Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma TTL Mukana muutoksessa 6.11.2013
Strateginen suunnitelma 2 (17) Sisällys 1 Toimintaympäristö... 3 2 TTL ry:n tarkoitus... 7 2.1 Missio... 7 2.2 Visio... 7 2.3 Arvot... 7 3 Arvolupaukset... 8 4 Strategiset tavoitteet... 9 5 Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta... 12 5.1 Näkyvyyskamppanja... 12 5.2 Yhdistyksen tukipalvelut... 13 5.3 Jäsenmäärä nousuun... 14 5.4 Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa... 15 5.4.1 Osaamisen kehittäminen... 15 5.4.2 Tutkimustoiminta... 16 5.4.3 Sertifiointi... 16 5.4.4 Kansainvälinen toiminta... 16 5.4.5 Resurssit ja organisaatio... 16 5.4.6 Talous ja hallinto... 17
Strateginen suunnitelma 3 (17) 1 Toimintaympäristö Pitkään jatkunut taantuma on vaikuttanut myös ICT-alan kasvuun, vaikkakin selvästi vähemmän kuin muihin toimialaoihin. ETLAn mukaan 1 Euroalueen taantuma näyttää nyt päättyneen ja Suomen bruttokansantuotteen odotetaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna: BKT:n kasvuksi odotetaan 1,6 ja viennin kasvuksi 3,5 prosenttia. ICT-alalle tämän käänteen vaikutus voi olla voimakas, sillä parin viime vuoden aikaiset säästöt ICT-kehitysinvestoinneissa ovat luoneet patoutunutta kysyntää, joka täten saattaa näkyä voimakkaana kasvuna, varsinkin palveluliiketoiminnassa. Suomen ICT-alan suurin muutos on ollut elektroniikka-alan ja erityisesti Nokian rakennemuutos, jonka seurauksena arviolta noin 10 000 ICT-ammattilaista on menettänyt aikaisemmat työnsä ja joutunut hakeutumaan uusiin työtehtäviin. Näyttää siltä, että ICT-ala ja ICT-tehtävät muiden toimialojen sisällä ovat pystyneet työllistämään tämän osaajajoukon ennustettua paremmin, sillä tämä nopea rakennemuutos ei ole aiheuttanut suurta työttömyyttä ICT-ammattilaisten joukossa. Vuoden 2013 syksyn aikana rakennemuutoksen seuraukset tulevat luultavasti selvemmin näkyviin, koska tällöin taantuman päättyminen alkaa näkyä rekrytoinneissa, syksyllä on yleensä rekrytoinnin suhteen aktiivinen aika ja esim. Nokian irtisanomien ICT-ammattilaisten siirtymäkauden tuki (ns. bridge-ohjelma) päättyy. Tuoreen ohjelmistoyrityskartoitusraportin 2 mukaan ohjelmistoala on jatkanut kasvuaan vuonna 2012: taantumasta huolimatta kasvu oli jopa 5,8%. Kasvu ja kannattavuus on ollut parasta pienillä ja keskisuurilla ohjelmistoyrityksillä. Peliala on ollut kuluneen vuoden aikana erityisen vahvassa kasvussa muutaman veturiyrityksen voimin. Alan yritykset ovat entistä kansainvälisempiä: yli puolella yrityksistä on kansainvöälistä liketoimintaa. Ohjelmistotyön tuottavuus Suomessa on säilynyt korkealla, kansainvälisestikin katsottuna kilpailukykyisellä tasolla, mutta off-shoring ulkoistus on ilmeisesti edelleen lisääntymässä ja haaste alan suomalaiselle työllisyydelle erityisesti ylläpitotehtävissä ja suurten järjestelmien peruskehitysja testaustyössä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema raportti 21 polkua kitkattomaan Suomeen on johtanut useisiin ICT-alan kehitykseen vaikuttaviin hankkeisiin, joita ollaan suunnittelemassa ja käynnistämässä kuluvan vuoden aikana. Näistä tärkeimpinä ja ensimmäisinä käynnistymässä ovat (1) yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen, (2) tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023, (3) aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitusohjelma sekä (4) valtioneuvoston kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, joka varmistaa ICT-alan pitkäjänteisen kehittämisen. Kuluneen vuoden aikana pilviteknologian merkitys on vahvistunut nopeasti: ohjelmistoyrityskartoituksen mukaan pilvi on nyt kehitysalustana yleisempi kuin mobiililaitteet. Pilviteknologiasta voi täten muodostua hyvä kasvualusta ICT-alan yrityksille ja samalla se tarjoaa mahdollisuuksia nopeaan ja kansainväliseen kasvuun. Internet of Things kaikkien laitteiden liittyminen verkkoon muodostaa myös suuren kasvupotentiaalin, jota suomalaiset ICT-alan yritykset ja osaajat pystyvät hyödyntämään. Tutkimusten mukaan ICT:n osuus EU:n alueella tapahtuneesta tuottavuuden noususta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 prosenttia. Tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun kolmas vaihe kasvu innovaatioiden ja toimintatapojen muutosten kautta on Suomessa vielä lähes kokematta. 1 ETLAn suhdannetiedote 2013 2 Lehdistötiedote 11.6.2013, http://www.softwareindustrysurvey.fi/pressrelease2013.pdf
Strateginen suunnitelma 4 (17) TTL:n hallitus on strategiatyössään hyödyntänyt useita lähteitä 3 ICT-alan kannalta merkittävien trendien tunnistamisessa. Oheisessa kuvassa Kuva 1 on esitelty keskeiset trendit ja niiden priorisointi sekä merkittävyden että muutosnopeuden kannalta. Kuva 1: ICT-alan trendit ja niiden priorisointi Seuraavassa Taulukko 1 on tarkasteltu ajankohtaiset trendit ja mikä niiden merkitys on Suomen ICT-alalle. Taulukko 1: Trendien kuvaukset ja niiden merkitys 3 Mm. Tekesin strategia- ja visiomateriaali, Gartnerin raportit ja Forresterin raportit.
