Jyväskylän kaupunginjohtajan TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 4.6.2012 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Jyväskylän talous 2012 sekä linja 2013-2016 - tarvitaan tahtoa ja sitoutumista sekä toimenpiteitä ja rakenteiden muutoksia linjaavia poliittisia päätöksiä!
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2016 Lähde: Peruspalveluohjelma 4.4.2012 sekä Kuntaliiton laskelmat Valtakunnallinen kuntatalouden arvio ja kehityskuva.
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintakate -22,94-24,18-25,21-26,14-27,22-28,38-29,59 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,07 7,68 0,07 2,64-2,20 0,13 19,49 8,09 0,22 2,60-2,30 0,17 20,10 8,21 0,18 2,35-2,40 0,17 21,05 8,38 0,07 2,28-2,51 0,17 21,96 8,67-0,04 2,21-2,62 0,17 22,57 8,88-0,09 1,77-2,74 0,17 Tilikauden tulos 1,93 0,57 0,48 0,12-0,06-0,24-0,80 Tulorah. korjauserät -1,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,70 2,37 2,32 2,07 2,00 1,93 1,49 Investoinnit, netto -3,02-3,32-3,20-3,20-3,20-3,20-3,20 Rahoitusjäämä 1) -0,32-0,95-0,88-1,13-1,20-1,27-1,71 Lainakanta 11,67 12,61 13,56 14,76 16,06 17,41 19,21 Rahavarat 4,76 4,70 4,67 4,65 4,64 4,62 4,61 Lähde: Vuodet 2010-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPO 4.4.2012 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 3 4.4.2012/hp
Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 ja niiden kuntatalousvaikutukset Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina 2013-2015 saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa.» Pohjalla hallitusohjelman mukainen v. 2012-2015 toteutettu vuosittainen 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä 2 524 milj. euroa Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla. Leikkauksen vaikutus /as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa. Vuoden 2015 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso 1 131 milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa.» Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset» OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina 2013-2015» Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013 ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia
20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Lainakanta Rahavarat 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPO 28.3.2012. (ennakkotieto) TS2013-16: JYVÄSKYLÄN VELKAANTUMINEN PYSÄYTETTÄVÄ JA INVESTOINTIEN MÄÄRÄ PUOLITETTAVA! 0
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintamenot yht. - Palkat - Muut henkilöstömenot - Ostot - Muut toimintamenot 33,85 15,01 4,47 11,72 2,65 35,35 15,61 4,62 12,49 2,63 36,85 16,11 4,76 13,30 2,68 38,21 16,48 4,87 14,16 2,70 39,79 16,98 5,02 15,08 2,71 41,49 17,54 5,16 16,06 2,73 43,25 18,12 5,30 17,10 2,73 Korkomenot Investoinnit 0,30 5,69 1) 0,36 4,14 0,31 4,20 0,40 4,20 0,53 4,20 0,66 4,20 0,73 4,20 Yhteensä 39,83 1) 39,85 41,36 42,81 44,52 46,35 48,18 Muutos-%: JKL 4,6 Toimintamenot yht. 4,2? -Palkat 2,8 -Ostot 7,4 Menot yhteensä 8,3 1) 7,5 4,5 4,0 6,5 0,0??% 4,2 3,2 6,5 3,8 3,7 2,3 6,5 3,5 4,2 3,0 6,5 4,0 4,3 3,3 6,5 4,1 4,3 3,3 6,5 4,0 Lähde: Vuodet 2010-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 1) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. JYVÄSKYLÄN KÄYTTÖMENOJEN KASVU SAATAVA SUURTEN KAUPUNKIEN KESKIARVOON! 6 4.4.2012/hp
