inter vivos yksityisoikeus. talous. kauppa. 4/2000

inter vivos yksityisoikeus. talous. kauppa. 4/2000 1 MM

PÄÄKIRJOITUS ONNI KOIVU Nykypäivän taloutta kuvataan painottomaksi. Tällä tarkoitetaan sitä ominaispiirrettä, että talouden arvokkain substanssi ei muodostu enää konkreettisista koneista, tavaroista tai raaka-aineista, vaan tiedon jalostamisesta ja palveluista. Avainsanoja ovat Information Technology (IT) ja innovaatio. Yhä suurempi osa yritysten arvosta muodostuu immateriaalisista tekijöistä: tuotekehittelystä, asiakaspalvelusta, toimintakonsepteista ja niihin liittyvistä mielikuvista. Yhteiskunnan kannalta immateriaalioikeuksiin liittyvä ydinkysymys on klassinen: Miten voidaan sovittaa yhteen vapaan ajatustenvaihdon tuomat yleiset hyödyt ja toisaalta innovaatioiden oikeudenmukainen kannustaminen ja palkitseminen? Taloudellisesti tärkeimmäksi vastaukseksi on omaksuttu patentti. K ilpailulainsäädännön kannalta patentoiminen on ainoa käytännön mahdollisuus saada 20 vuoden lähes monopoliin verrattavissa oleva etu jollain äärimmäisen kilpaillulla uuden teknologian alueella. Patenttien suhteellinen arvo yritysvarallisuutena kasvaa nopeasti. Myös käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Tuhansien vuotuisten patenttien yrityskohtaiset tavoitteet ovat arkipäivää. Patentti voisikin olla yksi IT-vallankumouksen symboli. Patenttiin liittyviä ongelmia kuvattiin taannoisessa The Economist -lehden kirjoituksessa Patent Wars (April 8th - 14th 2000). Yhdysvalloissa patentin käyttöalaa on laajennettu viimeaikoina roimasti: bioteknologia ja geenit (1980), tietokoneohjelmat (1981) ja viimeisimpänä business-method -patentit (1998), jotka vievät kielto-oikeuden syvälle internetiin rajoittamalla sähköisiä kaupankäyntitapoja. Myös liike-elämä on alkanut suhtautua patentteihin erittäin aktiivisesti. Patentti on erinomainen neuvotteluvaltti ja pelote, erityisesti koska oikeudenkäynnit koituvat kalliiksi ja tuhoisiksi. Yritykset eivät tyydy enää puolustamaan keksintöjään, vaan paaluttavat patenttien avulla uusien teknologioiden vielä tuntemattomia alueita. Tämä strateginen patentoiminen tarkoittaa, että patenttiviranomaisille kerrotaan mitä haluaa, ja ainoastaan miten aikoo sen tulevaisuudessa tehdä. Vakuuttavuus riittää, joten patentit eivät enää heijastelekaan todellisia tuotekehittelyyn tehtyjä investointeja. Myös palveluita kaupataan kiivaasti: voit esimerkiksi ostaa kolmiulotteisen teknologiakartan, joka osoittaa raskaasti patentoidut alat piikkeinä, ja vähemmän patentoidut alueet notkelmina. Näissä maisemissa käydään taistelut 2000-luvun maailman valloituksesta. The Economistissa USA:n tilannetta verrataankin toistuvasti suureen kultaryntäykseen. Aggressiivisen patentoimiskulttuurin hyväksyminen vääristää keksijän kannustimia erottamalla tuotekehitykseen sijoitetut panokset mahdollisesta saavutettavasta hyödystä. Se myös heijastuu välittömästi oikeuslaitokseen, jonne monet riidat lopulta päätyvät. Euroopassa kulttuuri on huomattavasti maltillisempi, mutta haasteita on varmasti luvassa - jo pelkästään siksi, että USA:ssa tehty patentti voi olla este täkäläiselle patentoimiselle. 2 MM inter vivos www.pykala.fi/intervivos inter-vivos@helsinki.fi Yhdestoista vuosikerta JULKAISIJA Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Onni Koivu TOIMITUS Johanna Harsu Johanna Hautakorpi Sonja London Jussi Mäkinen Riku Neuvonen Ville Niiranen W ilhelm Norrman Mikko Oikarinen Mikko Salo Ville Sandström Samuli Seppänen Jari Vihervaara Mika Hemmo Kuvitus: Jussi Mäkinen ja IV TAITTO JA ULKOASU Olli J. Kärkkäinen Painettu Tummavuoren Kirjapaino Oy:ssä PYKÄLÄ RY Toimisto: Mannerheimintie 3B 00100 Helsinki Avoinna arkisin klo 9-13 Puh. 278 5003 / Fax 278 5004 www.pykala.fi INTER VIVOS-ilmoitushinnat: Takakansi neuvoteltavissa 1/1 sivu 1500,- 1/2 " 800,- 1/4 " 500,- 1/8 " 300,- Painos: 2150 kpl ISSN 0787-5622

Sisältö 4/2000 2 Pääkirjoitus 4 Sopimusten laatiminen - lakimiesten kasvava työkenttä 6 Law and economics - matemaattisten mallien maihinnousu oikeuden tutkimukseen 8 Operaatio langaton piilaakso - juristiarmeija ylimääräisissä kertausharjoituksissa 10 Kuka omistaa sähköpostin? 12 Pyörä, auto, asunto, mökki, vene... 13 Simona taatelia - katsaus Pykälän talouteen 14 Bonus Pater Familias 15 Duunista saa nyt ovareita 16 Experto Credite 18 ELSA käräjillä 20 Katukaljoittelua ja kabinettikähmintää - kunnallispolitiikka ja dramatiikka esiintyvät harvoin samassa lauseessa 22 Näkymättömän käden jäljet 25 Koiravahti 27 Voltti taittaen Julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa henkilökohtaisia mielipiteitä. 3 MM

Sopimusten laatiminen - lakimiesten kasvava työkenttä Mika Hemmo Yliopistollinen oikeustieteen opetus ei aina välitä oikeaa kuvaa siitä, miten lakimiesten työtehtävät painottuvat. Esimerkiksi sopimus- oikeuden opetus keskittyy väistämättä lainsäädännön ja oikeudenalan yleisten peri- aatteiden sisältöön niin, että näkökulmana on yleensä riitatilanteen ratkaiseminen. Ongelma tavataan asettaa muotoon: millaiseen tulokseen tuomarin kuuluisi päätyä esillä olevan sopimus- ongelman ratkaisemisessa. Käytännön elinkeinotoiminnassa tällaiset lainsoveltamiskysymykset ovat kuitenkin usein toissijaisia. Suurin osa sopimuksista täytetään normaalisti osapuolia tyydyttävällä tavalla, eikä oikeudellisiin selvittelyihin päädytä. Ongelmatapauksissakin ratkaisu löydetään useimmiten neuvotteluteitse ilman, että varsinaista oikeudellista ratkaisua joudutaan hakemaan. Sopimusjuristin tehtäväkentässä erityisen keskeisiä taitoja ovatkin sopimusten laadinta ja siihen kiinteästi liittyvä neuvotteluprosessi. Onnistuminen sopimusprosessin tässä vaiheessa auttaa myös ehkäisemään riitoja, jotka usein johtuvat siitä, että kumpikin osapuoli tulkitsee epäselvän sopimuskohdan omalta kannaltaan edullisesti. Sopiminen on etenkin suurten taloudellisten intressien kohdalla osapuolten tavoitteisiin ja valintakriteereihin pohjautuva taktinen prosessi. Tärkeässä asemassa on kummankin neuvotteluvoima ja taito. Neuvotteluvoimaa määrittävät muun muassa sopimuksen kohteen välttämättömyys, vaihtoehtoisten sopimuskumppanien lukumäärä, osapuolen käyttämien neuvottelijoiden asiantuntemus, liikesuhteen tärkeys ja mahdolliset samojen osapuolten väliset voimassa olevat sopimukset. Olennaista on ensinnäkin huolehtia siitä, että sitovan sopimuksen voimaantulosta ei synny riitaa. Koska sopimuksilla ei Suomessa yleensä ole laista johtuvia muotovaatimuksia, hyvinkin mittavia sopimuksia voidaan päättää suullisesti. Edelleen on huomattava, että suullinen sitoutuminen on mahdollinen silloinkin, kun kummankin tarkoituksena on laatia myöhemmin kirjallinen sopimus. Toisinaan on käynyt niin, että pitkällisen neuvotteluprosessin loppuvaiheessa on vaihdettu sellaisia hyväksymisilmaisuja, jotka ovat johtaneet kiistaan siitä, onko lopullinen sopimus jo syntynyt. Sopimuskumppanin edustajan kelpoisuus sopimuksen päättämiseen on myös syytä selvittää. Tavallista on, että liikesopimusta koskevia neuvotteluja käyvät sellaiset yritysten edustajat, joilla ei ole kelpoisuutta lopullisen sopimuksen päättämiseen. Tällöin on muistettava varmistua siitä, että hyväksyminen tapahtuu aikanaan oikealla organisaatiotasolla. Sama asia on tärkeä myös silloin, jos sopimusta jälkeenpäin muutetaan. Sopimusehtojen sisältö määräytyy pitkälti toimialan ja sopimustyypin mukaan. Irtaimen kaupassa on tarpeen keskittyä laatuvaatimuksiin, toimitus- ja maksuehtoihin ja takuisiin. Agenttisopimuksissa olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa edustusalue, provisiojärjestelmä, kilpailevien tuotteiden asema ja sopimuksen voimassaolo. Ohjelmistotoimitussopimuksissa 4 MM

