Tuomas Välimäki Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka finanssikriisissä Helsingin yliopisto 4.11.2015 4.11.2015
Sisältö EKP:n rahapolitiikan strategia EKP:n rahapolitiikan toimeenpano EKP:n rahapolitiikka finanssikriisissä
Euroopan keskuspankkijärjestelmä Euroopan keskuspankki (EKP) yhteinen rahapolitiikka alkoi 1999 euromääräiset setelit ja kolikot käyttöön 2002 Eurojärjestelmä rahaliittoon kuuluvien maiden keskuspankit ja EKP päättävä elin on EKP:n neuvosto (EMU-maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunnan jäsenet) Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) kaikkien EU-maiden keskuspankit ja EKP päätökset eivät liity rahapolitiikkaan 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Rahapolitiikan strategia
EKP:n rahapolitiikan strategia Ensisijainen tavoite: hintavakauden säilyttäminen Hintavakauden määritelmä: vuotuinen YKHI -inflaatio keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosenttia, mutta lähellä sitä EKP:n toissijainen tehtävä on: tukea yleistä talouspolitiikkaa, kunhan hintavakauden tavoitteen saavuttaminen ei vaarannu 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Miksi hintavakaus? Inflaatio heikentää hintainformaation laatua Inflaatio on hiekkaa talouden rattaissa, Milton Friedman inflaatio johtaa tulojen ja varallisuuden sattumanvaraiseen uudelleenjakoon, inflaatioepävarmuus näkyy riskilisänä koroissa ja kustannuksissa, inflaatioerot synnyttävät häiriöitä raha- ja valuuttamarkkinoille, kuitenkin matala inflaatio helpottaa sopeutumista hintajäykkyyksiin Inflaatio voitelee talouden rattaita, James Tobin
Mitä on hintavakaus? Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksenteossaan (Alan Greenspan)
Miksi kaksi? Inflaation vaihtelu kasvavat inflaation tason mukana Hintavakauden määritelmässä huomioidaan mahdollinen mittausharha, Hintavakaustavoite jättää marginaalin myös deflaatiota vastaan deflaatio saattaa jäädä pitkäkestoiseksi (vrt. Japani), Rahapolitiikan nollakorkorajoite rahapolitiikan liikkumavara on rajallinen nimelliskorkojen laskiessa lähelle nollaa (tarve epätavanomaisille rahapolitiikkavälineille)
Suomen inflaatiohistoria (1860-1996) Elinkustannusindeksin vuosimuutos 50 40 30 % I MS:aa seurannut setelirahoitus II MS:n jälkeinen inflaatio 20 1970-luvun öljysokit 10 Metallirahakanta 0-10 1930-luvun lama 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
EKP:n inflaatiohistoria (sama skaala) % 50 40 30 20 10 0-10 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Eurostat 4.11.2015 Tuomas Välimäki
EKP:n inflaatiohistoria zoomattuna 5 4 3 2 1 0-1 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Hintatason kehitys EKP:n aikana 125 120 115 110 YKHI-inflaatio 105 100 2%:in inflaatioura 95 90 85 80 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Rahapolitiikan uskottavuus Uskottavuus on rahapolitiikan onnistumisen edellytys vaikutus odotusten kautta Þ alhaiset inflaatio-odotukset Þ taloudenpitäjien toimet Þ keskuspankki toteuttaa alhaisen inflaation Politiikassa onnistuminen vaatii, että muu yhteiskunta on valmis jakamaan hintavakaustavoitteen (huom. Sargent-Wallace)
Rahapolitiikan välittyminen Korkokanava vaikutus investointeihin ja kulutukseen Luottokanava vaikutus pankkien luotonantopolitiikkaan ja luoton kysyntään Valuuttakurssikanava korkoerot vaikuttavat valuuttakurssiin ja sitä kautta mm. vientiin ja tuontiin Omaisuushintakanava vaikutus mm. asuntohintoihin ja sitä kautta kysyntään Tasekanava pankkien, sijoittajien ja yritysten taseissa tapahtuu muutoksia, mikä johtaa sijoitusten uudelleen allokointiin
Rahapolitiikan toimeenpanokehikko
Ohjaus- ja markkinakorot Rahapolitiikan keskeisin väline (normaalioloissa) on korko Markkinakorot muodostuvat odotusten perusteella lyhyet korot: odotukset rahapolitiikasta pitkät korot: inflaatio- ja kasvuodotukset (+riskilisä) 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineet: 1. Vähimmäisvarantojärjestelmä 2. Maksuvalmiusjärjestelmä 3. Markkinaoperaatiot 4. Epätavanomaiset rahapolitiikkatoimet
Vähimmäisvarantojärjestelmä Varantovelvoite: pankit pitävät osan veloistaan keskuspankeissa vähimmäisvarantotalletuksina Tavoitteet: i) kasvatetaan keskuspankkireservien rakenteellista kysyntää, ja ii) varantojen pidon keskiarvoistuksella vakautetaan lyhimpiä markkinakorkoja