Strateginen suunnitelma 5 (17) Trendi Kuvaus Merkitys Suomen ICT-alalle Osaamistarpeen rakennemuutos ja irtisanomiset Kuluttajaistuminen, BYOD/CYOD Julkishallinnon tietojärjestelmien uudistaminen Pilvipalvelut Big data Uudet tietotyönmallit/ läsnätyö Pelit ja pelillistäminen Open data Uudet ansaintalogiikat Kollaboraatiotyökalujen kehittyminen Kaikkien laitteiden ohjelmoitavuus 3D-tulostus Kasvuyrittäjyys Internet of Things Energian säästö Tietotekniikka perusopetuksessa Kyber- ja tietoturva Kokonaisarkkitehtuuri ICT-alan rakennemuutos on johtanut tuhansien ICT-ammattilaisten irtisanomisiin ja uudelleen sijoittumisiin. Kuluttajille tarjottavien tuotteiden käyttökokemus tulee normiksi ja vaatimukseksi yritysten tietojärjestelmiin. Työntekijät valitsevat omat laitteensa Julkishallinnon tehostamispaineet vaativat tehokasta ja modernia tietotekniikan hyödyntämistä. Suomessa on tarve yhdenmukaistaa julkishallinnon tietojärjestelmiä. Pilvipalvelut yleistyvät ja muuttavat ITarkkitehtuureja, kehitysmenetelmiä, ansaintamalleja ja markkinarakenteita. Suuri osa aiemmin suomalaista ohjelmistokehitystä siirtyy globaaliin ekosysteemiin Tarve uudelleen kouluttaa asiantuntijoita Vapautuvien resurssien tuomat mahdollisuudet Käyttäjäkokemuksen suunnittelun ja osaamisen tarve kasvaa Tietojärjestelmien on oltava käytettävissä hyvin monelta eri päätelaitteelta joustavasti Julkishallinnon suuret kehityshankkeet vaativat paljon resursseja ICT-investoinnin ja ICT-pohjaiset innovoinnit ovat merkittävä tuottavuutta parantava mahdollisuus Uusi teknologia vaatii uutta osaamista Tieto ja ohjelmistot eivät ole paikallisia: hallinnan ja omistajuuden haasteet Käyttäjien ja yritysten toimintoja tukevat Uusia osaamistarpeita: suurten tietomassojen hallinta, datan järjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa, analytiikka, data mining, business intelligence jonka hallinta ja analyysi tarjoaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Etätyö yleistyy, toimistotyön käytännöt uudistuvat, nuoret muuttavat työympäristöä: individualistisempi suhtautuminen työuriin. Peliala on vahvassa kasvussa, samalla peelien käyttäjäkokemusta sovelletaan yrityssovelluksiin. Julkiset tietokannat avautuvat eri toimijoiden hyödynnettäviksi. Ansaintalogiikat monipuolistuvat ja erilaistuvat. Etätyötä tukevat ICT-järjestelmät yleistyvät Tietotyön luonne muuttuu Nuorten rekrytointi suuriin/jäykkiin organisaatioihin vaikeutuu Vaatimukset yrityssovellusten käyttäjäkokemukselle Viihdesovellusten markkinat kasvavat voimakkaasti Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ICT-yrityksille Uudenlaisia osaamistarpeita Ansaintalogiikan innovaatiot korostuvat ICT-kehittäjien tulee pystyä ymmärtämään ja hyödyntämään uusia ansaintalogiikoita Ryhmätyötä tukevat ja automatisoivat menetelmät Hajautetun työn ja etätyön tekeminen tehostuu yleistyvät ja parantavat ohjelmistokehitystä, postemail Yksilöpohjaisen sovelluskehityksen työtavat muuttuvat kommunikaatio. Entistä suurempaa joukkoa teknisiä laitteita kontrolloidaan ohjelmistojen avulla. Ohjelmistojen merkitys yritysten lisäarvon luojana lisääntyy. 3D-tulostus yleistyy ja alkaa muuttua teknologiakokeiluista liiketoiminnaksi. Kasvuyrittämisen lisääntynyt arvostus, korkeat kasvutavoitteet, kokemuksen kertyminen ja parantuneet yrittäjäverkostot. Kaikkien laitteiden liittyminen verkkoon tarjoaa uusia mahdollisuuksia laitten älykkyydelle, ohjaukselle sekä tiedon keräämiselle ja analysoinnille. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen tarve säästää energiaa kaikissa laitteissa Tarve parantaa tietotekniikan opetusta 1. ja 2. asteen koulutuksessa Yritysten ja yksilöiden sekä kansallisen tietoturvan suojaaminen korostuu. Organisaatioiden tietojen ja sovellusten kokonaisarkkitehtuurisuunnittelen merkityksen kasvu sekä järjestelmien integraatiosta ja ylläpidosta huolehtiminen. Videosisällön kasvu Videosisällön merkitys kaikessa kommunikaatiossa kasvaa. ICT-ammattilaisille on edelleen suuri tarve Järjestelmien monimutkaisuus ja laatuvaatimukset lisääntyvät Lisääntyneet vaatimukset ammattitaidolle Kouluttautumistarve Liiketoiminta- ja uramahdollisuudet Yrittäjyys ja työllistyminen kasvuyrityksissä on yleistyvä uramahdollisuus Alan kansainvalinen kasvupotentiaali ICT-alan kasvumallit ja mahdollisuudet leviävät muille toimialoille Fyysisten laitteiden toiminnan ja kehittymisen uusi kasvu- ja kehitysvaihe Energian säästön sovellukset ja innovaatiot ICT-perustaidot laajemmnin tunnetuiksi Opetusratkaisujen kysynnän kasvu Osaamisen ja ratkaisujen kysyntä kasvaa Arkkitehtuuriosaamisen kysynnän kasvu Videosisältöjen käyttö kaikissa järjestelmissä lisääntyy: vaatii muutoksia järjestelmiin Ura- ja liiketoimintamahdollisuudet
Strateginen suunnitelma 6 (17) Suomi on menestynyt hyvin monissa kansainvälisissä innovatiivisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä mittaavassa tutkimuksessa, perusopetus on maailman huippuluokkaa ja myös työväestöjn kognitiiviset ja tietetekniikan hyödyntämiseen liittyvät taidot ovat maailman parhaimmistoa 4. Näistä hyvistä lähtökohdista huolimatta globalisoituneet markkinat tuovat mukaan uusia haasteita osaamisen kehittämiselle ja työn tuottavuudelle. Keskustelua tarvitaan ennen kaikkea muutosten aiheuttamista koulutustarpeista. EU-alueella onkin käynnissä vakava keskustelu ICT-ammattilaisten osaamisesta tulevaisuudessa. Suomen pienuus ja verkostoitumisen perinteet ovat vahvuus, jota tässä tulee hyödyntää. Osana strategiatyötä TTL on myös päivittänyt ns. SWOT-analyysin tulokset, jotka on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2: TTL:n SWOT-analyysin tulokset Sisäiset vahvuudet Merkittävä jäsenmäärä ja valtakunnallinen toiminta Yhteistyö lehtitalojen kanssa Tunnettuus sekä tunnustettu asema viranomaisten ja järjestöjen piirissä Jäsenten korkea ammattitaito sekä heidän halunsa muuttua ja kehittyä Verkostoituneet yhteisöt Ulkoiset mahdollisuudet Toimialalla on runsaasti jäsenpotentiaalia ICT-alan jatkuvasti kasvava merkitys ICT osaamisen kehittämistarve yksilö- ja organisaatiotasoilla Kehittää ICT:n ja liikejohdon välistä keskustelua Muiden ulkoisten rahoitusmuotojen käyttö toiminnan kehittämiseen Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet Monenlainen osaaminen liittoyhteisössämme Sisäiset heikkoudet Jäsenmäärän jatkuva laskeva trendi Alle 10% jäsenistä osallistuu aktiivisesti toimintaan Rakenne ei mahdollista ohjausta - resurssit ovat itsenäisissä yhdistyksissä Kaikki alan parhaat henkilöt eivät ole mukana yhdistyksien toiminnassa Nuoret ammattilaiset eivät tunne TTL:ää ja toiminnasta saatavia hyötyjä Jäsenyhdistysten välinen yhteistyö vähäistä, vaikka onkin lisääntynyt Osa yhdistyksistä ei ole kovin aktiivisia Ulkoiset uhat Lehtien arvo jäsenetuna laskee vääjäämättä Yhteisöllisyyden pirstoutuminen ja kanavoituminen muuta kautta esim. www-pienryhmät yli maarajojen Pirstoutunut toimialan järjestökenttä, yritykset karsivat jäsenyyksiään Tietotekniikan arkipäiväistyminen, näkemys että jokainen voi hoitaa nämä ICT-asiat Toimialan rakennemuutos Nopeammat toimijat ottavat hoitaakseen osaamisen kehittämisen TTL:n strategiset painopistealueet pohjautuvat edellä kuvattuihin trendeihin, SWOT-analyysiin ja niiden merkitykseen Suomen ICT-alalle ja TTL:lle. 4 OECD PIAAC study, http://www.oecd.org/site/piaac/
Strateginen suunnitelma 7 (17) 2 TTL:n tarkoitus 2.1 Missio TTL:n missio koostuu kolmesta tehtävästä: 1) Jäsenyhdistystensä kautta TTL parantaa jäsentensä ammatillista osaamista sekä verkottaa heitä keskenään. 2) TTL huolehtii siitä, että tietotekniikka-alalla on Suomessa hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä. 3) TTL on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. TTL yhteisöineen toteuttaa näitä tehtäviä sekä yksilöiden, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden että yhteiskunnan tasolla ja vahvistaa näiden välisiä verkostoja. 