Esitysaineisto S14: Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Päätösseminaari Aika: 24.3.2006 klo 9.00 12.00 Paikka: Eteran auditorio, Länsi-Pasila Palkkatilanportti 1, 00240 Helsinki Puheenjohtaja: Johtaja Aulis Nironen, Tiehallinto Vähäliikenteisten teiden ylläpidon haasteet Johtaja Aulis Nironen Tiehallinto Suomen haja-asutusalueiden tulevaisuus - hiljenevätkö tiet entisestään? Prof. Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto Ylläpidon kehittämismahdollisuuksia yleisten ja yksityisten teiden rajapinnassa Maarak.mest. Juhani Määttä Kuusamon kaupunki Miten vähäliikenteisten teiden päällysteiden ylläpitoa kehitetään Erik.suunn. Janne Lintilä Hämeen tiepiiri Miten turvata ylläpitotekniikoiden kehittyminen S14 koerakentamisen kokemuksia Tekn.toht. Pentti Lahtinen Ramboll Finland Onko vähäliikenteisille teille soveltuvien päällysteiden kehitys pysähtynyt Dos. Lasse Weckström Ins.tsto Lasse Weckström Tulosyhteenveto ja arvio tulosten vaikutuksista Suunn.pääl. Olli Penttinen Tiejohtaja Seppo Kosonen Tiehallinto
1 Vähäliikenteisten teiden ylläpidon haasteet Johtaja Aulis Nironen Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito (S14) Päätösseminaari 24.3.2006 pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 2 Vähäliikenteisten teiden rooli Pitkä tiestö, vähän liikennettä, mutta pidettävä päivittäin riittävän ajokelpoisena ja tyydyttävässä kunnossa. Suuri merkitys paikallisille asukkaille ja elinkeinoelämälle. 60 % metsäteollisuuden raakapuusta haetaan näiden teiden kautta. Yhteensä 34400 km, mutta maanteiden liikennesuoritteesta vain 3,6 %. Vähäliikenteisistä päällystettyä 9100 km (26 %) Osuus koko tiestön kunnossapitokustannuksista 17 %. pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 1
3 Tiestön ja liikenteen jakauma Tiepituus (km) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5000 0 Tiepituus Osuus liikenteestä alle 200 200-500 500-1500 1500-6000 yli 6000 Keskimääräinen vuorokausiliikenne 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Osuus liikenteestä (%) pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 4 Liikenteen kasvu 2004-2030 pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 2
5 Haasteita Tienpidon rahoitus erittäin niukka. Tienpidon tarpeita ja haasteita laajasti koko tieverkolla. Vähäliikenteisten teiden liikenne vähenee. Erittäin vähäliikenteisen tiestön (KVL<50) määrä kasvaa. Maanteiden ja yksityisteiden rajapinta vaatii uusia linjauksia. Milj. euroa 1500 1250 1000 750 500 250 0 1991 1995 1999 2003 2007 2011 Milj. autokm 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Perustienpito Kehittämisinvestoinnit Liikennesuorite (Vuoden 2005 kustannustaso) pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 6 S14 -projektin tavoitealueet Tienpitotarpeet asiakasnäkökulman mukaisesti Palvelutason turvaaminen mahdollisimman taloudellisesti Taloudellisemmat toimenpiteet ja menetelmät Toiminnalliset laatuvaatimukset hankintaan Kelirikon hallinnan perusteiden selvitys pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 3
7 Taloudellinen ylläpito, sisällön asemointia S14 LVM:n pientiepolitiikka ja rajapintakannanotot siltojen ylläpidon toimintalinjat sillat päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjat päällystetyt tiet kuivatus koerakentaminen painorajoituspolitiikka kelirikkopolitiikka kelirikko ja painorajoitus soratiet sorateiden toimintalinjat toimivuusvaatimukset yksityisteiden rajapinta tienpitopolitiikka vähäliikenteisten teiden "tienpitosuunnitelmat" pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 8 S14 -projekti tuotti tietoa Tiehallinnon strateginen t&k - projekti 2003-2005, 1,5 M 17 osatutkimusta tuloksenaan 28 tutkimusraporttia 13 raportoitua koerakentamisprojektia 3 alueellista seminaaria (touko-kesäkuussa) + loppuseminaari + esitykset Tie- ja liikennepäivillä 2006 Toimenpidesuosituksia Tietoa, näkemyksiä, kokemuksia, jotka tulee nyt osata hyödyntää! Jo käyttöön otettu painorajoituspolitiikka ohjeineen. pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 4