Markkinaoperaatiot: 1. Perusrahoitusoperaatiot: Viikoittaiset politiikkaoperaatiot, joilla signaloidaan rahapolitiikan viritys 2. Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot mahdollisuuden pidempään keskuspankkirahan hankintaan ja täyttää rakenteellista likviditeettivajetta 3. hienosäätöoperaatiot: voidaan kiristää tai keventää likviditeettiä 4. finanssi- ja velkariisien aikana arvopapereiden ostot
Maksuvalmiusjärjestelmä maksuvalmiusluotot: pankit voivat lainata eurojärjestelmältä yönylirahaa vakuuksia vastaan, ja talletusmahdollisuus: pankit voivat tehdä yön yli - talletuksia keskuspankkiin maksuvalmiusjärjestelmän korot muodostavat korkoputken, jonka sisällä pankkienvälinen korko voi liikkua
EKP:n ohjauskorot maksuvalmiusluottokorko perusrahoitusoperaatioiden korko (eli MRO-korko) talletus-korko
Normaaliolojen likviditeetinhallinta Luotto-operaatiot mitoitetaan siten, että pankit täyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa pankit haluavat lainata vähintään tämän määrän, koska muutoin jotkut niistä joutuisivat hakemaan (kalliimpaa) maksuvalmiusluottoa pankit eivät halua enempää keskuspankkirahaa, koska velvoitteen ylittäville talletuksille ei makseta korkoa ja keskuspankin tarjoaman talletusmahdollisuuden korko alittaa ohjauskoron.
Eurojärjestelmän konsolidoitu tase 2015 kolmas neljännes 8 (2.10.2015) Vastaavaa mrd Vastattavaa mrd Valuuttavaranto (ml. kulta) 677 Rahapolitiikan operaatiot (netto) 1035 Muut saamiset 766 Yhteensä 2 479 Liikkeessä olevat setelit 1 054 Sekkitilisaldot (=likviditeetti) 473 Muut velat (ml. pääoma) 951 Yhteensä 2 479 Autonomiset erät Instrumentti Tavoite
Likviditeettivajeen täyttö (EUR, mrd) Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot Perusrahoitusoperaatiot
EKP:n ohjauskorot ja EONIA EONIA = pankkienvälisten markkinoiden yön yli korko Normaalioloissa likviditeettioperaatioilla pyritään pitämään EONIA mahdollisimman lähellä perusrahoitusoperaatioiden minimikorkoa. 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Eonian kehitys pitoperiodin sisällä: eonia minimitarjouskorko (keskiarvo ja +/- 2 keskihajontaa) 2011
Rahamarkkinoiden riskilisä ennen kriisiä: EURIBOR EUREPO (vakuudeton vakuudellinen lainakorko) Percentage points 1 mo 12 mo 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 01/2006 07/2006 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009 07/2009 Source: Bloomberg.
EKP:n ohjauskorko ja Euribor-korot 1 kk 3 kk Perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko - Rahamarkkinakorot heijastavat odotuksia tulevasta ohjauskorosta. - Kommunikaatiolla vaikutetaan tulevaa rahapolitiikkaa koskeviin odotuksiin - Päätös ohjauskoron muutoksesta on harvoin täysi yllätys markkinoille 2005 2006 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Rahapolitiikan vastapuolet kaikki euroalueen luottolaitokset (pankit) ovat varantovelvollisia näistä rahoitusasemaltaan vakaat ovat potentiaalisia operaatiovastapuolia jokainen kansallinen keskuspankki operoi kotimaassaan toimivien pankkien kanssa arvopaperiostoissa käytetään normaaleita investointitoiminnan vastapuolia
Luotto-operaatioiden vakuuksista kaikelle luotonannolle on oltava vakuudet julkista ja yksityistä velkaa kohdeltava tasapuolisesti vakuudet arvostetaan markkina-arvoon päivittäin vakuuksien vakuusarvo saadaan tekemällä markkina-arvon aliarvostus (hair-cut)
Esimerkki: Kreikan 10 vuoden joukkolainan hinnan ja vakuusarvon kehitys hinta markkina-arvo vakuusarvo 120 100 80 60 40 20 0 1.7.2009 1.1.2010 1.7.2010 1.1.2011 1.7.2011 1.1.2012
Rahapolitiikka finanssikriisissä
Finanssi-velkakriisin dynamiikka Velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu Taantuma, hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat Pankkikriisi X Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät Julkisen talouden velkakriisi Tuomas 4.11.2015Välimäki
Nousukauden aikana velkaannutaan ja silloin kaikilla näyttää menevän hyvin. Aina on sanottu, että tällä kerralla tilanne on toinen kuin aikaisemmin eikä syytä huoleen ole. Jonkun pitäisi hakea booli pois silloin, kun juhlat ovat parhaimmillaan. Tuomas 4.11.2015Välimäki
Kriisisarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi markkina - häiriö systeeminen finanssikriisi eurooppalainen luottamuskriisi kohonnut deflaatioriski 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4.11.2015 Tuomas Välimäki
USA:n sub-prime luototoista Euroopan markkinahäiriöön markkinahäiriö 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Asuntohintojen lasku käynnistyi Yhdysvalloissa 2007 250 United States, S&P/Case-Shiller, Real Estate Price Index, Composite 20, SA, Index 200-1/3 150 100 50 0 2000 2005 2010 2015 Lähteet: S&P/Case-Shiller ja Macrobond.