2.2 Visio TTL:n visio kuvaa tahtotilaa siitä, millaiseen toimintaan ja vaikuttavuuteen TTL yhteisöineen pyrkii. Se koostuu kolmesta osasta: 1) TTL:n jäsenyhteisöt muodostavat aktiivisen ja keskenään vahvasti verkottuneen ammattilaisten yhteisön, joka tarjoaa jäsenilleen parhaat mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön huippuosaajien kanssa. 2) TTL tarjoaa jäsenorganisaatioilleen keinot varmistaa henkilöstönsä osaamisen kehittymisen sekä yhteydet Suomen parhaisiin asiantuntijoihin. 3) TTL vaikuttaa vahvasti Suomen tietotekniikka-alan kehittymiseen ja menestykseen. 2.3 Arvot TTL:n perusarvoja ovat: Sitoutumattomuus: TTL keskittyy toiminnassaan tietotekniikan luovaan hyödyntämiseen ammatillisten asioiden edistämiseen ja on riippumaton työmarkkinaosapuolista ja poliittisista ryhmittymistä. TTL palvelee tasapuolisesti jäsenorganisaatioitaan. Jäsenyrityksiä ja niiden edustamia tuotteita, tekniikoita ja palveluja kohdellaan tasavertaisesti. Ammattimaisuus: TTL korostaa ICT-ammattilaisten osaamista, sen jatkuvaa kehittämistä sekä hyvää ammatillista toimintatapaa. Ammattimaisuus leimaa kaikkea TTL:n toimintaa. Aktiivisuus: TTL ottaa aktiivisesti kantaa ICT-alan muutoksiin ja alan kehitykseen. Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa TTL kehittää aktiivisesti yhteisen toiminnan muotoja ja sisältöä. TTL toimii sillanrakentajana eri intressiryhmien välillä.
Strateginen suunnitelma 8 (17) Luovuus: Uudistuvan tietotekniikan avulla luodaan innovaatioita, jotka edistävät ympäristön kestävää kehitystä, tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. Läpinäkyvyys Toiminta ja päätöksenteko kuten muu hallinto on avointa. 3 Arvolupaukset TTL on määrittänyt arvolupaukset keskeisille sidosryhmilleen seuraavasti. Taulukko 3: TTL:n arvolupaukset sidosryhmilleen Henkilöjäsenet Jäsenyhdistykset TTL jäsenyhteisöineen auttaa jäseniään kehittämään osaamistaan ja verkostoitumaan alan parhaiden osaajien kanssa. TTL tarjoaa laadukasta ja ajankohtaista tietoa, näkymää tulevasta sekä hyviä jäsenetuja. TTL tarjoaa tehokkaita ja helppokäyttöisiä työvälineitä ja toimintamalleja jäsenyhdistysten toimintaan. Tietotekniikkaa hyödyntävätorganisaatiot ICT-yritykset TTL jäsenyhteisöineen tarjoaa organisaatioille tehokkaan kanavan ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä ajankohtaista tietoteknistä osaamista sekä suorat kontaktit alan parhaisiin asiantuntijoihin ja tietotekniikan edelläkävijäorganisaatioihin TTL jäsenyhteisöineen tarjoaa mahdollisuuden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä suorat kontaktit alan parhaisiin ammattilaisiin ja yhteistyökumppaneihin.
Strateginen suunnitelma 9 (17) Taulukko 4 luettelee ja esittelee palvelut, joilla TTL toteuttaa sidosryhmien arvolupaukset. Taulukko 4: Palvelut, joilla arvolupauksiin vastataan Palvelu Sidosryhmä Tietotekniikkaa hyödyntävä organisaatio Laadukkaita ja edullisia ajankohtaisseminaareja ja koulutuksia X X X Helppoja ja luotettavia verkostoitumismahdollisuuksia alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa tapahtumissa ja sosiaalisen median kautta Tietoa ura- ja työmahdollisuuksista Edullinen tapa seurata alan kehitystä ammattilehtien kautta Vaikutus- ja keskustelukanava Suomen tietoyhteiskunnan ja ICT-alan kehittymiseen X X X X X Henkilöjäsen ICTyritys Jäsenyhdistys X X X X Konkreettisia ja rahanarvoisia jäsenetuja alennuksina ja erikoistarjouksina X X X X Organisaation näkyvyys alan johtavassa yhteisössä X X Kumppanuuksien ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämismahdollisuudet X X X X Useita kanavia verkottaa yrityksen asiantuntijoita alan parhaisiin asiantuntijoihin; kokemuksien ja käytäntöjen vaihtoympäristö X X X X Uramahdollisuuksien tarjoamisen alan parhaimmille osaajille X X X Mahdollisuus keskustella ICT-toimittajien kanssa neutraalilla ja objektiivisella foorumilla X X X Yleisjohdon mukaan saaminen ja heidän osaamisen kehittäminen X X X Työkalut, ohjeistus ja esimerkkipohjat yhdistyksen asioiden hoitamiseen Helppokäyttöinen ja ajan tasalla oleva jäsenrekisteri yhdistyksen jäsentiedotukseen Yhteisiä toimintamalleja ja tutorointia yhdistyksen hallitustoimintaan Sosiaalisen