Jyväskylän talouden 0la 2012 ja näkymät 2013 -
Tuloslaskelma 2010-2011 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä TP TP Muutos Muutos 1000 euroa 2010 2011 M % Toimintatulot 135,6 156,9 21,3 15,7 % Toimintamenot -663,8-713,4-49,6 7,5 % TOIMINTAKATE -528,1-556,5-28,3 5,4 % Verotulot 421,6 427,5 5,9 1,4 % Valtionosuudet 132,9 131,6-1,3-1,0 % Rahoitustulot ja -menot 13,1 12,3-0,9-6,5 % Korkotulot 17,1 17,0-0,1-0,4 % Muut rahoitustulot 1,5 2,2 0,6 41,0 % Korkomenot -5,4-6,8-1,4 26,5 % Muut rahoitusmenot -0,1 0,0 0,0-15,6 % VUOSIKATE 39,5 14,9-24,7-62,4 % Poistot -39,4-39,4 0,0-0,1 % Satunnaiset tulot 0,0 0,2 0,2 100,0 % Satunnaiset menot 0,0-0,1-0,1 100,0 % TILIKAUDEN TULOS 0,1-24,5-24,6-23384 % Poistoeron lisäys/vähennys 0,3 0,3 0,0 0,0 % Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 0,4-24,2-24,6-5547,8 % Menot: +49.6 M Tulot: +21.3 milj. +5.9-1.3 +25.9 M EROTUS: - 23.7 M Vuosikate poistoista 100,3 % 37,7 % -62,6 %
Verotulot YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Huhtikuu 2012 - Verotulojen arvioidaan alittuvan -2,3 M. Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka yhteensä +9,1 M, josta +sote 9,2 M ja sivistys +0,3 M. Kaupunkirakenne ja liikelaitokset yht. 0,4 M talousarviota parempi toimintakate. Vuosikate +6,6 M, alijäämä 37 M ja lainakannan kasvu +86 M, mikäli ylitykset ja veroennuste toteutuvat!
!!! Vuoden 2013 talousarvionäkymät: Valtionosuuksia leikataan. Tarkemmat tiedot kesä/elokuussa. Verotuloarvio epävarma. Arvio tarkentuu syys/lokakuussa. Arvioiden perusteella kaupungin vuosikate on vuonna 2013 negatiivinen, mikäli ei tehdä menoja supistavia ja tuloja lisääviä päätöksiä! Vuoden 2013 alijäämä 82 M ja lainakannan kasvu +63 M!
? Jyväskylän menokasvu saatava takaisin suurten kaupunkien keskiarvoon!
Jyväskylän Alintarkastajat 3.5.2012 Olemme 'lintarkastajina huolestuneita Jyväskylän kaupungin heikkenevästä taloudellisesta 'lanteesta. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden merki=ävä poikkeama sitovista taloudellisista tavoi=eista ja käy=ötalouden ne=omenojen huoma=ava ylitys askarru=aa. Suosi=elemme, e=ä ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden käy=ötalousmenojen hallitsemiseksi. Vuoden 2013 käy0ömenojen ja toimintakulujen kasvun hillitsemiseksi pitää väli0ömäs< käynnistää toimenpiteitä sulkema0a pois rakenteellisia muutoksia.
+8,6 % 4-5 % 2-3 %
+9,4 % alle +5 % Tarkastuslautakunta kysyy: Mitä kaupunki aikoo tehdä terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi ja kustannusten kurissa pitämiseksi?
Akj Pekka Utriainen: Sijaiskustannukset vähentyneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verra=una! Vakituisen henkilöstön kokonaismäärä on kääntynyt lievään laskuun! Omaishoidon tuen piiriin ei ole ote=u uusia asiakkaita! Esim. nykymuotoisen terveysasemaverkoston sijasta Jyväskylässä on tulevaisuudessa harvemmassa terveysasemia, joiden palvelukokonaisuus on kuntalaisille määritelty.
