TASEKIRJA 2010 Kuntayhtymähallitus 22.3.2011 Kuntayhtymävaltuusto xx.x.xxxx
SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 1 1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan)... 3 1.3 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen... 5 2 TOTEUTUMISVERTAILUT... 11 2.1. Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous... 11 2.1.1. EK 1 Lapsiperhepalvelut... 13 2.1.2. EK 2 Aikuisten palvelut... 16 2.1.3. EK 3 Vanhusten palvelut... 18 2.1.4. EK 4 Ympäristöterveydenhuolto... 21 2.1.5. EK 5 Tukipalvelut... 23 2.1.6. EK 6 Keskushallinto ja terveydenedistäminen... 26 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 27 2.2.1. Palvelualueet, tuloslaskelmat ja keskeiset toimintaluvut... 28 2.2.2. Palvelualueet tulosalueittain ja yksiköittäin toimintaluvut... 31 2.2.3. Henkilöstö... 39 2.3 Investointiosan toteutuminen... 42 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 43 2.5 Valtuuston sitovuustason määrärahojen toteuma 2010... 44 2.6 Kuntalaskutus... 45 2.7 Taloustavoitteiden toteutuminen... 46 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 47 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 54 5 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 67 6 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 68
1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Katsaus rakentuu aiempien vuosien katsauksista rakenteeltaan siten, että toimintavuoden katsaukseen otetut asiat on sijoitettu neljän tarkastelukulman alle seuraavasti: Asiakkaat ja väestö Väestöpohjassa tapahtui toimintavuoden alusta lukien muutos, kun Parikkalan kunta siirtyi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnaksi. Erikoissairaanhoidon palveluja parikkalalaiset käyttivät kuitenkin toimintavuotena huomattavasti suunniteltua laajemmin. Palvelujen tuottamisesta käytiin useita neuvotteluja tavoitteena selkeyttää palvelujen tuottamiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja määrät nykyistä täsmällisemmiksi ja ennustettavammiksi. Potilaiden hoitoon pääsyn turvaamisen näkökulmasta erikoissairaanhoidossa hoitotakuun mukaisiin tavoitteisiin yllettiin lähes 100 %:sti. Keskimääräiset odotusajat erikoissairaanhoidossakin jäivät alle asetetun tavoitetason ja erityisesti perusterveydenhuollossa hoitotakuun asettamat määräajat olivat pitkiä joskin määräaikojen rajoissa. Jo toimintavuotena käyttöön otettu puhelinpalvelujärjestely sekä vuodelle 2011 asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamiseen asetetut lisäresurssoinnit virkalääkäriresurssin vahvistamiseksi odotetaan auttavan palvelujen saatavuutta nykyistä selvästi paremmiksi. Prosessit ja rakenteet Toimintavuoden aikana merkittävimmät rakenteelliset uudistukset kohdentuivat sopeuttamisohjelman täytäntöönpanoon. Niihin liittyvien uudistettavien toimintaprosessien toteutus on edelleen työstettävänä, osa sopeuttamisohjelman jatkoa toteutuu uuden, 2011 käynnistyvän sopeuttamis- ja kehittämisohjelman yhteydessä. Toimintavuoteen ajoittuivat pääosin kaikki ne toimenpiteet, joilla uudistetaan organisaatiorakennetta 1.1.2011 lähtien. Vireillä ollut terveydenhuoltolaki määritti sekä perussopimuksen että jäsenkuntien kanssa uusittujen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sopimusrakenteet. Samoin toimintavuoden lopulla uudistettu hallintosääntö määrittää yksityiskohtaisesti uudistetun organisaation rakenteen, toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävät, vastuut ja valtuudet. Merkittävänä rakenteellisena uudistuksena voidaan pitää toimintavuoden aikana Kys erityisvastuualueen strategian työstämisen sekä siihen liittyvän neljän sairaanhoitopiirin muodostamista koskevan selvitystyön suunnitellussa aikataulussa. Ns. ISER hankkeen päävalmisteluvuosi ajoittuu laajoine päätöksentekokierroksineen vuosille 2011-2012. Uuden organisaation toiminnan aloitusajankohdaksi on asetettu 1.1.2014. Toteutuessaan ISER hanke merkitsee sitä, että neljä sairaanhoitopiiriä, Etelä- ja Itä-Savon sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit lakkautuvat ja tilalle muodostetaan n. 600 000 asukkaan Itä-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Keskussairaalan kiinteistössä päätökseen saatettu ns. LEIPÄ hanke toteutui ja otettiin suunnitellusti kaikilta osin käyttöön määräajassa. Pysyttiin n. 13 M :n kustannusarviossa ja toimintaprosesseja on hiottu niin leikkaussalitoiminnoissa kuin myös yhteisten päivystystoimintojen kehittämiseksi uusissa tiloissa huhtikuusta 2010 lähtien.