esiin nousevat vastaavasti tarkoitettu tavoitetila, käyttöoikeuden laajuus sekä ohjelmien kehittäminen ja ylläpito. Juristin ammattitaitoa on oivaltaa juuri kyseiseen tilanteeseen liittyvät sääntelytarpeet. Eräät ehtotyypit ovat yleisiä kaikenlaisissa sopimuksissa. Tällaisia ovat etenkin vastuunrajoitusehdot; sopimus ilman minkäänlaisia vastuunrajoitusehtoja on hyvin harvinainen. Yhä enemmän on ryhdytty käyttämään amerikkalaisperäisiä ns. boilerplate - standardilausekkeita. Näihin kuuluvat muun muassa ehto, jonka mukaan sopimusasiakirja käsittää kaikki osapuolten välillä pätevät ehdot (entire agreement), ja sopimusmääräys siitä, että passiivisuus oikeuskeinojen käyttämisen suhteen ei johda niiden menettämiseen (no waiver). Konfliktinratkaisuehtoihin on myös aihetta kiinnittää huomiota. Niin haluttaessa voidaan käyttää ehtoja, joiden mukaan riitaisuudet on ensi sijassa ratkaistava osapuolten neuvotteluin tai ulkopuolista sovittelijaa käyttäen. Silti on muistettava myös oikeusriidan mahdollisuus ja pohdittava sitä, halutaanko käyttää välityslauseketta. Yhden miehen välimiesoikeus on usein nopein ja kustannustehokkain tapa riidan ratkaisemiseen. Jos intressi on kuitenkin kovin suuri, voidaan miettiä laajempaa välimiesoikeutta. Harkittavaksi tulee välityslausekkeen kohdalla myös se, halutaanko Keskuskauppakamari tai jokin kansainvälinen välitysinstituutti kytkeä konfliktinratkaisuun. Kaikkiaan sopimusten laadinta on nopeasti kehittyvä toimialue, jolla operoiva juristi saa myös tilaisuuden mielikuvituksensa käyttämiseen. Sopimusten tekeminen on taloudellisiin ja strategisiin lähtökohtiin pohjautuvaa ja paljon muuta kuin pelkkää juridiikkaa. Selvää on kuitenkin, että sopimuslakimiehellä täytyy olla korkeatasoinen sopimusoikeuden tuntemus. Vaikka sopimusehdoilla operoidaankin, lakiperusteiset normit määrittävät kuitenkin taustan, jota sovelletaan sopimuksen aukkokohtiin. Lisäksi laki sanelee rajat osapuolten perustamien sopimusehtojen sitovuudelle. Etenkin kilpailuoikeuden esiinmarssi on saanut aikaan uusia sopimusriskejä ja pakottanut arvioimaan ehtojen hyväksyttävyyttä uudesta näkökulmasta. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori. 5 MM

Law and Economics - matemaattisten mallien maihinnousu oikeuden tutkimukseen Suomalaisen oikeustieteen viimeisestä suuresta murroksesta on kulunut jo puoli vuo- sisataa. Tuleeko seuraava suuri käänne taloustieteen pilttuusta vai jääkö oikeus- taloustiede marginaaliin? Koulukunnan synty Jussi Mäkinen Oikeustaloustiede, eli oikeuden tutkiminen taloustieteen välinein, on amerikkalaista perua. Yhdysvaltalaista oikeuselämää maailmansotien välisenä aikana hallinneen realismin piirissä oli havaittu, ettei oikeus ole suljettu, itseriittoinen järjestelmä. Realistit vaativat irtiottoa formalismista, oikeuden yhteiskunnallisten vaikutusten tunnustamista, mikä tarkoitti myös ratkaisujen taloudellisten vaikutusten arvioimista. Law and economicsia ja critical legal studies -liikettä pidetään realismin perillisinä. Ensin mainittu syntyi 1960-luvulla ja jälkimmäinen 1970-luvun lopulla. Law and economics -koulukunnan alkuajan merkittävä vaikuttaja Richard A. Posner selittää suuntauksen syntyä mm. 1950-luvun poliittisen konsensuksen murtumisen, muilla tieteenaloilla esiin nousseiden tieteellisten tutkimusmenetelmien ja säädännäisen oikeuden merkityksen kasvun aiheuttamilla muutospai- neilla amerikkalaiseen oikeustieteeseen. Juristit kokivat vanhat käsitykset ja perinteisen metodin riittämättömiksi uudessa tilanteessa, mikä loi paineita tieteellisempien metodien käyttöönotolle. Tieteellinen vallankumous ja matematiikan esiinmarssi Georg Henrik von Wright käsittelee kirjassaan Humanismi elämänasenteena tieteen ja tekniikan muutosta ja sen vaikutusta ihmisten elämään. Hänen mukaansa ratkaiseva on tieteen vallankumous, joka tapahtui myöhäisrenessanssin aikana. Tuolloin tiede vapautui uskonnon ja magian rajoitteista, mikä johti astronomisen ja fysikaalisen maailmankuvan muutokseen. Tieteellinen asenne ja luottamus järkeen korvasivat spekulaatiot ja hajanaiset empiiriset erikoisuudet. Luonnontieteiden ja matematiikan kehitys lähti vauhtiin. Tämä kehitys jatkuu yhä tieteiden erikoistumis- ja integroitumiskehityksenä. Tieteet eriytyvät, mutta samalla niiden metodit lähenevät matematisoitumisen myötä. Esimerkiksi yhteiskuntatieteet eriytyvät yhä kauemmaksi filosofiasta ja oikeutta tutkitaan nykyään myös matemaattisten mallien avulla. Taloustieteen nousu voidaan nähdä myös osana tieteiden yleistä matematisoitumista. Suomi, taloustiede ja tulevai- suus Suunnilleen samaan aikaan Suomen oikeustieteessä tapahtui paradigman muutos käsitelainopista analyyttiseen lainoppiin, jota seurasi 1970-luvun yhteiskuntatieteellistyminen. Oikeustaloustiede rantautui Suomeen 1980-1990 -luvuilla, ja ensimmäiset taloustieteellistä analyysiä hyväkseen käyttävät väitöskirjat julkaistiin 6 MM

vuonna 1997 (K. Määttä ja P. Timonen imonen). Taloustieteelliset menetelmät ovat saavuttaneet suosiota lähinnä markkinaorientoituneilla kilpailu- ja yhtiöoikeuden aloilla. De lege ferenda -tutkimuksen alalla taloustieteen menetelmät on otettu hieman laajemmin käyttöön. Kalle Määtän väitöskirjassa Environmental Taxes.From an Economic Idea to Legal Institution tutkitaan ympäristöverojen tehokkuutta ja ympäristöpolitiikan kehitystä. Tutkimuksessa hyödynnetty public choice -suuntaus pyrkii valottamaan poliittisten valintojen taustoja ja motiiveja. Oikeustaloustiede ei ole levinnyt kulovalkean lailla suomalaiseen oikeustieteeseen. Yhtenä syynä voitaneen pitää suuntauksen common law -juuria. Toisena syynä voidaan pitää sitä, että tehokkuusargumentti on vain yksi reaalinen argumentti muiden joukossa suomalaisessa, melko kiinteässä oikeuslähde- ja tulkintaopissa. Toisaalta voisi olettaa taloustieteen metodin kiinnostavan lainsäätäjää etenkin vero-, kilpailu-, yhtiö- ja ympäristöpolitiikan alalla yhä haastavammaksi tulevassa sääntelyprosessissa, joka muuttuu koko ajan markkinaehtoisemmaksi. Lainsäätäjän toimintaympäristö ei ole enää puhtaasti kansallinen ja tehokkuusnäkökohdat ovat korostuneet. Tällöin taloustieteen mallit voivat olla merkittävä apu sääntelyvaihtoehtoja pohdittaessa. Lähteet: -P.Timonen: Oikeustaloustiedemitä se on? (Lakimies 1/1998) - P. Timonen: Oikeustaloustieteestä ja sen tutkimisen tavasta (Oikeus 3/1998) - G.H. von Wright: Humanismi elämänasenteena (Helsinki, Otava, 1981) 7 MM

Operaatio Langaton Piilaakso juristiarmeija ylimääräisissä kertausharjoituksissa Johanna Harsu Kesällä kirjoittelun teknologiayrittäjien ja asian-aja- jien läheisistä väleistä aloitti Aamulehti otsikollaan Uu- den teknologian alalla on jo pula asianajajista (14.6. 2000). IT-viikko jatkoi kes- kustelua räväkämmin: IT-ala kasvattaa juristiarmeijaa, se julisti (3.8.2000). Mihin uusi teknologia tarvitsee armeijaansa ja mistä johtuu sen va- rustaminen juuri nyt? Ensin on idea, sitten tulee yritys. Suurimmat niistä vetävät menestyksensä imuun pienempiä, joiden tavoitteena on tunkeutua uusille markkinoille. Niin myös Nokian ja Ericssonin kaltaiset modernin teknologian jättiläiset ovat raivanneet tietä muille pohjoismaisille uuden talouden yrityksille. Täkäläiset menestystarinat ovat synnyttäneet ajatuksen Pohjolan Langattomasta Piilaaksosta. Keskeistä nopeasti kehittyvällä IT-alalla on uusien ideoiden keksiminen ja kilpailukyvyn lisääminen. Siksi Suomeenkin on rakennettu inkubaattorityyppisiä teknologiakeskuksia, kuten Oulun Teknopolis, joissa ideanikkarit ja erilaiset tukipalvelutyrittäjät ahkeroivat saman katon alla. Myös juristi on tuonut toimistonsa teknologiakeskuksiin. Nettijuristin maanantai Ideoiden ja henkisen pääoman suojaaminen on yksi tärkeimmistä lisäarvoista, joita lainopillinen neuvonantaja voi IT-alan yritykselle sen aloitusvaiheessa antaa. Olennaista on oikeanlaisen strategian valinta immateriaalioikeuksia rekisteröitäessä ja niitä valvottaessa. Uuden teknologian juristien tulee olla eksperttejä myös kasvun rahoitusvaiheeseen liittyvissä oikeuskysymyksissä. Koska uuden teknologian markkinat ovat levittäytyneet valtiorajojen yli, ei nettijuristikaan voi ajatella toimivansa vain suomalaisten kollegoiden ja Suomen oikeuden parissa. Neuvottelupöydän ääreen istuutujat saattavat päinvastoin olla hyvinkin erilaisista sopimuskulttuureista. Suurten kansainvälisten transaktioiden dokumentaatio poikkeaa sekin perinteisestä suomalaisesta sopimuskäytännöstä. Sopimusoikeudelliseen eriytymiseen on ollut syynä lainsäädännön kehittymisen hidas vauhti. Koska lait puuttuvat, on turvauduttava entistä yksityiskohtaisempiin sopimuksiin. L.A. Lawyer & mä Amerikkalainen oikeuskäytäntö ja etenkin USA:n länsirannikon sopimuskulttuuri ovat muodostuneet solmittavien sopimusten malleiksi: lähteväthän uuden teknologian ohella myös pääomavirrat sieltä. Paksuista sopimusnivaskoista tulee juristin arkipäivää siinä missä ennen voitiin vain viitata lakipykäliin. Pääoman mukana alalle virtaa amerikkalainen ajattelutapa. Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Too-o- mas Lindholm toteaa Aamulehdessä, että tähän tulisi suhtautua kriittisesti. Meidän täytyy säilyttää omanarvontunteemme, hän lisää. Liiton puheenjohtaja kiinnittää huomiota myös opiskeluun: koulutusjärjestelmähän aina laahaa jäljessä, hän napauttaa. Nettijuristin slangia tarkastellessa tulee mieleen hankkia ainakin kielikoulutusta: rahoitustermit venture capitalist,ipo, legal due diligence ja seed -vaihe eivät asiaan perehtymättömälle avaudu. 8 MM

V iktoriaanisesta avioliitosta irtosuhteisiin Teknologiayritysten kasvu edellyttää nopeatempoisia rahoitusjärjestelyitä. Sekä kotimaiset sijoittajat että ulkomaiset sijoitusrahastot ovat olleet kiinnostuneita kasvuvaiheen teknologiayrityksistä. Kun vuoden alkupuolella Suomen markkinoille tuli vielä kansainvälisiä inkubaattoreita ja pääomasijoittajia ( venture capitalist ), rahan tarjonta lisääntyi huomattavasti. Juristilta edellytetään sijoittajan ja teknologiayrittäjän kohdatessa sekä sopimus- että yhtiöoikeuden asiantuntemusta.työhön kuuluu sopimusten draftaamisen ohella esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyvien kaupparekisteriasioiden hoitamista. Pörssilistautumisessa juristin työ on pikkutarkkaa ja aikataulu on hyvin tiivis. Juristi huolehtii listautumisen juridisesta strukturoinnista, legal due diligence -tarkastuksesta, listalleottoesiteen ja erityisselvitysten laatimisesta sekä viranomaisyhteyksien ylläpitämisestä. Kasvun rahoittajan ja teknologiayrityksen liikesuhdetta ei ole kuitenkaan tarkoitettu pitkäkestoiseksi niinpä etukäteen on sovittava, miten sopimuksesta voi pätevästi irtautua uuteen rahoitusvaiheeseen siirryttäessä. Nokia Ventures Organisation on hahmottanut tätä sopimusoikeudellisen ajattelun muutosta viktoriaanisesta avioliitosta yhdessä elämiseen -analogialla: rahoitussopimus IT-alalla solmitaan lyhyen harkinnan jälkeen yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja se voidaan päättää heti tavoitteen toteuduttua. Nokian analogiaa tehostetaan kuvaparilla, joista toisessa poseeraa hillitty viktoriaaninen pariskunta ja toisessa, uutta taloutta selittävässä kuvassa, joukko hippinuoria notkuu mansikkapellolla. Peace, sanoi sijoittaja. Ihmekös siis, että nuori ITmiljonääri uskoutuu City-lehden palstalla pitämässään päiväkirjassa: sijoittajat eivät tiedä mitä tekevät. It s Go Big Or Go Home! Toukokuussa Suomeen rantautui Tukholmasta aivan uudentyyppinen sijoitusyritys, Startupfactory. Startupfactory auttaa yrittäjiä muuntamaan langattomat ideansa tuottaviksi liiketoiminnoiksi tarjoamalla toimialatuntemusta, kokeneita osaajia ja alkupääomaa, mainostaa toimitusjohtaja Pek- ka Lundmark. Riskirahoituksen tarjoamisen lisäksi palveluun kuuluu liiketoimintasuunnitelman jalostaminen, kumppanuusstrategioiden laatiminen, kontaktiverkoston ja tukipalveluiden (esim. lakiasiat) hankkiminen sekä seuraavan vaiheen rahoittajien etsiminen. Strategian, kansainvälisen toiminnan ja markkinoinnin osaajien puute ovat olleet startup hankkeiden suurimpia hidasteita. Pääomasijoittajien toimialatuntemuksen puutteesta ei Startupfactoryä kuitenkaan voida moittia: sen hallituksessa istuu niin Ericssonin, Microsoftin, Telian, AT & T:n kuin Nokiankin entisiä johtajia. Valtiorajat ja yritysrajat on Startupfactoryssä ennakkoluulottomasti ylitetty. Emme tavoittele pikavoittoja, vaan sitoudumme yhtiöidemme pitkäaikaiseen kehittämiseen, Lundmark lupaa. Tavoitteet ovat silti korkealla: It s go big or go home, valottaa Startupfactoryn perustajajäsen ja Ericssonin entinen pääjohtaja Sven-Christer Nils- son pelin henkeä. Kilpailu ITalalla on kovaa. Startupfacorynkin mainostama, Tukholma-Helsinki - akselilla tapahtuva IT-alan yhteistyö on kilpailukyvyn lisäämisen kannalta järkevää. Yhdistynein voimin Pohjolan Langaton Piilaakso voi jatkaa elintilan valloittamista Uudessa Maailmassa. Palkkasotureina toimivat koulutetut juristit. Keskeiset aseet ja muutoksen alkuenergia ovat kuitenkin aikamme pelle pelottomien käsissä. Juristit eivät ole itseriittoisia. Ensin oli idea. 9 MM