Markkinahäiriö rantautui Eurooppaan syksyllä 2007: rahamarkkinoiden riskilisät lähtivät kasvuun vakuudeton vakuudellinen 12kk viitekorko 2,50 Prosenttiyksikköä 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 SP:n markkinaraportti 9.8.2007: Euroopan aamussa likviditeettitilanne kiristyi myös euroalueella, kun BNP Paribas ilmoitti jäädyttävänsä 3 ABS -fundia. Yön yli -korko treidaa kirjoitushetkellä n. 4,40%:ssa ja bid/ask - spread kävi parhaimmillaan 15 pisteessä, mikä on kolminkertainen normaaliin nähden 0,75 0,50 0,25 0,00 1/2006 1/2008 1/2010 1/2012 1/2014 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä
Raha- ja likviditeettipolitiikka reagoi nopeasti, mutta yhtaikaa voimakkaasti sekä maltillisesti pankkien likviditeetinsaanti taattiin mittavilla hienosäätöoperaatioita pankeille myönnettyjen luottojen laina-aikaa pidennettiin ja tarjontaa joustavoitettiin aloitettiin ulkomaanvaluuttamääräisten keskuspankkiluottojen tarjonta ohjauskorolla ei reagoitu häiriöön
Markkinahäiriöstä systeemiseen finanssikriisiin ja suureen taantumaan reaalitalouden syvä taantuma systeeminen finanssikriisi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Lehman Brothers investointipankin konkurssi aiheutti äkkipysähdyksen rahoitusjärjestelmässä 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Prosenttiyksikköä 1 kk 12 kk Markkinaraportti 15.9.2008: Lehman Brothers hakee konkurssia Bank of America osti Merrill Lynchin AIG on ajautunut merkittäviin ongelmiin Rahoitusmarkkinoiden huolet ovat vetäneet osakemarkkinat alamäkeen Valuuttamarkkinoilla dollari on heikentynyt ja jeni vahvistunut 0,00 1/2007 1/2009 1/2011 1/2013 1/2015 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti (30 päivän liukuva keskiarvo) 300 Miljardia euroa 250 200 150 100 täydenjaon politiikka (full allotment) 50 0-50 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 Lähde:Suomen Pankki * Varantotalletukset -vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot
Uusiutunut likviditeettipolitiikka käänsi riskipreemiot laskuun 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Prosenttiyksikköä 1 kk 12 kk 0,00 1/2007 1/2009 1/2011 1/2013 1/2015 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä
Suuri taantuma (Great Recession) finanssikriisi johti reaalitalouden taantumaan maailmankauppa romahti vuoden 2008 lopussa kehittyneissä markkinatalouksissa BKT syöksyi vuonna 2009 inflaatio painui negatiiviseksi monissa maissa 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Systeemikriisi johti syvään taantumaan: Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen) 145 2005M1 = 100 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis. 4.11.2015 Tuomas Välimäki
EKP:n keskeisimmät toimet finanssikriisin taltuttamiseksi ja talouskehityksen kääntämiseksi % 6 MRO-korko 1kk euribor 5 4 1. täydenjaon politiikka (lokakuu 2008) 3 2 2. koronlaskujen sarja (lokakuu 2008) 1 3. pitkät täydenjaon operaatiot (kesäkuu 2009) 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Eurooppalainen velka- ja luottamuskriisi eurooppalainen luottamuskriisi valtionvelkakriisi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Eurovaltioita ajautui velkakriisiin 2010 taloudellisen ja fiskaalisen kehityksen voimakas eriytyminen euromaiden välillä, eräiden valtioiden velkaan kohdistuva riski alkoi vaikuttaa oleellisesti rahapolitiikan välittymiseen (bank sovereign nexus) rahoitusmarkkinat pirstaloituivat ja ongelmat alkoivat tarttua maasta toiseen. 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Finanssi- ja velkakriisi kasvattivat euroon siirtymisen supistamat korkoerot ennätystasoille Euroalue Saksa Suomi Irlanti Kreikka Portugali 25 % 20 15 EKP käynnisti arvopaperimarkkinaohjelman (SMP) 10 5 4.11.2015 0 1995 2000 2005 2010 Lähde: Bloomberg. 10 vuoden valtionlainojen korkoja. 23162@EA-korkoja Tuomas Välimäki
