SUHTEESSA MUIHIN AJANKOHTAISIIN TEEMOIHIN VUOROVAIKUTUKSEN LAATU JA MÄÄRÄ AITO KOHTAAMINEN, SENSITIIVISYYS ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN KOKONAISUUS

Transkriptio

1 LAPSEN OSALLISUUS Perhepäivähoidon valtakunnallinen seminaari , Oulu LAPSEN OSALLISUUS SUHTEESSA MUIHIN AJANKOHTAISIIN TEEMOIHIN VUOROVAIKUTUKSEN LAATU JA MÄÄRÄ AITO KOHTAAMINEN, SENSITIIVISYYS ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN KOKONAISUUS Millaisia vaikutuksia näillä on: Lapsen kuulemiseen, kuulluksi (hyväksytyksi) tulemiseen, toimijuuteen, osallisuuteen? 1

2 TAUSTAA Moderni käsitys lapsuudesta ja lapsista - Lapsen oikeuksien sopimus -Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -Aktiivisia, kyvykkäitä toimijoita (toimijuus) Lapsuudentutkimus - Lasten näkökulma ja ääni, lasten tuottama tieto (Kyrönlampi-Kylmänen, T. 2007; Raittila, R. 2008; Viljamaa, E. 2012; Vuorisalo, M. 2013) OSALLISUUS KÄSITTEENÄ Osallistuminen vs. osallistaminen vs. osallisuus (yhteistoiminta) Osallisuus (toimijuus) suhteessa mihin? Leena Turja (2010) 1. Valtaistuminen (vaihtoehdoista valitseminen, kuulluksi tulemisen kokemus oma aloitteellisuus, tasavertainen neuvottelu) 2. Vaikuttamisen laajuus (osallisuuden aihe, vaikutuspiiri) 3. Ajallinen ulottuvuus (yksittäiset leikkihetket vs. leikkiprojekti) 4. Kokemuksellisuus (tunnetaso, emotionaalinen kiinnittyminen) 2

3 OSALLISUUDEN PORTAAT Turja 2011 (Hart 1992) TOIMIJUUS KÄSITTEENÄ Kehityspsykologinen näkemys, korostaa käsitystä lapsesta passiivisena, riippuvaisena ja ei-vielä-osaavana Sosiologinen suuntaus, luo kuvaa lapsuudesta omana tärkeänä elämänvaiheena Lasten oman äänen kuuleminen, osallisuus ja toimijuus nousevat keskeisiksi periaatteiksi Lapsi määrittyy aktiivisena ja kompetenttina toimijana, jolla on oikeus ja tarvittavat taidot vaikuttaa omaan elämäänsä Kehityspsykologinen lapsikäsitys näkee lapsen joksikin tulevana (becoming) ja sosiologisen käsityksen mukaan lapset ovat jo jotakin (being) 3

4 TAVOITTEET VS. KÄYTÄNTÖ? Lapsen osallisuus ja sen vahvistaminen on tavoiteltavaa Lasten osallisuus nähdään vallitsevana arvona Monenlaiset tavat tukea lasten osallisuutta ovat vakiintuneet varhaiskasvatuksen arkeen MUTTA. Arki määrittyy edelleen aikuislähtöisen Toimintaa ohjaa enemmän sen vaivattomuus kuin lapsen tarpeet ja toiveet Osallisuushetket vs. jatkuvasti läsnä oleva osallisuuden kulttuuri (osa päivittäistä kanssakäymistä lasten kanssa) OSALLISUUS JA VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatuksen vuorovaikutusmuodot Aikuinen joko edistävät tai estävät lasten Toiminnan rakenteet osallisuutta Kasvatustavoitteet Lapsi Vuorovai kutus Vuorovaikutus, jossa kaikki osallistujat jakavat toimijuutta, on varhaiskasvatuksen käytännöissä vielä harvinaista Yksilölliset ominaisuu det 4

