1975-2015 Suomen Luokanopettajat ry:n lehti 3/2015 Ratsastava opettaja kannustaa liittymään Suomen Luokanopettajiin s. 6-7. Kasvatustieteilijä Michael Fullan arvostaa suomalaisia opettajia s. 8-9 Uusi sosiaalihuoltolaki ja peruskoulun arki s. 14 15. 3/15
Julkaisija: Suomen Luokanopettajat ry Päätoimittaja: Raimo Hautanen Kuusikuja 3 A, 60100 Seinäjoki 050-4430 272 e-mail: raimo.hautanen@seinajoki.fi Toimittajat: Minna Hautojärvi, minna.hautojarvi@gmail.com, 040-586 4416 Matti Matikainen, matti.matikainen@hotmail.com, 040-723 1551 Artikkelit/toimituksellinen aineisto: Teksti toivotaan tiedostona (pc) ilman pakkotavutuksia, ylimääräisiä välilyöntejä, rivinvaihtoja tai tabulaattoreita ts. ladottuna putkeen. Tiedoston mukaan liitettävä ehdottomasti käsikirjoitus, jossa näkyy otsikot, väliotsikot, lihavoinnit ym. Levykkeet ja valokuvat palautetaan vain erikseen pyydettäessä. Taitto: Sepi Puustinen/Kolmas Mies Ky, e-mail: kolmasmies@elisanet.fi Kannen kuva: Kuvaaja: Raimo Hautanen Ilmoitusmyynti ja laskutus: LO-Tarvike Oy/Silja Hentilä Peltokulma 1, 01690 Vantaa puh. 050-566 3579 e-mail: toimisto@suomenluokanopettajat.fi Ilmestymis-/varausaikataulu: N:o Ilmestyy Ilmoitus- Toimituksellinen aineisto aineisto 1/15 15.01.15 12.12.14 15.11.14 2/15 08.04.15 10.03.15 28.01.15 3/15 17.09.15 22.08.15 01.07.15 4/15 19.11.15 02.11.15 25.09.15 Painos/lukijamäärä: N:o 1/2015, suurjakelu 7500 kpl, muut numerot 5000 kpl. Ilmoitushinnat: Koko 4-väri 2-väri musta-valko 2/1-sivu 1850,- 1463,- 1194,- 1/1-sivu 1093,- 891,- 673,- 1/2-sivu 790,- 589,- 488,- 1/3-sivu 572,- 437,- 320,- 1/4-sivu 488,- 353,- 252,- 1/8-sivu 420,- 286,- 202,- sisäkansi 1261,- 1076,- 891,- takakansi 1345,- 1160,- 1009,- Palstamm (minimi 30 mm) 3,-/pmmvuosi. Liitteet ja erikoistoteutukset erillisen tarjouksen mukaan. Sisällys Pääkirjoitus:...3 Professori Pertti Kansaselle tiedeakatemian kunniapalkinto...4 Puheenjohtajan palsta:...5 Ratsastava opettaja on monessa mukana...6-7 Tiimiopettajuus ja valmentajan rooli korostuvat voimakkaasti...8-9 Elämyksiä ja oivalluksia metsässä... 10-11 Veteläinen: Hanke... 11 Apua - luokassani on maahanmuuttaja!... 12-13 Sosiaalihuoltolain keskeiset kohdat perusopetuksen näkökulmasta... 14-15 Puhe pulppuamaan!...16 Luokanopettajia valittiin eduskuntaan...16 Lapsi kaipaa aikuisen hienovaraista läsnäoloa... 17 Lisää ymmärrystä lukemiseen... 18-19 Rakastan tätä työtä!...20-21 Säteileekö koulussa jo liikaa?...22-23 Opettaja elokuvissa: Luokka... 25 Keskiarvo ei kerro koulun hyvyydestä... 26 Kaarina Helakisan muisto elää yhä... 27 Luokanopettaja taitaa monenlaista... 28 Teknologiateollisuus palkitsi luokanopettajia... 28 Opettajasta on moneksi...29 Eskarit ja ekaluokkalaiset yhdessä taiteen maailmaan...30-31 Lasten kielipeli voittoon... 32 Suomalaiset maailman huippuja englannin osaamisessa... 32 Sanomalehtien ja koulun yhteistyö hedelmällistä...33 Muodin huipulle...34-35 Nykyrunouden kavalkadi...36-37 Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia... 37 Stressin säätely...38 Kolumni: Uusi ops ja opetuksen säästötavoitteet...39 Ilmoitusmateriaalit digitaalisena: FreeHand, PageMaker, QarkXPress, Illustrator. Linjasiirto: ISDN: Leonardo pro (ohjelma+kortti) 03 4359030. Linjasiirtoilmoituksista lähetettävä faksikopio. Internet: FirstClass, e-mail: fkp@forssankp.fi Painopaikka: Forssa Print, PL 38, 30100 Forssa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0780-3761 (Painettu) ISSN 2342-9194 (Verkkojulkaisu) LUOKANOPETTAJA 3/15 2
Pääkirjoitus Medialukutaito haastaa trollit ja zombit Kriittinen medialukutaito eli mediataju tarkoittaa yksilön kykyä tulkita mediatekstien välittämiä viestejä. Mediatekstien kautta lukijoille välitetään erilaisia arvoja, asenteita ja ajatusmalleja. Joskus niissä jopa kerrotaan muunnettua totuutta eli valehdellaan. Tarkoitus on kääntää lukija myötämieliseksi tekstin tuottajan ajatusmallille. Mainos on tyypillinen vaikuttamaan tarkoitettu mediateksti. Lapset ja nuoret ovat erittäin otollinen kohderyhmä mainonnalle. Tietynlainen media välittää yksipuolista ihmiskuvaa. Siinä naiset ovat kauniita, hoikkia ja urheilullisia. Pojille suunnatuissa lehdissä markkinoidaan sporttisuuden lisäksi tekniikkaa. Piiloviestiin kätketty roolimalli on yksipuolisen seksistinen ja kaukana opetussuunnitelmien ihannoimasta moniarvoisuudesta ja tasa-arvosta. Koulun mediakasvatuksen keskeisenä tavoitteena tulee olla oppilaiden kriittisen medialukutaidon kehittäminen. Ihanteena olisi, jos koululainen oppisi erottamaan mediatekstien käyttämät vaikuttamiskeinot, kuten tosiasiat, tunteet, mielikuvat ja valheet. Venäjällä valtakoneisto kiristää edelleen kriittisen median toimintamahdollisuuksia. Toimittaja Martti Kiuru kirjoittaa Maanpuolustus-lehdessä, että Venäjä käy informaatiosotaa vaihtelevalla menestyksellä sekä kotimaassa että ulkomailla. Suurin osa medioista on hallitukselle lojaaleja ja tuottaa avoimen propagandistista aineistoa. Osa medioista tasapainoilee hallitusmyönteisyyden ja sille epämieluisan materiaalin välillä. Avoimen oppositiohenkisiä ja kriittisiä medioita ovat monet ulkomaalaisomistuksessa olevat julkaisut ja verkkolehdet. Varsinkin valistunut ja hyvin koulutettu yleisö on kyllästynyt yksipuoliseen propagandarummutukseen ja etsii toisenlaista uutisointia. Kriittistä mediaa seuraavien kansalaisten lukumäärä lienee kasvussa. Venäjällä suurta enemmistöä, joka tuijottaa valtiojohtoista tv-ruutua ja uskoo jokaisen sieltä kuulemansa asian, kutsutaan termillä zombirovat. Termi tulee sanasta zombie, joka tarkoittaa elävää kuollutta, herraansa sokeasti tottelevaa yksilöä. Suomessa Venäjän mediavaikutus ilmenee erityisesti sosiaalisessa mediassa. Netin keskustelupalstoilla ja esimerkiksi Facebookissa putkahtelee runsaasti kommentteja, jotka ymmärtävät ja myötäilevät Venäjän kantoja. Näiden takana lienevät kotimaiset ja ulkomaiset trollitehtaat. Internetin nykyinen keskustelukulttuuri hämärtää suuresti käsitystä vastuusta, jonka aina tulisi kuulua sananvapauteen. Muutama nettipoliisi ei ehdi puuttua jokaiseen valheeseen ja kunniaa loukkaavaan puheeseen. Toisaalta sosiaalinen media ja nykyaikaiset viestimet tarjoavat niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin mahdollisuuden osallistua aktiivisesti viestintään ja käyttää mediaa hyväkseen, eikä olla vain passiivisena vastaanottajana. Hallitusohjelmassa luvataan koulutukseen suunnattujen leikkausten vastapainoksi vahvistaa koulutuksen digitalisaatiota ja ottaa käyttöön uusia oppimisympäristöjä. Tätä jäämme odottamaan. Suomalaisen koululaitoksen tulee kasvattaa oppilaista kaikenlaiseen mediatekstiin kriittisesti suhtautuvia kansalaisia. Toivottavasti mediakriittisistä kansalaisista kasvaa monipuolisesti maailmaa ymmärtäviä vaikuttajayksilöitä, joita tulevaisuus tarvitsee. Suomalaisella yhteiskunnalla on jo omat zombinsa. Muotimaailma yhtenäistää pukeutumista ja ihannekuvaa kauniista ihmisestä. Erilaisuutta ymmärtävät mielipiteet ovat vähenemässä. Julkisuudessa näyttäytyvä arvo- ja asennemaailma on yhä karumpi ja mustavalkoisempi. Taloudellisen tilanteen kiristyessä esimerkiksi maahanmuuttajiin suhtaudutaan yhä torjuvammin. Kouluihin kaivataan keskustelevaa ja jopa väittelevää opiskelukulttuuria. Median välittämät asenteet ja arvot sietävät joutua tulevaisuuden päättäjien meidän lastemme ja nuortemme kriittisen repostelun kohteeksi. Tulevaisuuden suomalaisista ei saa tulla minkäänlaisen yksipuolisen ideologian saastuttamia zombeja. Koulu pitää tästä osaltaan huolta keskittymällä luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen sekä luetun syvälliseen ymmärtämiseen ja omilla teksteillä vaikuttamiseen. Raimo Hautanen 3 LUOKANOPETTAJA 3/15