Euroalueen luottamuskriisi 3.0 % Euroalueen valtionlainojen painotetun 10 vuoden keskikoron ja Saksan valtionlainakoron erotus 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 Tartunnan levittyä Italiaan ja Espanjaan, yhteisvaluutan olemassaolo kyseenalaistettiin markkinoilla Viimeistään tässä vaiheessa oli selvää, että velkakriisi on koko euroalueen yhteinen ongelma 0.0 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Valtioriski ja pankkiriski kulkivat käsi kädessä Espanja Italia %-yks. 7 valtion 5v. CDS suurten pankkien 5v. CDS %-yks. 8 valtion 5v. CDS suurten pankkien 5v. CDS 6 7 5 4 3 2 6 5 4 3 2 1 1 0 0 Lähde: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat
Rahoitusolot kiristyivät erityisesti GIIPSmaissa Uusien yritysluottojen ja 3 kk euriborin erotus 3,5 %-yksikköä Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2005 2007 2009 2011 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Espanja, Italia, Kreikka, Portugali ja Irlanti. Lähde: Euroopan keskuspankki.
Toimenpiteet luottamuskriisissä Kolmivuotiset rahoitusoperaatiot täydellä jaolla (vakuuksia vastaan) Euroryhmän päätös pankkiunionin perustamisesta: yhteinen pankkivalvonta käynnistyi 2014, yhteinen resoluutiojärjestelmä on käynnistymässä. Rahapoliittisten suorien kauppojen ns. OMTohjelma (Outright Monetary Transactions). 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Kulminaatiopiste: whatever it takes Mario Draghin puhe, Lontoo, heinäkuussa 2012: Within our mandate, the ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro. And believe me, it will be enough. jonka EKP:n neuvosto operationalisoi elokuussa: EKP on valmis toteuttamaan suoria osto-operaatioita (OMT) valtion velkapapereiden jälkimarkkinoilla, mikäli asetetut ehdot täyttyvät. 4.11.2015 Tuomas Välimäki
OMT-ohjelman vaikutus 3.0 % Euroalueen valtionlainojen painotetun 10 vuoden keskikoron ja Saksan valtionlainakoron erotus 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Deflaation uhka deflaation uhka 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Velkakriisin seurauksena euroalue ajautui kaksoistaantumaan Euroalue Yhdysvallat 110 Indeksi, BKT 2008/I=100 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 2008 2010 2012 2014 Lähde: Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat. 28107@BKT
Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5 % Inflaatio: 2015: 0,7 % 2016: 1,3 % 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Markkinoiden inflaatio-odotukset laskivat jyrkästi viime vuoden lopulla 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 % 10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap 0 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Bloomberg. 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Inflaatio-odotuksista johdettu deflaation todennäköisyys oli kohonnut huomattavaksi tammikuun puolivälissä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 4.11.2015 Todennäköisyys, % -2 - -1-1 - 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 Odotettu 5 vuoden inflaatio, % EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme) Lähde: Suomen Pankin laskelmat. eurojatalous.fi 18.3.2015 Tuomas Välimäki
Kuinka rahapolitiikka reagoi uuteen tilanteeseen korkopolitiikkaa, luototuksen tukemista, laajamittaisia arvopaperiostoja ja odotusten ohjausta
Korkopolitiikka: Keskuspankkikorot laskettiin alarajalle perusrahoitusoperaatioiden korko 0,05 % (syyskuu 2014) talletuskorko -0,20 % (syyskuu 2014) Pankkien keskuspankkirahoitus turvattiin: täydenjaon menettelyä luvattu jatkaa vähintään vuoden 2016 loppuun 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Luotonantoa tukevat toimet vuonna Pankeille pitkäkestoista (2018 erääntyvää) rahoitusta reaalitalouden luototukseen matalalla korolla Kolmas pankkien liikkeeseen laskemien katettujen joukkolainojen osto-ohjelma (CBPP3) lokakuusta 2014 lukien ostettu 116 mrd. euron edestä Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostoohjelma (ABSPP) marraskuusta 2014 lukien ostettu 12 mrd. euron edestä 4.11.2015 Tuomas Välimäki
Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma Määrä 60 mrd. kuukaudessa (3 ohjelmaa yhteensä) Kesto maaliskuu 2015 - syyskuu 2016 jatketaan, jos inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu (ennakoiva viestintä) Julkisen sektorin velkapaperiostojen kohteet: valtionlainat ja yhteiseurooppalaisten laitosten velkakirjat
Määrällinen keventäminen (QE) Taseen kasvu Varat: sijoitukset arvopapereihin Velat: pankkien talletukset keskuspankissa eli keskuspankkirahan määrä ja siten pankkien ylimääräiset reservit Keskuspankkirahan määrän kasvusta ei automaattisesti seuraa pankkien luoman rahan kasvu pankkien luoman rahan määrä kasvaa, kun pankit myöntävät luottoja Määrällisen keventämisen tavoite on rahapoliittinen estää deflaatiotasapainoon ajautuminen nostaa inflaatiota/inflaatio-odotuksia Määrällinen keventäminen ei ole setelirahoitusta setelirahoituksessa keskuspankki rahoittaa valtion menoja suoraan ja rahapolitiikka alistetaan finanssipolitiikalle
Miten osto-ohjelmat vaikuttavat inflaatioon? Korot Rahan määrä Valuuttakurssi Portfoliovaikutus Arvopaperien hinnat Rahoitusmarkkinat Signalointivaikutus Lainojen kysyntä ja tarjonta Kilpailukyky ja tuontihinnat Varallisuus Reaalitalous Investoinnit Tulot ja kulutus Inflaatio 2%
Ennakoiva viestintä: inflaatio-odotukset, kun kevyen rahapolitiikan uskotaan jatkuvan pitkään
Ennakoiva viestintä: inflaatio-odotukset, jos keskuspankin odotetaan reagoivan inflaation ensimerkkeihin % supistunut luottamusväli alentunut keskimääräinen odotus 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
Toimenpiteiden vaikutuksista 1930-luvun toistuminen on ehkäisty deflaatiokierre torjuttu markkinahäiriöiden voimistuminen uudelleen pankkikriisiksi torjuttu Kontrafaktuaalin puuttuminen mikä olisi ollut vaihtoehtoinen kehityskulku Keskuspankkien epätavanomaisten toimien viipeitä ja vaikutusten kestoa ei tunneta kovin hyvin irtaantumisen vaikeus
Uusien rahapolitiikkatoimien katsottiin pienentäneen deflaation todennäköisyyttä selvästi Ennen EAPP-päätöstä, 13.1.2015 EAPP-päätöksen jälkeen, 2.4.2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Todennäköisyys, % -2 - -1-1 - 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 Odotettu 5 vuoden inflaatio, % EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme) Lähde: Suomen Pankin laskelmat.
Markkinoiden inflaatio-odotukset toipuivat nopeasti 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5 % 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap 10 vuoden inflaatioswap Osto-ohjelman ilmoitus 22/1 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Bloomberg. patu30199@swap
Lyhyet valtionlainakorot painuivat laajasti negatiivisiksi Saksa 2v painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 5,0 % 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 01/2005 01/2007 01/2009 01/2011 01/2013 01/2015 Lähde: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat.
Rahapolitiikan vaikutukset: välittyminen tehostunut, mutta edelleen epäyhtenäistä Uusien yrityslainasopimusten keskikorko 7 6 5 4 3 2 1 % Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** EKP:n ohjauskorko 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: EKP. * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta, Suomi ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali, Espanja patu30199@composite_yritys
Lainakantojen kehitys kääntynyt parempaan Euroalueen lainakannan kasvuvauhti Yritykset Kotitaloudet 4 Prosenttimuutos edellisvuotisesta 3 2 1 0-1 -2-3 4.11.2015 Tuomas Välimäki -4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Arvopaperistamisesta ja lainojen tasesiirroista korjatut tiedot. Lähde: Euroopan keskuspankki. 27531@Chart10
Rahapolitiikan jatko Kansainvälisen talouskehityksen hidastumisen ja öljyn hinnan uuden putoamisen seurauksena inflaatio-odotukset ovat painuneet jälleen Katseet kohdistuvat EKP:n joulukuun kokoukseen, jossa esitellään uusi ennuste euroalueelle
Kiitos! 4.11.2015 Tuomas Välimäki