median moderaattorin ja managerin koulutus jäsenyhdistyksille X X X X 4 Strategiset tavoitteet 4.1 Strategiset haasteet TTL on 60-vuotisen historiansa aikana vakiinnuttanut asemansa Suomen suurimpana riippumattomana ICT-alan vaikuttajayhteisönä, joka kehittää jäsentensä osaamista ja vahvistaa jäseniensä ja jäsenyhteisöjensä verkostoja ja yhteistyötä. Toiminta on pitkään perustunut aktiivisiin jäsenyhdistyksiin, joissa on toiminut tiivis ydinjoukko jäsenistöä, noin 5 % TTL:n jäsenistä. Suurimmalle osalle jäsenistöä keskeinen jäsenyyden lisäarvo on ollut jäsenyyden tarjoamat lehtiedut mm. mahdollisuus saada edullisesti alan ammattilehtiä luettavaksi. Kaksi merkittävää, sinänsä jo pitkään jatkunutta trendiä ovat juuri nyt alkaneet vaikuttaa ICTammattilaisten toimintaan ja valintoihin tavalla, joka luo TTL:lle uuden strategisen haasteen. Perinteisen printtimedian merkitys ajankohtaisen tiedon lähteenä on vähentynyt ja tilalle on tullut Internet: uutta tietoa haetaan seuraamalla lehtien verkkoversioita, blogeja ja alan vaikuttajien ja kolleegoiden viestejä sosiaalisen median kanavissa. Virtuaalisten kontaktiverkostojen merkitys on noussut merkittävästi ja niistä on tulossa monelle ammattilaiselle ensisijainen ammatillinen verkostoitumiskanava: tärkeimpiä kontakteja haetaan ja ylläpidetään sosiaalisen median keinoin.
Strateginen suunnitelma 10 (17) Nämä molemmat trendit näyttävän muodostuvan vahvoiksi mainstream-ilmiöiksi juuri nyt. Molemmat trendit vaikuttavat vahvasti TTL:n arvolupauksiin jäsenilleen. Tämän takia TTL:n suurimpana strategisena haasteena on uudistaa arvolupauksiaan ja toimintaansa siten, että TTL ja sen jäsenyhteisöt pysyvät mukana jäsenistön ja alan muutoksessa ja pystymme edelleen tarjoamaan vahvan arvolupauksen jäsenillemme. Näiden haasteiden takia TTL:n strategisena haasteeksi nousee myös TTL:n kyky uudistua. TTL:n toiminta on koko historiansa ajan perustunut vahvaan jäsenyhdistystoimintaan ja suuri osa käytännön toiminnasta on toteutunut juuri aktiivisten yhdistysten ja henkilöiden kautta. Keskusjohtoisen toiminnan ja ohjauksen määrä ja vaikutus on tarkoituksella ja hyvästä syystä ollut vähäisempi ja se on ollut yksi TTL:n menestyksen kulmakivistä. Edellämainittujen trendien tuomiin haasteisiin reagoiminen vaatii jäsenyhdistysten aktiivisen toiminnan lisäksi myös kykyä suunnitella ja toteuttaa koko TTL:ään vaikuttavia hankkeita tavalla, johon nykyiset toimintatavat eivät ilmeisemmin pysty. Edellisen perusteella TTL:n tämän hetkiset keskeiset strategiset haasteet ovat seuraavat: 1) Ajankohtaisen tiedon välittämisen arvolupauksen ja keinojen uudistaminen 2) TTL:n verkostojen ja vaikuttamisen integroituminen sosiaalisen median kanaviin 3) Strategisen muutoksen läpiviennin ja hankkeiden vaikuttavuuden tehostaminen 4.2 Strategiset tavoitteet Vaikka TTL:n ajankohtaiset strategiset haasteet ovat muuttuneet, pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet ovat edelleen samat. Taulukko 5 sisältää kuvaukset TTL:n neljästä strategisesta tavoitteesta. Taulukko 5: TTL:n strategiset tavoitteet # Tavoite Kuvaus 1 Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö 2 Osaamisen edistäjä ja suunnannäyttäjä 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja houkuttelevin, kasvava IT-yhteisö Monipuoliset, aktiiviset, kasvavat ja lisäarvoa sidosryhmilleen tuottavat yhteisöt, joilla on toimivat ja tehokkaat työkalut. Ohjeistuksessa ja fasilitoinnissa hyödynnetään sosiaalisen median verkostoja TTL suunnittelee ja järjestää koulutusta tärkeiden uusien osaamisalueiden osalta. On aktiivisesti mukana tietotyön ja koulutuksen uudistamisessa. TTL on tunnustettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kantaa kysytään ja jota kuunnellaan. Osallistuu aktiivisesti alan maineen kohottamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. TTL ja sen yhdistykset tunnetaan hyvin ja niihin halutaan kuulua. IT kohderyhmä laajenee jatkuvasti uusilla ryhmillä. Toiminta kohdistetaan myöskin nuoren sukupolven kiinnostusalueille.