Suomen haja-asutusalueiden tulevaisuus - hiljenevätkö tiet entisestään? Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Päätösseminaari 24.3.2006; Helsinki 1. Haja-asutusalueet ja taajamat 1960 1970 1980 1990 2000 Taajamat lukumäärä 1137 1045 1001 874 748 osuus väestöstä, % 56 64 72 80 82 Haja-asutusalueet - osuus väestöstä, % 44 36 28 20 18 - osuus pinta-alasta, % 98 98 98 98 97
2. Onko Suomi urbaani vai maaseutumainen maa? molempien näkemysten tueksi hyviä perusteluja ei vain akateeminen kysymys tarvitaanko erityistä maaseutupolitiikkaa, vai nähdäänkö maaseutu vain kaupungistuneen maan marginaalina? 3. Väestön sijainti: 5x5 kilometrin ruuduissa v. 2000 -valtaosaltaan asuttu maa -asutus ohenee, mutta säilyy useimmilla alueilla -maaseutu sisäisesti erilaistunut; kolme päätyyppiä: kaupunkeja ympäröivä maaseutu, ydinmaaseutu, syrjäinen maaseutu
4. Asukastiheys ja harva asutus Östersund Kaikissa kolmessa ympyrässä (säde 50 km) asuu 79-80 000 henkilöä. (1x1 km ruutuina; sininen alue asumatonta, ruskea ja punainen tiheimmin asuttua.) Mikkeli Lapinlahti Lähde: Erik Gloersen et al. (2005), Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union. Nordregio Report 2005:4, s. 61. (www.nordregio.se) 5. Miksi maaseutu? Ennen: maaseutu elinehtona elintarvikkeiden omavaraisuus metsäteollisuuden raaka-ainehankinta maanpuolustus maaseutukulttuuri suomalaisuuden ytimessä Nämä perusteet ovat suureksi osaksi murentuneet Nykyisin; miksi maaseutua tarvitaan? sillä on edelleen tuotannollinen roolinsa se tuottaa asumis- ja virkistyspalveluja siihen liittyy ekologisia ja kulttuurisia arvoja
6. Maaseudun päätehtävät Tuotantomaaseutu alkutuotannon ja siihen liittyvien toimintojen harjoittamispaikka Asumismaaseutu tärkein elinkeino työssäkäynti keskuksissa kakkosasuminen, turismi Maaseudulla asutaan tulevaisuudessa entistä enemmän omakohtaisen valinnan seurauksena, ei vain sen takia että on satuttu syntymään siellä. Osa-aikaista asumista, runsaasti päivittäistä liikkuvuutta. 7. Tiet ja liikenne Maaseudun murrokset kiinteästi yhteydessä yleisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin: maaseudulla asuu ihmisiä, joilla samantapaisia työelämän ja harrastusten käytäntöjä kuin kaupunkilaisilla osavuosiasutus merkittävä asia maaseutuelinkeinojen käytössä oleva teknologia asettaa tieverkolle uusia laadullisia vaatimuksia samanlaistuneet odotukset ja oikeudet palvelujen suhteen maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen uudet muodot tärkeitä Maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen ja huolenpito maaseudusta edellyttävät, että se tunnistetaan myös kansallisesti ja eurooppalaisittain tärkeäksi asiaksi Maaseudun rakenneongelmat eivät ratkea unohtamalla maaseutu; tarvitaan linjanvetoja esim. minimipalvelutason osalta Suomella on varaa olla itsensä näköinen; jos maaseutu olisi suuri rasite, se näkyisi kilpailukykymittareissa
1 Ylläpidon kehittämismahdollisuuksia yleisten ja yksityisten teiden rajapinnassa Juhani Määttä Kuusamon kaupunki Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 2 Kuusamon alueurakka Pinta-ala 5805 km2 Väestö 17 200 Yleiset tiet 1 050 km Yksityistiet n. 2 400 km Kaavatiet 110 km Kevyenliikenteen väylät 45 km Oulu Kajaani Kuusamo Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 1
3 Oulun tiepiiri -hankintastrategia - talvihoitopolitiikka - tavoitteet ja toimintaperiaatteet Kuusamon kaupunki Kuusamon alueurakka Yleiset tiet Kuusamon kaupunki Kadut Yksityistiet - kunnossa- ja puhtaanapidosta annettu laki - kunnalliset päätökset - hankintamenettelyt/tuottamistapa - kunnossapitoluokitukset - kiinnostavat urakat - kilpailutilanteen luominen - tarjouspyynnön valmistelu - tarjouspyyntö - urakoitsijan valinta - laadunvarmistus - tiedotus Kuusamon kaupunki - kaupungin avustusperusteet - tiekuntien osallistuminen 24.3.2006 Juhani Määttä 4 Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 2
5 Kuusamon kaupungin yksityisteiden avustuskäytäntö Kunnossapitoavustusta myönnetään seuraavin perustein: 1. Tie pysyvän asutuksen ainoa ulospääsytie ja vähintään 200 m:n mittainen. 2. Tien läpikulkuliikenteellä on paikallista merkitystä, ja valtionapupäätös kunnossapitokustannuksista on hyväksytty. 3. Tie on paikallisesti merkitykselliselle teollisuudelle, matkailulle ja muulle elinkeinoelämälle ainoa ulospääsytie yleiselle alueelle. 4. Sosiaalisin perustein, erillisten päätösten mukaan. Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 6 Talvikunnossapito: Avustettavat yksityistiemäärät Alueurakka ~ 371,000 km Linkourakoitsijat 99,600 Raha-avustus 74,500 Kuusamon yhteismetsäntiet 33,000 Yhteensä 578,100 km Kaavateitä ~ 100,000 km Muuta yksityistieverkkoa ~ 1800,000 Yleisiä teitä pitäjän alueella ~ 1100,000 Yhteensä 3578,100 km Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 3
7 Kuusamon alueurakka yhteishankinta Kuusamon tieverkon rakenne Kuusamon kaupunki vastaa laajasta yksityistieverkosta, tiepitosopimuksiin perustuen Ensimmäisen kerran Kuusamon kunnossapitosopimus kilpailutettiin Oulun tiepiiri ja Kuusamon kaupunki testaavat mielenkiinnolla yhteishankintaa Oulun lääninhallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton projekti, joka tutkii yksityisteiden kunnossapitosopimuksia (MATTI-hanke) Suomen Tieyhdistys Tiehallinnon suostumus Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 8 Kuusamon alueurakka Yhteishankintojen tavoitteet laaja osaaminen teiden kunnossapidossa (kaupunki ja yksityissektori, sopimuskumppanit) yhdenmukaistaa teiden laatua käyttäjille edistää kilpailua teiden kunnossapitomarkkinoilla edistää modernin tietoteollisuuden hyödyntämistä (IT) Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 4
9 Kuusamon alueurakka Toimenpiteet Oulun tiepiiri Kuusamon kaupunki Talvi- ja kesäkunnossapitosopimukset yleisistä teistä =normaali kunnossapitosopimus Katujen ja kevyen liikenteen väylien talvihoito - lumen auraus ja sohjon poisto Yksityisteiden talvihoito - lumen auraus ja sohjon poisto - aurausvallien madallus, polanteen tasaus ja poisto - liikennemerkkien puhtaanapito lumesta ja kuurasta - aurausviitoituksen kunnossapito Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 10 Kuusamon alueurakka Sopimusasiakirjat Yhteiset tarjousasiakirjat, Tiehallinnon asiakirjapohjille urakan esittely Yhteinen tarjousasiakirjojen käsittely Tarjousasiakirjat käsiteltiin Tiehallinnon arviointimenetelmän mukaan laatu ja hinta Palvelusopimus molemmille tilaajille Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 5
11 Kuusamon alueurakka Sopimuksen valvonta Tiehallinto ja Kuusamon kaupungin edustajat valvovat yhteistyössä sopimusta Tiehallinnon käytössä on IT-teknologia ja välineet Sopijaosapuolilla on sama teknologia raportoinnissa Urakan työmaakokoukset samanaikaisesti Laaturaportit Poikkeamaraportit Sanktiot Tienkäyttäjälinjan palautteet Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 12 Kuusamon alueurakka Johtopäätökset Kilpailuttaminen onnistui 7 tarjousta Voittanut tarjous oli n. 10 % halvempi kuin hinta-arvio Kuusamon kaupungin valvojat saivat kokemusta kunnossapitosopimuksen hankinnasta Suuri mielenkiinto kunnissa koko maassa yhteistoimintasopimukseen Osaaminen IT:n hyödyntämisestä lisääntyi Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 6
13 Kuusamon alueurakan hyödyt Alueurakka isompi kokonaisuus kuin erilliset urakat -> kiinnostaa myös isoja urakoitsijoita Isommissa urakkakokonaisuuksissa toiminta tehostuu ja yksikköhinnat laskevat Tilaajaorganisaatioiden mahdolliset kustannussäästöt - Esimerkiksi valvontaorganisaatioiden käyttö ristiin, lomien tuuraukset - Pitkien urakka-aikojen johdosta vältytään vuosittaiselta tarjouskierrokselta Mahdollistaa uusien teknologioiden kannattavan hyödyntämisen ja kehittämisen Kannustaa urakoitsijoita tienpidon menetelmien kehittämiseen Kuusamon kaupunki 24.3.2006 Juhani Määttä 7
1 Vähäliikenteisten teiden päällysteiden ylläpito Janne Lintilä Hämeen tiepiiri pp.kk.2003 / tekijän puumerkki S14 : Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpidon kehittäminen 2 Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia asioita ei nykyisin mitata eivätkä ne ole päällystystöitä ohjaavina tekijöinä Yksittäiset heitot tunnistettava 10m IRI, RMS Reiät, paikkaukset ja kohollaan olevat poikkihalkeamat korostuvat vaurioista tienkäyttäjän vauriosumma ja uusi mittaustapa Tien kunto vaikuttaa ainakin huonokuntoisilla vähäliikenteisillä teillä enemmän asiakkaan kokemaan palvelutasoon kuin esim. sen geometriapuutteet. Raskas liikenne arvostaa leventämistä ja oikomista sekä kaikista eniten talvihoitoa Raskas liikenne huomioitava erikseen (heitot, reunapainuma, tieverkon painotus) pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 1
3 Verkkohalkeamat nykyisin määräävässä asemassa REUNAPAINUMA 1 PURKAUMA 1 REIKÄ 1 VERKKOHALK 1 L_PITUUSH ja L_SAUMAH 1 ja 0.5 K_PITUUSH ja K_SAUMAH 0.3 ja 0.1 L_POIKKIHALK 5 K_POIKKIHALK 2.5 320 280 240 200 160 120 Vauriosumma VS verkkohalkeamat 80 40 0 40 50 60 70 %-piste 80 90 100 pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 4 25 % Asiakkaan arvostamat asiat tien palvelutasossa 20 % Ajopaneeli Paikalliset 15 % 10 % 5% 0% ei haittaa heitot mutkainen ja/tai kapea paikkaukset poikki halkeamat reiät reuna painumat verkko halkeamat pituus halkeamat pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 2
5 Reikä Vauriotyyppi Reunapainuma Purkauma Verkkohalkeamat Kapeat pituushalkeamat Leveät pituushalkeamat Kapeat saumahalkeamat Leveät saumahalkeamat Kapeat poikkihalkeamat Leveät poikkihalkeamat VS (nyk) 1 1 1 1 0.3 1 0.1 0.5 2.5 5 VSt 2 10 0.5 0.5 2 0.5 2 8 16 Tienkäyttäjän vauriosumma VS t REUNAPAINUMA 2 REIKÄ 10 VERKKOHALK 0.5 L_PITUUSH JA L_SAUMAH 2 K_PITUUSH JA K_SAUMAH 0.5 L_POIKKIHALK 16 K_POIKKIHALK 8 0 40 50 60 70 %-piste 80 90 100 Päällystevaurioiden vakavuusasteen huomioon ottaminen Pykälällä olevien halkeamien huomioon ottaminen Heikkolaatuisten paikkausten huomioon ottaminen 360 320 280 240 200 160 120 80 40 Vauriosumma VSt pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 6 Täsmäparantamista vai yhtenäistä tasoa? Tienkäyttäjän kokemus muodostuu haitallisimpien osuuksien perusteella esimerkiksi heitoista rekisteriin sadan metrin isoin yksittäinen heitto ja tietyn rajan ylittävien heittojen lukumäärä sadalta metriltä Tieverkon seuranta keskiarvon sijasta esim. 90% pisteen perusteella muuttaisi olennaisesti käsitystä tiepiirien välisistä kuntoeroista Yksittäisten kohtien korjaaminen riittäisi Yksittäiset heitot hoidettava ensin ympärivuotisten pahimpien puutteiden osalta, sitten mittauksia myös keväällä, jolloin saadaan kartoitettua yksittäiset kevään routaheitot. Kohdesuunnittelussa voidaan hyödyntää kevätmittauksia jo aiemmin. SOP teillä erilainen vaurioituminen asiakkaan palvelutason perusteella määriteltävä palvelutason raja-arvot (IRI raja erilainen) Heitto -tunnusluku Yksittäinen suuri heitto 100 m:llä Haitallisten heittojen lukumäärä; 3 kpl / 100 m Alustava raja-arvo > 14 mm/m > 10 mm/m pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 3
S14 : Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpidon kehittäminen Sorateiden purkamisen kannattavuus KVL alle 200 teille oma loppuunajamispolitiikka pidettävä mahdollisimman pitkään päällystettynä jos uhkaa purku, myös raskaampien päällystystoimenpiteiden toteuttamista kannattaa viivyttää 7 Palauttamista soratieksi voidaan harkita vasta kun KVL on alle 100 ja tällöinkin tarkasteltava tapauskohtaisesti taloudellisuuden lisäksi muut seikat huomioiden Kustannus (snt/ajonkm) 160 140 120 100 80 60 40 Tienpitäjän+ajokustannukset RP (routiva kohta 80 000 e + PAB-V) RP (lievästi routiva kohta 55 000 e + PAB-V) Routiva soratie tai kuiva pohjamaa;paljon suolausta (1600 e/km/v) Lievästi routiva soratie (1200 e/km/v) PAB-V 3.5 e/m2 20 0 0 50 100 150 KVL 200 pp.kk.2003 250 / tekijän puumerkki 300 350 8 Paikkaustoiminnasta löytyy kehittämispotentiaalia Kehitettävä paikkaustoimenpiteitä ja motivoitava hyviin ja jopa ohjelmoituihin paikkauksiin, sillä vähäliikenteisillä teillä kaikkein edullisin tapa huolehtia ylläpidosta. hoidon kustannusten huomattavakin lisääntyminen ei ole este Nykyinen yksikköhintapohjainen toiminta tukee huonolaatuisia paikkauksia Vuosikustannus (snt/ajonkm) 130 110 90 70 50 30 Tienpitäjän + ajokustannukset PAB-V 3.5 e/m2+ 22 000 e/km PAB-V 3.5 e/m2+ 11 000 e/km PA B-V 3.5 e/m2 Hoito 2000 e/km/v Hoito 1600 e/km/v Hoito 800 e/km/v Hoito 400 e/km/v Hoito 200 e/km/v 0 50 100 150 KVL 200 250 300 350 pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 4
S14 : Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpidon kehittäminen Tien rakenteellinen kunto Toimintalinjoissa, seurannassa ja palvelutasoluokituksessa yms. erotettava tien toiminnallinen kunto ja rakenteellinen kunto Vaurioitumisnopeuden merkitystä toimenpiteiden valinnassa korostettava nykyisestä (myös uusissa hankintamenetelmissä) Huomioitava että vaurioitumisen syy vaikuttaa vaurioiden kehittymiseen Tarkastelu tehtävä kohdekohtaisesti, yleisesti tehdyissä laskelmissa epävarmuutta ei voitu julkaista, ei voida myöskään hyödyntää hankinnoissa Taloudellisuus minimipalvelutaso minimikestoikä Tien rakenteellista kunto ja osittain myös toiminnallista kuntoa kuvaamaan tulisi kehittää edelleen harjanne tunnuslukua, joka vähäliikenteisellä verkolla korvaisi ura -tunnusluvun Maastokäynti välttämätön toimenpiteitä valittaessa ja suunniteltaessa 9 pp.kk.2003 / tekijän puumerkki S14 : Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpidon kehittäminen Rajoituksia ja haasteita kehittämiselle Mittareiden raja-arvojen tarkasteluja tehty paljon nykyisten jakaumien perusteella eikä välttämättä tutkittu todellista tarvetta Erilaisilla mittareilla saatava huonokuntoinen verkko ei ole sama Kun kaikki mittarit yhdistää lisää se kunnostustarvetta vähäliikenteisellä verkolla. Tämä ei kuitenkaan vastaa sitä tilannetta, mitä siellä todellisuudessa on kannattavaa tehdä SOP tiet selvästi muita huonokuntoisempia joko eroon kyseisestä päällysteestä tai sen laatutavoitteet mietittävä uudestaan Vähäliikenteiset tiet rakentamattomia ja epähomogeenisia Hankinnoissa yleisiä vaatimuksia ja kaavoja ei voida käyttää Rajoituksia elinkaaritarkasteluihin Tienkäyttäjän kokemusten lisäksi vaikuttaa tienpitäjän näkemys ja oikea-aikainen tienpito (purkauma reikä) ja talouden lisäksi tienpitäjän vastuu turvallisesta liikkumismahdollisuudesta 10 pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 5
S14 : Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpidon kehittäminen 11 Huomioitavat kehittämisideat Tienkäyttäjän palvelutasoa kuvaavat mittarit tunnusluvuiksi ohjelmointiin heitot : 10m IRI, vauriot VSt, raskas liikenne erikseen Hoitoon kehittämispanostusta ja hoitourakat määriteltävä uusiksi siten, että suurempaa vastuuta esim. KVL < 400 teistä KVL alle 200 teille määriteltävä oma loppuunajamispolitiikka Kehitettävä vaurioitumisnopeuden avulla toimenpiteiden tapauskohtaista taloudellisuuden arviointia ja elinkaaritarkasteluja Yksittäiset heikot kohdat tienkäyttäjän kannalta määrittelee palvelutason verkkotason seurannassa käyttöön 90% arvot Yksittäisten ongelmakohtien parantaminen hoidon urakoihin SOP teistä eroon tai erilainen määrittely pp.kk.2003 / tekijän puumerkki 6
Rakenne 1. Rakenne 2. Rakenne 3. Rakenne 4. PAB MURSKE 50 mm STABILOINTI 200 mm STABILOINTI 250 mm STABILOINTI 200 mm PL 9500 PL 9700 PL 9950 PL 10200 PL 10500
PLV 3100-3500 3500-3900 3900-4300 TOIMENPIDE sekoitusjyrsintä 20 cm + karkeutus sekoitusjyrsintä 15 cm + karkeutus + lisämurske 10 cm sekoitusjyrsintä 15 cm + karkeutus + suodatinkangas + lisämurske10cm VERTAILURAKENNE HUOM! ei tietoa simr- kerroksen paksuudesta, kerrosrakenteita ajourissa17-23 cm (oik. enemmän), keskellä 12-16 cm pl 3700 keskellä savi 27 cm:n syvyydessä, kerrosrakenteita ajourissa 19-21 cm, keskellä 13-14 cm, jakson päässä turve noin 20 cm:n syvyydessä turve tien keskellä 20-25 cm:n syvyydessä, kerrosrakenteita ajourissa 18-24 cm, keskellä 4-12 cm 2900 3100 ja 4300-4500 suodatink. + lisämurske 20 cm ei tietoa simr- kerroksen paksuudesta, kerrosrakenteita ajourissa18-23 cm (oik. enemmän), keskellä 16 cm turve tien keskellä n. 20 cm:n syvyydessä, kerrosrakenteita ajourissa 22-24 cm, keskellä 12 cm
Päällyste PAB v. 2006 40 mm E=1500 MN/m 2 Asfalttimurske(1.v.kulutuskrs) 150 mm E arvio=350 MN/m 2 Murske 50 mm E=200 MN/m 2 Kuitutuhka 250 mm E arvio= 150 MN/m 2 Vanha tierakenne E arvio=65 MN/m 2 Päällyste PAB v. 2006 40 mm E=1500 MN/m 2 Murske ( 1.v. kulutuskrs) 150 mm E=200 MN/m 2 Kuitutuhka 250 mm E arvio=150 MN/m 2 Vanha tierakenne E arvio= 65MN/m 2
. Koeosuus Kelirikkokorjaus Kulutuskerroksen kiviaines ja menekki [t/km] n:o alku loppu pituus alku loppu pituus yht. 1 200 1100 900 243 896 421 1074 178 178 356 50%SrM 0/16+50 %SrM 0/5 seos: kelirikkokohtiin 1500 t/km; muualle 150 t/km 2 2000 2700 700 2302 2543 2502 2704 200 161 361 97 %SrM 0/16 + 3 %kuitusavi 1) seos: kelirikkokohtiin 1500 t/km; muualle 150 t/km 3 2700 3300 600 3037 3115 78 148 SrM 0/16: kelirikkokohtiin 1500 t/km; muualle 150 t/km 3176 3246 70 4 4800 6600 5200 7000 400 400 5045 6875 5131 6956 86 81 167 KaM 0/16: kelirikkokohtiin 1500 t/km; muualle 150 t/km 5 8430 9030 600 8733 9030 297 297 97 %KaM 0/16 + 3 %kuitusavi 1) seos: kelirikkokohtaan 1500 t/km; muualle 150 t/km
Koerakenne 1 100 100 kg/m2 200 mm VBST (murskeen lisäys 100 mm) Vanha rakenne Koerakenne 2 100 100 kg/m2 Koerakenne 4 100 100 kg/m2 150 mm murske Vanha rakenne Koerakenne 3 100 mm VBST (murskeen lisäys 50 mm) Vanha rakenne Koerakenne 5 100 60 kg/m2 100 60 kg/m2 150 mm murske Vanha rakenne 100 mm VBST (murskeen lisäys 50 mm) Koerakenteet. Vanha rakenne
Koealue Plv. Pituus Kiviaines Sideaine Huom! A 0-650 650 m katkaistu, sepeli #5.6-11.2mm Ruotsalainen bitumiemulsio Urakoitsijan oma kokeilu! B 650-1 190 540 m katkaistu, sepeli #5.6-11.2mm pehmeämpi bitumi V1500 C 1 190-1 650 460 m jatkuva, murske #0-16mm kovempi bitumi V3000 D 1 650-2 420 770 m jatkuva, murske #0-16mm bitumiliuos BL5 E* 2 420-2 920 500 m * katkaistu, sepeli #5.6-11.2mm bitumiliuos BL5 Referenssi * * Myös loppu tieosuus tällä samalla pintauksella.
Koerakenne: Vertailurakennerakenne: Vertailu- Koerakenne: Sacocell PolyRoad KN10/35 Bitumistabilointi Soratien PR21L parantaminen Materiaali ja kuljetus 920 /t 800 /t 250 300 /t Pitoisuus 1.5 % 1.0 % 3.2 4.2 % Työ 1,2 /m 2 1,2 /m 2 1,2 /m 2 Materiaali, kuljetus ja työ 5.3 6.7 /m 2 3.6 4.4 /m 2 3.8 5.8 /m 2 6.9 /m 2 Päällystys 3,4 /m 2 3,4 /m 2 3,4 /m 2 3,4 /m 2 Kustannukset yhteensä: 8.7 10.1 /m 2 7 7.8 /m 2 7.2 9.2 /m 2 10.3 /m 2
Koeosuuden n:o Koeosuuden sijainti alku loppu Käytetty pölynsidonta- aine määrä [t] 1 1900 3400 TallTac III 2,5 2 3400 5450 Liuossuola (32 % CaCl 2 ) 1,5 3 5450 6950 Dustex48 3,0 4 6950 8440 Suotokakku 15-20
a) Geovahvistematto b) Geovahvisteverkko c) Teräsverkko uusi murske 10 cm vanha tierakenne min. 15 cm (vahvisteen päälle siirretty) vahviste (matto) uusi murske 10 cm vanha tierakenne min. 15 cm (vahvisteen päälle siirretty) vahviste (verkko / matto) vanha tierakenne vanha tierakenne
1
2
3
1 Tulosyhteenveto Olli Penttinen Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito (S14) Päätösseminaari 24.3.2006 24.03.2006 / Olli Penttinen 2 S14 projektin tavoite Lassen teesi: "Projektiin panostettu markka tuottaa euron säästön tienpitokustannuksissa" S14 kustannukset n. 1,5 M --> Säästö n. 9 M Ylläpidon vuosikust. 47 M Säästö = 20 % vuosikuluista = 2 % 10 vuoden kust. HUOM! Tässä laskelmassa ylläpitoon on laskettu mukaan myös soratien pinta ja päällysteen paikkaus. 24.03.2006 / Olli Penttinen 1
3 Ylläpidon keskeiset menoerät Päällystäminen (20 v välein) Päällysteen paikkaus Rakenteen par. (40 v välein) Kuivatus 600 /km/v 100 " 430 " 210 " Soratien pinta Kelirikkokorjaukset Kuivatus 970 / km / v 190 " 240 " 24.03.2006 / Olli Penttinen 4 TULOKSET! 24.03.2006 / Olli Penttinen 2
5 Hajautettu toimenpidesalkku Ei yhtä ihmelääkettä. Useilla eri päätöksenteko-, suunnittelu- ja toteutusvaiheen parannustoimilla saavutetaan kokonaistaloudellisuuden paraneminen. Vähäliikenteistä tietä tohtoroidaan eri välinein kuin kunnolla rakennettuja väyliä. 1 Kenellä vastuu ylläpidosta (rajapinta yksityiseen tiestöön) 2 Toimenpiteiden kohdentaminen (merkittävyysluokitus, palvelutasovaade) 3 Toimenpidetarpeen määrittely (uudet kriteerit) 4 5 6 Toimenpiteiden räätälöity ja käytännönläheinen suunnittelu (mm. kuivatus) Kannustavat teettämismenettelyt (toimivuusvaatimukset, vastuu rakenteesta) Ylläpidon kannattavuuden (uudet) kriteerit 7 Pienten askelten periaate (vanhan hyödyntäminen, jalostettu paikkauspolitiikka) 10 8 Kehittyneemmät paikkausmenetelmät 9 Uusia päällystetyyppejä kokeiluun Kevyemmät ja halvemmat vahvistusratkaisut 24.03.2006 / Olli Penttinen... jo käyttöönotettu tulos Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen (yhtenäinen toimintatapa ja sitä koskeva ohjeistus) 6 Kelirikko alttiin tien uudet kriteerit (sekä sora- että päällystetyt tiet) Menettelytavat ja etenemispolku kolmivaiheinen tarkentuva viestintä rajoitusuhan alaisista teistä. Kelirikkoennusteen laskentamenetelmä Painorajoitusohjeistus Kelirikkokorjausohje Tien kelirikkoalttius Tien kelirikkoluokka Soratiet: kelirikkovauriot A. ei painorajoitusuhkaa Pääll.tiet: tien harjanne B. painorajoitusuhka harvoin C. painorajoitusuhka usein D. painorajoitusuhka joka kevät Tien liikenteellinen merkitys Kelirikkoluokan tarkistus tiepiir. Kevään kelirikon vaikeusennuste: Kevään painorajoitusennuste helppo, keskivaikea, vaikea (todennäköisesti painorajoitettavat tiet) Paikalliset olosuhteet roudan sulaminen liikennepaineet kevään sää Painorajoitettavat tiet Hoitourakoitsijan esitykset RKL = ( 0.3048 0.2747 ( RKM * RAS ) + 0.2725 sign( PVP) PVP 5.644 10 RA 0.0036 PS 1 + 0.0221 0. 2.8702 0.3101 8 T T ) 4202 3.4455 + 24.03.2006 / Olli Penttinen 3
HAJAUTETTU TOIMENPIDESALKKU 7 1 Kenellä vastuu ylläpidosta (rajapinta yksityiseen tiestöön) 2 Toimenpiteiden kohdentaminen (merkittävyysluokitus, palvelutasovaade) 3 Toimenpidetarpeen määrittely (uudet kriteerit) 6 4 5 Toimenpiteiden räätälöity ja käytännönläheinen suunnittelu (mm. kuivatus) Kannustavat teettämismenettelyt (toimivuusvaatimukset, vastuu rakenteesta) Ylläpidon kannattavuuden (uudet) kriteerit 7 Pienten askelten periaate (vanhan hyödyntäminen, jalostettu paikkauspolitiikka) 10 9 8 Kehittyneemmät paikkausmenetelmät Uusia päällystetyyppejä kokeiluun! (mm. FibreDec) Kevyemmät ja halvemmat vahvistusratkaisut (mm. ohutstabilointi) 24.03.2006 / Olli Penttinen 8... ja tietä riittää Kiitos! 24.03.2006 / Olli Penttinen 4
1 S14 Loppuseminaari Pasila 24.3.2006 Tulosten arviointia Seppo Kosonen pp.kk.2001 / tekijän puumerkki S 14 Tavoitteet 2 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelman tavoitteena on: 1. Selvittää liikenne- ja asiakastarpeet niin, että tienpitotoimet voidaan kohdentaa asiakastarpeen mukaisesti. 2. Kehittää alempiasteisten teiden tienpitoa niin, että peruspalvelutaso teillä voidaan turvata mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. 3. Kehittää alempiasteisten teiden hoitoon, ylläpitoon ja parantamiseen nykyistä taloudellisempia toimenpiteitä, toimintamuotoja ja menetelmiä. 4. Kehittää määritettyyn peruspalvelutasoon perustuvia toiminnallisia ja teknisiä tuotevaatimuksia, joilla varmistetaan alempiasteisten teiden taloudellinen ylläpito ja joita käytetään hyväksi tulevissa hankinnoissa. 5. Tuottaa uusia menetelmiä, tuotteita ja ratkaisuja uuden hankintamenettelyn mukaiseen hoidon ja ylläpidon alueurakointiin. 6.Tutkia kelirikon hallinnan ja rakenteellisen kunnon perusteita toiminnallisten vaatimusten ja teknisten tuotevaatimusten asettamista varten sekä perustiedoksi tuottajien omalle tuotekehitykselle. pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 1
S 14 Tavoitteet 3 1. Selvittää liikenne- ja asiakastarpeet niin, että tienpitotoimet voidaan kohdentaa asiakastarpeen mukaisesti. Saavutuksia: 51/2003, Elinkeinoelämä ja vähäliikenteinen tieverkko yleistasoinen tietopaketti: puunhankinta, maitotalous, kaupan jakelu, aikatauluvaatimukset, täsmähoito, 51&52/2005, Rajapintatarkastelut laaja ja monipuolinen selvitys päätöksenteon suuntaamiseksi, yksityistiet/yl.tiet Useita tämän aihealueen tutkimuksia siirretty ASTARiin Merkittävyyden käyttö jäi kotiläksyksi pp.kk.2001 / tekijän puumerkki S 14 Tavoitteet 4 2. Kehittää alempiasteisten teiden tienpitoa niin, että peruspalvelutaso teillä voidaan turvata mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Saavutuksia: Yhteenvetoraportti: Tieomaisuuden kunnon palvelutaso, peruspalvelutaso ja asiakastyytyväisyys; 23/2005 (VOH&S14), Vähäliikenteisten teiden ylläpidon ja korvausinvestointien yhteiskunnallinen merkitys merkitsevyys- ja palvelutasoluokitus -> VYM- indeksi, laskennallinen apuväline Kotiläksyä tienpidon suunnittelun/ohjelmoinnin työkalujen ja tietopohjan kehittämisessä pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 2
S 14 Tavoitteet 5 3. Kehittää alempiasteisten teiden hoitoon, ylläpitoon ja parantamiseen nykyistä taloudellisempia toimenpiteitä, toimintamuotoja ja menetelmiä. Saavutuksia: 23/2005 (VOH&S14): Painorajoitusmenettelyn kehittäminen useita selvityksiä, perustutkimusta, käytännön sovellus, käyttöönotto, vakiinnuttaminen Kuivatuksen kehittäminen konkreettisia parannusehdotuksia, suunnittelun linjaamista, merkityksen korostus, Päällystetyn tieverkon ylläpidon kehittäminen, odotuksena uusi Ös Siltojen ylläpito Koerakenteet Painopiste ohjelmassa, läksynä siirto palveluntuottajien harteille? pp.kk.2001 / tekijän puumerkki S 14 Tavoitteet 6 4. Kehittää määritettyyn peruspalvelutasoon perustuvia toiminnallisia ja teknisiä tuotevaatimuksia, joilla varmistetaan alempiasteisten teiden taloudellinen ylläpito ja joita käytetään hyväksi tulevissa hankinnoissa. Saavutuksia: Sorateiden toimivuusvaatimusten kehittäminen Hankintaa palveleva osio, Ylläpidon hintatietoisuuden parantaminen 5/2004 ainoa tähän keskittynyt, muissa selvityksissä vain sivutaan kustannusvaikutuksia Kehitettävää jäi pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 3
S 14 Tavoitteet 7 5. Tuottaa uusia menetelmiä, tuotteita ja ratkaisuja uuden hankintamenettelyn mukaiseen hoidon ja ylläpidon alueurakointiin. Saavutuksia: Yhteenvetoraportti: ehdotuksia ja näkökantoja jatkokehitykseen muualla tapahtuneen kehityksen referointi Markkinoiden ja palveluntuottajien motivointi läksyksi pp.kk.2001 / tekijän puumerkki S 14 Tavoitteet 8 6.Tutkia kelirikon hallinnan ja rakenteellisen kunnon perusteita toiminnallisten vaatimusten ja teknisten tuotevaatimusten asettamista varten sekä perustiedoksi tuottajien omalle tuotekehitykselle. Saavutuksia: Laaja kelirikkoa koskeva kehittämisosia, epävarmuustekijöitä jäi Tuotevaatimukset kelirikon suhteen? Miten tarkkaan pyritään luonnon hallinnassa? pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 4
9 S14 Onnistuminen, painopisteet Edellisten kalvojen yhteenvetoa: Tutkimusohjelman selkeä painopiste teknisten ratkaisujen etsimisessä ja kehittämisessä Asiakastarpeet, kustannustietoisuus ja palvelutaso vähemmällä Markkinoiden kehittämiseen ja toimivuusvaatimuksiin alkua Tiehallinto - Palvelujentuottajat - asetelma ei vielä näkynyt "Siirtymäkauden tutkimusohjelma" Ilman tutkimusta ei synny uutta, paitsi vahingossa Tutkimuksessa syntyy aina ytimen lisäksi sälää, luultua tai todellista Tutkimusten teko ja teettäminen vaatii osaamista ja harjoitusta pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 10 S14 Hyödyt käyttöön, jatkotyöt Tulosten vienti käytäntöön: Laaja tietoaineisto, miten tarvitsijoiden saatavilla ja muistissa Siirto hankinnan menettelyjen sisään ja asiakirjoihin Jatkotyöstäminen, kenen kontolla? Uusien innovaatioiden synnyttäminen (Ös?), miten riskiä jaetaan ja tuetaan Laajennus (rahoitus, tutkijat, kansainvälisyys) tutkimusohjelmiin (vrt, ROADEX) pp.kk.2001 / tekijän puumerkki 5