Professori Pertti Kansaselle tiedeakatemian kunniapalkinto Raimo Hautanen Suomalainen tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2015 kunniapalkinnon emeritusprofessori Pertti Kansaselle (s. 1940). Palkinto myönnettiin Tiedeakatemian vuosikokouksessa Säätytalolla 17.4.2015. Kansanen on ensimmäinen palkinnon saanut kasvatustieteilijä. Suomalainen tiedeakatemia on yleistieteellinen keskusseura. Vuonna 1908 perustettu seura toimii korkeatasoista tutkimusta harjoittavien yhdyssiteenä. Seuran jäsenmäärä on rajoitettu ja jäsenistö valitsee itse uudet jäsenet. Kaikkiaan akatemiassa on yli 500 jäsentä. Pertti Kansanen on alkuperäiseltä koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Ennen siirtymistään yliopistouralle hän opetti Espoon Sammalvuon kansakoulussa. Tiede kuitenkin kiehtoi. Kansanen jatkoi opintoja Helsingin yliopistossa. Hän on yksi suomalaisen kasvatustieteen Grand Old Manin Matti Koskenniemen oppilaista. Pertti Kansanen väitteli tohtoriksi vuonna 1973. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston opettajakoulutuksen apulaisprofessoriksi vuonna 1978 ja professoriksi 1982. Kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaanina hän toimi vuosina 1983 1990. Emeritukseksi Kansanen jäi vuonna 2004. Pertti Kansanen on tehnyt pitkän päivätyön suomalaisen opettajakoulutuksen uudistajana. Hän on yksi akateemisen opettajankoulutuksen ja maailmalla paljon kiinnostusta herättäneen tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen isistä. Suomalaisen tiedeakatemian mukaan suomalaisen koululaitoksen menestys PISA-tutkimuksissa on paljolti tämän työn tulosta. Pertti Kansasen ansiot on tunnustettu laajalti. Hän on myös kolmen yliopiston kunniatohtori. Akateemisen tutkimuksen lisäksi Kansanen on kirjoittanut myös kasvatustiedettä tavallisille ihmiselle avaavaa kirjallisuutta. Ehkä tunnetuin näistä teoksista on Opetuksen käsitemaailma. Nuorempana Kansanen oli myös oppikirjailija. Hän oli mukana peruskoulun alkuvuosien kansalaistaidon menestysoppikirjan laatineessa työryhmässä. Kansanen on myös yksi Luokanopettaja-lehden pitkäaikaisimmista avustajista eri salanimillä. Kansasen kynästä on lähtöisin lehtemme Opettaja elokuvissa- palsta. Näppäimistö tutuksi pelaillen! Harjoittele luokkasi kanssa ilmaiseksi: www.näppäintaidot.fi myynti@typingmaster.com puh. 09-8240 8350 LUOKANOPETTAJA 3/15 4
Puheenjohtajan palsta Syystervehdys! Luokanopettajan arki on jälleen pyörähtänyt käyntiin ansaitun kesälevon jälkeen. Moni on saanut jatkaa saman tutun luokan kanssa, mutta osa saa tutustua uuteen oppilasjoukkoon. Aika moni luokanopettaja saa tutustua myös uuteen työympäristöön työpaikan vaihdon myötä. Toivottavasti kaikki saavat nauttia mukavasta työporukasta, sillä se auttaa jaksamaan lukuvuoden hankalissa karikoissa. Maamme sai uuden hallituksen kesän kynnyksellä. Vaikean taloustilanteen aikana koulutuskaan ei välttynyt leikkauksilta. Alakoulujen tilanteeseen leikkaukset näkyvät mm. suurentuvina ryhmäkokoina. Se vaatii meiltä luokanopettajilta venymistä opetustilanteissa. Hallitusohjelma esittää myös jokaiseen koulupäivään jokaiselle oppilaalle yhtä tuntia liikuntaa. Millä tavoin tämä suunnitelma aiotaan toteuttaa on vielä tätä puheenjohtajan kirjoitusta kirjoitettaessa epäselvää. Uusi tuntijakoasetus uutta opetussuunnitelmaa varten on juuri hyväksytty. Sitä ei tultane avaamaan eli uusia oppitunteja ei ole tulossa. Tulevatko liikuntatunnit kerhomuodossa vai miten ne toteutetaan, se jää nähtäväksi. Itse näen, että koulujen pihat on kehitettävä monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi. Oppilaiden liikkumista ei voi estää, kun olosuhteet ovat kunnossa ja mielekästä tekemistä riittää. Kaipaan lasten ja nuorten omatoimista liikkumista nykyistä enemmän, ei aina ohjattua liikuntaa. Tiukka taloustilanne tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Isoja palkankorotuksia on turha haaveksia. Tulevien vuosien palkkaneuvottelut tultaneen käymään lähes nollalinjalla. Tähän on kuitenkin tyydyttävä ja ymmärrettävä ns. iso kuva. Jos maatamme ei pikaisesti laiteta talouden suhteen kuntoon, olemme EU:n ohjailtavana ennen pitkää. Silloin ei puhuta edes pienistä palkankorotuksista, silloin puhutaan julkisella sektorilla vähintään 30 % palkanleikkauksista. Koulutuksenkin tulee nyt kantaa oman kortensa yhteiseen kekoon, vaikka se ikävää onkin. Pahimmat uhkakuvat ovat kuitenkin vielä kammottavampia. Opetussuunnitelmatyö on vauhdissa ympäri Suomen. Uusi ops suuntaa koulutusta pitkälle 2020-luvulle. Koulutuksen tulee uudistua ja uusia opetusmenetelmiä on otettava käyttöön. Täytyy kuitenkin muistaa, että lapset ovat edelleen lapsia ja kouluissa mitkään härpäkkeet eivät korvaa opettajan inhimillistä vuorovaikutusta oppilasta kohtaan. Perusasiat on opetettava edelleen ja siinä tarvitaan yhä opettajan apua. Välillä tuntuu, että uuden opetussuunnitelman laadinnassa edetään liian korkealentoisesti ja unohdetaan maalaisjärki ja perusasioiden tarpeellisuus. Varsinkin niukkenevien resurssien aikana on keskityttävä olennaiseen. Toivon kaikille jaksamista lukuvuoden aherruksessa. Muistakaa huolehtia itsestänne ja läheisistänne. Työmme on tärkeää, mutta elämässä pitää olla muutakin. Olemme itse itsellemme parhaita työsuojelun asiantuntijoita, meidän tulee tutkailla itseämme ja jaksamistamme. Matti Sippola puheenjohtaja, Suomen Luokanopettajat ry 5 LUOKANOPETTAJA 3/15
Ratsastava opettaja on monessa mukana TEKSTI JA KUVAT: Taina Inkeri Niina Kuivalainen (29) toimii luokanopettajana Kuortaneen Leppälän koulussa kolmatta vuotta. Niina valmistui luokanopettajaksi vuonna 2013. Leppälän koulu ja Kuortane olivat tuttuja jo ennestään, sillä Niina suoritti liikunnan perustutkinnon Kuortaneen urheiluopistossa ennen opettajanopintoja. Alkukasvatuksen opintokokonaisuuteen kuuluvan harjoittelun Niina teki myös Leppälän koulussa. Lyhyessä ajassa nuori opettaja suoritti lisäksi terveystieteen aineopinnot työn ohessa. Nuoren luokanopettajan vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti liikunta. Pesäpalloa aktiivisesti pelaava opettaja on saanut Leppälän koululla aikaan jo uuden pesäpallobuumin ja uusia junioreita on liittynyt Kuortaneen Kunnon pesäpallojaoston toimintaan. Niina valmentaa yhdessä Jaakko Peltokankaan kanssa tällä hetkellä KUKU:n F-poikia. Miettiessään lasten liikunnan vähäisyyttä nykyään ja miten sitä vahvistettaisiin, hän tuo esille liikuntatuntien monipuolisen lajivalikoiman, leikit ja perusharjoitteet. Niillä kehitetään lasten liikunnan perustaitoja. Välituntialueiden tulisi mahdollistaa monipuoliset välituntileikit ja -pelit. Liikunta on mukana luontevasti mm. ympäristötiedon tunneilla, jolloin mennään luontoon liikkumaan ja tutkimaan. Silloin toimitaan maastossa, jossa tasapaino kehittyy toisella tavoin kuin asvaltoiduilla pinnoilla. Parasta luokanopettajan työssä Niina Kuivalaisen mielestä on oppimisen ja kehityksen huomaaminen lapsissa ja työpäivien vaihtelu. -Ei ole kahta samanlaista työpäivää lasten kanssa, toteaa Niina. Haasteina ovat kiusaamistilanteet ja kotona tapahtuvat asiat, jotka heijastuvat lasten koulutyöhön ja vaikuttavat koulun arkeen, ja joille ei välttämättä mahda mitään. Luokanopettaja joutuu tekemään nykyään paljon työtä ilman oppilaita eli esim. paperitöitä. Niille täytyy varata aikaa ja opettaja ei välttämättä ole virkeimmillään hoitaessaan niitä työpäivän jälkeen. Oppilaiden tukitoimenpiteisiin liittyvät kirjaamiset vaativat myös oman aikansa. Suomen Luokanopettajat on oma järjestö Opettaminen pienessä kyläkoulussa on Niinan mielestä mukavaa, koska luonto on lähellä ja koululla on käytettävissä mm. iso liikuntasali sekä kivat ulkotilat. Pienessä koulussa opetuksen voi suunnitella joustavasti, kun tilat ovat hyvät ja muutokset on helppo sopia työkavereitten kanssa. Kyläkoulun lapset oppivat pienessä koulussa ja yhdysluokissa jo alusta lähtien sosiaalisiksi. Oppilaat oppivat toimimaan eri ikäisten kanssa toisin kuin suurissa kouluissa, joissa kaverit ovat yleensä vain omalta luokalta. Miksi olet juuri 1-2 luokkien opettaja ja miksi valitsit alkuopetuksen erikoistumisaineeksi? Alkuopetuksessa tehdään pohjaa lapsen oppimiselle ja opettaja pääsee vaikuttamaan lapsen perustaitojen ja käyttäytymisen kehittämiseen. Opettaja pystyy vaikuttamaan lähes koskemattomaan oppilasainekseen. Ajat muuttuvat ja koulu muuttuu. Mitä haluaisit omassa työssäsi kehittää? Opetussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota tulevaisuuden taitoihin. Teknologiaa tulee käyttää opetuksessa enemmän, koska tulevaisuuden töissä sitä lähes poikkeuksetta käytetään. Niina painottaa opetuksessaan toiminnallisuutta ja tutkivaa oppimista sekä sitä, että konkretian tulee olla mukana oppimisessa. Opetus ei hänen mielestään saa olla pelkästään kynän ja paperin kanssa toimimista. Niina on käyttänyt opetuksessa hyväkseen älytaulua tietokoneen tavoin, jolloin se on mahdollistanut tuotoksiin palaamisen, täydentämisen ja tallentamisen. Älytaulu motivoi mm. pistetyöskentelyssä oppilaita tosi hyvin. Ipadien kanssa luokka on tehnyt mm. äänisatua ja hyödyntänyt oppimispelejä. Myös uuteen opetussuunnitelmaan sisältyvää koodausta Niina on jo oman luokkansa harjoitellut Ipadeilla. Tabletit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi työvälineiksi, ja niitä on voinut käyttää opetuksen oheismateriaalin hyödyntämisessä. Kouluun monipuolista liikuntaa Niina Kuivalainen valittiin tänä vuonna myös Kuortaneen OPYn ja Pohjanmaan luokanopettajat ry:n hallitukseen ja hän on innokkaasti lähtenyt hoitamaan myös luokanopettajien asioita. -On ollut mukava päästä mukaan tällaiseen vertaisryhmään ja näin pääsee mukaan uusiin tuuliin, kun kuulee uusista asioista ja suunnitelmista, mitä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajilta on tulossa. Niina mainitsee mm. täydennyskoulutuksen ja Suomen Luokanopettajien toiminnan kehittämisen tärkeinä asioina. Suomen Luokanopettajat ry:n jäsenmäärä on edelleen pieni siihen nähden, miten paljon luokanopettajia on Suomessa. Niina on havainnut, että nuoret opettajat liittyvät kyllä Opettajien ammattijärjestöön SOOLin (Suomen opettajiksi opiskelevien liiton) kautta automaattisesti, mutta eivät välttämättä huomaa, että on olemassa myös järjestö, joka vie erityisesti luokanopettajien asioita eteenpäin ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää luokanopettajien asemaa sekä tekee näkyväksi luokanopettajien työtä. Hevonen vie ajatukset töistä Niinan ykkösharrastuksiin kuuluu tällä hetkellä ratsastus, jota hän on harrastanut pienestä tytöstä lähtien. Ajautuminen ratsastuksen pariin johtui Niinan mukaan siitä, että kotipaikkakunnalla Karijoella harrastusmahdollisuuksia oli aika vähän. Muun muassa pesäpallo ja ratsastus toivat iloa elämään. -Ratsastuksessa kiehtoo ison eläimen hallitseminen. Ja opettajalle hevonenkin on tietysti koulutusprojekti. Hevosen koulutus on alkanut jo tuottaa hedelmää. Niina on osallistunut omalla hevosellaan Yatzylla ratsastuskilpailuihin. Loppuvuoden tavoitteena olisi tarkoitus LUOKANOPETTAJA 3/15 6
Ipadien kanssa Niinan luokka on tehnyt muun muassa äänisatua. Oma Yatsy- hevonen vie Niina Kuivalaisen ajatukset pois työstä. Niina käyttää älytaulua opetuksessaan tietokoneen tavoin. osallistua ns. kakkostason kilpailuihin Pohjanmaan alueella, koska hevonen on saavuttanut jo niihin sopivan tason. Niina asuu tällä hetkellä Alavudella, jossa myös ratsastusharrastus on mahdollista. Nuoren opettajan työpäivät venyvät usein pitkiksi ja Niina kertoo kyläläisten ihmettelevän, kun opettaja tekee vielä koululla myöhään töitä. Tallille lähteminen auttaa työssä jaksamista. Siellä saa nollattua päivän työt ja hevonen vie ajatukset kokonaan pois koulumaailmasta. Niina ei myöskään vie illaksi töitä kotiin, vaan pyrkii tekemään kaikki työt koululla, jolloin voi viettää rauhassa illan kotona tai harrastuksissa. Välitunti-gallupin kysymykseen Millainen ope Nina on? tulee seuraavia vastauksia: -Ööö, on tosi hyvä opettaja! Kiva urheilija! Viisas! Hauska! Tosi kiltti ja mukava! Ja kuten tiedetään, lasten suusta kuulee totuuden. 7 LUOKANOPETTAJA 3/15
Opettajan työ muutospaineissa myös Suomessa Tiimiopettajuus ja valmentajan rooli korostuvat voimakkaasti TEKSTI: Leena Jokiranta KUVA: Vesa Äyräs Suomessa käydään parhaillaan monipuolista keskustelua tulevaisuuden koulusta. Tarve uudistumiseen on ilmeinen. Opetushallituksen tutkimusten mukaan koulujen ja kuntien väliset erot kasvavat nopeasti, oppimistulokset heikkenevät, poikien ja tyttöjen väliset erot syventyvät. Lasten ja nuorten hyvinvointi herättää kysymyksiä: minkälainen on oppimisen yhteiskunnallinen arvopohja lähivuosina, kuinka edistetään tasa-arvoisen oppimisen mahdollisuuksia, mitä vaaditaan oppimisympäristöiltä ja kuinka teknologian hyödyntämistä tehostetaan oppimisen ja opettamisen murroksessa. Muutos ei koskaan toteudu vanhentunein metodein. Siksi tarvitaan innostusta, osaamista ja rohkeutta toteuttaa asioita uusin tavoin. On turvattava humaani ja tasa-arvoinen polku, jota pitkin edeten kaikilla oppilailla olisi aidosti mahdollisuus löytää oma intohimonsa ja kasvaa täyteen mittaansa. Aivan kaikilla! Muutosjohtamiseen perehtynyt KT Michael Fullan on perehtynyt suomalaiseen opetuskulttuuriin ja oppimisen lähtökohtiin useiden Suomen-vierailujensa aikana. Toukokuussa hän innosti rehtoreita ja päiväkotien johtajia New Pedagogies for Deep Learning - seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa. Tunnelma Fullanin johtamassa workshopissa oli erittäin avoin ja lämminhenkinen. Moni osallistuja kertoi nauttivansa sympaattisen asiantuntijan alustusten lisäksi aktivoivasta ilmapiiristä, joka heijastui vilkkaana keskusteluna ja kommentointina. Kuten aiemminkin Fullanin tapa luotsata kuulijoita rohkeasti uudistumaan ja pohtimaan muutoksen merkitystä, herätti kiinnostusta. Hän korosti kuulijoille yhteistyötä, kollektiivista vastuuta ja oppimishalukkuutta. - Kouluilla on oltava rohkeutta fokusoida toimintaansa. Tavoitteet on asetettava selkeästi ja mitattava niiden saavuttamista systemaattisesti. Fullan esitteli myös systeeminen pelaaja -käsitteen, jolla hän tarkoittaa muut kouluyhteisön jäsenet huomioonottavaa toimijaa. Rehtorista oppimisen johtaja - Opettajan on oltava myös aktivaattori, jotta oppilaat saadaan omaksumaan oman oppimisensa omistajuus, hän painotti. - Mielestäni opettaja on jatkossa yhä enemmän tiimipelaaja, joka oman työn lisäksi haluaa edistää opetusalan ammatillista kehittymistä laajemminkin. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista oppimiskumppanuutta oppilaiden, opettajien ja perheiden kesken. Fullan uskoo, että rehtorin on jatkossa syytä keskittyä vaikuttamaan opettajaryhmiin, ei niinkään yksittäisiin opettajiin. -Rehtorin tulisi olla oppimisen johtaja, hän totesi. Pätevät opettajan Suomen vahvuus Fullanin henkilökohtainen motivaatio auttaa kouluja uudistumaan perustuu hänen haluunsa osallistua maailmanlaajuiseen pedagogiauudistukseen. - Itseäni kiehtoo ajatus osallistua vaikeiden ja ihmiskunnan kannalta olennaisten ongelmien ratkaisuun omalta osaltani; varsinkin mikäli kohdemaassa kuten täällä Suomessa eri toimijat ovat sitoutuneita muutokseen ja haluavat aidosti toteuttaa syvällisiä uudistuksia. Hyviä esimerkkejä on tähän mennessä kertynyt mm. Ontariosta ja Kaliforniasta. Suomessa uudistukseen kartoitetaan vielä konkreettisia etenemistapoja, mutta tärkein askel ongelman tunnistaminen on jo otettu ja ryhdytty edistämään uudistusta mm. NPDL-ohjelman avulla. Suomen kansallisina vahvuuksina Fullan pitää opettajien ammatillista pätevyyttä, vahvaa johtamiskulttuuria ja kunnallispäättäjien halukkuutta uudistuksiin. - Perinteinen koulukonsepti saattaa kuitenkin olla harmittavan usein pitkäs- tyttävää oppilaiden ja usein myös opettajien kannalta, Fullan sanoo. - Siksi meidän on integroitava paras tietämyksemme niin pedagogiikasta kuin digitaalisuuden mahdollisuuksistakin ja avoimesti vaihdettava tietoja esimerkiksi siitä kuinka innovaatioita voidaan kouluissa edistää ja kuinka tätä osaamista voidaan jakaa muille alueen kouluille ja toimijoille. Uudistukselle otollinen ajankohta Rehtori Jukka Miettunen oululaisesta Yli-Iin koulusta pitää New Pedagogies for Deep Learning -hanketta kiinnostavana. -Minusta hankkeen käynnistyminen on hyvä asia. Suomalainen koulu kaipaa juuri nyt uudistumista pärjätäkseen tulevaisuudessa, Miettunen toteaa. Päivittämistä tarvitaan työtapojen, opettajien välisen yhteistyön, yhteisöllisyyden ja oppimisympäristöjen tehostamisessa. NPDL -hanke on juuri nyt erityisen ajankohtainen, sillä opetussuunnitelmatyö on parhaillaan käynnissä. - Erityisen tervetullut on Taito edellä- näkökulma, jossa oppimistehtävien rakentamista pohditaan ydintaitojen näkökulmasta, Miettunen arvioi. Yli-Iin koulussa hanke on lisännyt sekä pedagogista toimeliaisuutta että keskustelua. - Olemme korostaneet hankkeen tärkeyttä ja sen roolia erityisesti ops:n työkaluna. - Meillä opettajat tulivat mukaan lukuvuoden puolessa välissä, joten aihe vaatii vielä paljon avaamista ja keskustelua, Jukka Miettunen kertoo. Koulun oppilaat pääsivät testaamaan hanketta ydintaitotyöpajojen merkeissä toukokuussa. - Opettajat saivat päivää suunnitellessaan rautaisannoksen NPDL-filosofiaa ja saivat tilaisuuden näin syventää tietämystään. Miettunen iloitsee erityisesti hankkeeseen osallistuvien uudenlaisesta yhteis- LUOKANOPETTAJA 3/15 8