Strateginen suunnitelma 11 (17) Tavoitteeseen elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt pyritään ensisijaisesti seuraavin keinoin: yhdistysten aktivointi mm. yhteistoimintaa lisäämällä ja tarjoamalla yhdistyksille käytännön ohjeita kannustimet toimintaan: hankerahoitus, ystäväyhdistystoiminta, medianostot teemakoulutuksen järjestäminen yhdistyksille (tiedottaminen, ryhmätyöskentely, talous, tilaisuuksien organisointi) TTL:n palveluiden määritys, paketointi ja sisäinen markkinointi sisältäen työkalujen valinta, käyttöönoton ohjeistus ja valmennus yhteisen markkinointimateriaalin laatiminen ja hyödyntäminen osaamisrekisterin toteuttaminen jäsenrekisterin yhteydessä parhaiden käytäntöjen kirjastojen käytön käynnistäminen Tavoitteen osaamisen suunnannäyttäjä keinoina ovat koulutustarjooman kehittäminen ja markkinointi aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu osaamisesta ja sen kehittämisestä jäsenyhdistysten tapahtumien markkinoinnin tuki Tavoitteen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja keinoina puolestaan ovat viestintästrategia ja tiedotussuunnitelman kehittäminen brändimielikuvan vahvistaminen sosiaalisen median keinojen hyödyntäminen tiedotuksessa lausunnon antajien shortlist ja paikallisyhdistykset paikallismedian tietoisuuteen aktiivinen yhteistyö ja lobbaus sidosryhmiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Ficom, OHRY, EK, Teknologiateollisuus, Tieke, Tiera, Digile ) Tavoitteen tunnetuin ja halutuin ICT-yhteisö keskeisinä keinoina ovat selkeät arvolupaukset ja erottuminen muista yhteisöistä näkyvä vaikuttaja ja kommentoija näkyvyys opiskelijoihin: jäsenkampanja, edut, näkyvyys sosiaalisessa mediassa naisjäsenten näkyvyys toiminnassa kansainvälisten Suomessa asuvien ICT-osaajien rekrytointi ja aktivointi nk. täsmä kamppanjat valituille kohderyhmille, esim. nuoret, seniorit ja yhdistyksestä eronneet jäsenetujen parantaminen esim. yhteistyökumppaneiden avulla systemaattisempi jäsenhankinta asiantuntijatilaisuuksien kautta, esim. jokaisen ilmoittautumisen yhteyteen kutsu kollega mukaan! yritysten arvolupauksen vahvistaminen Strategisille tavoitteille on asetettu mittareihin perustuvat tavoitteet vuosille 2014 sekä 2018. Näitä tavoitteita on kuvattu molemmille vuosille sekä sanallisesti että avainmittarin tavoitetasona seuraavassa taulukossa (Taulukko 6)
Strateginen suunnitelma 12 (17) Taulukko 6: Tavoitteet ja niiden mittarit # Tavoite Mittarit 2014 2018 1 Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö 2 Osaamisen suunnannäyttäjä 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja halutuin ICTyhteisö Yhdistysten välinen yhteistyö lisääntynyt SoMessa seuraavien määrä on kasvanut 30% Uusi ajankohtainen toimija liittynyt yhteisöön Jäsenistö toimii aktiivisesti tapahtumissa ja virtuaalisesti Uusia ajankohtaisia toimijoita liittynyt yhteisöön Jäsenmäärän lasku pysähtyy Jäsenmäärä > 15 000 TTL:n välittämä koulutustarjooma kasvaa Koulutustoiminta on kannattavaa TTL osallistuu aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen TTL vaikuttaa merkittävästi niin julkisten kun kaupallisten organisaatioiden opetussisältöihin TTL tunnustetaan parhaaksi lähteeksi ICTpuolen uudelle osaamiselle Uusia kursseja tarjoomassa yli 20% Uusien kurssien osuus liikevaihdosta yli 30% TTL ottaa aktiivisesti ja näkyvästi kantaa ajankohtaisiin ICT-asioihin Viisi lausuntoa joista 15 lehdistöosumaa Lehdistöosumien määrä yli 100 kpl Nuoret tuntevat TTL:n paremmin Näkyvyyskamppanja on uudistanut TTL:n brändimielikuvan TTL on selkeästi maan johtava ICT-kehityksen suunnannäyttäjä, joka kutsutaan keskeisiin foorumeihin 20 lausuntoa joista 50 lehdistöosumaa Lehdistöosumien määrä yli 200 kpl TTL on nuorten ICT-ammattilaisten joukossa yksi halutuimmista yhteisöistä Uusien nuorten jäsenten määrä lisääntyy Jäsenmäärä >15 000 Uusien jäsenten suurin ryhmä alle 35-vuotiaat Yritysjäsenten määrä kasvaa Yritysjäsenten määrä kasvanut 50 % vuodesta 2012 5 Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta TTL:n strategia jalkautetaan toteuttamalla joukko strategisia hankkeita sekä toteuttamalla kohdistettuja avaintoimenpiteitä nykyisillä toiminta-alueilla. Strategiset hankkeet ovat projekteja, jotka ovat käynnistyneet ja jotka on osaksi resursoitu yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Strategiset hankkeet ja strategian mukaiset kehitystoimenpiteet esitellään tässä luvussa seuraavassa. TTL:n hallitus seuraa kokouksissaan strategisten hankkeiden tilannetta ja edistymistä. Perustoimintaan liittyvien kehitystoimenpiteiden seuranta tapahtuu kvartaaleittain. 5.1 Näkyvyyskamppanja Näkyvyyskampanjan tarkoituksena on parantaa TTL:n brändimielikuvaa ja korostaa TTL:n ja sen jäsenyhteisöjen merkitystä ja vaikutusta ICT-alan muutoksessa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa TTL:n ja sen jäsenyhteisön brändimielikuvaa siten, että yhteisö on entistä houkuttelevampi ICTammattilaisille, erityisesti nuorille.