Kuka omistaa sähköpostin? Sonja London Tottakai työnantajalla on oikeus lukea työntekijöiden- sä sähköpostit. Työnantaja- han omistaa töissä käytettävät tietokoneet ja tarjoaa tietolii- kenneyhteydet työntekijän käyttöön. Näin lausui eräs tekninen asiantuntija kevääl- lä kun häneltä kysyttiin onko työnantajalla oikeutta lukea työntekijöiden sähköpostia. Vastaus johti spekulointiin; silloinhan työnantajalla on oi- keus lukea myös yksityiskirje joka on lähetetty vastaanottajan työpaikalle koskapa työn- antaja omistaa postilaatikon ja maksaa palkan sihteerille joka jakoi postin. Perinteisten kirjeiden tapauksessa kenellekään ei lienee epäselvää ku- ka niitä saa lukea. Sähköposti herättää kuitenkin edelleen hämmennystä. Omistaako työnantaja sähköpostin? Tilanteet työpaikoilla voivat olla kimurantteja. Jos työntekijä sairastuu tai jää lomalle, voi yrityksen toiminta vaikeutua, jopa halvaantua jollei sähköposteihin päästä käsiksi. Kauppa voi jäädä saamatta, lupaava uusi työntekijä saavuttamatta, tilausvahvistus lähettämättä ja niin edelleen. Työnantajan työn tekemistä varten tarjoamaa sähköpostia käytetään kuitenkin yleisesti myös yksityiseen viestintään varsinaisen tarkoituksensa lisäksi. Jos postia luetaan, mistä voi erottaa yksityisen ja työhön liittyvän sähköpostin? Kuinka varmistetaan työntekijän ja viestin lähettäjän yksityisyys sekä työnantajan liiketoiminnan jatkuminen häiriöittä? Luottamuksellisen viestin sa- laisuus on loukkaamaton Perustuslain 10 :n mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Teletoiminnan tietosuojalain 4.1 :n mukaan televiestintä on luottamuksellista, jollei sitä ole tarkoitettu yleisesti vastaanotettavaksi. Rikoslain 38:3 :ssä määritellään viestintäsalaisuuden loukkaamiseksi se, että oikeudettomasti avataan toiselle osoitettu kirje tai muu suljettu viesti. Sähköpostia, silloin kun sitä ei ole tarkoitettu julkisesti vastaanotettavaksi, koskee siis sama suoja kuin perinteistä kirjettäkin. Tarkoittaako lain suoja sitä että työntekijän yksityisyyden kunnioittaminen voi pahimmassa tapauksessa viedä toimintamahdollisuudet työnantajalta? Ollaanko toisessa ääripäässä, eikö maalaisjärkeä saa käyttää? Näin pitkällä ei onneksi olla. Rikoslain mukaa rangaistavaa on oikeudeton viestin sisällön avaaminen tai urkkiminen. Viestin saaja, työntekijä, voi antaa luvan viestiensä lukemiseen. Tietosuojavaltuutettu on antanut asiasta ratkaisun (5.10.1999). Sen mukaan Työpaikalla olisi syytä tarkasti määritellä, mitkä ovat sähköpostin käyttömahdollisuudet työpaikalla ja löytää ratkaisu, jossa perusoikeudesta luopumista ei tarvitse toteuttaa. Työnantajalla on direktio-oikeutensa (työn johto ja valvontaoikeus) perusteella mahdollisuus määritellä, mihin tarkoitukseen sähköpostin käyttömahdollisuus työpaikalla työntekijälle annetaan. Pääsääntöisesti kyse lienee työntekijän työvälineestä ja työnantajan tulisi ohjata työntekijöitä käyttämään sähköpostia nimenomaan tähän tarkoitukseen. Ratkaisussa on enemmän sisältöä kuin ehkä ensilukemalta tulee huomanneeksi. On selvää että oikeudettomasti eli ilman työntekijänsä lupaa tai 10 MM

esimerkiksi tämän tietämättä ei työnantajalla ole oikeutta lukea työntekijän sähköpostia. Tietosuojavaltuutettu kehottaa kuitenkin etsimään ratkaisua jossa työntekijän ei tarvitsisi luopua perusoikeudestaan ja antaa lupaa kajota postiinsa. Työnantajalla todetaan aiheellisesti olevan valta määrittää miten sähköpostia työpaikalla käytetään. Puntit ovat siis kohtuullisen tasan kummankin osapuolen hyväksi. Sähköpostin käyttösäännöt Monissa työpaikoissa viestintään riittää esimerkiksi yrityksen sisäinen viestintäjärjestelmä, eikä varsinaista Internetiin liitettyä sähköpostia tarvitse suinkaan koko henkilökunta. Tällöin alussa mainitut ongelmat työpaikan ulkopuolelta tulevista viesteistä ainakin vähenevät. On myös teknisesti hyvin helppoa käyttää anonyymiä sähköpostia, esimerkiksi myynti@yritys.fi jolloin anonyymiin, ei-henkilökohtaiseen sähköpostiin tulevat viestit voivat ohjautua koko myyntiryhmälle. Lienee selvää että tällaiseen osoitteeseen postia lähettävä on tietoinen siitä ettei hän voi olla varma kuka tai ketkä ovat viestin vastaanottajia, eikä tällaista osoitetta luultavasti monikaan käyttäisi henkilökohtaiseen viestintään. Anonyymin osoitteen rinnalla voidaan käyttää myös henkilökohtaista sähköpostiosoitetta ja ainahan postit voidaan esim. lomien ajaksi ohjata koko ryhmän anonyymiin osoitteeseen. Sähköpostin käyttö yksityisiin tarkoituksiin voidaan tietysti myös kieltää kokonaan, vaikka valvonta onkin vaikeaa; kiellosta huolimatta vastaanotettua tai lähetettyä yksityistä viestiä kun koskee edelleen lain suoja. Sähköpostin yksityiskäyttökielto tuskin edistää työnantajan asiaa niin hyvin kuin yhteistyö työnantajan intressin, toiminnan jouhevan jatkumisen turvaamiseksi. Ensimmäinen askel onkin laatia sähköpostin käytöstä säännöt ja tehdä ne tiettäväksi työntekijöille, jos vain mahdollista jo siinä vaiheessa kun he aloittavat työnsä uudessa työpaikassaan. Lähteet: - Suomen Perustuslaki 10 -Tietosuojavaltuutetun ratkaisu Sähköpostin käyttö työpaikoilla (5.10.1999) http:// w w w.tietosuoja.fi/3282.htm - Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta (Teletoiminnan tietosuojalaki) -Rikoslaki 38:3 http://www.finlex.edita.fi -Lisää tietosuojasta: http://www.urova.fi/home/ oiffi/index.asp http://www.tietosuoja.fi 11 MM