Oppimisen Pohjantähti -ohjelma luotsaa uudistumaan OPS 2016-uudistuksessa korostuu koulun toimintakulttuurinen muutos. Tämä edellyttää uutta asennetta: on hyväksyttävä, että oppilaan ja opettajan pedagogiset roolit muuttuvat. Tarvitaan myös rohkeutta ja taitoa löytää oppiainesiiloja yhdistäviä ilmiöitä, mikä usein vaatii ketterää tietotekniikan hallintaa. Uudistuksessa korostuvat myös oppilaiden osallistaminen, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä akateemisten oppiaineiden rinnalla ns. laaja-alaisen osaamisen taidot, kuten luovuus sekä vuorovaikutus ja ajattelutaidot. Olennaista onkin, miten nämä tavoitteet toteutuvat koulujen arjen työssä. Eräs keino on hyödyntää Oppimisen Pohjantähti -yhteistyöohjelman New Pedagogies for Deep Learning -hanketta. Ohjelmassa mukana jo 100 koulua Kanadalainen kasvatustieteilijä Michael Fullan ja oululainen rehtori Jukka Miettunen. hengestä. - Uskon, että voimme nyt aiempaa tehokkaammin kehittää koulua sitä tukevassa verkostossa. Opettajasta valmentajaksi Syksyn painopistealueet Yli-Iin koulussa ovat opettajayhteistyön - tiimiopettajuuden - ja yhteistoiminnallisten työskentelytapojen kehittäminen ja syventäminen, O365 -ympäristön - erityisesti OneNoteohjelman - käytön varmentaminen sekä oppiainerajat ylittävien aihekokonaisuuksien vahvistaminen varsinkin yläkoulussa. - Mielestäni antoisinta ja merkityksellisintä on erityisesti taitonäkökulma sekä rubriikit, joiden avulla oppimistehtävä puretaan palasiksi, ja mietitään, miten oppilas saa tekemisestä enemmän irti, Miettunen kertoo. - Samalla hän pääsee hyödyntämään myös omaa luovuuttaan ja hiomaan yhteistyötaitoja. - Opettajan työ on lähitulevaisuudessa aiempaa enemmän valmentajan ja mentorin tyyppistä toimintaa, Miettunen uskoo. -Myös oppimistehtävien suunnitteleminen haastaa pedagogisesti. Suomalainen yhteiskunta perustuu yhteistyöhön ja tasa-arvoon. Moni koulutusalan asiantuntija uskoo, että juuri syväoppiminen voi edistää tasa-arvoista oppimiskokemusta, sillä sen avulla kannustetaan avoimeen yhteistyöhön ja vaikutetaan siihen, että jokaisella oppilaalla on oikeasti mahdollisuus löytää oma intohimonsa ja kasvaa täyteen mittaansa. -Mielestäni syväoppimisen avulla suomalaista koulua kehitetään entistä paremmaksi ja vastamaan tuleviin haasteisiin, Miettunen sanoo. Tasa-arvo ei ole tasapäistämistä. Päinvastoin. - NPDL- filosofian mukaan oppilaan yksilölliset ominaisuudet otetaan paremmin huomioon. Microsoft ja seitsemän suomalaista kuntaa aloittivat keväällä 2014 yhteistyön, jonka tavoitteena on edistää teknologian hyödyntämistä oppimisessa. Oppimisen Pohjantähti -yhteistyöohjelma auttaa koulutusekosysteemiä kohtaamaan koulutusjärjestelmää ja -metodia sekä digitalisoitumismahdollisuuksia koskevan muutoksen. Laaja-alaisen yhteistyön tarkoituksena on visioida ja suunnitella yhdessä tulevaisuuden oppimista kolmen aiheen kautta: - kansallinen visio oppimisen tulevaisuudelle: miltä oppiminen tulevaisuudessa näyttää ja minkälainen ympäristö edesauttaa oppimista? - teknologian hyödyntäminen oppimisen ja opettamisen murroksessa. - laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten hyviä oppimisympäristöjä luodaan (investoinnit oppimiseen). Yhteistyön tarkoituksena on visioida ja suunnitella yhdessä tulevaisuuden oppimista. Suomessa käynnissä oleva hanke toimii onnistuessaan kansainvälisenä esimerkkinä. Yhteensä ensi vaiheessa mukana on ollut sata koulua (peruskouluja ja lukioita). 9 LUOKANOPETTAJA 3/15
Metsäretkestä saa vaihtelua luokkatyöskentelyyn. Elämyksiä ja oivalluksia metsässä TEKSTI ja KUVA: Kia Sjöman-Jokinen Mikä olisi sen mukavampaa kuin saada vaihtelua luokkatyöskentelyyn ja lähteä oppilaiden kanssa metsään retkelle. Metsä tarjoaa loputtomia oppimis- ja elämysmahdollisuuksia. Metsässä voi opettaa niin luonnontiedettä kuin toiminnallista matematiikkaa, liikunnasta nyt puhumattakaan. Metsässä lapsi pääsee konkreettisesti ihmettelemään, tutkimaan ja ihailemaan ympäröivää luontoa. Monet oppilaat suuntaavatkin koulutyön lomassa lähimetsiin oppimaan uusia asioita ja saamaan elämyksiä luonnosta. Metsässä liikkuminen ja ympäröivän luonnon tutkaileminen saa oppijassa aikaan oivalluksia ja laittaa kysymään asioita, joita muutoin ei olisi tullut mieleen. Lisäksi luonnossa liikkuminen tarjoaa rentouttavaa oloa ja hyvää mieltä. Luonnossa liikkumisen lisäksi olisi tärkeää, että lapsi oppisi kunnioittamaan ympäristöään ja kasvaisi näin ollen ympäristöstään vastuulliseksi kansalaiseksi. Alati kaupungistuvassa ympäristössä kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä leikkimään metsiin. Tällöin mahdollinen luokkaretki kannattaa toteuttaa vaikkapa luontopäivänä. Hämeenlinnan Nummen koulun 1A- ja 1D-luokan oppilaat pääsivät luokkaretkelle nauttimaan elämyksistä luonnossa ja metsässä. Heille oli järjestetty luontopäivä Pauninmaan luontokohteeseen. Pauninmaa on Janakkalan Rehakkalassa sijaitseva luontoelämyskohde, jossa mykistävän kauniit maisemat ja omaleimaiset maastot tarjoavat loistavat puitteet luontopäivälle. Luontokohde Pauninmaalle voi tehdä elämysretkiä ympäri vuoden, talvellakin. Oppilailla oli koko koulupäivä aikaa nauttia upeista maisemista, hauskoista luontorastitehtävistä, maisemapatikasta, tiimitehtävistä, aarteenetsinnästä ja yhdessäolosta. Lisäksi lapset pääsivät metsään rakennettuun temppurataan kokeilemaan taitojaan. Päivän oli etukäteen suunnitellut kohteen omistaja, joka myös ohjasi temppuradat, luontopolut ja tehtävärastit opettajan valvoessa samalla oppilaitaan. Ideoita metsäretkeä varten Mikäli metsäretken toteuttaa pidemmälle suuntautuvan retken sijasta koulun lähimetsään, eikä valmista ohjattua toimintaa ole tarjolla, tässä muutamia vinkkejä, joita metsässä voi oppilaiden kanssa tehdä: Luontotaidetta Pyydä oppilaita rakentamaan luonnonmateriaaleja hyväksi käyttäen taideteos. Oppilaille voi rajata omat alueet. Tämä on mukava toteuttaa pari- tai ryhmätyöskentelynä. Aarteenetsintä Pyydä oppilaita keräämään erivärisiä/kokoisia/tuntuisia asioita metsästä ja luokitelkaa niitä. Aluksi oppilas voi itse keksiä luokitteluperusteita ja sitten opettaja ohjeistaa heitä esim. lajittelemaan asioita elollisen ja elottoman perusteiden mukaan, ujuttaen taidokkaasti tekemisen lomaan opetettavaa asiaa. LUOKANOPETTAJA 3/15 10
Metsäbingo Opettajalla on valmiita bingo-pohjia, joihin oppilaat rastittavat sitä mukaa kun löytävät ympäröivästä metsästä/luonnosta asioita, joita on kirjattu bingopohjaan. (esim. puulajit, käpy, syöty käpy, roska, kanto, mustikanvarpu, puolukanvarpu, muurahainen). Mittaaminen metsän aarteilla Laita pituusjärjestykseen metsästä löytyviä asioita, suurimmasta pienimpään tai painavimmasta kevyimpään. Voi toteuttaa kohdassa aarteen etsintä tai pitää ihan omana toiminnallisen matematiikan tuokiona. Lumottu metsä (peili-leikki) Yksi leikkijöistä toimii metsänhaltijana(peilinä) ja seisoo selin muihin. Muut ovat lumottuja metsän puita. Lumotut metsän puut asettuvat noin 20 metrin päähän peilistä. Aina kun metsänhaltija on selin, lumotut puut pystyvätkin liikkumaan ja yrittävät liikkua kohti metsänhaltijaa. Metsänhaltija kääntyy aina yllättäen ja mikäli hän huomaa jonkun lumotun puun liikkuneen, joutuu leikkijä palaamaan alkuviivalle. Mikäli joku lumotuista puista pääsee koskettamaan metsänhaltijan selkää, tulee tästä uusi metsänhaltija. Linkkivinkkejä http://www.pauninmaa.fi/index.html tietoa ja käytännön vinkkejä luonto- ja ympäristökasvatukseen sisältää mm. valmiiksi suunniteltuja oppitunteja luonnossa opettajien pitämä blogi, joka toimii linkki-ja vinkkipankkina toiminnallisen matematiikan opettamisessa. Sisältää myös vinkkejä matematiikan opettamisesta luonnossa. metsän oppimispolku mm. hauska lintukaraoke verkko-opiskeluympäristö metsäbiologian opiskeluun, suunnattu 5-6-luokille, mutta sopii muille luokille Hanke Se oli ihan tavallinen torstai. Lounaaksi oli tarjolla klassikko; hernekeittoa ja ruisleipää. Palanpaineeksi vielä vesi ja rasvaton maito (myös laktoositon vaihtoehto) ja rohkeimmille piimää (myös laktoositon vaihtoehto). Koulussa päätettiin aloittaa hanke. Päätettiin hankkia ekaluokkalaisille taulutietokoneet eli tabletit. Rahat siihen tulivat kunnan hankkeeseen varatuista rahoista. Opettajat hankkivat kuitenkin omat tablettinsa apteekista. Rahat niihin tulevat myös kunnan rahoista. Pidettiin kokous, jossa valittiin hankevastaava ja loput hankkeeseen osallistujat pakotettiin mukaan. Ryhdyttiin suunnittelemaan toteutusta. Kouluun pitäisi luoda langaton verkko ja oppilaille verkon käyttöön oikeuttavat tunnukset. Soitto kunnan mikrotukeen ei yllättänyt ketään: -Palvelussamme on juuri nyt ruuhkaa. Olkaa hyvä ja odottakaa. Jonotusaika on teille maksuton. Och samma på svenska. Mikäpä kiire meillä tässä on. Karttakirjoissakin on vielä Jugoslavia voimissaan. Parin maksuttoman jonotuskuukauden päästä mikrotuki tuli paikalle. Pitäisi kuulemma vetää uudet kaapelit seiniin. Joudutaan purkamaan seiniä ja sulkemaan osa koulusta asbestivaaran vuoksi. Voidaanko remontti tehdä kesällä? Sen asian kyllä päättää rakennusvirasto. Ei muuta kun hankevastaava puhelimeen: -Palvelussamme on juuri nyt ruuhkaa. Olkaa hyvä ja odottakaa. Jonotusaika on teille maksuton. Kyllä meillä on tässä hieman ruuhkaa näiden töiden kanssa. Menee kyllä elokuun alkuun. Mutta pystytetään pihalla parakkikoulu. Ihan vaan tilapäisesti. Koulun pitäminen ei kärsi mitenkään. Siihen voidaan kätevästi kytkeä kaikki langattomat yhteydet ja muu tarvittava. Syksy aloitettiinkin sitten parakkikoulussa. Ilman tabletteja (paitsi tietysti opettajilla). Koulussa kun ei virallisesti ollut langattomia yhteyksiä. Kyllä se vielä tästä nousee. Ihan varmasti on kuusijuhlassa joukko paimenia kedolla vartioimassa laumaansa ja tabletteja. Oli kuitenkin vaan joukko Securitaksen miehiä vartiomassa homekoulun saneerausta. Maaliskuussa aurinko paistoi. Tabletit tulevat. Oppilaille puettiin huomioliivit, että rekkakuski varmasti huomaa heidät peruutellessaan pihamaalle. Poikkeusluvalla myös liputettiin. Pihaan ajeli rämisevällä polkupyörällä postimies: -Tässä nämä kolme tabletia sitten olisivat. Määrärahat olivat huvenneet muihin kustannuksiin. Muistiko kukaan sitten tilata verkkomateriaalia? Hankevastaava oli saanut siirtoviran naapurikouluun astman vuoksi. Veteläinen Ja lopuksi vähän huumoria: -Pitäisiköhän minun aloittaa Hanken? 11 LUOKANOPETTAJA 3/15
Monikulttuurinen oppilas hyötyy toiminnallisista tehtävistä ja tarvitsee enemmän aikaa oppimiseen. Apua - luokassani on maahanmuuttaja! TEKSTI ja KUVAT: Jaana Ala-Huissi Pakolaisia, adoptoituja, työperäistä muuttoa, opiskelijoita, monikulttuurisia avioliittoja. Suomi kansainvälistyy kovaa vauhtia. Suuremmilla paikkakunnilla on toimiva verkosto suomen opiskeluun. On perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä, S2-opetusta, nivelluokkia, LUVAa ja MAVAa, kotoutusta ja kursseja. Maaseudulla tilanne saattaa kuitenkin olla vielä sellainen, että paikkakunnalle adoptoitu ulkomaalaistaustainen lapsi on ensimmäinen laatuaan. KT Raimo Salolla on pitkä kokemus maahanmuuttajataustaisista lapsista koulussa. Hän työskentelee Oulun kaupungin kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattorina ja on opettanut useita monikulttuurisia luokkia. Salo on itsekin kokenut vieraaseen kulttuuriin sopeutumista kaksivuotisella asiantuntijapestillä Namibian opetusministeriössä. Hän toimii myös kouluttajana maahanmuuttajien kanssa työskenteleville opetusalan ammattilaisille. Opettajan apuvälineet Raimo Salo vannoo kahden opetustyötä helpottavan työvälineen nimeen. Toinen on oppimissuunnitelma, jonka avulla tieto oppilaasta siirtyy ja kumuloituu. Toinen on kielitaidon kuvausasteikko, joka pohjaa yleiseurooppalaiseen viitekehykseen ja on siis käytössä koko Euroopassa. Kun maahanmuuttajataustainen oppilas siirtyy koulusta tai kouluasteelta toiseen, on erittäin tärkeää, että tieto oppilaan kielitaidosta, taustoista ja opiskelusta siirtyy seuraavaan paikkaan. Oppimissuunnitelma on myös dokumentti, jonka pohjalta lähdetään keskustelemaan vanhempien kanssa oppilaan koulunkäynnistä. Huoltajien tapaamiseen on yleensä syytä ottaa tulkki mukaan. Salo kannustaa opettajaa selvittämään vanhemmille pääkohdat suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Joissain maissa pääsy hyvin palkattuihin virkoihin aukeaa jo yhdeksänvuotisen peruskoulutuksen jälkeen. Suomessa se on vasta alku. Opettajan velvollisuus on antaa koteihin realistinen tieto siitä, miten oppiminen edistyy ja mitä mahdollisuuksia se avaa jatko-opintoihin. Kielitaidon kuvausasteikon pääpiirteet kannattaa selvittää sekä oppilaalle että vanhemmille. Monikulttuurisia oppilaita opettaville se on oivallinen työkalu LUOKANOPETTAJA 3/15 12
Opettajan huoneentaulu Puhu selkeästi Jäsentele puhettasi painottaen ja tauottaen. Käytä ilmeitä ja eleitä, hyödynnä tilaa ja paikkaa. Havainnollista käsitteitä. Anna oppilaan puhua rauhassa virheitä korjaamatta. Käytä toiminnan avulla oppimista. Huolehdi siitä, että oppilaiden välille syntyy vuorovaikutusta. Varmista eri tavoin, että oppilas on ymmärtänyt ohjeet ja opetettavan asian. Laita oppilaat käyttämään opittavaa käsitettä/asiaa monessa eri kontekstissa. Anna oppijalle aikaa ja positiivista palautetta. Lähde: Maahanmuuttajaoppilas esi- ja perusopetuksessa Seinäjoella, 2013 Kasvatustieteen tohtori Raimo Salolla on pitkä kokemus maahanmuuttajataustaisten lasten opetuksesta ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisestä. opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Toisesta maasta saadut koulunumerot eivät ole välttämättä vertailukelpoisia Suomessa mutta arvio kielen taitotasosta on sama, vaikka maa tai kieli vaihtuisi. Samalla asteikolla voi arvioida myös muiden kielten osaamista. Arvio auttaa esimerkiksi etsimään oikeanlaista oppimateriaalia. Käytännön opetustyössä pääsee pitkälle, kun suhtautuu kunnioittavasti oppilaaseen, etsii avoimin mielin tietoa ja verkostoituu saman asian äärellä työskentelevien kanssa. Arjen puurtaminen ei siis ole kauhean kaukana syntyperäisten oppilaiden opettamisesta. Aikakäsityksen kanssa saattaa joutua työstämään enemmän. Pukeutuminen ja uskontoon liittyvät säännöt myös saattavat aiheuttaa ylimääräisiä järjestelyjä. Toisaalta näiden asioiden kanssa väännetään joka päivä ihan supisuomalaistenkin lasten kanssa. Tukea tarvitaan Kolmiportainen tuki on toimiva systeemi myös maahanmuuttajataustaisille oppilaille, miettii Raimo Salo. Yleistä ja tehostettua tukea on toteutettava ennen erityisen tuen aloittamista. Maahanmuuttajalle ei pidä automaattisesti mennä yksilöllistämään oppiaineita tai vapauttamaan niiden opiskelusta. Myös monikulttuurinen lapsi tarvitsee englantia ja ruotsia. Raimo Salo on huomannut, että samantyyppinen tuki auttaa kaikkia tuen tarvitsijoita, niin monikielisiä kuin erityisoppilaitakin. Havainnollistaminen, oppimateriaalin elaborointi ja ydinsisältöjen etsiminen auttavat aivan kaikkia oppilaita. Monikielinen oppilas tarvitsee sen lisäksi hieman enemmän aikaa. Kielen oppiminen kun on pitkä prosessi. Tutkimusten mukaan vasta 5-6 vuoden jälkeen pystyy asioimaan itsenäisesti B2-tasoa vastaavalla taitotasolla. Netti on pullollaan opetusmateriaalia. Monikielinen oppija pääsee helposti kiinni muihinkin kuin S2-tunnuksella varustettuihin tehtäviin esimerkiksi Papunetin monipuolisiin peleihin. YLE:n Selkouutiset sai vuoden alusta uuden Tosi helppoa sivuston, jossa selkeän tekstin lisäksi kuullaan helppo ja hitaasti luettu ääniuutinen. Jutun ohessa on myös helppoja tekstinymmärtämisen tehtäviä. Monilla isommilla kaupungeilla on netissä vapaasti käytettävissä opetustoimessa tuotettuja harjoituksia esim. Oulun, Tampereen ja Turun kaupungin verkkosivuilla. Raimo Salon tuore väitöskirja vuodelta 2014 löytyy niin ikään netistä. Väitöskirjassaan Salo tutki opetuksen ja opettajien osaamisen kehittämistä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Oulussa me kutsumme näitä luokkia VALO-ryhmiksi, Salo kertoo. VALO-ryhmien oppilaat ovat sitten oululaisessa puheenparressa valon lapsia. Toimisto: Suomen Luokanopettajat ry, Peltokulma 1, 01690 Vantaa, puh. 050 566 3579, e-mail: toimisto@suomenluokanopettajat.fi Puheenjohtaja: Matti Sippola, puh. 040-755 2615, e-mail: matti.sippola@edu.seinajoki.fi Toimistonhoitaja: Silja Hentilä, puh. 050 566 3579, klo 9-15.30 varmimmin, e-mail: toimisto@suomenluokanopettajat.fi www.suomenluokanopettajat.fi 13 LUOKANOPETTAJA 3/15
Sosiaalihuoltolain keskeiset kohdat perusopetuksen näkökulmasta TEKSTI: Nina Lahtinen, OAJ:n kehittämispäällikkö, juristi ja KM KUVA: Antero Aaltonen Koulupäivän aikana oppilaan oppimisessa, työskentelyssä ja käytöksessä näkyvät nopeasti vanhempien työttömyys, avioerot, mielenterveys- ja alkoholiongelmat sekä uupuminen. Tai jos oppilas ei ymmärrä opetuskieltä, koulussa tapahtuu kiusaamista tai oppilas on väsynyt, nälkäinen ja epäsiisti. Uusi 1.4.2015 voimaantullut sosiaalihuoltolaki (1301/2014 www.finlex.fi) mahdollistaa opetustoimen näkökulmasta lastensuojeluilmoitusta- ja asiakkuutta toimivampia matalan kynnyksen ratkaisuja. Lain toimeenpano vaatii hyvin johdettua toimintakulttuurin muutosta, toimivia rakenteita, koulutusta ja lisääntyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Opetuksen järjestäjän on pidettävä huoli, että sosiaalitoimi suunnittelee yhdessä opetustoimen ja henkilöstön kanssa toimivat käytänteet. Sosiaalitoimen palveluiden tarjoamisen nivominen osaksi opiskeluhuollon kokonaisuutta ja kuraattorin työnkuvaa on näkökulma, joka kannattaa tarkoin kunnissa pohtia. Sosiaalipalveluihin ohjaaminen tai yhdessä tehty yhteydenotto Rehtori tai opettaja, joka on tehtävässään saanut tietää oppilaasta, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, on ohjattava oppilas ja hänen vanhempansa hakemaan sosiaalipalveluja. Matalin kynnys sosiaalihuollon palveluihin ohjaamiselle ja yhteydenotolle on silloin, jos sosiaalitoimen sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluu myös koulukuraattorina toimimista. Kuraattori toimii koululla ja häntä on helppo lähestyä. Rehtori tai opettaja voi sosiaalipalveluihin ohjaamisen sijaan hoitaa velvollisuutensa myös siten, että hän oppilaan ja hänen huoltajansa antaessa suostumuksensa ottaa heidän kanssaan yhdessä yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen pyytäen, että oppilaan ja hänen perheensä sosiaalihuollon tarve arvioitaisiin. Näin opetustoimen toimijat saavat samalla tiedon, että yhteys sosiaalitoimeen on tapahtunut ja asian hoitaminen alkanut. Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä Jos suostumusta ei saada ja yhteistä yhteydenottoa ei siten voida tehdä, mutta oppilas tai hänen perheensä on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai oppilaan etu sitä välttämättä vaatii, on rehtorin ja opettajan tehtävä viipymättä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoitus on kuitenkin tehtävä viipymättä, jos asianomaiset eivät suostu yhteydenottoon ja lastensuojelulain 25 :n kriteerit täyttyvät. Jos yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen on tehty viipymättä ja ilmoitettu yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse erikseen tehdä lastensuojeluilmoitusta. Sillä, onko yhteydenotto tapahtunut ilmoituksena sosiaalihuollon tarpeesta vai lastensuojeluilmoituksena, ei ole suurta merkitystä. Tärkeintä on, että tieto huolesta välittyy eteenpäin varhaisessa vaiheessa viiveettä. Sosiaalihuollolla on velvollisuus arvioida onko kyseessä lastensuojelun tarve vai ei. Sosiaalitoimen ja opetustoimen on kuitenkin hyvä paikallisesti yhdessä käydä läpi miten ja millaisia tietoja ilmoituksessa sosiaalihuollon tarpeesta tuodaan esille, milloin sitä käytetään ja miten sen toivotaan eroavan lastensuojeluilmoituksesta. Yksi ilmoitus ei aina riitä Rehtorin ja opettajan on tärkeä muistaa, että heillä on velvollisuus tehdä uudestaan ilmoitus sosiaalihuollon tuen tarpeesta tai lastensuojeluilmoitus aina, kun heille syntyy jollakin perusteella uusi huoli tai aiempi huoli ei poistu. Yksi ilmoitus ei poista velvollisuuttaa uuden tekemiseen. Tarvittavan tuen arvioiminen sosiaali- ja opetustoimen yhteistyöllä Sosiaalitoimen saatua tiedon mahdollisesta sosiaalipalvelun tarvitsijasta se ryhtyy tekemään palvelutarvearviointia. Mikäli oppilaan palvelutarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen työntekijän mielestä koulun palveluja tai tukitoimia, on rehtorilla ja/tai opettajalla velvollisuus osallistua sosiaalihuollon työntekijän pyynnöstä oppilaan ja hänen perheensä palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Tukea tarvitsevalle oppilaalle ja hänen perheelleen sosiaalitoimessa tehtävät asiakassuunnitelmat sekä tukitoimet on sovitettava oppilaan ja hänen huoltajansa suostumuksella yhteen myös koulussa oppilaalle laadittujen suunnitelmien ja tukitoimien kanssa. Näin kaikki oppilasta tai hänen perhettään tukevat tahot ovat tietoisia kunkin tarjoamasta tuesta, vastuusta sekä oppilaan tai hänen perheensä tuen tarpeesta. Tarkoitus on välttää päällekkäisiä toimia, varmistaa tiedonkulku ja arvioida toimien toimivuutta. Koska tällainen yhteistyö edellyttää oppilaan ja hänen huoltajansa suostumusta on tärkeää, että sosiaalitoimi osaa kuvata perheelle hallinnonalat ylittävän yhteistyön merkityksen järjestettävien palveluiden ja suunnitelmien toimivuuden kannalta. Riittävä tieto eri palvelujen ja toimialojen toiminnasta ja työmenetelmistä lisää hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta ja edistää sujuvien palveluketjujen syntymistä. LUOKANOPETTAJA 3/15 14
Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Työnantajan on luotava toimivat käytännöt moniammatillisen yhteistyön toteuttamiselle yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ja mahdollistettava työn tekeminen työajalla. Suunnitelmien yhteensovittaminen voi tapahtua luontevasti esimerkiksi opiskeluhuollon asiantuntijaryhmässä. Tiedonkulku varmistettava Mikäli oppilas ja hänen huoltajansa eivät anna suostumusta, sosiaalihuollon järjestäjä voi antaa salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä oppilaan koulutuksen tarpeen selvittämiseksi tai järjestämiseksi tai toteuttamiseksi siten kuin laissa säädetään. Perusopetuslaissa säädetään opetuksen järjestäjälle oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaalihuollon viranomaiselta ja muulta sosiaalipalvelujen tuottajalta. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä ovat esimerkiksi tiedot, jotka edellyttävät oppilaan opetusryhmää koskevia muutoksia, tuen antamista, läksyissä auttamista, kokeiden väliin jättämistä, poikkeavan käytöksen ymmärtämistä ja mahdollisesti rangaistuksetta jättämistä tai lyhyenpää koulupäivää. Koulu, jolta on pyydetty apua oppilaan auttamiseksi, on oppilaan ja hänen huoltajansa suostumuksella ilmoitettava sosiaalihuollossa asiasta vastaavalle henkilölle ilman aiheetonta viivytystä, mihin toimiin opetustoimessa on asiassa ryhtynyt. Ilmoittamista ei tarvitse tehdä, jos se on ilmeisen tarpeetonta esimerkiksi tilanteessa, jossa auttamista toteutetaan yhteistyössä. Mitä tukea sosiaalitoimesta opintojen sujumiseen? Opetustoimen näkökulmasta tärkeimmät sosiaalitoimen palvelumuodot ovat perheiden arjen tueksi myönnettävät kotipalvelu ja nuorisopalvelutakuu ja sosiaalityön palvelut. Kotipalveluna voi saada esimerkiksi ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja, jos lapsen hyvinvointi on vaarantunut vanhemman sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lisäksi yleisinä perhepalveluina voi saada perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä ja vertaisryhmätoimintaa. Nuorisopalvelutakuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus. Koulun näkökulmasta nämä palvelut ovat tarpeen muun muassa tilanteissa, jos huoltajan kanssa ei ole löydetty keinoa puuttua luvattomiin poissaoloihin ja koulunkäynnin tai läksyjen laiminlyömiseen, yksinäisyyteen, kiusaamiseen, sosiaalisten taitojen puutteeseen tai opintoja haittaavaan vapaa-ajan elämänhallintaan. Lue lisää http://www.stm.fi/sosiaalihuoltolaki https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelunkasikirja 15 LUOKANOPETTAJA 3/15
Kirjat Oudon kiehtovia tarinoita Hanna van der Steen: Kullanhohtoisia unelmia valokuvat Johanna Lyömilä, nuket Aimokoulun oppilaat Nordbooks, 2015 TEKSTI: Raimo Hautanen Kirjailija Hanna van der Steen on kirjoittanut kahdeksan lämminhenkistä satua, joiden outo ja kiehtova tunnelma tempaisee lukijan ja kuulijan mukaansa. Teos Kullanhohtoisia unelmia kutkuttaa lapsen mielikuvitusta ja auttaa parhaimmillaan häntä ymmärtämään erilaisuutta, toiseutta ja outouttakin. Kirjan kummina on lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, joka kehuu esipuheessa satujen lämmintä huumoria. Sinkkosen mielestä lapsi voi oppia käsittelemään monia asioita ilman, että hän itse on asiasta tietoinen. Kirjan tekijänpalkkiot menevät Pelastakaa lapset ry:n hyväksi. Kirja on kuvitettu Johanna Lyömilän nukkevalokuvilla. Nuket on tehty hämeenlinnalaisessa Aimokoulussa, joka on lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu. Tekijöinä ovat koulun 7-10-vuotiaat oppilaat. Hanna van der Steen on aiemmin kirjoittanut kolmiosaisen nuorten fantasiakirjasarjan Tähtisilmät. Kauppatieteen maisteri van der Steen asuu Hämeenlinnassa. Kullanhohtoisia unelmia -teoksen tarinat käsittelevät muun muassa äidin masennusta, muuton jälkeen seuraavia uusia ympyröitä, joihin lasten on päästävä sisälle sekä pienestä lähtien erilaisen lapsen itsetuntoa. Salaisuus-tarinassa tutustutaan erikoiseen ääneen, joka kuuluu mummon kaapista. Mielikuvituksen voimasta kerrotaan myös teoksen nimitarinassa Kullanhohtoisia unelmia. Siinä mummon suusta purkautuu kullanhohtoisia runoja, jotka muuttuvat valoiksi, väreiksi ja kauniiksi kuviksi. Kirjoittaja osoittaa, ettei lapselle suinkaan tarvitse vääntää kaikkea rautalangasta malliksi eikä lässyttää turhia. Alitajuisessa oppimisessa annetaan tarinan ja tunnelman viedä. Luokanopettajia valittiin eduskuntaan MIRJA VEHKAPERÄ (39), luokanopettaja, Suomen Keskusta, Oulu LAURA HUHTASAARI (36), erityisopettaja, Perussuomalaiset, Pori TIMO HEINONEN (49), kasvatustieteiden maisteri, Kokoomus, Loppi ULLA PARVIAINEN (53), kasvatustieteen maisteri, Suomen Keskusta, Kuusamo JUTTA URPILAINEN (39), kasvatustieteiden maisteri, SDP, Kokkola LUOKANOPETTAJA 3/15 16
Lapsi kaipaa aikuisen hienovaraista läsnäoloa TEKSTI JA KUVA: Raimo Hautanen Lasten ja nuorten yksinäisyyden tunne on syrjäytymisen ytimessä ja summaa yhteen monia hyvinvointipuutteita, kertoo Tampereen yliopiston terveyden edistämisen professori Leena Koivusilta. Hän tutki Seinäjoen koulujen syrjäytymisen ehkäisemisen teemavuonna 2013 2014 noin 1300 koululaista. Tutkimukseen valittiin vapaaehtoisia 4., 7. ja 8. luokkalaisia. Tutkimuksessa sivuttiin muutoksia, joita oli tapahtunut maaliskuun ja syys- lokakuun 2014 välisenä aikana. Varsinkin koti ja oma luokka koettiin turvalliseksi toimintaympäristöksi. Muutosta turvattomampaan suuntaan ei tapahtunut, vaan turvallisuus jopa lisääntyi. Ainoastaan luonnossa liikkumisen kokeminen turvalliseksi ei lisääntynyt. Näyttää siltä, ettei Seinäjoen tapaisessa maalaiskaupungissakaan enää leikitä metsissä tai käydä sieni- ja marjanpoimintaretkillä. Kodin ja koulun yhteistyössä suosituimpina tapoina säilyivät koulusta tuotujen tiedotteiden lukeminen ja lapsen koenumerosta kyseleminen. Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä jotkin yhteydenpitotavat muuttuivat usein tapahtuvan yhteydenpidon suuntaan. Näitä olivat läksyjen ja koenumeroiden seuraaminen, opettajien tiedotteiden ja viestien lukeminen, yhteyden ottaminen kouluun ja ruutuajan rajoittaminen koulupäivinä. Suurimmalla osalla on ystävä Muutamat koululaiset kokevat edelleen, että luokkatoverit eivät auta ongelmissa tai tule väliin kiusaamistilanteissa. Suurin osa vastanneista koki kuitenkin, että heillä on vähintään yksi läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksella lähes kaikista omista asioista. Yksin jätetyksi tuleminen oli harvinaista. Kuitenkin vastaajien joukosta löytyi yksin jätettyjä ja kiusatuksi tulleita. Vähintään kerran viikossa koki tulleensa kiusatuksi kuutisen prosenttia. Määrä väheni hieman seurantakyselyn myötä. Emotionaalinen eli läheisen ystävän puuttumiseen tai menettämiseen liittyvä yksinäisyys sen sijaan hieman kasvoi nuorimmilla oppilailla. Sosiaalinen yksinäisyys kasvoi nuorimman ikäryhmän pojilla mutta väheni tytöillä. Samoin kävi keskimmäisessä ikäryhmässä. Tunnetietoisuus parani Pojilla itsetunto kehittyi paremmaksi, kun tytöillä sen sijaan kasvoivat sosiaalisten taitojen yhteistyö- ja empatiaulottuvuus. Tunnetietoisuus parani kaikissa ikäryhmissä. Tytöt siirtyivät onnellisuuden ääriluokista kohti keskimääräisempää kokemusta. Koivusillan tutkimuksen yleishavaintona on myönteinen kehitys. Osa voidaan selittää normaalilla iän myötä tapahtuvalla kehityksellä, jota on vaikea erottaa koulun toiminnalla aikaan saatavasta muutoksesta. Professori Leena Koivusilta työskentelee Tampereen yliopistossa. -Kaikkiaan tutkittujen peruskoulukokemusten pohjalta näyttää siltä, että odotettavissa on vähintään yhtä suotuisaa kehitystä kuin Etelä-Pohjanmaalla on koettu tähänkin asti, toteaa professori Koivusilta. Koivusilta kuuluttaa aikuisilta hienovaraista läsnäoloa ja tukea vertaisryhmiin kuulumiselle. Näin lapset ja nuoret saavat parhaan mahdollisen tuen kehitykselleen. Koulukaskuja Ekaluokan opettaja kutsui pienen oppilasryhmänsä syksyllä kotiinsa. Lähellä koulua kun opettaja asui. Mehu- ja keksitarjoilun jälkeen tutustuttiin opettajan asuntoon. Seinällä oli opettajan pikkupojan yksivuotiskuva. Eräs luokan topakoista isäntämiehistä herätteli small talkia, vaikka termiä ei tuolloin tunnettukaan. - Minä vuonna tuo sinun poikasi on syntynyt? - Taitaa olla vuonna 1985. - No sittenhän se on saman ikäinen kuin minun enoni sikala, ekaluokkalainen totesi. Opettaja seuraa aikaansa ja otti ohjelmaan lapsia osallistavaa opetusta. Hän antoi oppilaiden tehtäväksi laatia biologian kokeen kysymykset ja niihin oikeat vastaukset. Eräs kysymys oli seuraava: Mitä eroa on sorsalla? Opettaja hämmästeli laaja-alaista kysymystä, mutta vastaus yllätti hänet vielä enemmän. Maalla se kävelee ja vedessä se ui. Anskarius 17 LUOKANOPETTAJA 3/15
Lisää ymmärrystä lukemiseen TEKSTI JA KUVAT: Pia Mäki-Kokkila, erityisluokanopettaja Mieleeni on jäänyt voimakkaana kokemus toisluokkalaisesta yleisopetuksen oppilaasta, jolle lukeminen oli todella haastavaa. Hän oli sinnikkäästi harjoitellut kirjainten nimiä, äänteiden yhdistämistä ja sanojen muodostamista. Hän luki hitaasti lauseita ääneen, muttei ymmärtänyt sanaakaan lukemastaan. Luettuaan lauseen Pallo putosi pojan kädestä ja vieri vinhaa vauhtia veteen, ei edes satukirjan kuvitus auttanut hahmottamaan tapahtunutta. Lukeminen teknisenä suorituksena vei häneltä kaiken huomion. Kun sitten poimimme lauseesta sanat poika, pallo, vieri ja vesi, yhdisti hän nopeasti asiat toisiinsa kuvaa apuna käyttäen. Lukutaito Lukeminen prosessina on monitasoinen tapahtumasarja, jota harvoin luokan kanssa työskennellessä tulee ajatelleeksi. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ansiosta yhä suurempi osa lapsista osaa jo lukea kouluun tullessaan tai on vähintäänkin kiinnostunut lukemaan oppimisesta. Lukutaitoa tarvitaan oppimisen välineenä. Hyväkään tekninen lukutaito ei kuitenkaan yksin riitä hyödyn saamiseksi tästä uudesta taidosta. Lapsen on pystyttävä ymmärtämään lukemansa tekstin sisältö ja osattava ilmaista lukemaansa sanallisesti, joko luetusta keskustellen tai kirjoittaen. Myöhempinä kouluvuosina kykyä ymmärtää, tiivistää ja painaa mieleen lukemansa tarvitaan yhä enemmän reaaliaineiden opiskelussa. Harva lapsi tai nuori kuitenkaan oppii näitä taitoja itsestään, mutta hyvällä ohjauksella omaksuu erilaisia strategioita kohtuullisen helposti. Lukemisen tasot voidaan jakaa karkeasti kolmeen tarkastelemalla lukijan aktiivisen pohdinnan määrää. Pinnallisella, toistavalla tasolla lukija painaa mieleensä lähinnä tekstin keskeisiä asiasisältöjä. Päättelevällä tasolla lukija puolestaan keskittyy tekstin sanomaan tekemällä päätelmiä ja arvioimalla tekstiä eri näkökulmista. Hän pystyy pohtimaan myös tekstin osien välisiä suhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Syvällisellä, arvioivalla tasolla lukija muodostaa aiempien tietojensa ja lukemansa pohjalta uusia johtopäätöksiä ja mielipiteitä. Lukemisen tason arviointi Lukutaitoa on tutkittu paljon ja lukemisen tason arviointia varten on kehitelty runsaasti testimateriaalia, diagnostista, soveltavaa ja standardoitua. Äidinkielen opettajanoppaissa on jonkin verran seulovia testejä, tarkempaa arviointia varten kannattaa kuitenkin käyttää lisätestejä. Luokan- ja erityisopettajien käyttöön suunnitellut Armi Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaalit 1. ja 2. (Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna- Maija Poikkeus ja Ritva Ketonen, Sanomapro) sisältävät monipuolisen alku-, väli- ja kevätarvioinnin kahdelle ensimmäiselle luokalle. Armi-testin osa-alueita ovat kielellisen ymmärtämisen taidot, kielellinen tietoisuus, luku- ja kirjoitustaito, työskentely ja motivaatio, tarkkaavaisuus, nimeäminen ja muisti. Monissa kouluissa ja kunnissa tehdään vuosittain oppilaille standardoitu Ala-asteen lukutesti ALLU (Johanna Lindeman, Turun yliopisto), jonka avulla saadaan selville oppilaan lukemisvaikeudet, lukemisen sujuvuus ja luetun ymmärtäminen. ALLU:n avulla voidaan tunnistaa ne oppilaat, joilla on lukivaikeuksia, seurata vuosittain oppilaiden lukutaidon kehittymistä ja todentaa kuntouttavan opetuksen pitkäaikaisvaikutuksia. Testistöön kuuluvat käyttäjän käsikirja, tekniset tiedot -kirja sekä testikansio. Lukutaidon harjoittelu ja vahvistaminen Kaikenlainen kuullun ja luetun ymmärtämistä, sisäistämistä ja muistamista vahvistava harjoittelu on hyväksi kaikilla luokka-asteilla. Lukemisen haasteelliseksi kokevalle oppilaalle työskentely omille taidoille sopivalla tasolla on edellytys kehittymiselle, joten arviointiin kannattaa käyttää riittävästi aikaa. Ennen yksittäisen oppilaan harjoituskokonaisuuden valintaa on selvitettävä, johtuvatko vaikeudet lukihäiriöstä, hahmottamisvaikeudesta, toiminnanohjauksesta, sanavaraston suppeudesta, tarkkaavuudesta, jännittämisestä tai jostakin muusta. Myös luokassa yhdessä luettavien tekstien sisältöön ja sanastoon kannattaa kiinnittää huomiota ja keskustella luokan kanssa tasapuolisesti tieto- ja kertomusteksteistä sekä niiden herättämistä ajatuksista. Tehokasta ja mielenkiintoista harjoitusmateriaalia Meillä kaikilla on omaan opetustyyliimme parhaiten sopivat tavat vahvistaa oppilaidemme taitoja. Luetun ymmärtämisen harjoittelussa omiksi suosikeikseni ovat nousseet seuraavat materiaalit: Kummi 5: Aikamatkalla sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoituksen harjoitusohjelma (Nina Kultti-Lavikainen, Johanna Katajamäki, Tuija Aro & Mikko Aro, NMI) keskittyy lukivaikeuksien kanssa kamppailevien lasten kuntouttamiseen. Materiaalipaketti sisältää kehyskertomuksen, opettajan oppaan, arviointi- ja seurantatestistön, monistettavan harjoitusmateriaalin kotitehtävineen sekä luki-passin. Aikamatkan tavoitteina ovat lukemisen ja nimeämisen sujuvoituminen, oikeinkirjoituksen parantuminen, luku- ja kirjoitusinnostuksen herättäminen sekä itseluottamuksen vahvistuminen. Oman kokemukseni mukaan materiaali sopii parhaiten 1.- 5. -luokkalaisille, yksilö- ja LUOKANOPETTAJA 3/15 18
pienryhmäopetukseen. Jakson jälkeen kaikkien oppilaiden lukunopeus on kasvanut, virheet vähentyneet ja he ovat itse oppineet korjaamaan virheet kirjoituksistaan. Kummi 1: Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia (Tuija Aro, NMI) puolestaan on suunnattu eri-ikäisille lapsille ja nuorille heidän lukemisen strategioidensa kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Kirjassa on hyvät monistepohjat ja selkeät ohjeet opettajalle. Harjoitusten tavoitteena on opettaa aktiivista suhtautumista käsiteltävään tekstiin ryhmätöitä ja yhteistä pohdintaa hyödyntäen. Itse olen käyttänyt materiaalia 1.- 8. -luokkalaisten yksityisoppilaiden sekä myös pienryhmien ja yleisopetusluokkien kanssa. Harjoitusten myötä oppilaat ovat oppineet löytämään tekstistä tärkeimmät asiat, tekemään tiivistelmiä sisällöstä ja kirjoittamaan esseetyyppisiä selostuksia käsiteltävänä olevista teksteistä. SUhAus Seikkailu Uhka Autiosaarella: Luetun ymmärtämisen kehittäminen (Marja Vauras, OTUK) on tarkoitettu puhtaasti luetun ymmärtämisen taitojen harjoitteluun. Se on ensisijaisesti kehitelty 3.-6. luokkien oppilaille, mutta soveltuu yhtä hyvin riittävän teknisen lukutaidon omaaville alkuopetuksen oppilaille ja myös niille 7.-10. luokkalaisille, joilla on haasteita lukemansa tekstin kanssa työskentelyssä. Materiaali on erittäin monipuolinen ja harjoitukset on suunniteltu siten, että ne mahdollisimman hyvin motivoivat yhdessä oivaltamiseen ja haluun mielekkäästi saavuttaa lukustrategioille asetettuja tavoitteita. SUhAus johdattaa seikkailukertomuksen avulla lukemisen saloihin. Materiaali painottaa lukemisen avaintaitojen hallintaa: aiemman tiedon käyttöä, pääasioiden tunnistamista, asioiden yhdistämistä, ymmärtämisen valvontaa ja asioiden tiivistämistä. Ohjelmaan kuuluvat opettajan kirja, tehtäväkansio, oppilaiden seikkailukirja, sarjakuvakortit, kartat ja viisi seikkailukirjaa. Kirjoja on mahdollista tilata lisää. Tarina vie mukanaan Opettajankirjassa on kattava teoriaosuus lukemisen strategioista, lukutaidon arvioinnista, ohjauksesta, oppimisen tavoitteista ja erilaisten menetelmien käytöstä. Tuntikohtaiset ohjeet ovat yksityiskohtaiset ja helposti seurattavat. Tehtäväkirjan oppilaalle monistettava materiaali on huolellisesti valittua, sisältäen monipuolisia ja vaihtelevia tehtäviä motivaation ylläpitämiseksi. Luettava seikkailukirja on 87-sivuinen, A6-kokoinen oikea kirja, jonka teksti ja rivivälit ovat riittävät monentasoisille lukijoille. Itse tarina vie mukanaan ainakin 2.-6.-luokkalaiset välittömästi. Moni oppilas on halunnut lukea kirjan kerralla loppuun, mutta lukujen välillä tehtävät harjoitukset ovat olleet ihan yhtä mielenkiintoisia. Eri-ikäisten oppilaiden mielestä yhdessä ratkaistavat tehtävät ovat olleet kaikkein hauskimpia. Materiaalia on mukava käyttää nimenomaan sen vaihtelevuuden vuoksi. Erilaisia toimintatapoja on runsaasti ja tähänastisten kokemusten mukaan kaikki käyttäjät ovat tehneet harjoituksia todella intensiivisesti. Joskus olemme työskennelleet kaksikin tuntia yhteen menoon, huomaamatta ajankulua. Olen toistaiseksi käyttänyt materiaalia 2.-8.-luokkalaisten kanssa hyvällä menestyksellä ja käyttänyt ohjelman mukaisia harjoitusstrategioita oppilaiden kanssa reaaliaineiden opetuksessa. Onks tästä tehty leffaa? Hei, onks tästä tehty leffaa? Mä vaan ajattelin että olis kiinnostavaa nähdä se. Merkittävimmäksi onnistumisen edellytykseksi nousee lapsen halu oppia ja kehittyä. Motivointi hyvällä materiaalilla on helppoa, mutta yhtä lailla hänen on ymmärrettävä harjoittelun tuloksena saavutettava hyöty, jotta pitkäkestoinen ja intensiivinen opettelu tuntuu mielekkäältä. Onnistumisen kokemukset, kavereiden kannustus ja opettajan antava positiivinen palaute lisäävät harjoitteluintoa. Kokemukseni mukaan työskentely pareittain ja pienessä ryhmässä on monin verroin motivoivampaa kuin opiskelu vain opettajan kanssa tai yhteisharjoittelu koko luokan kanssa. Esitellyt materiaalit sopivat luokan-, erityis- ja s2-opettajille sekä lasten kanssa toimiville psykologeille ja eri alojen terapeuteille. Niitä voi soveltaen käyttää yksittäisen oppilaan, pienryhmän ja yleisopetuksen luokan taitojen vahvistamiseksi. Tekstissä on hyödynnetty mainittujen materiaalipakettien teoriaosuuksia. Lisätietoa materiaaleista löytyy seuraavista osoitteista: Niilo Mäki Instituutti www.nmi.fi (Kummi 1 ja 5) Oppimistutkimuksen keskus www.otuk.utu.fi (SUhAus) SanomaPro www.sanomapro.fi (Armi 1 ja 2) Turun yliopisto www.utu.fi (Allu) 19 LUOKANOPETTAJA 3/15
Ympäristötyö ei ole aina helppoa. Mutta se on monella tavalla palkitsevaa, ja ennen kaikkea se on välttämätöntä. Rakastan tätä työtä! TEKSTI: Marjo Soulanto KUVAT: Vesa Linna Maija Hakala on juuri sellainen säihkyväsilmäinen ja palavasydäminen kansankynttilä, jonkalaisen toivoisi opettajaksi omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Opsit eivät häntä säikäytä eikä monikulttuurisuus jännitä. Hänen työpaikallaan Hösmärinpuiston koulussa maailman pelastaminen on jokapäiväistä arjen työtä, jota helpottaa kasvatusalan oma Vihreä lippu -ohjelma. Maija Hakala on niitä opettajia, joilla kutsumus työhön kulkee suvussa. Hänen vanhempansa ovat olleet opettajia ja oma kuopus suoritti TET-harjoittelunsa koulussa. Nuorena hän varmisteli kutsumustaan työskennellen epäpätevänä opettajana Ummeljoella, Auvorannan koulussa. Kun saavuin yhdeksäntoistavuotiaana keskelle lehmien laitumia, kaksi ihanaa vanhempaa opettajaa ottivat minut vastaan, neuvoivat ja kannustivat alalle, hän muistelee lämmöllä nuoruudenkokemustaan. Opiskeltuaan Hämeenlinnan seminaarissa hän on työskennellyt monessa koulussa, nyttemmin Hösmärinpuistossa, Espoossa. Kauniissa, puisessa koulutalossa piilee valtava kestävän kehityksen työn energialataus, sen huomaa, kun kulkee käytävillä ja luokkahuoneissa. Maitopurkkien taittelu on pop Maija huomauttaa, että osallistava kulttuuri on nyt todella pop koulumaailmassa. Hänen työpaikallaan on sovittu siitä, että arjen yhteisöllisyyteen kuuluu maitopurkkien taitteleminen. Me kaikki osallistumme tyhjien purkkien syntymiseen syömällä ja juomalla, siispä me kaikki myös taittelemme niitä kierrätykseen, kukin ryhmä vuorollaan. Eikö se ole todellista osallisuutta, kysyy Maija. Sitä paitsi oppilaiden mielestä taittelu on kivaa. Ihastelen luokassa somaa kankaisten nimikkopyyhkeiden riviä. Mutta miksi mukit ovat luokan hyllyllä eivätkä ruokalassa? Kun jokainen juo omasta mukistaan tarpeellisen määrän vettä janoonsa, siinä ei juokse vettä hukkaan niin paljon kuin suoraan hanasta juodessa. Automaattisen käytävävalon tarina Moderneissa rakennuksissa ollaan yhä enemmän automaation armoilla, mutta Hösmärinpuistossa noustiin vastarintaan. Vaikka luonnonvaloa riitti, emme millään saaneet pois käytävävaloa, joka kulutti turhaan kallista energiaa. Laitteet olivat meille liian vaikeita käyttää. Lukuisten pyyntöjen jälkeen kaupunki lähetti paikalle energiainsinöörin, joka osasi ratkaista ongelman. Työskentelemme nyt luonnonvalossa aina kun voimme, ja jos liiallinen paiste häikäisee, säädämme kaihtimia, Maija kertoo tyytyväisenä. Hän näyttää pieniä vihreitä lippuja, joi- LUOKANOPETTAJA 3/15 20