LAPSEN KUULEMINEN JA OSALLISUUS PEDAGOGIIKAN PERUSTANA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 17.3.2016, Tampere/Tredu https://www.youtube.com/watch?v=ufhwltirmzw&feature=player_detailpage 1
OSALLISUUDEN NÄKÖKULMIA ERITYISESTI PERHEPÄIVÄHOIDOSSA? Mistä päiväkotia varhaiskasvatusympäristönä kritisoidaan, niin perhepäivähoitoa kehutaan ja päinvastoin? TAUSTAA Hyvä kasvatus? Aktiivisia, itseensä luottavia, ajattelevia, toiset huomioon ottavia lapsia? Lapsi ja hänen erityislaatunsa Lapsen persoonallisuus, identiteetti, erilaisuus Sukupuolikysymykset? Peppipitkätossut ja runopojat? Hyvän lapsen prototyyppi vs. lapsi on aina oikeanlainen? Aikuisen luoma kuva/käsitys kasvatuksen suunnasta Lapsen osallisuus kasvatus-/ kasvuprosessissa? 2
TAUSTAA Pedagogiikka? varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa korostuu pedagogiikka (uusi VAKAlaki) kasvatuksellista vuorovaikutusta näkemykselliset kasvatukselliset periaatteet pedagoginen johtajuus (vastuu ottamista ja kantamista) = laadukas varhaiskasvatus = hyvin tehty työ TAUSTAA Moderni käsitys lapsuudesta ja lapsista - Lapsen oikeuksien sopimus -Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -Aktiivisia, kyvykkäitä toimijoita (toimijuus) Lapsuudentutkimus - Lasten näkökulma ja ääni, lasten tuottama tieto (Kyrönlampi-Kylmänen, T. 2007; Raittila, R. 2008; Viljamaa, E. 2012; Vuorisalo, M. 2013) 3
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTUVAT Teematyöpajojen kuulumisia: PPHn asema osana varhaiskasvatusta Lapsen VASU pph:ssa Osallisuus Suunnittelu, arviointi, kehittäminen 4
OSALLISUUS KÄSITTEENÄ Osallisuus ymmärretään yhteisöllisenä vertaiskulttuurina, jossa yksilö tuntee yhteisöön kuulumista ja jossa hän saa osallistua omien kykyjensä ja halujensa mukaan, jossa häntä kuullaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan tuetaan, ja jossa hän on mukana luomassa toimintakäytäntöjä ja oppimisen polkuja (Stenvall & Seppälä 2008, 38) Osallisuus suhteessa mihin? (Turja 2010) 1. Valtaistuminen (vaihtoehdoista valitseminen, kuulluksi tulemisen kokemus oma aloitteellisuus, tasavertainen neuvottelu) 2. Vaikuttamisen laajuus (osallisuuden aihe, vaikutuspiiri) 3. Ajallinen ulottuvuus (yksittäiset leikkihetket vs. leikkiprojekti) 4. Kokemuksellisuus (tunnetaso, emotionaalinen kiinnittyminen) Ei ole yksittäisten lasten toiveiden täyttämistä, vaan kaikkien ryhmään kuuluvien kuuntelemista 5
OSALLISUUDEN PORTAAT Turja 2011 (Hart 1992) OSALLISUUDEN PORTAAT http://www.artboxirja.net/?page_id=1121 6
TOIMIJUUS KÄSITTEENÄ lapsi joksikin tulevana (becoming) vs. lapset ovat jo jotakin (being) Osallisuus on tiivistettävissä ajatukseksi lapsen mahdollisuudesta vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja omaan elämäänsä. Toimijuus puolestaan voidaan nähdä lapsen kykynä käyttää tätä mahdollisuutta ja vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Lapsi nähdään aktiivisena ja kompetenttina toimijana, jolla on oikeus ja tarvittavat taidot vaikuttaa omaan elämäänsä OSALLISUUS DEMOKRAATTISENA KASVATUKSENA Kasvatusta ohjaavat arvot: tasa-arvo, vapaus, turvallisuus, osallisuus Kasvattajan tehtävä tukea lasta ikä- ja kehitystason mukaisesti tuntemaan omat oikeutensa ja käyttämään niitä Demokraattisia toimintatapoja: oman vuoron odottaminen, toisen kuunteleminen, neuvottelutaitojen kehittäminen, valintojen teko ja vastuun kanto, lelujen jakaminen Taidot kehittyvät lapsen kasvaessa, vaatii paljon harjoittelua ja aikuisen tukea Demokraattinen osallisuus on pedagoginen oikeus (Kangas 2016; Bernstein 2000) 7
OSALLISUUS SUHTEESSA VUOROVAIKUTUKSEEN JA KUULLUKSI TULEMISEEN MITEN SENSITIIVISIÄ OLEMME LASTEN VIESTEILLE? Pedagogisen kulttuurin kehittäminen lasten kerronnalle suotuisammaksi Keskustelutaidot ja niiden tukeminen / Lasten neuvottelutaidot Vuorovaikutusta - Kenen ehdoilla? Aloitteesta? Missä tilanteissa? - Onko mahdollista kaikille lapsille? - Kuuluuko aikuisten vai lasten ääni? Missä suhteessa? Osallisuuden vahvistaminen 8
Tytöt kaipaavat leikkitiloihin kampaamoa ja toivovat, että siitä tulisi prinsessakampaamo. Yhdessä kasvattajan kanssa lapset ideoivat, millainen kampaamosta tulisi ja miten se toteutetaan olemassa olevilla tavaroilla. Koko ryhmän voimin kannetaan tuoleja, siirrellään pöytiä ja liikutellaan sermejä. Tämän tuloksena saadaan rakennettua kampaamoleikille sermeillä erotettu nurkkaus, joka somistetaan pitsiverhoilla prinsessamaiseksi. Lapset etsivät kampaamoon tarvittavia tavaroita muista leikeistä, järjestelevät tavarat kampaamoon ja leikkaavat vanhoista lehdistä kuvia erilaisista hiustyyleistä. Muutama perhekin innostuu asiasta niin, että kampaamoleikkiin saadaan tykötarpeita myös kodeista. Kampaamoleikki muotoutuu tilanteiden mukaan kampaamosta prinsessaleikiksi ja toisinaan myös kauneussalongiksi. (Kuusimetsän pk, Lempäälä) LASTEN OSALLISUUS ARVIOINNISSA JA SUUNNITTELUSSA Vanhempien näkemykset ja toiveet Lapsen näkemykset ja toiveet Kasvattajan pedagoginen asiantuntijuus Varhaispedagogiikan suunnittelu Varhaiskasvatustietous ja -suunnitelmat 9
LAPSEN VASU OSALLISUUDEN VÄLINEENÄ Lapsen VASU on kertomus lapsesta toiminnan kuvausta, ei taitojen arviointia Tekemisen suunnittelusta pedagogisten prosessien, oppimisympäristön ja vuorovaikutuksen suunnitteluun Millainen on toimiva lapsen VASU? LAPSEN KOKEMUS SIITÄ, että hän tulee kuulluksi. että hän on hyväksytty, arvostettu, tärkeä. hän voi luottaa aikuiseen: Sitoutuminen olen ja pysyn lähelläsi Hyväksyminen sinulla on lupa olla oma itsesi Tuen antaminen autan ja kannustan sinua (Mikkola, P. & Nivalainen, K. 2009. Lapselle hyvä päivä tänään näkökulmia 2010 luvun varhaiskasvatukseen) 10
Mulla on idea! KIITOS! piia.roos@tampere.fi Kirjatilaukset: www.piiaroos.fi 11