5 PERHEPÄIVÄHOITO VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ Se mistä päiväkoteja kritisoidaan, siitä perhepäivähoitoa kehutaan, mutta myös päinvastoin PPH haasteet suhteessa lasten osallisuuteen??? OSALLISUUDEN NÄKÖKULMIA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA? VUOROVAIKUTUKSEN LAATU JA MÄÄRÄ AITO KOHTAAMINEN, SENSITIIVISYYS ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN KOKONAISUUS = = > Lapsen kuuleminen, kuulluksi (hyväksytyksi) tuleminen, toimijuus, osallisuus? 5

6 MITEN AIKUINEN KOHTAA LAPSEN? ESIMERKKI Ryhmässä vallitsee toimintatapa, että kun aikuiset juttelevat keskenään, lapset eivät saa keskeyttää. Eräässä hakutilanteessa Joonaksen 2v. äiti keskustelee ryhmän varhaiskasvattajan kanssa. Joku lapsista tulee keskeyttämään, johon kasvattaja tokaisee melko kovalla ja epäystävällisellä äänellä: Etkö muista, mitä on sovittu, nyt menet heti pois, sillä aikuisia ei saa keskeyttää! Seuraavalla kerralla Joonaksen äiti keskustelee hakutilanteessa toisen kasvattajan kanssa, kun jälleen joku lapsista tulee keskeyttämään. Kasvattajan silmissä on iloa ja pilkettä, kun hän katsoo lapseen ja kuiskaa: Mahtavaa, me laittamaan tuo valmiiksi, niin tulen heti kun olen jutellut Joonaksen äidin kanssa. Lapsi poistuu hymyillen tekemään sen, mitä aikuinen kehotti. Laura Repo (2013, 103) PERUSTURVALLISUUS, KAIKEN PERUSTA JA LÄHTÖKOHTA! Jo hyvin pieni lapsi osaa lukea ympäristönsä tunnekieltä Kehittyy ja vahvistuu arjen kohtaamisissa aina kun lapsia saa osakseen hyväksyntä ja läheisyyttä Syntyy; Sitoutumisesta olen ja pysyn lähelläsi Hyväksynnästä sinulla on lupa olla oma itsesi Tuen antamisesta autan ja kannustan sinua (Mikkola, P. & Nivalainen, K Lapselle hyvä päivä tänään näkökulmia 2010 luvun varhaiskasvatukseen) 6

7 AIKUISEN ROOLI SUHTEESSA OSALLISUUTEEN Lasten osallisuuden edellytyksenä on se, että lapset voivat välittää kokemuksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan yhdessä sellaisten aikuisten kanssa, jotka yrittävät kuulla lasta ja tulkita hänen viestejään AIKUISILLA ON VALTA PÄÄTTÄÄ OTETAANKO LASTEN NÄKEMYKSET HUOMIOON JA MISSÄ LAAJUUDESSA ENTÄ OSALLISUUS SUHTEESSA OMATOIMISUUDEN JA ITSENÄISTYMISEN TAVOITTEISIIN? Lapsi voi kokea aitoa osallisuutta vain siinä tapauksessa, että aikuiset tavoittavat lasten näkökulman asioihin MILTÄ MAAILMA NÄYTTÄÄ (JA TUNTUU) LAPSEN SILMIN? Lapsen ja aikuisen erilainen tapa kokea, kuulla, nähdä Tässä ja nyt! Päivähoidon arki on täynnä pieniä, mutta erittäin merkityksellisiä kohtaamisia 7

8 Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Roos, P. 2014/2015 HETKET, JOISSA KUUNTELU JA KESKUSTELU MAHDOLLISTUVAT OLLAAN VAAN vs. TIUKASTI STRUKTUROIDUT PÄIVÄT Miten ja milloin kuuntelemme lapsia? Mitä teemme lasten ajatuksille, ideoille, kertomuksille? Viihdyttäviä ja hauskoja, mitä muuta? Mihin lasten kuuleminen johtaa? 8

9 LASTEN OSALLISUUS ARVIOINNISSA JA SUUNNITTELUSSA Vanhempien näkemykset ja toiveet Kasvattajan pedagoginen asiantuntijuus Lapsen näkemykset ja toiveet Varhaispedagogiikan suunnittelu Varhaiskasvatustietous ja -suunnitelmat MITEN SENSITIIVISIÄ OLEMME LASTEN VIESTEILLE? Lasten tuottama tieto haastaa arvioimaan varhaiskasvatuksen käytäntöjä Pedagogisen kulttuurin kehittäminen lasten kerronnalle suotuisammaksi - Ohjattu toiminta vs. lapselle luontainen toiminta - Keskustelutaidot ja niiden tukeminen Osallisuuden vahvistaminen 9