SHP:n talousarvio 2013 + Sairaanhoitopiirin menojen kasvu: Pystyykö SHP supistamaan menojaan Jämsän ja Kuhmoisten eroamisen edellymämää määrää ( yht. 8 M / JKL:n osuus tästä n. 4 M )? Aikaisemman alijäämän kamaminen? PureMavien rakennusten ylimääräiset poistot? Poistosuunnitelman muutos? Lainojen nopeutemu maksuohjelma? Keskussairaalahankkeen kustannukset? Jyväskylän maksuosuuksien kasvu 10 20 M?
Milloin kunnan talous on kriisissä: 1. Vuosikate on negatiivinen Kunta joutuu ottamaan syömävelkaa eli käyttömenoja rahoitetaan lainoilla ja lisäksi kaikki investoinnit rahoitetaan lainoituksella 2. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a: mukainen kriteeristö täyttyy: Kunnan tilinpäätösten tunnuslukujen edellytysten täyttyessä tulee kunnan ja valtion yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi! Selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden asianomainen kunta. Kuntaa kuultuaan ministeriö nimittää riippumattoman puheenjohtajan. Arviointiryhmä tekee ehdotuksen palveluiden turvaamiseksi. Kunnanvaltuusto käsittelee tämän ja saattaa päätöksen ministeriöön mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
VUOSIKATE SAATAVA POISTOJEN TASOLLE! NETTOINVESTOINTIEN TASO PUOLITETAAN!
Investoinnit 2013-2016 Aloitetut investoinnit tehdään loppuun. Vuosiksi 2013 2016 määritellään investoinneille sitova menokehys, investointiputki. Talonrakennuksen ja kaupunkirakennepalveluiden investoinnit priorisoidaan niin, että vuotuinen menokehys ei ylity. Kaupunkirakennepalveluiden menokehyksen lisäksi voidaan toteuttaa kaavoitussopimuksista saatavia tuloja vastaavat investoinnit. Palveluverkot tulee mitoittaa niin että tarvittavat investoinnit on mahdollista toteuttaa menokehyksen puitteissa. Talonrakennuksen investointikehys sisältää myös muiden kuin Tilapalvelun toimesta aloitettavat uudet investoinnit.
YLIJÄÄMÄT HUPENEVAT NOPEASTI!
LAINAKANNAN KASVU TAITETTAVA! INVESTOINTIKEHYS SEURAAVALLE KV- KAUDELLE!
JYVÄSKYLÄN ARVIOINTIKERTOMUS 2011
Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrää voidaan vähentää, kun palveluyksiköiden määrää vähennetään. Eläköityminen, sijaismenot, sairauspoissaolot. Uusi Jyväskylä sopimus.
Jyväskylässä on tehty vuosien 2008-2012 aikana seuraavat palveluverkkoselvitykset Kouluverkko 2008 Päiväkotiverkko 2008 Keittiöverkkoselvitys 2008 Sosiaali- ja terveyspalveluverkko 2009 Nuorisoverkko 2010 Kirjastoverkko 2010 Liikuntaverkko 2011 Museoverkko 2011 Päiväkoti- ja kouluverkko (KymppiR) 2011 Kansalaisopistoverkkoselvitys 2012 Terveyspalvelujen verkkoselvityksen päivitys 4/2012 Hallintoverkkoselvitykset 2008, 2010 ja 2012 (USO) TILINTARKASTAJAT: Vuoden 2013 käy0ömenojen ja toimintakulujen kasvun hillitsemiseksi pitää väli0ömäs< käynnistää toimenpiteitä sulkema0a pois rakenteellisia muutoksia. Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan 2012 ja 2013-16!
