Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys

Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys UUDENMAAN ELY-KESKUS MIRJA HYVÄRINTA HANNUA PALMÉN ANNA PUOLAMÄKI LIISA-MAIJA THOMPSON MINNA WEURLANDER MAAKUNTALIITOT PASI KOUHIA, UUDENMAAN LIITTO TAPIO OJANEN, PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HEIKKI PUSA, HÄMEEN LIITTO LINEA KONSULTIT OY REIJO HELAAKOSKI MIKKO SEILA ALEKSI KRANKKA STRAFICA OY TAINA HAAPAMÄKI TEEMU KÄNSÄKANGAS Sisältö Selvityksen taustat ja tavoitteet... 2 Selvityksessä käytetyt lähtötiedot ja menetelmät... 2 Esitys Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä... 3 Lähteet... 5 Liitteet... 6 Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuudet -taulukosta... 7 Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu... 8

Selvityksen taustat ja tavoitteet Maantieverkon laajuustarkasteluiden keskeisenä tavoitteena on ollut löytää ne tiejaksot, joiden säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 83 4 momentin mukaan maanteiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä varten sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Molemmat MRL:n ehdot, verkollinen merkitys ja liikenteen koostumus, tulee täyttyä, jotta väylä voidaan osoittaa asemakaavoissa LT-merkinnällä. Muille maanteille, jotka muuttuvat kaduiksi, merkitään asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa katualue. Tiehallinnon ohjeessa Yleisen tieverkon laajuus asemakaava-alueilla, hallinnollisen luokittelun alustavat periaatteet vuodelta 2000 esitettiin yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit maantieverkon laajuuden määrittelyyn. Ohjeen perusteella laadittiin tieverkkokartat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin vuonna 2001 sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntiin vuonna 2003. Kartoissa väylät luokiteltiin teihin, joille voidaan muodosta yleisen tien liikennealue ja teihin, joille osoitetaan katualue. Uudenmaan ELY-keskuksessa on nyt päivitetty 2000-luvun alussa laaditut maantieverkon laajuustarkastelut. Toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi, kun taajama-alueet ovat laajentuneet ja monella maanteillä paikallisen liikenteen rooli on kasvanut. Näin osa väylistä ei enää täytä maantien kriteerejä, ja ne tulisi asemakaavoituksen edetessä muuttaa kaduiksi. Tarkastelemalla teiden verkollista asemaa ja liikenteellistä merkitystä on pyritty löytämään ne tiejaksot, joiden osoittaminen ja säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Maantien osoittaminen asemakaavassa kaduksi ei muuta välittömästi väylän hallinnollista luokkaa eikä edellytä välitöntä kaduksi muuttamista, vaan maantie voi sijaita katualueella kunnes kunnalle syntyy maankäytön kehittymisen myötä kadunpitovelvollisuus ja kunta tekee kadunpitopäätöksen. Kaduiksi muuttaminen tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, jotta estetään lyhyiden maantie- ja katuosuuksien syntyminen. Selvityksessä käytetyt lähtötiedot ja menetelmät Uudenmaan ELY-keskus on tarkastellut alueensa maantieverkkoa yhtenäisin kriteerein, jotka kuvaavat väylän seudullista merkitystä aluerakenteessa, liikenteen koostumuksen seudullisuutta sekä työmatkojen seudullisuutta. Tarkasteluissa tunnistettiin seuraavia ominaispiirteitä niille tiejaksoille, jotka palvelevat paikallisen liikenteen lisäksi merkittävää seudullista liikennettä: - Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu (liite 2): o A. Tiejakso on yhteys Uudenmaan ELY-keskuksen alueen kunta-, seutu- ja maakuntakeskusten välillä tai yhteys naapurimaakuntien seutu- ja maakuntakeskuksiin (tiivis verkko) o B. Tiejakso on yhteys Uudenmaan ELY-keskuksen seutu- ja maakuntakeskusten välillä tai yhteys naapurimaakuntien seutu- ja maakuntakeskuksiin (harva verkko) 2