Strateginen suunnitelma 13 (17) Projektin toteutuksessa käytetään vahvasti hyväksi TTL:n 60-vuotistapahtuma jota vietetään vuoden 2013 aikana. Projektin tavoitteet ja niiden kautta tavoiteltu toiminta sekä niiden liittyminen TTL:n strategisiin tavoitteisiin on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 2). Kuva 2: Projektin näkyvyyskampanja tavoitteet 5.2 Yhdistyksen tukipalvelut Hankkeen yhdistyksen tukipalvelut lähtökohtana on se, että yhdistysten hallitukset tekevät työtään vapaaehtoisvoimin ja tekijät vaihtuvat muutaman vuoden välein. Tämän takia osaaminen kumuloituu huonosti ja keksitään pyörä uudelleen. Hyvät käytännöt eivät myöskään leviä yhdistysten välillä tehokkaasti. Yhdistysten toiminta perustuu yhä enemmän verkkopohjaiseen tiedotukseen ja interaktioihin ja yhdistyksillä on käytössään kirjava joukko työkaluja. Kun yhdistysten aktiivit samalla vaihtuvat muutaman vuoden välein, osaaminen kumuloituu huonosti. Toimintaa voitaisiin tehostaa ja yhdenmukaistaa tarjoamalla tehokkaita yhteisiä työkaluja sekä tukea näiden käytölle. Projektin tavoitteena on parantaa ja tehostaa yhdistysten toimintaa ja hyvien käytäntöjen leviämistä tarjoamalla yhdistysten toimintaa parantavia palveluita yhdistyksille ja jakamalla hyviä käytäntöjä niiden avulla kaikille yhdistyksille sekä paketoida ja tarjota yhdistysten toimintaa tukevat järjestelmät ja materiaalit yhdistysten käyttöön. Projektin tavoitteet ja tavoiteltu toiminta on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 3).
Strateginen suunnitelma 14 (17) Kuva 3: Projektin yhdistyksen tukipalvelut tavoitteet 5.3 Jäsenmäärä nousuun TTL:n jäsenmäärä on pitkään ollut laskusuunnassa. Taustalla yleisiä trendejä, mm. lehtien lukemisen väheneminen, mikä on vähentänyt jäsenedun arvoa monelle jäsenelle, sekä sosiaalinen median tarjoamat vaihtoehtoiset verkostoitumistavat. Samalla tietoteknisen työn monimuotoistuminen on luonut tilanteen, jossa moni tietotekniikkaan liittyvä työ ei ole tekijöiden mielestä tietotekniikkaa, mutta samaan aikaan liiton profiili on selkeästi tietotekniikan ytimessä. Talouden ja strategisten tavoitteiden täyttymisen kannalta on tärkeää saada jäsenmäärä kasvuun. Projektin jäsenmäärä nousuun tavoitteena on saada TTL:n ja sen jäsenyhteisöjen jäsenmäärä kasvamaan nykyisestään. Tämä tapahtuu alla olevassa kuvassa esitellyin keinoin (Kuva 4). Kuva 4: Projektin jäsenmäärä nousuun tavoitteet
Strateginen suunnitelma 15 (17) 5.4 Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa Edellä kuvattujen strategisten hankkeiden lisäksi TTL:n strategian toteutukseen liittyy joukko toimenpiteitä, jotka toteutetaan TTL:n nykyisten perustoimintojen puitteissa ja resurssein. Tässä osiossa nämä kehittämistoimenpiteet on kuvattu toiminnoittain. 5.4.1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on TTL:n keskeinen osa-alue ja sitä toteutetaan sekä jäsenyhteisöjen toiminnalla ja tapahtumilla että järjestämällä koulutustilaisuuksia ja ohjelmia maksullisena koulutustoimintana. Oheisessa kuvassa (Kuva 5) eri keinoja on tarkasteltu suhteessa niiden arvioituun jäsenille tuottamaan lisäarvoon ja toisaalta jäsenmäärään, johon keinot kohdistuvat. Kuva 5: Osaamisen kehittämisen keinot ja vaikutus jäsenistöön Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan erityisesti seuraavilla alueilla/toimenpiteillä: uusien kurssisisältöjen aktiivinen suunnittelu tiiviissä yhteistyössä jäsenten ja jäsenyhdistysten kanssa kurssisisältöjen toteutus ja yhteismarkkinointi kumppaneiden ja yhteistyöpartnereiden kanssa hyvin alkanut mentorointitoiminta kehitetään ja laajennetaan digitaalisen sisällön lisääminen tarjontaan seurauksena suureen muutokseen joka mediakentällä tapahtuu