SUURTEN KAUPUNKIEN TULOVEROPROSENTIT TA 2012 (17.11.2011) KOUVOLA 19,00 % 1,00 % KUOPIO 18,75 % 0,75 % LAHTI 19,00 % 0,50 % JYVÄSKYLÄ 18,50 % 0,50 % 0,50 % 20.5 % (+18 M ) PORI 18,25 % 0,50 % 0,50 % VANTAA 18,50 % 0,50 % OULU 18,00 % 1,00 % TAMPERE 18,00 % 1,00 % TURKU 18,25 % 0,50 % HELSINKI 17,50 % 1,00 % ESPOO 17,50 % 0,25 % 17,0 % 17,5 % 18,0 % 18,5 % 19,0 % 19,5 % 20,0 % 20,5 % Kunnallisveroprosentti 2009 Kunnallisveroprosentin muutos 2010 Kunnallisveroprosentin muutos 2011 Kunnallisveroprosentin muutos 2012
Jyväskylän vahvan kasvun strategia 2009- Väestönkasvu 1 1.5 % Työpaikkakasvu 1 2 % 150 000 asukkaan Jyväskylä YHDISTYMISSOPIMUS: Taloudelliset tavoitteet Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan vastuullisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä siten, että tavoitteen mukainen terve kuntatalous toteutuu. Markku Andersson
Suurten kaupunkien väestönkasvu 2000-2011 - maassamuuton iso kuva 1. Helsinki + 44 100 2. Espoo + 42 600 3. Vantaa + 26 500 4. Oulu + 22 800 5. Tampere + 21 900 6. Jyväskylä + 17 200 7. Seinäjoki + 8 300 8. Turku + 6 500 9. Lahti + 5 600 10.Kuopio + 5 200 11. Hämeenlinna + 4 300 12.Porvoo + 4 200 13.Vaasa + 3 700 14.Salo + 3 000 15.Rovaniemi + 3 000 Kuntien välinen muuttoliike on määrällisesti ja suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttajat hakeutuvat ja pakkautuvat yhä pienemmälle maantieteelliselle alueelle. Pääosa muuttovirroista suuntautuu suurille kaupunkiseuduille. Lähde: Tilastokeskus
TYÖPAIKKOJEN MUUTOKSET KAUPUNGEITTAIN 2000-2009 LÄHDE: Tilastokeskus 1. Jyväskylä 13.6 % (52 300 tp 59 400 tp) 2. Vantaa 13.3 % 3. Hämeenlinna 12.9 % 4. Espoo 12.7 % 5. Oulu 12.7 % 6. Kuopio 12.5 % 7. Tampere 11.2 % 8. Rovaniemi 10.8 % 9. Joensuu 8.6 % 10.Pori 4.9 % 11. Lahti 3.8 % 12.Turku 3.4 % 13.Helsinki 2.2 % 14.Lappeenranta 1.4 % 15.Kouvola -5.4 % Työpaikkojen muutos 2001-2009, % Jyväskylä Vantaa Espoo Oulu Kuopio Tampere Lahti Turku Helsinki Kouvola -6-4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14
Yritystyöpaikat Jyväskylän seudulla 2000-2009 Yksityisen sektorin työpaikat kunnissa Jyväskylä 4 899 ne_otyöpaikkaa (+ 16,8 % ) Laukaa 619 - - (+ 26,4 % ) Hankasalmi 86 - - (+ 17,8 % ) Muurame 55 - - (+ 4,1 % ) Petäjävesi 54 - - (+ 15,4 %) Uurainen 5 - - (+ 1,4 % ) Toivakka - 22 - - ( 8,2 %) Yri_äjien määrän muutos (mukana myös maatalousyrimäjät, mikä selimää isot laskut maatalouskunnissa) Jyväskylä 599 ne_oyri_äjää (+ 17,2 %) Muurame 29 - - (+ 9,0 %) Laukaa 5 - - (+ 0,6 % ) Uurainen - 22 - - ( 9,3 %) Petäjävesi - 40 - - ( 15,0 % ) Hankasalmi - 93 - - ( 18,6 % ) Toivakka - 32 - - ( 21,5 % ) LÄHDE: Tilastokeskus
Onnistunut elpo talouden keskiössä! Lähde: Jykes Oy
Suurten kaupunkien työttömyysasteet, huhtikuu 2012, % Joensuu Lahti Oulu Rovaniemi Jyväskylä Turku Tampere Pori Lappeenranta Kouvola Kuopio Hämeenlinna Vantaa Helsinki Espoo 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Lähde: Tilastokeskus 25..5.2012
Verotulojen muutos 2011, % Kaupungin elinkeinopoli0ikan, organisoinnin ja välineiden kehimäminen. Jykesin rooli.
