Epidemiat nykysuomessa Markku Kuusi LT, ylilääkäri THL, Tartuntatautien torjuntayksikkö

Epidemiat nykysuomessa Markku Kuusi LT, ylilääkäri THL, Tartuntatautien torjuntayksikkö

Luennon sisältö Taustaa vatsataudeista ja ruokamyrkytyksistä Suomessa raportoidut elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Epidemian selvittämisestä, havaitsemisesta ja tiedonkulusta Esimerkkejä epidemiaselvityksistä Yersinia pseudotuberculosis Hengitystieinfektio vuodeosastolla

Vatsatautien yleisyys Retrospektiiviset (takautuvat) kyselytutkimukset USA: noin yksi vatsatautiepisodi/henkilö/vuosi Norja: 1.2 episodia/henkilö/vuosi Suomi:? Prospektiiviset (etenevät) tutkimukset Alankomaat: 0.3 vatsatautia/henkilö/vuosi Iso-Britannia 0.2 vatsatautia/henkilö/vuosi Vatsataudit aiheuttavat kehitysmaissa 1,5 miljoonaa kuolemaa/vuosi

Ruokamyrkytysten yleisyys USA 76 miljoonaa sairastumista/vuosi 325 000 sairaalahoitojaksoa/vuosi 5000 kuolemaa/vuosi Englanti ja Wales 1995: 2,35 miljoonaa sairastumista, 21100 sairaalahoitojaksoa, 718 kuolemaa 2000: 1,34 miljoonaa sairastumista, 20800 sairaalahoitojaksoa, 480 kuolemaa Suomessa arvioitu olevan 400 000-500 000 ruokamyrkytystä/vuosi

Ruokamyrkytyksen aiheuttajia Bakteerit Salmonella, kampylobakteeri, yersinia, EHEC, listeria, shigella, stafylokokki, B. cereus, Cl. perfringens, Cl. botulinum Virukset norovirus, sapovirus, astrovirus, rotavirus, hepatiitti A Parasiitit giardia, cryptosporidium, toksoplasma, ameeba Muut erilaiset toksiinit, raskasmetallit ym.

Suomessa raportoidut elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat 1975 2010

Ruoka- ja vesivälitteisissä epidemioissa sairastuneet 1975 2010

Mikä on epidemia? Tautitapauksia esiintyy tavanomaista enemmän tiettynä ajanjaksona tietyllä alueella tietyssä ihmisryhmässä epidemiaselvitys

Miksi epidemioita selvitetään? Epidemian leviämisen estäminen tartuntatapa, tartunnanlähde, alttiina oleva väestöryhmä Nopeat ja oikein suunnatut torjuntatoimet hygienian korjaus, takaisinvedot, kuluttajan valistus Lakisääteinen velvoite Harjoitus valmiuksien kehittämiseksi

Miksi epidemioita kannattaa tutkia? Epidemia - luonnon järjestämä koeasetelma tieteellinen tutkimus: tietoa uusien käytäntöjen tueksi uuden ilmiön luonne selville Samantyyppisten epidemioiden uusiutumisen estäminen tietoa aiheuttajamikrobista, taudinkulusta, riskitekijöistä ja ehkäisystä muutokset toimintatavat, suositukset, määräykset tai lait

Kuka hoitaa epidemiaselvityksen? Ensisijainen vastuu kunnan terveys- ja valvontaviranomaisilla Laajat epidemiat, ohjaus Sairaanhoitopiiri, valtion aluehallintovirasto (AVI) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA

Epidemioiden havaitseminen Hoitavan lääkärin/terveydenhoitajan havainto Ilmoitus ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön Kliinisen mikrobiologian laboratoriot Referenssilaboratoriot Tartuntatautirekisteri (1995), SHP, THL Lehdistö, TV

Epäilyilmoituksen tiedonkulku (elintarvike- tai vesivälitteinen epidemia) Hoitava lääkäri Mikrobiologian laboratorio Kunnan asukas KUNNALLINEN SELVITYSTYÖRYHMÄ TERVEYSKESKUS - tartuntataudeista vastaava lääkäri - tartuntatautiyhteyshenkilö TERVEYSVALVONTA - johtava viranhaltija - eläinlääkäri - terveystarkastaja Ravintola Asiakas Ympäristölaboratorio Vesi- ja viemärilaitos Elintarviketuottaja Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS (THL) - Tartuntatautiseurannan ja - torjunnan osasto - Ympäristöterveyden osasto Maa- ja metsätalousministeriö EVIRA - mikrobiologia - valvontaosasto Sairaanhoitopiiri - tt-vastaava lääkäri - mikrobiologian lab. - päivystävät yksiköt AVI - elintarvikevalvonta - lääkäri VALVIRA