2 Uudistuminen ja henkilöstö Toimintavuoden aikana uudistumisen kärki kohdentui sopeuttamisohjelman kautta tapahtuneeseen uudistumisen toteutukseen. Työ on edelleen kesken ja vaatii toteutuakseen vahvaa osallistumista, kouluttautumista ja perehtymistä kaikilla organisaation tasoilla. Toimintavuosi 2010 oli myös pääkoulutusvuosi n. 50 johtamiskoulutukseen osallistuneille. Koulutus saadaan päätökseen keväällä 2011 ja koulutuksen tuloksia voidaan hyödyntää johtamisen eri tasoilla. Sairaanhoitopiirin oman henkilöstöresurssin kokonaistyöpanos työpäivinä laskettuna aleni 5,7 % vuoteen 2009 verrattuna. Ostopalvelujen kautta on kuitenkin hankittu lisäresursointia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkärityövoimaan, joka ei näy kokonaistyöpanoksen työpäivissä. Tavoitteeksi asetettu ostopalvelujen korvaaminen omaan organisaatioon palkatulla vakinaisella henkilöstöllä ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Kustannusvaikuttavuus Uudistunut sairaanhoitopiirin perussopimus edellyttää, että sairaanhoitopiirin tileissä ei ole sen enempää yli- kuin alijäämääkään 1.1.2011 lukien. Taseessa ollut n. 900 000 :n kumulatiivinen alijäämä perittiin kunnilta. Koko Sosterin tuloksen kannalta merkittävin tasapainottava tekijä oli erikoissairaanhoidon positiivinen tulos. Erityisen positiivisena on pidettävä sitä, että vuonna 2009 jäsenkunnille tehty kahden M :n kuntalaskutuksen palautus ja sen vaikutus vuoden 2010 talousarviokehystä alentavana tekijänä huomioiden Sosterin tulos voitiin tehdä kumulatiivisen alijäämän verran ylijäämäisenä ja palauttaa jäsenkunnille noin 1,2 m. Sairaanhoitopiirin historian suurin rakennushanke kasvatti velkaantumista, johon oli varauduttu pitämällä vieraan pääoman osuus taseessa ennen hanketta lähes 0-tasolla. Tulevien investointien matalampi taso mahdollistaa vieraan pääoman alentamisen lyhennysohjelman mukaisesti. Lainojen korkotason pysyminen matalana mahdollisti korkomenojen jäämisen alle talousarviovarauksen. Maksuvalmius pysyi koko talousarviovuoden ajan enintään kohtuullisena. Yksityiskohtaisesti vuodelle 2010 asetettujen tavoitteiden toteutumat kuvataan tulosaluekohtaisissa esityksissä. Hemmo Pirhonen Sairaanhoitopiirin johtaja
1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan) Selonteon perusta 3 Selonteko perustuu kuntayhtymävaltuuston hyväksymän riskienhallintapolitiikan mukaisesti seuraavista aineistoista muodostettuun katsaukseen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä: Sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQS qualityn mukaiset ulkoisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset Vakuutusyhtiön kanssa yhteistyössä suoritettu riskienkartoituksen päivitys Sisäisen tarkastuksen kohteista laaditut loppuraportit Arvioinnin suorittaminen ja kohdentuminen, suoritetut toimenpiteet Sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQS qualityn mukaiset ulkoisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset Sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän mukaisessa ulkoisessa auditoinnissa toimintaa arvioitiin SHQS -arviointikriteereillä, jotka sisältävät myös sisäisen valvonnan arviointia. Laatujärjestelmän ulkoisen auditoinnin yhteydessä todettiin sisäiseen valvontaan liittyviä kehittämiskohteita, joita on työstetty organisaation eri tasoilla ja tehdyt toimenpiteet arvioidaan osana koko organisaation kattavaa ulkoista auditointia kesäkuussa 2011. Päätöksenteon oikeellisuutta on arvioitu mm. vireillä olevien muutoksenhakuprosessien näkökulmasta. Tällä hetkellä on vireillä siviiliprosessi viranhaltijapäätöksen ja viranomaistoiminnan moitittavuuden vuoksi. Kaikkia jäsenkuntia koskevan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen hyväksymistä tarkoittavista päätöksistä on yhden jäsenkunnan valtuuston päätöksestä tehty valitus, josta päätös saataneen kevään 2011 aikana. Vakuutusyhtiön kanssa yhteistyössä suoritettu riskienkartoituksen päivitys Riskien kartoitus päivityksineen on ajan tasalla ja se on tehty kattavasti. Riskienhallinta ja seuranta ovat vastuutettu sairaanhoitopiirin tasolla. Vakuutusyhtiön kanssa v. 2008 tehty riskien kartoitus on päivitetty v. 2009 sekä toimintavuoden 2010 aikana ja kattaa kaikki merkittävät sairaanhoitopiirin riskit ja niiden arvioinnin. Riskienhallintapolitiikassa riskit jaotellaan strategisiin-, taloudellisiin-, operatiivisiin- ja vahinkoriskeihin. Riskitasot arvioidaan vaikutusten ja todennäköisyyden tulona joko vähäisiksi, haitallisiksi, kohtalaisiksi, merkittäviksi tai sietämättömiksi riskitasoiksi. Riskitasojen perusteella riskitekijät määritellään poistettaviksi, siirrettäviksi(vakuutus) tai hyväksyttäviksi(seuranta). Riskin vahingollisuutta seurattaessa tilannetta tarkastellaan nelikentässä asiakkaat - henkilöstö - prosessit - kustannukset. Vahinkoriskitasot ovat vielä vahvistamatta kuntayhtymähallituksessa. Sairaanhoitopiirille ei ole realisoitunut sellaisia merkittäviä riskejä, joihin ei olisi varauduttu. Em. vireillä olevat, riitautetut päätökset tai viranomaistoimet ovat realisoituessaan taloudellisesti hallittavia riskejä. Talouden sopeuttamistoimista (22 sopeuttamistointa) on toteutettu toimintavuoden aikana suurin osa ja sopeuttamis-/kehittämistoimia jatketaan myös vuonna 2011.