Mitä tulee tehdä?
Miten talous tasapainoon? Välittömät ja enemmän aikaa vaativat toimenpiteet. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2016 Valtuustosopimus / Koko uuden valtuustokauden mittainen ohjelma! Nykyinen valtuusto linjaa ja päättää! Tavoitteet ja aikataulu! Mukaan ryhmät, jotka pääsevät yhteisymmärrykseen!
Menojen karsinta vai tulojen korottaminen? Veroprosentin korottaminen yhdellä %-yksiköllä ei yksin korjaisi taloutta! Talouden ja toiminnan tasapainotus edellyttää poliittisia päätöksiä! Ilman tarvittavia päätöksiä talous heikkenee nopeasti! Kaikki toimenpiteet tulevat herättämään runsaasti keskustelua ja myös vastustusta! Vastuun taloudesta ja palveluista kantaa viime kädessä valtuusto!
Vuoden 2013 talousarvion tavoitteet: Jyväskylän kaupunki ei ajaudu kriisikunnaksi Vuosikatteen tulee olla selvästi positiivinen sekä talousarviossa että tilinpäätöksessä! Ei paniikkijarrutusta, talous tasapainotetaan tulevan valtuustokauden aikana, mutta rakenteelliset, yhteisesti valmistellut ja sovittavat toimet käynnistetään välittömästi! Vuoden 2013 talousarvio laaditaan realistisesti Toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat määrärahat on valmisteltava ja käsiteltävä samanaikaisesti. Valtuustolla viime kädessä vastuu taloudesta ja kehityksestä!
Talousarvion laadintamenettelyn muutos Ei enää TA-kehystä. Toimenpiteiden valmistelu yhdessä palvelualueiden kanssa. Talousarvion sitovuustason muutos Valtaa ja vastuuta lautakunnille. Investoinnit Investointikehys koko kaudelle 2013-2016 Palveluverkkojen läpikäynti. Tarvitaanko ulkopuolista arvioitsijaa? Koko kaupunki vai rajattu alue?
Kuopion valtuustosopimus Valtuustosopimuksen lähtökohtana oli ryhdin saaminen niin strategiaan, talouteen kuin palvelurakenneuudistukseenkin. Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy
Tarve, idea ja lähtökohta Valtuustosopimuksen lähtökohtana oli ryhdin saaminen niin strategiaan, talouteen kuin palvelurakenneuudistukseenkin. Se on ollut vahva työrukkanen talouden alamäen vastaisessa taistelussa. Sopimuksen avulla on myös nostettu esiin keskeiset periaatteet, joilla palvelurakenneuudistusta on saatu vietyä eteenpäin. Kuopion kaupungilla on nykyisin vain yksi päästrategia, jolle muut strategiat ovat alisteisia. Kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi 150 000 asukasta sekä positiivinen muuttovoitto ja työpaikkakehitys. Erityisen tärkeäksi on koettu yhteisen suunnan löytäminen virkamiesten kanssa. Sopimuksen avulla pyritään kohti kilpailukykyistä ja vetovoimaista kaupunkia. Hyötynä on myös se, että sekä sopimuksella että siihen liittyvällä toimenpideohjelmalla on saatu jalkautettua palvelurakenneuudistus joka puolelle organisaatiota. Jarmo Asikainen
Poliittinen ohjaus sekä luottamushenkilöiden että virkamiesten sitoutuminen on välttämätöntä talousohjelman toteuttamiseksi!