10 Tytöt kaipaavat leikkitiloihin kampaamoa ja toivovat, että siitä tulisi prinsessakampaamo. Yhdessä kasvattajan kanssa lapset ideoivat, millainen kampaamosta tulisi ja miten se toteutetaan olemassa olevilla tavaroilla. Koko ryhmän voimin kannetaan tuoleja, siirrellään pöytiä ja liikutellaan sermejä. Tämän tuloksena saadaan rakennettua kampaamoleikille sermeillä erotettu nurkkaus, joka somistetaan pitsiverhoilla prinsessamaiseksi. Lapset etsivät kampaamoon tarvittavia tavaroita muista leikeistä, järjestelevät tavarat kampaamoon ja leikkaavat vanhoista lehdistä kuvia erilaisista hiustyyleistä. Muutama perhekin innostuu asiasta niin, että kampaamoleikkiin saadaan tykötarpeita myös kodeista. Kampaamoleikki muotoutuu tilanteiden mukaan kampaamosta prinsessaleikiksi ja toisinaan myös kauneussalongiksi. (Kuusimetsän pk, Lempäälä) Valokuva poistettu TARJOTTU TILA VS. ELETTY TILA Kunnon leikit? Millaiset leikit ovat sallittuja? Kuka määrittelee? Miten? Mihin säännöt (kiellot) perustuvat? Valokuva poistettu (Kuusimetsän päiväkoti, Lempäälä) 10

11 LASTEN KUULEMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, ESIM Haastattelut, havainnointi (leikki), videointi Sadutus, lasten keskinäiset keskustelut (myös aikuinen-lapsi) Piirros + siitä kertominen Erilaiset arjen toiminnat valokuviksi, valitseminen, järjestäminen Lauseiden täydentäminen, väittämät Draama, nukketeatteri Erilaiset lasten ideoista lähtevät ja lasten toteuttamat projektit Lasten kokoukset MILLAINEN ON OSALLISUUDEN JA KUULEMISEN KULTTUURI Lasten neuvottelutaidot? Millaisissa tilanteissa ja miten osallisuus ja kuuleminen mahdollistuu? Kuka vastaa osallisuuden ja kuulemisen rakenteista? Lasten tuottama (arvionti)tieto? Hyödyntäminen? 11

12 ENTÄ LAPSEN OSALLISUUS KASVATUSPROSESSISSA? Lapsi ja hänen erityislaatunsa Lapsen persoonallisuus, identiteetti, erilaisuus Sukupuolikysymykset; PÄIVÄNSÄDE VAI MENNINKÄINEN? PEPPIPITKÄTOSSUT JA RUNOPOJAT? Hyvän lapsen prototyyppi vs. lapsi on aina oikeanlainen? Aikuisen luoma kuva/käsitys kasvatuksen suunnasta LOPPUTULEMA.. Lapsen yksilöllinen kohtaaminen Suunnitelmallisuus, dokumentointi, tavoitteellisuus Tietoisuus Osallistuminen vs. osallisuus 12

13 KIITOS! Kuva Kristiina Louhi LUETTAVAA Heikka, J.; Fonsén, E.; Elo, J. & Leininen J. (toim.) Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tampere: Suomen Varhaiskasvatus ry. (Ilmestyy 3.10!) Mäkitalo, A-R.; Nevanen, S.; Ojala, M.; Tast, S.; Venninen, T. & Vilpas, B. (toim.) Löytöretkellä osallisuuteen. Kehittämistä ja tutkimista päiväkodin arjessa II. Socca. Repo, L Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä: PS-kustannus. Turja, L Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa l. Turja & E. Fonsen (toim.) Suuntana laadukas varhaiskasvatus. Professori Eeva Hujalan matkassa. Suomen varhaiskasvatus ry,