Pyörä, auto, asunto, mökki, vene Ville Niiranen Omistusoikeus tuntuu olevan suomalaiselle tärkeä asia. Johtuuko se isojaon jäl- keisestä tuoreesta oikeudesta omistaa mantuja vai onko ky- se nuoren itsenäisen Suomen kansalaisen kovasta tahdosta hankkia jotain omaa ja omis- taa? Omistaa ilman pelkoa, että se viedään varoittamatta. Tahto taata oma ja lähimmäisten tule- vaisuus. Oma koti, joka suojaa pahalta. Oma takka, joka suo- jaa pakkasella. Oma perunamaa, joka suo- jaa nälältä. Varmuus tulevasta. Omavarai- suus. Omistusoikeuden kääntöpuolena on velvollisuus huolehtia omaisuudesta. Taakka, johon tulee sitouduttua usein sitä ajattelematta tai näkemättä sitä negatiivisena. Omaisuutta tulisi hallita rajoitetusti erilaisten leasing- ja muiden järjestelyjen avulla, jotta ihminen säilyttäisi vapauden valita, vapauden olla ja elää niin kuin haluaa. Se ei kuitenkaan ole aina riittävä suhteen taso esinettä kohtaan, vaan usein kaivataan syvempää suhdetta. On tarve kiintyä. Jokaisen omaisuus on turvattu. Tämä on taattu markki- natalousmaiden tapaan perustuslaissa. Ennen vuoden 1995 perusoikeusuudistusta perustuslakivaliokunnan kannanotot käsittelivät perusoikeuksista vain enimmäkseen omistusoikeutta ja sitä koskevia rajoituksia. Jokaisen oikeus omistaa on oltava Suomessa jotain varmaa ja tarkkarajaista. Oikeutta koskevat rajoitukset on oltava selkeitä ja selviä. Suomen omistusoikeusperinteessä hyvänä puolena on, että omaa omaisuutta hoidetaan hyvin, samoin omaa lähiympäristöä. Toisin kuin sosialistisissa maissa, joissa omistusoikeus yksilö-oikeutena on vastaajan asemassa verrattuna yhteiseen, kansan omistukseen. Esimerkiksi Kiinan perustuslaissa on yksilön omaisuuden suoja turvattu, mutta tämän edelle menee kansan ja työväenluokan tarpeet kollektiivina. Tietty epävarmuus on taustalla. Moni perintöasia olisi ratkaistu, jos ihmisellä olisi eläessään vain muita oikeuksia esineeseen kuin omistusoikeuksia. Jälkeen jäisi vain valuuttapinoja, osakkeita ja erilaisia arvo-osuuksia, joihin ei liittyisi pesän osakkaiden puolelta tunteita, kuten synnyinseudulla sijaitsevaan perintötilaan tai mummon keinutuoliin. Omistusoikeuden valintaa ei voi aina perustella taloudellisilla järkisyillä, mutta valinnan rationaalisuuden perusteeksi löytyy syvempiä syitä: oikeuden muodostaman suhteen täydellisyys mahdollistaa laajan kentän vaihtoehtoja esineen käytön tavalle, ajankohdalle ja varmuudelle. Mahdollisuudet luovat tunteen vapaudesta. Vapauden tunne on ihmiselle tärkeä. 12 MM

Simona taatelia - katsaus Pykälän talouteen Mikko Oikarinen Taloudenhoitaja Onhan meillä sitä ra- haa. Eiks me voitais ostaa autoa pykälään. Ostetaan yliopisto. Nämä ja monta muuta kommenttia olen kuullut Pykälä ry:n taloudenhoita- jana kuluvan vuoden aikana. Kommentit on heitetty huumorilla, mutta ilmaisevat jä- senistön mielikuvaa Pykälän taloudellisesta tilasta. On totta, että järjestömme on vakavarainen ja muihin ainejärjestöihin verrattuna erittäin suurikokoinen. Yhdistyksen vuotuiset kulut ovat tasaisesti nousseet vuosi vuodelta ja ovat tätä nykyä hieman yli 500.000 markkaa. Summa on valtava, mutta niin on toimintamme laajuuskin. Toimintamme rahoitetaan jäsenmaksuilla, avustuksilla, sijoituksien tuotoilla sekä valmennuskursseista saatavilla tuloilla. Viimeksi mainittu onkin yhdistyksemme elinehto ja toimintamme edellytys. Niin kauan kuin kursseista saatavat tulot pysyvät ennallaan eikä vuoden 1999 vesivahingon kaltaisia kalliita yllätyksiä tule, ongelmia ei synny. Yhdistyksemme tulevaisuuteen suuresti vaikuttava seikka on myös kuluvan vuoden lopussa päättyvä kurssitoimintaa koskeva verohuojennus, johon yhdistys luonnollisesti pyrkii saamaan jatkoa. Meidän on kuitenkin pakko varautua pahimpaan ja käyttäytyä sen mukaisesti päättäessämme vuotuisista kuluista. Kulujen vuosittainen kasvu on saatava pysähtymään, ennen kuin se joudutaan tekemään pakon edessä toimintaa supistaen. Tähänastiset kulut ovat pysyneet talousarvion raameissa, lukuun ottamatta muutamia ylityksiä. Turhimpana, suurimpana ja ehkä silmiinpistävimpänä ylityksenä on kerhohuoneiston stereolaitteiston asiantuntemattomasta käytöstä aiheutuneet tuhansien markkojen ylimääräiset kulut. Tulevaisuutta ajatellen laitteistoa uudistettiin siten, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan ja sijoitus maksaakin itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina. Näyttääkin siltä, että tulemme alittamaan kuluvan vuoden talousarvion, mikä on hyvä lähtökohta katkaista kulujen jatkuva nousu ja näin turvata yhdistyksen toiminta saman laajuisena tulevinakin vuosina. Suurin yksittäinen menoerä tulee tälle vuodelle olemaan Pykälän kirjastoon tehtävät hankinnat. Tenttikirjallisuus vaihtuu nopeaan tahtiin ja opiskelijakirjaston resurssit ovat rajalliset. Talousarviossa kirjahankintoihin on varattu 30.000 markkaa. Kirjastoa onkin jo täydennetty aimo kasalla tenttikirjallisuutta mutta lisää on vielä tulossa. Mahdollisuutta rahoittaa kirjahankinnat sponsorituloilla tutkitaan. Olen taloudenhoitajana toteuttanutkin linjaa, missä kuluja pyritään kattamaan mahdollisimman suuressa määrin sponsorituotoilla sekä talkootyöllä. Tähän mennessä olemme onnistuneet tässä tavoitteessa mielestäni hyvin. Suuret hankintamme - puhujanpönttö kursseja varten ja uusi dj-koppi - on rahoitettu suurelta osin sponsorituloilla. Talkootyöstä taas voisi mainita ehkä parhaimpana esimerkkinä kauniit U AV:nja YVK:n emäntämme, jotka laativat kohtuullisella budjetilla aikaa ja vaivaa säästämättä herkkuaterioita jälkiruokineen. Suuretkaan säästöt eivät auta yhdistystä jos jäsenistö ei ole aktiivisesti toiminnassa mukana. Juuri tämänkaltaista aktiivisuutta yhdistyksemme tarvitsee - nyt ja tulevaisuudessa. Siksi lausunkin tässä suuren kiitokseni kaikille toiminnassa mukana olleille jäsenillemme. Yhdistyksessämme on ilo työskennellä kun ympärillä on toiminnasta aidosti nauttivia ja motivoituneita henkilöitä. Ilman teitä moni asia olisi jäänyt toteutumatta. Kiitos. 13 MM