- Seudullisen liikenteen osuus ja sen määrä keskimääräisestä vuorokausiliikennemäärästä (KVL) ovat merkittäviä: o Seudullisen liikenteen osuus KVL:stä yli 60 tai yli 40 % (herkkyystarkastelu) o Seudullisen liikenteen KVL yli 1 000 tai yli 2 000 (herkkyystarkastelu) - Seudullisen työmatkaliikenteen määrä on merkittävä: o Seudullisten työmatkojen määrä vuorokaudessa yli 100 tai yli 500 (herkkyystarkastelu) Lisäksi tarkasteluissa huomioitiin moottoriteiden rinnakkaistiet kaupunkikeskustojen ja merkittävien taajamien ulkopuolella sekä yhteydet keskustan ulkopuolella sijaitseviin ja valtakunnallisesti merkittäviin julkisiin satamiin, lentokentille, kaukoliikenteen rautatieasemille ja matkakeskuksiin. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu on eri maakuntien maakuntakaavoituksessa tehty erilaisilla määritelmillä, joten niitä jouduttiin yhtenäistämään tämän työn tarpeisiin. Liikenteen määrää ja koostumusta selvitettiin Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen HLT 2010 2011 tuloksiin perustuvalla Liikenneviraston valtakunnallisella liikennemallilla sekä seudullisilla liikennemalleilla, mikäli niitä oli alueella käytettävissä. Seudullisella liikenteellä tarkoitetaan tässä yli 20 kilometrin pituisia matkoja. Työmatkatiedot saatiin YKR-aineistosta ja ne sijoiteltiin tieverkolle nopeinta reittiä pitkin. Seudullisilla työmatkoilla tarkoitetaan tässä yli 20 kilometrin pituisia työmatkoja. Esimerkki tieosien ominaisuuksia kuvaavasta taulukosta on esitetty liitteessä 1. Esitys Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä Selvityksen tuloksena laadittiin päivitetty ehdotus Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä. Karttakuva ehdotuksesta on esitetty kuvassa 1. Maantieverkko on jaettu kartalla kolmeen luokkaan: - Päätiet ja muu seudullinen tieverkko, kaavoissa LT-alue, kartalla PUNAINEN, - Seudullinen tieverkko, vähäinen merkitys seututienä, kaavoissa joko LT-alue tai katualue, kartalla PINKKI - Paikallinen tieverkko, kaavoissa katualue, kartalla MUSTA Lisäksi kartalla on esitetty punaisella katkoviivalle ne uudet tieyhteydet, joista on laadittu tiesuunnitelma. Nyt tehty tarkastelu maantieverkon seudullisesta merkityksestä eikä myöskään kaavamerkintä vielä muuta tien hallinnollista luokkaa, vaan asia vaatii kadunpitopäätöksen. 3

Kuva 1. Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys, syyskuu 2015. 4

Lähteet Hallituksen esitys eduskunnalle maantielaiksi, HE 17/2004 vp Helsingin seudun liikennemalli Hämeen liitto, maakuntakaavan keskus- ja palvelurakenne, 2006 OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, asemakaavoitetut alueet, 2014 Lahden seudun liikennemalli Liikennevirasto, tierekisteri, 2014 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 132/1999 Maantielaki, 503/2005 Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen keskusverkko, 2011 Tiehallinto, Yleisen tieverkon laajuus asemakaava-alueilla, hallinnollisen luokittelun alustavat periaatteet, 2000 Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin maantieverkon laajuustarkastelu, 2001 Uudenmaan ELY-keskus, seutu- ja yhdystieverkon merkitsevyysluokitus, 2012 Uudenmaan liitto, Uudenmaan keskusverkko, 2012 Valtakunnallinen liikennemalli, BRUTUS-menetelmä YKR-taajamat, 2014 YKR-työmatkat, 2012 5

Liitteet Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuuksista -taulukosta Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu 6

Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuudet -taulukosta Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys Linea Konsultit Oy, syyskuu 2015 Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien -maantieverkon laajuustyö (2015) Päijät-Hämeen maakunnan -maantieverkon laajuustyö (2014) Yhteisetsaraketiedot (2014 2015) KVL (pit. pain.) KVLRAS (pit. pain.) KAVL (pit. pain.) Liikenteen koostumus > 20 km abs. > 20 km suht. Valtakunnallinen (BRUTUS) Valtakunnallinen (BRUTUS) Lahden seutu LALIMA Liikenteen koostumus > 20 km abs. > 20 km suht. Valtakunnallinen, BRUTUS Lahden seutu LALIMA Valtakunnallinen, BRUTUS Työmatkat, kpl (YKR) Tie Tieosa Pituus Luokka 2015 100 1 2172 34 807 1 268 40 844 5 093 20 % 12 088 Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 1 973 29 219 2 363 35 140 11 962 51 % 2 401 Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 2 4229 32 553 1 613 37 793 15 574 54 % 5 787 Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 3 1088 57195 3302 65889 32733 57 % 6773 osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 4 3253 68482 3633 79199 38546 55 % 13054 osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 5 2162 80149 4220 92803 43172 56 % 17366 osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 6 2699 90235 3742 102298 49721 51 % 20930 osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 7 5498 61202 3279 67813 40183 59 % 8626 osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 101 8 4252 49246 2539 54508 11001 38 % 8394 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen musta musta 102 1 2023 43630 1724 50029 1487 11 % 3161 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 102 2 1866 51490 2055 59701 1848 9 % 3179 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 102 3 3183 14309 650 16034 1084 6 % 3313 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 103 1 4132 8 654 2 335 10 203 2 166 42 % 1 453 Satama punainen punainen punainen 104 1 6045 785 34 810 477 64 % 189 Kyllä punainen punainen pinkki 104 2 6470 785 34 810 477 64 % 137 osa seud. yht punainen punainen pinkki 104 3 1020 785 34 810 1027 84 % 112 osa seud. yht punainen punainen pinkki 104 4 2123 785 34 810 1027 84 % 80 osa seud. yht punainen punainen pinkki 104 5 4513 1 025 46 1 012 1 027 84 % 60 punainen punainen pinkki 104 6 5455 1 253 66 1 238 795 76 % 79 Kyllä Kyllä punainen punainen pinkki 104 7 5546 1 643 63 1 555 719 89 % 44 punainen punainen pinkki 104 8 714 169 15 166 ei mallia ei mallia 2 Kyllä punainen musta pinkki 104 9 4931 947 43 932 146 47 % 32 punainen musta pinkki 104 10 4566 947 43 932 265 57 % 144 osa seud. yht punainen musta pinkki 110 1 1020 9 970 676 11 632 202 2 % 6 918 Kyllä Kyllä musta musta musta 110 3 1468 25 459 1 333 28 662 334 5 % 4 303 Kyllä Kyllä musta musta musta 110 4 2137 18 598 1 070 20 696 4 279 34 % 4 360 Kyllä Kyllä musta musta musta 110 5 2423 7 499 560 8 420 4 126 39 % 3 798 Kyllä Kyllä musta musta musta 110 6 2538 7 499 560 8 420 4 653 56 % 6 005 Kyllä Kyllä musta musta musta 110 7 2001 3 941 255 4 102 126 20 % 5 388 Kyllä punainen musta musta 110 8 6961 3 410 151 3 674 98 15 % 5 304 Kyllä punainen musta punainen 110 9 4925 2216 45 2366 93 26 % 3594 osa seud. yht punainen punainen punainen/musta 110 10 4158 5144 167 5526 625 43 % 3130 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen/musta 110 11 2555 2 614 75 2 702 1 263 69 % 1 289 punainen punainen punainen 110 12 6834 1844 113 1995 1689 70 % 2209 osa seud. yht punainen punainen punainen 110 13 6890 3798 237 3855 2380 92 % 1378 osa seud. yht punainen punainen punainen 110 14 5810 3798 237 3855 3000 93 % 463 osa seud. yht punainen punainen punainen 110 15 3367 4001 200 4112 640 91 % 142 osa seud. yht punainen punainen punainen 110 16 3856 4001 200 4112 795 74 % 200 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen 110 17 4215 3950 355 3894 521 63 % 173 osa seud. yht punainen punainen punainen 110 18 5338 3950 355 3894 703 60 % 262 osa seud. yht punainen punainen punainen 111 1 4506 5557 313 6006 637 46 % 650 osa seud. yht Kyllä Kyllä Matkakeskus +juna punainen punainen punainen 111 2 8477 4661 241 4867 825 37 % 838 osa seud. yht punainen punainen punainen 111 3 2732 1 411 79 1 421 659 43 % 429 punainen punainen pinkki 111 4 5357 1 101 69 1 077 571 72 % 272 punainen punainen pinkki 111 5 7596 741 76 740 401 87 % 257 punainen punainen pinkki 112 1 7793 1422 124 1501 1161 66 % 238 osa seud. yht punainen punainen punainen 112 2 5340 845 133 922 410 76 % 76 osa seud. yht punainen punainen punainen 114 1 1479 10 878 547 11 785 241 10 % 3 502 Kyllä Kyllä punainen punainen/musta musta Aluerakenne, VE1 (tiivis) Aluerakenne, VE2 (harva) Asemakaavaalueella > 50 % tieosan pituudesta Taajamaalueella > 50 % tieosan pituudesta Valtakunnallinen kohde Merkitsevyysluokka Luokka 2001 Luokka 2013 7

Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu 8