4 Uuden raportointijärjestelmän käyttöönotto ja sen laajentaminen koskemaan myös johdon raportointia luo aiempaa tehokkaamman tavan tuottaa säännöllisesti tietoa tavoitteiden toteutumisesta sovittujen mittareiden mukaisesti ja luoda valmiudet raportoida saatujen tunnuslukujen johdosta tehtävät toimenpiteet. Aloitettua riskienhallinnan kehittämistyötä on jatkettu edelleen vuoden 2010 aikana. Tietoturvaa koskeva ulkoinen auditointi osoitti ko. riskialuetta koskevan riskienhallinnan olevan hyvällä tasolla. Mm. Asta-myrskyn seurauksena tulleet laajat sähkökatkokset vältettiin kokonaan ylläpidettävien varajärjestelmien avulla. Tietoturvariskikoulutus toteutetaan jatkossa kiinteänä osana laajempaa riskienhallintaa liittyvää koulutusta ja tällöin hyödynnetään intranetissä ylläpidettävän jo käyttöönotetun turvallisuusportaalin kerryttämää ja analysoitua tietoa riskitapahtumista. Sisäisen tarkastuksen kohteista laaditut loppuraportit ja niissä esitettyjen kehittämissuositusten johdosta tehtävät toimenpiteet Kuntayhtymähallitus nimesi kuusi (6) tarkastuskohdetta vuodelle 2010 ja niistä tehdyt tarkastuskertomukset (3) käsiteltiin heti kuntayhtymähallituksessa niiden valmistuttua. Tarkastuskertomuksissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehtävät toimenpideesitykset käsitellään yhtymähallituksessa keväällä 2011.
5 1.3 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Kuntayhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymähallitus - sosiaalijaosto - ympäristöterveydenhuoltojaosto Kuntakohtainen peruspalveluiden koordinointiryhmä Piirin johtaja Johtoryhmä 1. Lapsiperhe palvelut 2. Aikuisten palvelut 3. Vanhusten palvelut 4. Ympäristöterveydenhuolto 5. Tukipalvelut 6. Keskushallinto ja terveyden edistäminen - Neuvola * lasten neuvola * äitiysneuvola * perhesuunnitteluneuvola - Perhepalvelukeskus - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Lastentaudit ja lasten neurologia - Lasten psykiatria - Vastaanottotoiminta - Sairaankuljetus ja valmius - Hammashuolto - Työterveyshuolto - Kuntoutus, apuvälinepalvelu, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus - Sosiaalityöntekijäpalvelut - Röntgen - Patologia - Ravitsemusterapia - Kirurgia - KNK - SIL - Synn. ja naistentaudit - Leik. anest, päiväkirurgia; tehohoito - Aikuis- ja nuorisopsykiatria, mielenterveystyö - Päihdehuolto - Kotihoito/ kotisairaanhoito - Kotihoito/kotipalvelu - Kotipalvelun tukipalvelut - Palveluasuminen/ asumispalvelut - Laitoshoito - Päivystys ja tarkkailu - Sisätaudit (ml. dialyysi ja infektioyksikkö) - Keuhkosairaudet - Neurologia - Neurofysiologia - Ihotaudit - Eläinlääkintä - Terveysvalvonta - Talous- ja hallinto * talous- ja laskentapalvelut * henkilöstöpalvelut * työsuojelu- ja tykytoiminta * tietohallinto ja arkistotoimi - Huolto * ravintohuolto * kiinteistöhuolto * laitoshuolto * materiaalikeskus * lääkehuolto - Tulosaluejohtajat - Johtajaylilääkäri - Hallintoylihoitaja - Sosiaalijohtaja - Ylihoitajat - Turvallisuuspäällikkö - Suunnittelija - Sosiaali/ potilasasiamies - Sihteerit
6 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen Kuntayhtymävaltuusto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Anja Kuuramaa Pekka Nousiainen Harri Halko Kunta Jäsen Varajäsen Enonkoski Anja Kuuramaa Jukka Kaasinen Kerimäki Maire Hämäläinen Anneli Räisänen Ari Silvennoinen Teuvo Luostarinen Punkaharju Pekka Nousiainen Aune Kupiainen Katja Silvennoinen Kaija Ovaska Rantasalmi Liisa Kämäräinen Matti Haikonen Markku Varis Leena Uosukainen Savonlinna Harri Halko Vuokko Mikkonen Juha Hirvonen Markku Nousiainen Riitta Härkönen Maarit Eronen-Raivio Sirpa Luukkainen Anne Herttuainen Sulkava Kaisa Ralli Esa Repo Pekka Kinnunen Paula Suomalainen Valtuusto kokoontui 4 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 25 asiaa. Pöytäkirjanpitäjänä oli sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen. Kuntayhtymähallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Asko