BONUS PATER FAMILIAS Pykäläsyksyisiä ajatuksia Pykäläsyksy on mielenkiintoinen ajanmääre. Tämän lehden ilmestyessä pykäläsyksy on jo puolenvälinsä tienoilla, vaikka punssikahveista on kulunut aikaa vasta suunnilleen kaksi viikkoa. Siis tavallista aikaa. Sitä aikaa, joka kuluu suurimman osan vuodesta. Pykäläsyksynä ei kulu nimittäin tavallinen aika. Pykäläsyksyaika kuluu selvästi nopeammin kuin tavallinen aika. Tähän on myös selvä syy. Pykäläsyksy on yksinkertaisesti niin hauska ajanjakso, ettei sen kulumista huomaa. Tapahtuma ja juhla toisensa perään rullaa ohi. Uusia kaverisuhteita solmitaan lukuisia. Hauskoja muistoja kertyy kasapäin niin phuxeille kuin vanhemmillekin opiskelijoille, jotka osallistuvat rientoihin. Ennen kuin kukaan huomaakaan, on pikkujoulujen aika ja pykäläsyksy on ohi. Keväällä ovat vuorossa tietysti Pykäläviikko vuosijuhlineen ja monet muut meiningit, mutta pykäläsyksyllä tahti on niin tiivis, että ajan kuluminen vain yksinkertaisesti nopeutuu huomattavasti. Monelle se ensimmäinen jää ainoaksi täysipainoiseksi pykäläsyksyksi. Jotkut viettävät niitä useampia. Itselläni on tällä hetkellä menossa viides ja viimeinen täysipainoinen pykäläsyksy, mutta mieli ei ainakaan vielä ole haikea. Joka tapauksessa aika on jälleen kulunut uskomattoman nopeasti. Tämä viimeinen pykäläsyksyni jää minulle parhaiten mieleen siitä, kuinka suuri ilo on ollut seurata phuxien osallistumista. Voin täysin rehellisesti sanoa, että tähän mennessä näkemistäni phuxikatraista nykyinen on yleisesti ottaen ollut kaikkein suurimmalla joukolla ja innolla menossa mukana. Eikä tämä ole mitään hallituksen puheenjohtajan viranpuolestahehkutusta, vaan selkeä tämän pykäläsyksyn kuluessa muodostunut mielipiteeni. Valiokuntakokouksissa, juhlissa ja muissa tapahtumissa on näkynyt todella paljon innokkaita naamoja ja yhdistystä sekä opiskelua koskevia kysymyksiä on esitetty suurella kiinnostuksella. Erityisen iloinen olen siitä ryntäyksestä, joka tänä pykäläsyksynä on kohdistunut speksiin sekä äsken mainitun innostuneen phuxikatraan että vanhempien opiskelijoiden taholta. Kaikissa kolmessa Pykälän speksissä mukana olleen mieltä lämmittää huomata, että perinne jatkuu myös uusien, tuoreiden voimien siivittämänä. En voi sanoa, etteikö tämänkin raakin veri vetäisi edelleen lavalle, mutta toisaalta odotan innolla ensimmäistä Pykälän speksiä, jonka näen katsomosta käsin. Pykäläsyksyyn kuuluu olennaisena osana myös seuraavan vuoden henkilövalintojen tekeminen. Yhdistyksen syyskokouksen asialistalla on jälleen muun muassa vuoden 2001 hallitusvirkailijoiden valinta. Kokous pidetään marraskuun puolenvälin tienoilla. Vaalipaneeli järjestettäneen kuluvan kuun viimeisellä viikolla. Tarkemmista ajoista ja paikoista ilmoitetaan myöhemmin. Toivon, että mahdollisimman moni tuntee kiinnostusta rakkaan yhdistyksemme asioiden hoitoa kohtaan ja saapuu vaalipaneeliin muun jäsenistön tentattavaksi. Kaiken kaikkiaan tunnelma yhdistyksessä on tänä pykäläsyksynä ollut erinomainen. Toivottavasti se jatkuu edelleen samanlaisena; iloisena, aktiivisena, aikaansaavana. Odotan innolla, mitä pykäläsyksyn jälkipuolisko tuo tullessaan. 14 MM

Duunista saa nyt ovareita Samuli Seppänen Kerää omasi pois ja nouda kesätöistäsi ovareita. Voit myös päästä tsekkaamaan millaista on tuomarin arki ja kuinka loistoristeilijän rahoi- tuskiemurat hoidetaan. Taloushuolien vaivaamasta oikiksesta kuuluu myös hyviä uutisia. Dekaani Olli Mäen- pään, varadekaani Dan Frän- den, tiedekuntasihteeri Tarja Pellisen ja opintosihteeri Sir- pa Kajanin aloitteesta tiedekunnassa valmisteltiin suunnitelma työharjoittelun liittämiseksi osaksi OTK-tutkintoa. Projekti toteutettiin yhteistyössä yliopiston rekrytointipalvelujen kanssa. Itse toimin projektissa projektisihteerinä. Tiedekuntaneuvosto päätti työharjoittelun sisällyttämisestä tutkintoon 25.5.2000. Työharjoittelu on vapaavalintaisiin täydentäviin opintoihin kuuluva, enintään 3 ov:n mittainen opintojakso. Opintojakson voi suorittaa opetusministeriön rahoittamassa yliopisto-opiskelijoiden harjoittelupaikassa, itse hankitussa työpaikassa tai tiedekunnan järjestämässä 4 viikon mittaisessa palkattomassa harjoittelussa. Harjoittelupaikan on liityttävä OTK-tutkinnon alaan. Ovareita työharjoittelusta saa yhden kuukautta kohden. Myös osa-aikatyö voidaan hyväksyä työharjoitteluksi. Siirtymäkautena ovarit iisisti Työharjoittelun hyväksymistä tutkinnon osaksi haetaan opintotoimikunnalta. Käytännössä hyväksymistä koskeva tiedote ja lukuisat lomakkeet noudetaan tiedekunnan opintoneuvojalta. Siirtymäkauden (1.1. - 1.9.2000) aikana suoritettua työharjoittelua koskevat yksinkertaiset ohjeet. Kesätöistä voi hakea ovarit pois toimittamalla opintotoimistoon 3-5 sivun mittaisen vapaamuotoisen selvityksen työnantajan toimenkuvasta ja omista tehtävistä. Selvitykseen voi taiteilla myös näkemyksiään työhön liittyvistä oikeustieteellisistä kysymyksistä. Lisäksi selvitykseen tulee liittää työnantajan todistus harjoittelijan tehtävistä. Tällaiseksi kelpaa esimerkiksi jäljennös työtodistuksesta. Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelupaikoissa työskennelleet täyttävät opintotoimiston lomakkeen sekä liittävät tähän vähintään 2 sivun mittaisen selvityksen työnantajasta, oikeustieteen alasta ja siitä mitä harjoittelusta jäi käteen. Siirtymäkauden jälkeen itse hankituille työpaikoille vaaditaan varadekaanin ennakkohyväksyntä, mikäli harjoittelusta mielii saada ovareita. Lomakkeita saa opintoneuvojalta. Ensi kesän yliopisto-opiskelijoiden harjoittelupaikoissa työskentelevät toimittavat edellä mainitun raportin lisäksi työharjoittelun työtuntilomakkeen ja työnantajan palautelomakkeen. Jalka oven rakoon Uutena innovaationa oikiksessa on otettu käyttöön ohjausta sisältävä työharjoittelu. Kyseessä on enintään 4 viikon mittainen palkaton työhön tutustuminen jossakin yksityisen tai julkisen sektorin työpaikassa. Valinnanvaraa työpaikoissa riittää, sillä tiedekunta on järjestänyt toistasataa harjoittelupaikkaa tälle vuodelle. Työnantajiin kuuluu asianajotoimistoja (esim. Hannes Snellman ja Veikko Palotie), suuryrityksiä (esim. A.Ahlström Oy ja Wärtsilä NSD OY AB) ja valtionhallinnon työnantajia (esim. UM ja KHO). Erityisen ilahduttavana pidän tuomioistuinten mielenkiintoa työharjoittelua kohtaan: esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus on osoittanut lähes filantrooppista asennetta oikislaisten opetuksen kehittämiseen. Harjoittelijan on luvattu toimivan tuomarin avustajana juttujen valmistelussa ja istunnoissa. Kannattaa muistaa, että palkaton harjoittelija ei suinkaan ole työpaikassa suorittamassa rutiinitehtäviä, kuten tuuraamassa puhelinvaihdetta. Harjoittelijalla on oikeus saada työpaikassa ohjausta juristin tehtäviin. Harjoittelupaikkojen tason valvomiseksi harjoittelija täyttää listaa suorittamistaan tehtävistä. Harjoittelupaikoista saa syksyn aikana tietoa tiedekunnan ilmoitustaululta ja myöhemmin myös webbisivuilta. Harjoitteluasiat hoidetaan tiedekuntaan palkattavan rekryyhdyshenkilön kanssa. Työnantajat ovat jo kyselleet harjoittelijoiden perään, joten jos kurkistus diplomaatin tai hot-shot bisnesjuristin asennemaailmaan kiinnostaa, kannattaa tilaisuus käyttää hyödyksi. 15 MM

