAUS 2016 YLEISKAAVAKOHTEET vuonna 2016 Y1 Kouvolan ydinkeskustan osayleiskaava Y2 Niskala-Tervaskangas osayleiskaava Y3 Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria-Myllykoski-Inkeroinen Y4 Miehonkankaan osayleiskaava Y5 Verlan osayleiskaava Y6 Utin lentokentän ympäristön kaavarunko Y8 Jaalan rantayleiskaavojen muutokset Y8 Jaala Y5 Tarkemmat kuvaukset sivujen 14 15 kohteista: www.kouvola.fi/ ajankohtaistakaavoituksessa Voikkaa Valkeala Kuusankoski Y2 Y6 Y4 Y1 Keskusta Utti Kaipiainen Koria Y3 Myllykoski Sippola Elimäki Anjala Inkeroinen 14
KAAVOITUSKATSAUS 2016 ASEMAKAAVAKOHTEET vuonna 2016 A10 A11 Niinistö A17 Kuusankoski A13 A12 Kymintehdas Lehtomäki Keskusta A6 Tykkimäki A9 A7 A3 A2 A5 A4 Tornionmäki Kaunisnurmi A19 A20 A1 Sarkola A8 Koria Elimäki A18 A15 Myllykoski A14 A1 Matkakeskus (kaava nro 01/010) A2 Lasipalatsi (kaava nro 01/011) A3 Keskustakorttelit (kaava nro 01/012) A4 Brankkarin alue (kaava nro 01/018) A5 Ratatekninen oppimiskeskus (kaava nro 01/021) A6 Kouvolan lyseo (kaava nro 01/022) A7 Sakaristonmäki (kaava nro 02/006) A8 Tikankatu(kaava nro 03/003) A9 Kullasvaaran alue (kaava nro 10/004) A10 Itä-Naukio (kaava nro 21/005) A11 Lintuvuorentie (kaava nro 21/012) A12 Heinharju (kaava nro 21/018) A13 Kymintehdas (kaava nro 23/018) A14 Myllykosken tehtaiden asuinalueet (kaava nro 31/003) A15 Myllykosken kirkko ja ympäristö (kaava nro 31/004) A16 Stora Enson asuinalueet (kaava nro 33/004) A17 Nurmiranta (kaava nro 42/002 A18 Peippolanpelto(kaava nro 51/001) A19 Pioneeripuisto (kaava nro 52/003) A20 Hankkijan alue(kaava nro 52/002) A16 Inkeroinen 15
Terveystarkastus ja valmennusohjelmia netissä Kouvola tarjoaa asukkailleen uuden sähköisen palvelun oman hyvinvointinsa lisäämiseen. Maaliskuussa otetaan käyttöön Duodecimin tuottama sähköinen Omahoito-palvelu, joka koostuu terveystarkastuksesta, -valmennuksista sekä eomahoitokirjastosta. TEKSTI: Tarja Hurtta Influenssarokotetta riittää kaikille Influenssaa ehkäisevän tiedottamisen ja toimenpiteiden kanssa pitää olla ajoissa liikkeellä. TEKSTI: Sanakammari Äkillisesti yli 38 asteen nouseva kuume, sekä nielun ja kurkun kipu, joka painuu nopeasti alas kohti keuhkoja. Siinä ovat tyypilliset oireet kausi-influenssalle, joka iskee vuosittain epidemian lailla joulu- ja huhtikuun välisenä aikana. Hygieniakoordinaattori Jaana Palosara on tyytyväinen kouvolalaisten intoon ottaa influenssarokotuksia. -Noin 20.000 kaupunkilaista on jo saanut rokotteen, se on hyvä määrä. Rokotuksia jatkamme edelleen vastaanotoilla ajanvarauksella. Laboratoriotutkimuksin varmistettuja tapauksia on parisenkymmentä, influenssaoireisia tautitapauksia on huomattavasti enemmän. Varmistetuista tautitapauksista suurin osa on nuoria ja työikäisiä, joukossa on vain muutama ikäihminen. Tauti on ärhäkkä, joka vie henkilön todella huonoon kuntoon. Yleiskunto laskee ja pahimmissa tapauksissa on hakeuduttava sairaalahoitoon. Pienet lapset ja yli 65-vuotiaat kuuluvat muutamien muiden ryhmien lailla riskiryhmään, joiden terveydelle influenssasta on oleellista uhkaa. He sekä heidän lähipiiriinsä saavat