Strateginen suunnitelma 16 (17) 5.4.2 Tutkimustoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnassa TTL keskittyy vuosittaisen IT-Barometritutkimuksen vahvistamiseen entisestään. Tämän lisäksi vuosittain toistuva tutkimus on myös Tietohallinnon johtaminen Suomessa -tutkimus joka toteutetaan yhteistyössä Sofigaten kanssa. Tämän lisäksi toteutetaan joukko pienempimuotoisia mielipidekyselyjä, joilla pyritään nopeasti ottamaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamaan niitä mediaan ja keskusteluun. Muut suuremmat kyselyt ja selvitykset tehdään yhteistyössä muiden partnereiden ja toimittajien kanssa. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. jäsenkyselyt, perinteinen palkkatutkimus ja osaamisstrategiaa palvelevat selvitykset. Keskeinen tavoite on kisätä tutkimusyhteistyö muiden toimijoiden kanssa (kuten itsmf) sekä parantaa TTL:n kykyä ja osaamista hakea ulkoista rahoitusta tutkimustoiminnalle sekä kansallisista että Eurooppalaisista lähteistä. Tutkimustoimintaa kehitettäessä pyritään lisäämään yhteistyötä sekä akateemisten toimijoiden että myös julkisen vallan ja muiden yhteisöjen kanssa, kuten esim. Aalto, Teknologiateollisuus, Ohjelmistoyrittäjät, Tieke, Digile, TEKES ja SITRA. 5.4.3 Sertifiointi Sertifiointitoiminnan merkitys TTL yhteisön toiminnassa on kasvanut ja pitää sisällään Tietoturva ry:n edistäviä (ISC) 2 :n sertifiointeja sekä FiSTB ry:n edistäviä testausammattilaisten sertifiointeja niin perus- kun jatkotason osalta. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden kuten European Certification and Qualification Associationin, ECQA:n kanssa. (Scope Manager, Innovation Manager yms.) Lisäksi liitto seuraa erityisesti IFIPin, Cepisin ja sisarjärjestöjen sertifiointitoiminnan kehittymistä. 5.4.4 Kansainvälinen toiminta ICT-alan globalisoitumisen myötä kansainvälisten kontaktien ja mahdollisen kansainvälisen standardisoinnin ja sertifioinnin seuraaminen tulee entisestään tärkeämmäksi. Liitto osallistuu tarpeelliseksi katsottavassa määrin ainakin seuraavien kansainvälisten yhteisöjen toimintaan IFIP - Tietotekniikkaliittojen maailmanlaajuinen järjestö. Liitto ja Säätiö rahoittavat suomalaisten tutkijoiden osallistumista järjestön toimintaan. CEPIS - Euroopan tietotekniikkaliittojen yhteisö. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. NDU - Pohjoismaisten liittojen yhteistyöelin. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. Toiminnassa on myös tarkoitus huomioida kuinka voidaan edesauttaa ja olla mukana kehittämässä toimintaympäristöä Suomeen tulevien ICT ammattilaisten osalta. Koska ICT:n kehitys tapahtuu osittain myös standardointitoiminnan ulkopuolella, TTL pyrkii seuraamaan alan kehittymistä järjestämällä yhdistystensä kanssa trendejä ja alan kehittymistä pohtivia tapahtumia, joita hyödynnetään TTL:n strategiatyössä ja muussa toiminnassa. 5.4.5 Resurssit ja organisaatio Liiton henkilöstön määrän suhteen pyritään joustavuuteen, joka antaisi mahdollisuutta tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta ulkoisten tarpeiden niin vaatiessa. TTL panostaa henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittämiseen ja pyrkii parantamaan henkilöstön osaamisen ja strategian ja toiminnan vaatimien kyvykkyyksien vastaavuutta. Vuoden 2013 aikana on laadittu TTL:n keskeisten kyvykkyyksien tarveprofiili ja on tehty kehittämissuunnitelmat henkilöstölle. Tavoitteena on täten päästä sekä entistä parempaan asiakas(=jäsen)tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen että henkilökunnan työtyytyväisyyteen.
Strateginen suunnitelma 17 (17) 5.4.6 Talous ja hallinto Liiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Muita tulonlähteitä ovat Infuture Oy:n liiketoiminnan tuotot, joiden merkitys on kuitenkin verrattain vähäinen kokonaisuuteen verrattuna. Kustannusinflaation vaikutus katetaan jäsenmaksujen korotuksilla. Jäsenmaksujen korotusten osalta seurataan pääsääntöisesti yleisen kustannustason nousua. Strategisen tavoitteen mukainen jäsenmäärän kasvu ja sen tuomat tuotot kohdistetaan uusiin palveluihin ja sisältöihin jäsenkunnalle. Mediakentässä tapahtuvan muutoksen myötä liitolle on entistä tärkeämpää investoida lähivuosina sähköisiin palveluihin eli verkkopalveluidensa kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen.