Lokaatio-allokaatio menetelmien käyttö palveluverkkojen suunnittelussa Tommi Hakkarainen FM
Palveluverkkojen optimointi Terveydenhuollon palveluverkot Tasapuolisten palveluiden turvaaminen vs. kustannussäästöt Kaupan palveluverkkojen optimointi Kaupan tilantarpeiden määritys, alueiden soveltuvuus kauppapaikoiksi, kaupalliset vaikutukset Julkisten palveluiden palveluverkko-optimoinnit Koulut, kirjastot
Terveydenhuollon palveluverkon optimointi lokaatio-allokaatio menetelmillä OYSerityisvastuualueella Kainuun Sanomat 9.2.2015 Kaleva yläkerta 2.3.2015
Tekes-hanke Pro gradu tutkielma osana Tekesin hanketta: Terveet tukipalvelut tehokkaat, käyttäjäkeskeiset ja skaalautuvat tukipalvelumallit pitkien etäisyyksien terveyspalvelujärjestelmissä Projekti tähtää kustannussäästöihin ja asiakkaan kokeman palvelutason parantamiseen mukana logistiikan, markkinoinnin, laskentatoimen ja työtieteen yksiköt taloustieteestä sekä geoinformatiikka maantieteestä. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit, Itella Posti Oy sekä Nordic Healthcare Group Oy.
Tutkimuksen taustalla Sote-uudistus Tutkielman tekovaiheessa oli tulossa 5 sote-alueen malli kaatui myöhemmin, tulevaisuudessa todennäköisesti noin 10 sote-aluetta Sote-uudistuksen tavoitteet: yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta, toimivat ja tehokkaat palveluketjut, palveluiden tarpeettomien päällekkäisyyksien purkaminen toiminnan tehostuminen ja kustannussäästöt Terveydenhuoltolain mukaan palvelut järjestettävä mahdollisimman lähellä asukkaita
Lähipalveluiden turvaaminen keskittäminen, jos laadun turvaaminen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät Ongelma: terveydenhuollon kulujen karsiminen heikentämättä merkittävästi palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ratkaisuna saavutettavuusanalyysit
Saavutettavuus terveydenhuollossa Saavutettavuus tärkeä tekijä tavoiteltaessa tehokasta ja tasapuolista terveydenhuoltojärjestelmää (Murawski & Churh 2009) Hyvä saavutettavuus: palvelu, joka tarjotaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, suhteessa kysyntään eli palvelun tarpeeseen (Rogers ym. 1999) Väestöpohjainen, saavutettavuuteen perustuva palveluverkon optimointi tasapuoliset ja kustannustehokkaat palvelut
Tutkimusalue OYS-erityisvastuualue: Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit 40 % Suomen pinta-alasta Vain 14 % Suomen väestöstä, noin 737 000
Tutkimuksen tarkoitus OYS erva-alueen palveluverkon optimointi kuinka paljon voidaan supistaa, palveluverkkoskenaariot Kiinteistökustannuskulujen karsiminen heikentämättä suuremmin palveluiden saavutettavuutta Palveluverkon optimointi saavutettavuusanalyyseillä väestön alueellisen jakauman tarkastelu Tarkkaa, yksikkökohtaista, tietoa keskittämisen vaikutuksista kokonaissaavutettavuuteen, asiakasmääriin ja matka-aikkoihin
Tutkimuskysymykset 1. Kuinka terveydenhuollon toimipisteet ovat saavutettavissa suhteessa väestöön? 2. Mistä muodostuu toimipisteiden optimaalinen määrä ja sijainti tutkimusalueella? 3. Missä optimaaliset toimipaikat sijaitsevat kohdealueella? 4. Mikä saavutettavuusmenetelmä soveltuu parhaiten terveydenhuollon palveluverkon optimointiin OYS erva-alueella?
Aineisto Tilastokeskuksen ruututietokanta: 5km x 5km ruudut Terveydenhuollon toimipisteaineisto (THL toimipaikkarekisteri): 101 toimipistettä Digiroad- tieverkko: teiden ja katujen geometria sekä ominaisuustiedot
Menetelmät palveluverkon optimointiin Saavutettavuus menetelmän valinta (Karou & Hull 2014: 5): 1. Laaja teoreettinen perusta, riittävä edustus saavutettavuusnäkökulmia 2. Tietojen tarkka jaottelu 3. Malli ei liian monimutkainen, helposti käytettävissä ja sovellettavissa 4. Menetelmät ja tulokset helposti tulkittavissa
Lokaatio-allokaatio -menetelmät Laitosten sijainnin optimointi suhteessa kysyntään laitos: terveydenhuollon toimipisteet, kysyntäpisteet: 5kmx 5km väestöruudut Ongelmatyypit: mediaaniongelmat, peittävyysongelmat, keskusongelmat ArcGIS ympäristössä 7 erilaista lokaatio-allokaatio työkalua perustuvat edellä mainittuihin ongelmatyyppeihin
Analyysityökalun valinta Mestre ym. (2014), Murawski & Church (2009), Rahman & Smith (2000), Smith ym. 2009), Walsh ym. (1997) lokaatio-allokaatio-menetelmän käyttö terveydenhuollon palveluverkon suunnittelussa Minimize impedance (P-median): ottaa huomioon väestön alueellisen jakauman, väestömäärällä painotus, pyrkii minimoimaan kaikkien kysyntäpisteiden etäisyydet Vastaa väestöpohjaisen palveluverkon suunnittelun tarpeisiin
Työkalun parametrien määritys Minimize impedance- työkalun parametrit: 17 erilaista Matkustuksen suunta: Facility to demand Impedance transformation: lineaarinen (kokonaismatkakustannusten minimointi) power ja exponential- parametreillä voidaan painottaa enemmän lähimpiä laitoksia Lineaarisessa matkustushalukkuus pienenee lineaarisesti matkan kasvaessa ei ehkä vastaa todellisuutta, kipurajan määritys
Analyysit 10 analyysiä 10 palveluverkkoskenaariota Mukana aina sairaalat (7kpl), laitoskandidaatit 101 Ensimmäisessä mukana sairaalat, seuraaviin lisätään aina 10 alemman tason toimipistettä 7, 17, 27, 37 Tulokset: yksikkökohtaiset asiakasmäärät, matka-ajat, väestön kokonaissaavutettavuus, lista toimipisteistä jotka mukana kullakin skenaariolla Minimi-, maksimi- ja optimiverkosto
Tulokset Sairaalat + 10 alemman tason toimipistettä % väestöstä 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 min
Sairaalat + 50 alemman tason toimipistettä % väestöstä 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 min
Sairaalat + 70 alemman tason toimipistettä 100 % väestöstä 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 min
Väestön kumulatiivinen saavutettavuus
Toimipisteet eri skenaarioilla, asiakasmäärät
Toimipisteet eri skenaarioilla, matka-ajat
Yhteenveto 57 toimipisteen palveluverkosto minimi palvelut saadaan turvattua 77 toimipistettä optimaalinen saavutettavuudessa ei merkittävää heikkenemistä, kustannussäästöjä Kokonaissaavutettavuus: alle 10 minuutissa muuttuu 77,2% 75,3% 24 toimipisteen kiinteistökustannukset Eniten keskittämispotentiaalia Pohjois-Pohjanmaan eteläsosissa, vähiten valmiiksi harvan palveluverkoston alueilla Kainuussa ja Lapissa
Sovelletut saavutettavuusanalyysit Muuttuvien olosuhteiden huomioiminen tuleva alueellinen kysyntä? Palveluverkon pitää pystyä vastaamaan väestön rakenteelliseen muutoksen palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden turvaaminen Väestöennusteen ja väestön alueellisen rakenteen muutoksen integroiminen saavutettavuusanalyyseihin tehokas vaste tulevaisuuden kysyntään
Ikäryhmäkohtainen, alueellinen, palvelunkäyttö missä tarvetta esim. geriatriselle hoitopotentiaalille vuonna 2020? toimintojen uudelleen järjestelyn mahdollisimman tehokas suunnittelu Teknis-taloudelliset muuttujat mukaan analyyseihin: yksikkökoot, toimipaikan tekninen kunto, korjauskustannukset, potentiaalinen potilasmäärä, kiinteistöjen ylläpito ja keskittämiskulut ym. Yksikkökohtainen muutostarve milloin ja mitä keskitetään, mitä toimintoja painotetaan missäkin yksikössä, rakennustöiden ajoittaminen Toimipisteiden tehokkaampi käyttö ylimääräisen hoitokapasiteetin karsiminen
Hierarkkiset palveluverkon optimoinnit Monitasoisten palveluverkkojen optimointi ylemmän ja alemman tason toimipisteiden optimaalinen sijainti suhteessa toisiinsa Kiinteät alueellisesti keskitetyt toimipisteet + liikkuvat terveyspalvelut palveluverkoston maksimaalinen kattavuus minimaalisilla kuluilla Kevyempi, liikkuva, terveyspalveluverkko kiinteän rinnalle Optimaalinen ja monitasoinen palveluverkko: kustannustehokkuus, palveluiden laatu, peruspalveluverkko + alueelliseen palvelutarpeeseen mukautettu verkko
Liikkuvat terveys- ja vanhuspalvelut Vanhusten määrä kasvaa rajusti tulevaisuudessa vanhustenhoidon kustannusten kasvu Ratkaisuna liikkuvat terveyspalvelut vanhukset selviävät pidempään kotona kustannussäästöjä Terveydenhuollon kiinteiden ja liikkuvien palveluverkkojen sekä reittien optimointi paikkatietomenetelmillä