rokotteen maksutta. -Rokote on paras keino suojautua influenssalta. Kaupungin tehtävä on taata sen helppo saatavuus jokaiselle. Käytännössä jokainen, joka haluaa rokotteen, on saanut sen. PITKÄAIKAINEN PROSESSI Kunkin talvikauden influenssaan varautuminen alkaa jo keväällä. Maailman terveysjärjestö WHO antaa määräykset, mitä rokotteeseen milloinkin laitetaan, sillä influenssaa aiheuttavat A- ja B-tyypin virukset muuntuvat jatkuvasti. Kouvolaan tilataan rokotetta moninaisten laskelmien perusteella yhteistyössä Kymenlaakson sairaala-apteekin ja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Itse rokotus tapahtuu isolla volyymillä useiden julkisten ja yksityisten palvelukanavien kautta ja rokotetta tulee olla riittävästi tarjolla. Palosaran mukaan tässä on onnistuttu hyvin, niin myös itse rokotustoimenpiteessä. -Ajoissa käynnistyvä, montaa kautta tuleva oikea tiedotus on avainasemassa tiedotettaessa väestöä rokotuksista. Henkilökuntamme vahvistettuna opiskelijoilla ansaitsee ison kiitoksen tiukkatahtisesta rokotustyöstä. www.kouvola.fi/influenssa Kuntalainen voi tehdä omatoimisesti sähköisen terveystarkastuksen internetissä ja syöttää omaa terveydentilaa koskevia arvoja ohjelmaan. Ohjelman kautta saa palautetta omasta terveydentilastaan ja elinajan odotteesta. Tarpeen mukaan käyttäjää ohjataan ottamaan yhteyttää kaupungin palveluihin tai osallistumaan valmennusohjelmiin, joita on mm. painonhallinnasta, liikkumisesta, päihteiden käytön hallinnasta tai vaikkapa tupakoinnin lopettamisesta. Valmennuksessa kirjataan viikoittain seurantatietoja, joiden perusteella sähköinen valmentaja antaa palautetta edistymisestä. TUTKITTUA TIETOA TUEKSI Omahoito-palvelu ja arviot terveydentilasta perustuvat vankkaan tutkimustietoon, jota on kerätty seuraamalla kymmenien tuhansien suomalaisten terveydentilaa. Duodecimin eomahoitokirjastoon kokoaman aineiston tarkoituksena on tarjota pitkäaikaissairaiden hoidon tueksi syventävää tietoa ja parantaa potilaiden valmiuksia omahoitoon. Omahoito-palvelu otetaan käyttöön maaliskuussa ja siihen pääsee kaupungin nettisivujen kautta kouvola.fi/omahoito KUVA: Johannes Wiehn 16
Tule mukaan asukastoimintaan Asukastoiminta on käynnistynyt Kouvolan eri kaupunginosissa vaihtelevan vilkkaasti. Pisimmälle on päästy Inkeroinen Anjala Sippola - alueella, missä esimerkiksi Sihvakan uimapaikan kehittäminen on poikinut konkreettisia toimia. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät AsukasAreenat ovat kuntalaisille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman asuinalueensa viihtyvyyteen ja palveluihin. Alue- Sorvit ovat puolestaan työryhmiä, jotka työstävät alueen asioita eteenpäin. Kevään AsukasAreenoissa on toiveena saada erityisesti Valkealan ja Kaipiaisten väki liikkeelle. Näillä alueilla AlueSorvi työryhmä on vielä perustamatta. Korialla lisämielenkiintoa tuo puolestaan asuntomessuasioiden käsittely. ASUKASAREENAT KEVÄÄLLÄ 2016 Kaikki tilaisuudet alkavat klo 18. TI 16.2. Jaalan palvelukeskus, Kukkomäentie 8 A TI 16.2. Tuohikotin VPK-talon kahvio, Vapaudentie 3, Tuohikotti TO 18.2. Elimäen Kartanokoulu, Vanhamaantie 26, Elimäki TI 23.2. Voikkaan olohuone, Voikkaantie 2, Voikkaa KE 24.2. Kahvila Mari s Coffee, Elimäentie 54, Anjala TO 25.2. Korian koulu, Alakouluntie 16, Koria TI 8.3. Valkealan lukio, Lukionkaari 8, Valkeala KE 9.3. Ummeljoen koulu, Kansakouluntie 6, Ummeljoki TI 15.3. Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11, Kouvola KE 16.3. Kaipiaisten koulu, Kujastentie 1, Kaipiainen Asiakasraadissa pääsee vaikuttamaan Asiakasraadissa asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua palvelujen kehittämiseen. Raatilaiset voivat tuoda esille uusia ideoita ja ottaa kantaa kaupungin ehdotuksiin palvelujen kehittämisestä. Lasten ja nuorten asiakasraati on kokoontunut vuoden 2015 aikana kolme kertaa. Ensimmäisessä raadissa suunniteltiin raadin toimintaa ja sovittiin käytänteistä. Raadin muita teemoja ovat olleet lasten ja nuorten palveluketjun talousarvion 2016 painopisteet, varhaiskasvatuksen muutokset ja nuorten asiat. Raatilaiset ovat päässeet tutustumaan Mansikka-ahon uuteen kouluun, Marjaahon uuteen päiväkotiin sekä Kouvolan Ohjaamoon. Seuraava asiakasraati järjestetään keskiviikkona 6.4.2016 klo 17.15 alkaen. Toiveita raadin järjestämispaikasta ja teemoista voi lähettää s-postiosoitteeseen katja.bergbacka@kouvola.fi tai suljettuun Facebook ryhmään LanuRaati. Asiakasraadin jäseneksi voi ilmoittautua Katja Bergbackalle. Tervetuloa mukaan! Vuoden 2016 yleishyödyllisille järjestöille ja yhteisöille myönnettävät avustukset haettavana Kulttuuriavustukset Toiminta-avustukset 29.2.2016 mennessä ja kohdeavustukset haussa koko vuoden, kuitenkin 30.11.2016 mennessä. Liikunta-avustukset Toiminta-avustukset 29.2.2016 mennessä ja tilavuokra-avustukset/ kevät 31.3.2016 mennessä. Maaseutuavustukset Kylätoiminta-avustukset 29.2.2016 mennessä, kylien kohdeavustukset haussa koko vuoden Nuorisoavustukset Toiminta-avustukset 31.3.2016 mennessä ja kohdeavustukset haussa koko vuoden. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-avustukset 29.2.2016 mennessä. Avustukset vammaisten lasten ja nuorten virkistystoimintaan Kohdeavustukset 29.2.2016 mennessä. Muut avustukset Kaupunginhallituksen avustukset 29.2.2016 mennessä. Hakulomakkeet ja jakoperusteet ovat tulostettavissa www.kouvola.fi/avustukset. Hakuohjeet ilmenevät avustusten jakoperusteista. Hakemusten tulee olla perillä määräaikana viimeistään klo 15.00 mennessä hakulomakkeesta ilmenevässä osoitteessa. LISÄTIETOJA:ÄTIETOJA: Kulttuuriavustukset, yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032. Liikunta-avustukset, yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032. Maaseutuavustukset, toimistosihteeri Aila Heikkinen, puh. 020 615 4504 tai maaseutupalvelujen päällikkö Minna Anttila, puh. 020 615 7826. Nuorisoavustukset, palveluvastaava Tuula Soininkallio, puh. 020 615 7858 tai nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo, puh. 020 615 8636. Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset, yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032. Avustukset vammaisten lasten ja nuorten virkistystoimintaan, hallintopalvelupäällikkö Kristiina Sihvonen, puh. 020 615 8633. Muut avustukset, hallintosihteeri Virpi Aalto, puh. 020 615 4003 tai hallintosihteeri Arja Mikkola-Lehtinen, puh. 020 615 4801. 17
Osallistavaa taidetta ikäihmisille Kulttuurialan osaajien työpanos antaa paljon oppia myös opiskelijoille. TEKSTI: Sanakammari KUVA: Sepeteus Teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Niemi ottaa ikäihmisten ryhmän lämpimästi vastaan ja aluksi taputellaan lumet pois kehosta. Erilaisia tunteita ilmaistaan sanomalla oma etunimi eri sävyin ja äänenpainoin. Katseiden kohtaamisen jälkeen toiminnallisuus lisääntyy. - Nyt toteutamme ryhmänä ääniä ja tekemistä eri kodinkoneilla. Pian moottorisaha pauhaa, imuri hurisee ja vatkain vaahdotta kakkutaikinaa, onhan Joulu ovella. Siitä kertoo myös yhden ryhmän ajelema rekiretki. Syksyllä geronomian opinnot aloittaneet Riina Tuuri ja Heini Pekkola seuraavat Niemen ja ryhmän toimintaa innostuneina. Heitä miellyttää osallistujien aito innokkuus ja aktiivisuus. - Heitä ei tosiaankaan tarvitse houkutella mukaan. Ryhmässä on jo askarreltu ja näytelty, toiveissa on vielä valokuvausta ja maalausta. Pekkola ja Tuuri osallistuvat myös ryhmän toimintaan, alkuajan he valmistelevat tauolla juotavia torttukahveja. Heille mukana olo on opiskeluun liittyvä projektityötä ja tuo opintopisteitä. NUORISOTYÖLLISYYDEN EDISTÄMISTÄ Kouvolan ryhmä on yksi Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista - hankkeen kokeiluista Kaakkois-Suomessa, jossa tarjotaan luovaa toimintaa ikäihmisille. Kouvolassa luovia ryhmiä on Kasarminmäellä, Ummeljoella, Huhdasjärvellä ja keskustassa. Hanketta toteuttavat Kymenlaakson ja Saimaan ammattikorkeakoulut, sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja hallinnoi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. - Hankkeen tavoitteena on edistää alle 30-vuotiaiden kulttuurialan osaajien työllisyyttä sekä lisätä luovan toiminnan mahdollisuuksia ikäihmisille, projektipäällikkö Marjukka Heikkilä Socomilta kertoo. Seuraa hanketta: Facebook.com/palettikaksi Muuttajan paketin v. 2015 hakeneiden 637 talouden kesken arvotun tablettitietokoneen voitti Miettisen perhe. Kuvassa Anni Miettinen ja pikku-miettiset Urho ja Hertta. Isä Topi oli kuvanottohetkellä töissä. Muuttajia muistetaan Kouvolan kaupunki on aiempien vuosien tapaan jakanut kaupungin infoa sisältäviä muuttajan paketteja. Vuoden 2015 aikana paketin nouti n. 35 % muuttajatalouksista, joita oli n. 1800. TEKSTI ja KUVA: Eeva Forsman Paketin on voinut noutaa kotiin postitettavaa Tervetuloa Kouvolaan -postikorttia vastaan Jaalan, Korian, Kuusankosken, Myllykosken, Valkealan ja Haanojan kirjastosta sekä pääkirjastosta. Muuttajapaketteja jaetaan myös vuonna 2016. TYÖ TOI MIETTISEN PERHEEN KOUVOLAAN Topi ja Anni Miettinen asuvat Valkealassa kahden lapsensa kanssa. He aloittivat kesäkuussa työt K-kauppiaina Myllykoskella. Uusi koti löytyi onneksi helposti nopeasta muuttoaikataulusta huolimatta ja parinkymmenen minuutin työmatkakin sujuu jouhevasti, kertoo Anni. Urho (3 v.) ja Hertta (1 v.) saivat pian hyvän perhepäivähoitopaikan läheltä vanhempien työpaikkaa. Miettiset ovat tyytyväisiä työhönsä, asumiseensa ja lasten hoitojärjestelyihin. Anni tekee tällä hetkellä neljäpäiväistä työviikkoa, joten ihan joka aamu ei tarvitse lähteä. Topi on kotoisin Kuopiosta ja Anni Oulusta. He tapasivat Vaasassa ja päätyivät Kouvolaan mm. Helsingin ja Hämeenlinnan kautta. Kouvolan seutu ei ole heille ennestään tuttu. Kouvolalaisia he pitävät ehkä hieman yllätyksellisesti iloisina ja avoimina. Ehkä pitää tulla kauempaa, jotta näkee paremmin. Kauppiaan työ on intensiivistä ja kaksi pientä lasta pitävät huolen, ettei työn ulkopuolellakaan tule vapaa-ajan ongelmia. Miettiset pitävät liikunnasta luonnossa ja Valkealassa on hienot mahdollisuudet siihen. Perhe käyttää ahkerasti myös Valkeala-talon uimahallin palveluja. Kulttuuririennot ovat lasten myötä jääneet vähemmälle, mutta niiden aika tulee taas, kun lapset hieman kasvavat. Miettiset ovat kyllä hyvin tietoisia Kouvolan kulttuuripalveluista ja sen lukuisista mahdollisuuksista. Terveyspalvelujen osalta Anni ja Topi ovat kaivanneet Kouvolassa yksityistä lastenlääkäriä, jota täältä ei ole löytynyt. Julkisen puolen terveyspalvelut tuntuvat hoituvan suhteellisen hyvin. Viihdymme Kouvolassa hyvin. Tulevaisuudesta ei voi tietää, mutta elämää pitääkin elää tässä hetkessä, summaa Anni Miettisen perheen elämäntilanteen. Etäisyydetkin Kouvolasta ovat kohdillaan; Kuopioon mummolaan on täältä lyhyempi matka kuin edellisestä asuinpaikasta. 18
Näin kauniina päivänä ei voi tapahtua mitään pahaa Samuli Heimosen maalauksia Kouvolan taidemuseo Poikilossa 28.1. 24.4.2016 TEKSTI: Mari Lehtosalo Kevään ajan Kouvolan taidemuseo Poikilon seinät peittyvät taiteilija Samuli Heimosen intensiivistä väriä hehkuvista maalauksista. Valkoisen ja mustanharmaan sävyistä aikaisemmin tunnettu taiteilija yllättää uudenlaisella otteella. Pistemäisellä tekniikalla toteutetut värikkäät maisemat ovat kuin fantasiaa tai palanen paratiisia, mutta katsojalle saattaa jäädä aavistus, että täydellisyyden pinnan alla on jotain muutakin. Luonto ja siihen liittyvät teemat, filosofia, maisemat ja eläimet sekä ihminen osana tuota kokemusmaailmaa, ovat taiteilijan työn keskiössä. Heimosen muotokuvamaisesti hahmottuvissa susissa on jotain hyvin inhimillistä. Silti susi on eläimistä juuri se, joka nostaa suuret tunteet valloilleen. Sen kautta voi tarkastella niitä mielikuvia, joita ihmiset liittävät susiin. Kyse ei ole ainoastaan eläimestä, vaan ihmisten peloista, oikeuksista ja halusta kontrolloida. Kenties suden olemukseen kiteytyy osa luonnon suuresta tuntemattomuudesta, jonka edessä ihminen tuntee olevansa voimaton. Samuli Heimonen on vuonna 1975 Saarijärvellä syntynyt kuvataiteilija ja taidemaalari. Hän valmistui taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteiden maisteriohjelmasta vuonna 2002. Kuvataideopinnot hän aloitti kuitenkin jo lukioaikana Saarijärven kansalaisopiston kuvataidekursseilla sekä Oriveden Opiston kuvataidelinjalla 1994 95. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2000. Samuli Heimonen on palkittu Tapperien Taideseuran mitalilla 2003 ja Vuoden nuori taiteilija palkinnolla 2008. Taiteilija asuu nykyisin Jyväskylässä. POIKILO-MUSEOT OVAT AVOINNA: ti-pe 11.00 18.00 la, su 12.00 17.00 maanantaisin suljettu Samuli Heimonen, Kuningatar, 2015, yksityisomistus Kuva: Samuli Heimonen Samuli Heimonen, Näin kauniina päivänä ei voi tapahtua mitään pahaa, 2015 Kuva: Samuli Heimonen Elinvoimaa palvelumuotoilusta Kyamkin kulttuurialojen opiskelijat siirtyvät nopeasti alueen yritysten kanssa yhteistyöhön. TEKSTI: Sanakammari KUVA: Aki Loponen Kouvolassa voi opiskella maailmalla viriävien viimeisten tyylisuuntien mukaisesti, kun opiskelee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) kulttuurialojen opintosuunnilla. Koulutusjohtaja Petteri Ikosen mukaan opiskelijat siirtyvät heti perusopintojen jälkeen yrityselämän pariin. - Lähdemme tekemään sitä, mitä alueen asukkaat tarvitsevat, kuten palveluja ja viihtyvyyttä. Teemme personoitua asiakas- ja yrityslähtöistä suunnittelua, missä hyödynnämme kaikkia oppimis- ja osaamisalueitamme. Kyse on palvelumuotoilusta ja Ikonen heittää muutaman todellisen esimerkin yhteistyöstä. - Olemme miettineet elokuvateatterin sisustusta ja palvelua. Restaurointiopiskelijam- me toimivat museoissa ja Verlassa. Kaupungin kanssa teemme yhteistyötä monella sektorilla. Kampuksen alueella Kasarminmäellä opiskelijat ovat järjestäneet suunnittelusessioita, missä on pohdittu alueen kehittämistä asukkaiden ja yritysten vinkkelistä. Pienyrittäjyys, osuuskunnat ja start up yritykset ovat niin ikään arkipäivää opintojen yhteydessä. LÄHELLÄ KÄYTÄNNÖN ELÄMÄÄ Kyamk tuo Ikosen mielestä oman vastapainonsa Kouvolan seudun muuttotappiotilanteeseen ja elinvoimaisuuden kehittämiseen. - Kouvolaan tulee vuosittain satoja opiskelijoita muualta. He tuovat tullessaan aivan uuden näkökulman asioihin. Koko toimintamme elämän sykkeessä tukee seudun elinvoimaisuutta. Kyamk on yksi Suomen kahdeksasta kulttuurialoja kouluttavasta korkeakoulusta. Kyamkin opintosuuntia ovat graafinen muotoilu, muoti ja puvustus, sisustusarkkitehtuuri, kalustesuunnittelu, tuote- ja palvelumuotoilu sekä restaurointi. Opiskelu painottuu kulttuurihistoriaan ja teoriaan sekä lähellä käytännön tekemistä olevaan oppimisympäristöön ympäröivässä yhteiskunnassa. Kasarminmäen kampuksella on yhteensä 1.700 opiskelijaa, 1.000 liiketaloudessa ja 700 kulttuurialoilla. Noin 50 prosenttia opiskelijoista tulee Kymenlaakson ulkopuolelta. 19
Ihmisläheistä työtä monella osaamisalueella Teknologia ja sähköiset palvelut näkyvät kaupungin työtehtävissä. Hoiva, opetus ja varhaiskasvatus työllistävät. Kesätyö on avain nuorelle kokea kuntatyö. TEKSTI: Sanakammari Kuten oheisessa taulukossa olevat yleisimmät ammattinimikkeet kertovat, hoitajat ja opettajat kattavat ison osan Kouvolan kaupungin tarjoamasta lähes 6.000 työtehtävästä. Myös tulevaisuudessa tarvitaan hoitoalan ammattilaisia, tapahtuu sote asiassa sitten mitä tahansa. Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu korostaa kuntatyön keskeistä merkitystä kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Hän kuvailee tämän päivän kuntatehtäviä hyvinkin haastaviksi. Harva sektori tarjoaa yhtä monipuolisesti erilaisia työmahdollisuuksia kuin kunta-ala. - Tarvitsemme usean eri alan osaajia. Teknologia ja digitaaliset palvelut valtaavat alaa, toimenkuvat muuttuvat ja asiantuntijatyö korostuu jatkossa. Karhun mukaan mielikuva kaupungista työnantajana on muuttunut. Kaupunki kehittää yritysten lailla aktiivisesti palvelujaan, mikä luo tarvetta hyvin koulutetulle osaavalle työvoimalle. MYÖNTEISTÄ KEHITYSTÄ Kaupungin henkilöstömäärä on kehittynyt haluttuun suuntaan. Vuoden 2015 lopulla henkilöstön määrä alitti 6.000 rajan, vähennystä vuoden 2013 alun tilanteeseen on yli 600 henkilöä. Karhu kertoo, että työ on edennyt suunnitellusti. - Olemme käyttäneet pääosin pehmeitä keinoja, kuten eläkepoistumaa. Myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Nämä muutokset ovat parantaneet toiminnan tuottavuutta ja kaupungin taloutta. Uusille tekijöille on silti tarvetta. Yksi kätevä tapa on ilmoittautua Kuntarekryn kautta sijaiseksi, joita haetaan ja tarvitaan jatkuvasti. Halukkaille on non stop -haastattelutilaisuuksia vuoden mittaan. Tilaisuuksia järjestetään kaupungintalon ATK-luokassa kevään aikana seuraavasti: ma 29.2. klo 14 15.30, ke 23.3. klo 14 15.30 ja to 28.4. klo 14 15.30. Tutustu kaupungin avoimiin työpaikkoihin www.kouvola.fi/rekry. info YLEISIMMÄT TEHTÄVÄNIMIKKEET 30.11.2015 Nimike nimilkm Lähihoitaja 906 Sairaanhoitaja 528 Lastenhoitaja 287 Perusopetuksen luokanopettaja 276 Koulunkäynninohjaaja 264 Lastentarhanopettaja 243 Siivooja 209 Perusopetuksen lehtori 191 Ohjaaja 139 Maatalouslomittaja 125 NUORTEN KOKEMUKSIA KESÄDUUNISSA Nuorten on Karhun mielestä helppo samaistua kaupungin arvomaailmaan, onhan työ ihmisläheistä. Tulevana kesänä Kouvolan kaupunki tarjoaa jälleen 285 nuorelle mahdollisuuden tehdä yhden kuukauden mittainen työrupeama kaupungin palveluksessa. Henkilöstösuunnittelupäällikkö Suvi Lantta kertoo, että kesätyöpaikkojen hakuaika on 19.2. 13.3.2016. - Kaupungin kesätyöpaikat on tarkoitettu vuonna 1996 2000 syntyneille kouvolalaisille nuorille. Kesätyöpaikoista 65 jaetaan sosiaalisin perustein ja loput arvotaan. Työpaikat ovat lähinnä viher- ja puistopuolen töitä sekä päiväkotien, hoiva-asumisen ja puhtauspalvelujen tehtäviä. Karhu muistuttaa, että opiskelijoille on lisäksi tarjolla oman alan kesätyötä esimerkiksi hoitoalalla. Kouvolalaisille nuorille ja työnantajille Lantta antaa vinkin siitä, että 300 euron kesätyöseteleitä on jälleen tarjolla 60. Kesätyöseteliä voivat hakea 15 17 -vuotiaat nuoret, jotka ovat sopineet työpaikasta kouvolalaisessa yrityksessä. 20 Emilia Hämäläinen oli viime kesänä töissä Valkealan kirjastossa. Tieto töistä ja itse työ yllättivät hänet positiivisesti. KOULULAISTEN KESÄTYÖPAIKAT 2016 Hakuaika: 19.2. 13.3.2016. Valituille ilmoitetaan päätöksestä maaliskuun loppuun mennessä. info Kesätyösetelit 15 17-vuotiaille nuorille. Hakuaika alkaa 14.3.2016. Paikkoja haetaan osoitteessa www.kouvola.fi/rekry. Lisätietoja antaa työvoimasuunnittelija Juha Mäkelä, puh. 02061 57149, juha.makela@kouvola.fi.