Yersinia pseudotuberculosis O:1- epidemia,tuusula-kerava, 2006

Epidemian havaitseminen ja ensitoimet Ilmoitus ti 29.8.2006: Hyvinkään sairaalan lastentautien osastolle 14 tuusulalaista kuumeen ja vatsakivun vuoksi Kymmeniä lapsia vatsakipujen ja kuumeen vuoksi Tuusulan ja Keravan terveyskeskuksissa

Tietojen kerääminen Rivilistaus Tuusulan ja Keravan terveyskeskuksissa Laboratoriotutkimukset kliinisissä laboratorioissa, ympäristölaboratoriossa ja KTL:ssa Elintarvikkeen jäljitystutkimukset Evirassa Kyselytutkimus KTL:ssa

Hypoteesin luominen, kyselytutkimus Taannehtiva kohorttitutkimus Hyrylän koulukeskus Keillä mahdollisuus osallistua kouluruokailuun? Tarkistettu ruokalista 15.-25.8.2006 Vastaajien perustiedot Mitä oppilaat ja henkilökunta söivät koulussa? Mitä oireita he saivat?

Vastausaktiivisuus, tapausmääritelmä Vastausprosentti 92% (835 / 908) Tapaus = henkilö, jolla kuumetta (> 38 o C) ja vatsakipuja tai kyhmyruusu tai laboratoriovarmistettu Y. pseudotuberculosisinfektio ajanjaksolla 20.8-11.9.2006, ja joka oli koulussa 15.- 25.8.2006 välisenä aikana

N u m b e r o f c a s e s Epicurve, questionnaire study Attack rate: 12% (104 / 835) D a t e o f o n s e t o f s y m p t o m s

Kuvaileva epidemiologinen tutkimus Ikäjakauma: 12-60 vuotta (iän mediaani 16 v) Sukupuolijakauma: 59 % naisia Oirejakauma: Vatsakipu 101 / 104 97 % Kuume 99 / 104 95 % Selkäkipu 40 / 99 40 % Nivelkipu 38 / 100 38 % Ripuli 20 / 98 20 % Kyhmyruusu 14 / 96 15 % Oksentelu 14 / 98 14 % Poissa koulusta 89 / 103 86 %

Analyyttinen epidemiologinen tutkimus Porkkanaraasteen (tarjolla 23.8.2006) ja sairastumisen välillä voimakas yhteys (RR 2.3, 95% CI 1.7-3.1) Syödyn raasteen määrä lisäsi sairastumisriskiä (RR 9.9, 95% CI 5.1-19.1 heillä jotka söivät paljon raastetta verrattuna heihin, jotka eivät syöneet ollenkaan)

Porkkanat Porkkanat Porkkanat Keskimääräinen itämisaika 8 pv (4-18 pv) Tuoretuotteita ei tarjolla n=104

Laboratoriotutkimusten tulokset Laboratoriolöydökset: 83 / 247 ulostenäytteessä todettiin Y. pseudotuberculosis O:1 4 / 18 porkkanantoimittajan varastosta otetussa näytteessä todettiin Y. pseudotuberculosis O:1 Keväällä 2008: 2 koulun omavalvontanäytteistä (porkkanaraaste 21.8.- 31.8.2006) todettu Y. pseudotuberculosis PCRmenetelmällä

Rivilistaus, elintarvikkeen jäljitys Rivilistaus: 427 henkilöä terveyskeskukseen vatsakivun ja kuumeen vuoksi 15.8.-22.9.2006 Tuusulassa ja Keravalla Jäljitystutkimuksen löydökset: Tuusulan ja Keravan kouluilla yhteinen vihannestoimittaja Kouluihin toimitettu huonolaatuista edellisvuotista porkkanaa

Torjuntatoimenpiteet, tiedottaminen Evira tiedottanut tiloille, kasvisten käsittelylaitoksille ja laitoskeittiöille kotimaisten porkkanoiden välittämästä Y. pseudotuberculosis- riskistä Suositus toimenpiteistä Y. pseudotuberculosis- bakteerin esiintymisen vähentämiseksi kotimaisissa porkkanoissa (Evira Dnro 4811/900/06) Kevääseen saakka säilytettävien porkkanoiden testaaminen mikrobiologisen laadun varmistamiseksi

Kansanterveys 10/2006

Hengitystieinfektioepidemia terveyskeskuksen vuodeosastolla

Epidemian havaitseminen ja ensitoimet 20.12.2008 viikon aikana 9 potilasta sairastui Hengitystieinfektion oireet, useimmilla kuumetta Vuodeosaston lääkäri ilmoitti sairaanhoitopiirin infektiolääkärille yhteys KTL:n infektioepidemiologian osastoon Samalla viikolla sairastui 6 henkilökunnan jäsentä Usealla sairastuneella radiologiset viitteet pneumoniasta Mitä etiologisia tutkimuksia?

Mikrobiologiset selvitykset Legionella ja pneumokokki: virtsan ag-tutkimus negatiivinen Mykoplasma ja keuhkoklamydia: nenänielun PCR Verinäytteet Legionella-, mykoplasma- ja keuhkoklamydiaserologia Nenänielun PCR-näytteet virologisia tutkimuksia varten 31.12. diagnoosiksi varmistui influenssa A

Epidemiaselvitys Kerättiin tiedot osaston potilaiden ja henkilökunnan influenssarokotuksista Kartoitettiin potilaiden liikuntakyky Lääketieteelliset riskiryhmät, jotka oikeutettuja influenssarokotteeseen Hengitystieinfektiopotilaat Sairaalaan tulopäivä, oireiden alkupvm, oireet, keuhkokuvalöydös, CRP, annettu mikrobilääkitys Potilaiden huonesijoitus, hoitajien työskentely eri hoitotiimeissä

Epidemian kuvaus 20.12.2008 sairastui kaksi viikkoa aikaisemmin hoitoon tullut 81-v. mies 24-28.12. sairastui 8/63 potilasta hengitystieinfektioon 5 potilaalla thoraxissa pneumoniaan sopivat muutokset 3 potilaalla CRP koholla (131-258 mg/l) 4 hoitotiimiä, sairastuneet kahdessa tiimissä Pääosin 4 hengen huoneissa, useimmiten vain yksi sairastui

Epidemian kuvaus (2) Keski-ikä 84 v (69-92 v); 67 % naisia 7 pitkäaikaispotilasta 8 potilaalla krooninen sydän- tai keuhkosairaus 1 potilas menehtyi akuuttiin sydäninfarktiin ja keuhkokuumeeseen Henkilökunnasta sairastui 6/109 4 hoitajaa työskenteli samoissa hoitotiimeissä kuin sairastuneet potilaat; 2 laitoshuoltajaa, jotka koko osastolla

Epidemian kuvaus (3) Potilaista 32/59:llä sairaus, joka oikeuttaa maksuttomaan influenssarokotteeseen Krooninen sydänsairaus 24 Krooninen keuhkosairaus 9 Heikentynyt vastustuskyky 9 Diabetes 7 Krooninen maksasairaus 1 2/3 oli täyttänyt 65 vuotta 90 % kuului maksuttoman influenssarokotuksen piiriin; 60 % oli saanut rokotteen 4/9 sairastuneesta oli saanut rokotteen Vuodeosaston henkilökunnasta yksi hoitaja ja lääkäri olivat saaneet rokotteen

Torjuntatoimet Estolääkitys? Altistuneet oireettomat potilaat ja oireeton henkilökunta (oseltamiviiri 2 vkoa) Hoitolääkitys? Ei potilaille, koska oireiden alusta yli 2 vrk; sairastuneelle henkilökunnalle annettiin Rokote? Tarjottiin kaikille rokottamattomille potilaille (12 otti, kattavuus 81 %) ja henkilökunnalle (kattavuus 55/109)

Torjuntatoimet (2) Eristäminen? Sairastuneet potilaat 1 hengen huoneisiin tai useampia samaan huoneeseen Muut toimenpiteet? Käsihygieniaa tehostettiin Ohjeistettiin hengitystie-eritteiltä suojautumista Vierailuja rajoitettiin Oireiset työntekijät heti pois työstä

Johtopäätöksiä Vanhuksilla influenssan oireet voivat olla epätyypilliset Komplikaatioiden riski merkittävä Rokotuskattavuus huono sekä potilailla että henkilökunnalla Rokotteen teho heikompi ikäihmisillä, rokotettuja sairastui Työnantaja ei ollut tarjonnut henkilökunnalle maksutonta rokotusta; kattavuus ei epidemian yhteydessäkään noussut korkeaksi