EXPERTO CREDITE Ekstrakurrikulaarisia opiskelija-aktiviteetteja Ville Sandström Opintovastaava Täh? Nokupitikeksii joku otsikko. Okei, en käytä noin hienoja sanoja enää leipätekstissä. Kerron tulossa olevista yliopiston hallintovaaleista ja valotan perusasioita vapaapaikkojen hakemisesta Lakimiesliiton koulu- tuksen kursseille. Hallintovaalit mistä on kyse Joulukuun 8. päivänä järjestetään Helsingin yliopiston hallintovaalit. Yliopiston monijäsenisiin hallintoelimiin (konsistori, tiedekuntaneuvostot, laitosten johtoryhmät) valitaan uudet jäsenet vuosiksi 2001-2003. Kolmikantamallin mukaisesti 1) professorit 2) muut opettajat, tutkijat ja muu henkilöstö ja 3) opiskelijat valitsevat keskuudestaan edustajansa monijäsenisiin hallintoelimiin. Konsistorin opiskelijajäsenet valitsee HYY:n edustajisto. Kunkin tiedekunnan opiskelijat valitsevat suoraan tiedekuntaneuvoston ja laitosjohtoryhmien opiskelijajäsenet. Oikeustieteellisen tiedekuntaneuvostoon valitaan viisi opiskelijajäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Laitosten johtoryhmiin valitaan kolme opiskelijajäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Paikkojen jakautumista ainejärjestöjen sääntelee herrasmiessopimus. Pykälistejä on tiedekuntaneuvostossa 4+3 ja laitosjohtoryhmissä 2+2. Codexareita on 1+1 sekä tiedekuntaneuvostossa että laitosjohtoryhmissä. Justuksella on yksi tiedekuntaneuvoston varajäsenen paikka. Vaalioikeutettuja ovat kaikki tiedekunnan 1.10. mennessä läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat. Ehdokasasettelu päättyy 8.11. Miksi lähtisin hallinnon opiskelijaedustajaksi? Hallinnon opiskelijaedustajalla kuuluisi olla seuraavia ominaisuuksia: valmiutta sitoutua opiskelijoiden etujen ajamiseen, velvollisuudentuntoa, kärsivällisyyttä, uskallusta avata oma suu oikeassa paikassa ja riittävästi selkärankaa olla mielistelemättä professoria tai muuta Isoa Herraa, vaikka hän sattuisi olemaan oman gradun ohjaaja. Entä saamapuoli? Tutustut tiedekunnan opettajien ajatuksenjuoksuun. Pääset katsomaan tiedekunnan ja laitosten toimintaa eri vinkkelistä, kurkistamaan kulissien taakse. Kokousten esityslistoihin perehtyessäsi opit erottamaan tärkeän yhdentekevästä (ei mikään huono kyky tentteihin valmistautuessakaan!). Ja ennen kaikkea: pääset myötävaikuttamaan siihen, että tiedekuntamme asiat etenevät oikeaan suuntaan. Hallintoelinten toiminnasta ei vielä opiskelijaedustajaksi lähtiessä tarvitse tietää mitään. Halu ja kyky ottaa selvää riittävät. Ypöyksin ei hallinnossa myöskään tarvitse sissittää, sillä kyse on pitkälti ryhmätyöstä. Kannat opiskelijoita kiinnostaviin asioihin valmistellaan yhdessä muiden opiskelijaedustajien kanssa ja opintovaliokunnan vankalla tuella. Jos kiinnostuksesi heräsi, ota yhteyttä! (ville.sandstro m @helsinki.fi, p. 050-54 71 286). Lokakuun 31. päivänä on tarkoitus pitää hallintovaali-info Pykälässä klo 18.00 alkaen, joten sinnekin kannattaa tulla kuulemaan asiasta lisää. Tarkkaile spostiasi ja Bulletiinia! V apaapaikkoja Lakimies- liiton koulutuksen kursseille Suomen Lakimiesliitto järjestää lakimiehille tarkoitettua täydennyskoulutusta lyhyiden kurssien muodossa. Tiedekunnan opetukseen verrattuna kurssit ovat aiheeltaan rajatumpia ja käytännönläheisempiä. Oikeustieteen opiskelijat saavat yhden vapaapaikan kullekin kurssille. Kurssit jaetaan kevään ja syksyn alussa Lakimiesliiton opiskelijavaliokunnassa Pykälän, Codexin, Justuksen, Lexin ja Artiklan kesken jäsenmäärien suhteessa. Pykälän osuus kaikista vapaapaikoista on lähes puolet. 16 MM

Vapaapaikkojen ideana on tukea tutkielman tekemistä ja parantaa työelämässä tarvittavia valmiuksia. Kursseista onkin eniten hyötyä opinnoissaan jo jonkin verran edenneille opiskelijoille. Vapaapaikkaa voi kuitenkin hakea (ja saada) kuka tahansa Pykälän jäsen opintojen vaiheesta riippumatta. Lähtökohtana on, että vapaapaikkalaisena voi kurssille osallistua kerran opiskelujen aikana. Toistakin vapaapaikkaa voi toki hakea, mutta vapaapaikkaa käyttämättömät hakijat ajavat tällöin valinnassa automaattisesti ohi. Vapaapaikat Pykälä ry:n jäsenille myöntää yhdistyksen hallitus vuoden alussa vahvistamiensa kriteerien nojalla. Ensisijaisina valintakriteereinä on tänä vuonna otettu huomioon opintojen vaihe, kurssin aiheen liittyminen projektin/ tutkielman aihepiiriin ja kurssin aiheen liittyminen työhön tai aikaisempaan työkokemukseen. Toissijaisina kriteereinä rajatapauksissa toimivat lisäksi hakijan pykäläaktiivisuus ja kaatoluokka muu erityinen syy. Lehden ilmestyessä syksyn vapaapaikat on jo jaettu, mutta pankaa tieto vapaapaikkamahdollisuudesta korvainne taa. Ensi keväänä vapaapaikkoja on taas jaossa ehkä juuri siitä aiheesta, josta väännät graduasi! inter vivos Inter Vivos hakee päätoimittajaa ja taittajaa vuodelle 2001 Päätoimittaja Arvostamme - Vahvaa kirjallista ilmaisua - Aktiivisuutta ja ideointikykyä - Sosiaalisia taitoja - Kokemusta vastaavista tehtävistä Taittaja Arvostamme - Visuaalista näkemystä - Kokemusta vastaavista tehtävistä - Halua oppia hyödyntämään internetin tarjoamia mahdollisuuksia Taittajan tehtävästä maksetaan kohtuullinen korvaus. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee osoittaa Pykälä ry:n hallitukselle ja toimittaa Pykälän toimistolle (Mannerheimintie 3 b, 00100 HELSINKI) 31.12.2000 mennessä. Kuoreen merkintä Päätoimittaja tai Taittaja. Lisätietoja tehtävistä antavat päätoimittaja Onni Koivu (p. 050 565 9388) ja taittaja Olli J. Kärkkäinen (p. 050 567 9200). 17 MM

ELSA käräjillä Jari Vihervaara European Law Students s Association eli tuttavallisemmin ELSA järjesti keskiviikkona 20.9.2000 excursion Hel- singin käräjäoikeuteen. Tuo- mioistuintyöskentelyyn kävi tutustumassa parikymmentä elsalaista, joista melkein kaikki olivat opintonsa juuri aloittaneita fukseja. Käräjä- oikeustalo oli useimmille uusi tuttavuus, ja ensimmäinen koettelemus olikin turva- tarkastuksen läpäiseminen, josta mukana olleet lopulta kunniallisesti selvisivätkin. Ryhmämme oli sijoitettu lukumäärästämme johtuen erääseen oikeustalon suurimmista saleista, jossa juuri kyseisenä päivänä istuttiin rikosprosesseja 1+3 kokoonpanossa. Kaikki päivän tapaukset olivat helppoja ja nopeita pikkurikoksia. Saliin päästyämme meille järjestettiin asiantunteva opastus käräjäoikeuden työskentelymenetelmistä, rikosprosessista sinänsä ja myös itse oikeustalosta, saimme lisäksi mukaamme kotiin tuhdin tietopaketin esitteitä Suomen oikeusjärjestelmästä. Tuomioistuin työssään Käräjätuomari Jarmo Kil- pelä ja kolme lautamiestä toivottivat meidät tervetulleiksi seuraamaan työskentelyään. Päivän ensimmäinen tapaus oli poliisin noutama muutaman tuhannen markan arvoisiin varkauksiin syyllistynyt mies, joka lopulta sai sakkotuomion. Seuraavaksi syyttäjä vaati rangaistusta humalassa isänsä autoa ajaneelle alaikäiselle nuorukaiselle, jolle tuomioistuin langetti sakkotuomion ja ajokieltoa. Kolmantena ratkaisunaan tuomarit saivat pohtia pikkumurroista ja hotellihuoneen turmelemisesta syytettyä miestä, joka saapui saliin seuranaan asianajaja Aar- no Arvela. Hänen läsnäoloonsa paljastui selitykseksi se, että Arvelan asiakas odotti juuri toiselta tuomioistuimelta kansliatuomiota aikaisemmin tekemästään aseellisesta ryöstöstä. Tällä kerralla mies sai ehdollista vankeutta, sakkotuomion ja vahingot korvattavakseen. Näimme salissa myös miehen, jota syytettiin käteisen rahan viemisestä kirjekuoressa virolaiseen huumebisnekseen, mutta hänen kohdallaan syytteet hylättiin toteen näyttämättöminä. Lisäksi paikalla kävi tuomionsa kuulemassa kaksi sähkökitaran varastanutta nuorukaista, jotka saivat tempauksestaan sakkotuomion vahingonkorvauksien siivittämänä. Tuomioistuimen työskentely oli hyvin koordinoitua ja nopeaa, kukin tapauksista kesti vain noin puoli tuntia eikä tuomioiden harkintakaan joita onneksi saimme myös jäädä seuraamaan - kestänyt muutamaa minuuttia pidempään. Tosin tapausten juridinen vaikeusaste ei toki ollut kovin korkea. Tällaisia pikkurikoksia seuratessa mielikuva mahtipontisesta amerikkalais- Käräjätuomari Kilpelä lukemassa laatulehteä tyylisestä oikeussalikäytännöstä karisi nopeasti, kyseisissä tapauksissa ei tarvittu edes todistajien kuulemista. Tosin tuomarit luonnollisesti kuuntelivat huolellisesti mitä kukin syytetyistä kenties halusi asiassaan sanoa ennen tuomion harkintaa muistuttaen heitä vielä siitä, että heidän ei välttämättä tarvitse sanoa asiassaan mitään. Osa syytetyistä esiintyi asiassaan itse ilman avustajia, osa pysyi hiljaa antaen avustajansa, yleensä asianajajansa, hoitaa puhumisen. Eräs oikeudenkäyntiavustajista ilmoitti olevansa oikeustieteiden ylioppilas. 18 MM

Pykälät ja kielitaito Syytettyjen reaktiot heidän havaittuaan paikalla olevien ihmisten määrän vaihtelivat kovasti. Vaikka salissa ei ryhmämme lisäksi ollut kuin pari muuta henkilöä, täytti jo tämäkin määrä salin eikä moni tuomioistuimeen haastetuista selvästi osannut odottaa saavansa yleisöä. Jotkut eivät reagoineet katsojiin mitenkään, muutamat näyttivät selvästi vaivaantuneilta ja saimmepa osaksemme vihamielisenkin näköisiä silmäyksiä. Minkäänlaisia järjestyshäiriöitä, epäasiallista käyttäytymistä tai epäkunnioittavaa kielenkäyttöä salissa ei kuitenkaan ollut. Tuomareiden kohtelias ja asiallinen toiminta piti ilmapiirin hyvin neutraalina, saivatpa nuorimmat syytetyt osakseen isällisiä ja kannustaviakin ohjeita tuomareilta jotta heitä mahdollisesti uhkaava rikoskierre saataisiin estettyä. Tuomioistuimen työskentely oli siis hyvin humaania ja rakentavaa. Lähtiessään ruokatunnille tuomarit ehtivät vaihtaa kanssamme muutaman sanan. Oikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari Jarmo Kilpelä painotti erityisesti kielitaidon merkitystä nykypäivän lakimiesten toiminnassa. Yliopistohan tarjoaa hyvät resurssit lakipykälien opiskeluun, mutta käytännön työelämässä tarvittavan kielitaidon, erityisesti tuomioistuintyöskentelyssä tarvittavan ruotsinkielen, jokainen joutuu kuitenkin hankkimaan itse. Lakipykälät osaa jokainen juristi, työelämässä lisäarvoa tuottaa nimenomaan sosiaalisten ja kielitaidollisten asioiden hyvä hallinta. Haluan näin ainejärjestömme lehden kautta kiittää kaikkia tuomioistuimessa tapaamiamme henkilöitä mielenkiintoisesta päivästä ja mahdollisuudesta tutustua suomalaisen oikeusjärjestelmän toimintaan. ILMOITUS ILMOITUS Ei kahvinkeittoa vaan juridiikkaa! Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy on yksi Suomen johtavista liikejuridiikkaan keskittyneistä asianajotoimistoista. Päätoimialojamme ovat yritysjärjestelyt, pääomasijoitus ja immateriaalioikeudet sekä informaatioteknologiaan liittyvä juridiikka. Viime vuosina toimistomme on kasvanut erittäin nopeasti. Haemme jatkuvasti palvelukseemme lahjakkaita Oikeustieteen ylioppilaita toimimaan lakimiestemme apuna erilaisissa oikeudellisissa selvitystehtävissä. Tarjoamme kilpailukykyiset edut, haastavan ja mielenkiintoisen toimenkuvan sekä rennon ja vauhdikkaan työympäristön Helsingin ydinkeskustassa. Tehtävä on oiva näköalapaikka asianajotoimintaan. Monet aikaisemmista harjoittelijoista ovat nyt toimistomme lakimiehiä tai muuten sijoittuneet erittäin hyvin työelämään. Lähetä hakemuksesi postitse alla olevaan osoitteeseen. Kuoressa tulee olla merkintä Harjoittelija. ASIANAJOTOIMISTO BORENIUS & KEMPPINEN OY Yrjönkatu 13 A, 00120 Helsinki puh. (09) 615 333, fax (09) 6153 3499 info@borenius.fi, www.borenius.fi 19 MM

Katukaljoittelua ja kabinettikähmintää - Kunnallispolitiikka ja dramatiikka esiintyvät harvoin samassa lauseessa Johanna Hautakorpi Kunnallispolitiikka on ar- kista. Esityslistat alkavat puistonpenkeistä ja päättyvät päivähoitoon. Asiat ovat jo- kaista ihmistä lähellä, mutta ehkä juuri läheisyytensä takia niin kaukana. Siinä ei ole mitään hohdokasta. Miljardejakin liikkuu vain harvakseltaan. Eduskunnassa on sen- tään mukana kaikki TV:stä tutut, mutta kuka tietäisi kaupunginvaltuuston puheen- johtajan nimeä? Onko tämäkin mediapeliä? Median vaikutus kunnallispolitiikan epäkiinnostavuudessa ei rajoitu henkilöpalvonnan puutteeseen. Kaupunginvaltuuston päätökset ovat useimmiten huonommin uutisoituja kuin eduskunnan tekemät, vaikka niiden merkitys on omalla alueellaan vähintään yhtä suuri. Monille jää vaikutelma, että todellinen valta on valtion tasolla ja kunnallinen päätöksenteko on vain hienosäätöä. Varmuuden vuoksi kerrottakoon tässä yhteydessä, että mm. koulut, terveydenhuolto ja kaavoitus kuuluvat lähes yksinomaan kunnille. Myös sensaatiohakuisuus vaikuttaa uutisointiin ratkaisevasti. Viime vaalikaudella Helsingin kaupunginvaltuusto on onnistunut nousemaan otsikoihin tehokkaimmin katujuopottelun kiellolla ja keskustelulla katuprostituutiosta. Nämä teemat eivät ehkä kuitenkaan kuulu kenenkään tärkeysjärjestyksen kymmenen kärkeen. R yhmäkuria ja sanelupoli- tiikkaa Median vaikutuksen lisäksi toinen keskeinen syy ihmisten epäkiinnostukseen on se, etteivät he usko omalla mielipiteellään kunnallisista asioista olevan mitään merkitystä. Hassua kyllä, tämä oman mielipiteen merkityksettömyyden tunne tuntuu vaivaavan valtuutettujakin. Aina ei omille ajatuksille jää paljon tilaa, kun on ensin otettu huomioon kaupunginhallituksen jäsenten, vanhempien valtuutettujen ja apulaiskaupunginjohtajien mielipiteet. Onpa kiertänyt sellaisiakin huhuja, että päätöksiin vaikutetaan puolueiden johdon tasolta. Joissain tilanteissa piirijärjestön sauna voi olla keskeisempi paikka päätöksen muodostumiselle kuin valtuustoryhmän kokoontumishuone. Vaikka huhuja kiertää, uskoisin että kekkoslaisesta sanelupolitiikasta on jo edetty vähän todellisen kansandemokratian suuntaan. Muutamat puolueet mainostavat itseään yksilöllisyyttä korostavina tai jopa ryhmäkurittomina vapaan ajattelun kehtoina. Vallankäytön todellisuutta on kuitenkin vaikea arvioida ulkopuolisena, sillä jo ryhmän paine voi olla käytännön ryhmäkuria. Sama pätee myös käänteisesti. Julkilausuttu ryhmäkuri voi sallia perustellut poik- 20 MM