Ruuskanen Ari Silvennoinen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Matti Korhonen Rantasalmi Esa Lappalainen Rantasalmi Heli Laamanen Punkaharju Mikko Jantunen Punkaharju Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinna Virve Pasanen-Harju 1.11. Savonlinna Riitta Härkönen 1.11. Savonlinna Lasse Partanen Sulkava Riitta Finer-Huttunen Savonlinna Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Asko Ruuskanen Savonlinna Jaro Koikkalainen Savonlinna Ari Silvennoinen Kerimäki Ari Partanen Sulkava Eija Stenberg Punkaharju Katja Silvennoinen Punkaharju Raija Turtiainen Enonkoski Sanna Hämäläinen Kerimäki Hallitus kokoontui 17 kertaa ja käsitteli 205 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli sairaanhoitopiirin johtaja. Pöytäkirjanpitäjänä oli viestintäpäällikkö Katja Lehikoinen. Johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talouspäällikkö ja aikuispalvelujen tulosalueen johtaja olivat mukana kokouksissa asiantuntijajäseninä.
Tarkastuslautakunta 7 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Maire Hämäläinen Markku Varis Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Maire Hämäläinen Kerimäki Sirpa Luukkainen Savonlinna Aila Makkonen Savonlinna Merja Kiesiläinen Savonlinna Markku Varis Rantasalmi Auvo Kokkonen Rantasalmi Leila Virta Sulkava Virve Litmanen Sulkava Vesa Virta Sulkava Juuso Laukkanen Punkaharju Tarkastuslautakunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli yhteensä 40 asiaa. Valtuuston valitsemana JHTT-yhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä oli JHTT-, KHT - tilintarkastaja Elina Hämäläinen. Sosiaalijaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ari Silvennoinen Jaro Koikkalainen Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Jaro Koikkalainen Savonlinna Sirpa Luukkainen Savonlinna Aune Kupiainen Punkaharju Heli Laamanen Punkaharju Ari Silvennoinen Kerimäki Pekka Palm Kerimäki Sosiaalijaosto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli yhteensä 27 asiaa. Ympäristöterveydenhuoltojaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Korhonen Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Kimmo Kotro Puumala Matti Korhonen Rantasalmi Leena Uosukainen Rantasalmi Esko Mielikäinen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Eija Stenberg Punkaharju Tapio Mikkonen Savonlinna Raija Turtiainen Enonkoski Sanna Hämäläinen Kerimäki Ympäristöterveydenhuoltojaosto kokoontui 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 35 asiaa.
Eettinen toimikunta 8 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heikki Pylkkänen Hannu Kilpeläinen Luottamushenkilöedustajat Anja Kuuramaa Enonkoski Sirpa Luukkainen Savonlinna ja varalla Harri Halko Savonlinna Varsinaiset jäsenet Heli Korhonen Hannu Nyrkkö Arja Sistonen Varajäsenet Merja Hertsi Simo Kurki Annamari Taskinen Eettinen toimikunta kokoontui 5 kertaa ja käsitteli yhteensä 21 asiaa. Rakennustoimikunta Puheenjohtaja Pekka Nousiainen Punkaharju Varapuheenjohtaja Virve Pasanen-Harju Savonlinna Jäsenet Helena Haverinen Matti Mäkelä Ari Silvennoinen Enonkoski Savonlinna Kerimäki Rakennustoimikunta kokoontui 2 kertaa ja käsitteli 3 asiaa. Keskushallinnon johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja, puheenjohtaja Hemmo Pirhonen Aikuispalvelujen tulosaluejohtaja, varapj. Saku Linnamurto Vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja Saku Linnamurto Lapsiperhepalvelujen tulosaluejohtaja Riitta Sipinen Ympäristöterveydenhuollon johtaja Leena Manner 27.11. Johtajaylilääkäri Heikki Pylkkänen Hallintoylihoitaja Arja Sistonen Talouspäällikkö Pekka Martikainen Viestintäpäällikkö, sihteeri Katja Lehikoinen Henkilöstön edustaja, plm. Anne Otranen-Silvennoinen 8.3. Leena Paakkunainen 1.4. Seija Silvennoinen 20.4. Keskushallinnon johtoryhmä kokoontui 47 kertaa ja käsitteli yhteensä 241 asiaa.
9 Tulosalueiden johtajat ja ylihoitajat Tulosalue Tulosalueen johtaja Ylihoitajat Lapsiperhepalvelut Riitta Sipinen Aikuisten palvelut Saku Linnamurto Maijaterttu Tiainen Kirsi Matikainen Vanhusten palvelut Saku Linnamurto Annamari Taskinen 14.3. Marja Arffman 15.3. Ympäristöterveydenhuolto Leena Manner 27.11. Tiina Munck 28.11. Marja Heinola 28.11. Tukipalvelut Keskushallinto ja terveyden edistäminen Hemmo Pirhonen, oto Hemmo Pirhonen Henkilöstön pääluottamusmiehet JUKO pääluottamusmies Helena Nukari JHL pääluottamusmies Sari Ristolainen JYTY pääluottamusmies Seija Silvennoinen KTN /TS pääluottamusmies Sampsa Kinnunen KTN/KVTES pääluottamusmies Kirsi Kinnunen TEHY pääluottamusmies Anne Otranen-Silvennoinen SUPER pääluottamusmies Tarja Loikkanen Palkka-asiamies toimistopäällikkö Kaija Lappalainen Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta yhdistettiin ja uusi kokoonpano vahvistettiin kokouksessa 22.2.2010. Tehtävä Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, pj Anna-Kristiina Mikkonen Yhtymähallituksen pj Asko Ruuskanen Onni Ronkanen Viranhaltijat Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen Saku Linnamurto Hallintoylihoitaja Arja Sistonen Marja Arffman Ylihoitaja Kirsi Matikainen Merja Sairanen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläinen Hannu Kosonen
Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu 10 Mervi Heikkinen Tuija Niiranen Luottamusmiehet Pääluottamusmies, JHL Sari Ristolainen Harri Nykänen Pääluottamusmies, Juko Helena Nukari Pekka Saastamoinen Pääluottamusmies, Super Tarja Loikkanen Leena Paakkunainen Pääluottamusmies, Tehy Anne Otranen-Silvennoinen,vpj Tarja Torpakko Pääluottamusmies, Jyty Seija Silvennoinen Erja Turkulainen Pääluottamusmies, KTN Sampsa Kinnunen Kirsi Kinnunen Pöytäkirjanpitäjä Toimistopäällikkö Kaija Lappalainen Pekka Martikainen Yhteistyötoimikunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 54 asiaa.
11 2 TOTEUTUMISVERTAILUT 2.1. Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous Koko Sosterin keskeiset tavoitteet 2010/tavoitetaso Asiakkaat ja väestö (sisäinen asiakkuus) Hoitoon pääsyn keskimääräinen odotusaika lyhenee 30 päivään (2009/elokuu 64 päivää). Toteutuma 46 päivää, tavoite ei toteutunut, mutta suunta on tavoitteen mukainen Hyvinvointisuunnitelm a hyväksytty kaikissa jäsenkunnissa. Kustannusvaikuttavuus Toiminnan sopeuttaminen taloudelliseen kantokykyyn siten, että menojen kasvu ei ylitä 2009 säästötavoitteen mukaista kehystä 2 %:a enempää. Kehys ylitettiin toimintatuotoissa 2,24 % ja kuluissa 2,20 %. Kuntalaskutuksessa kehys alittui 0,04 % Sopeuttamissyistä ostopalvelutoimintaa korvataan omalla toiminnalla. Uudistuminen ja henkilöstö Sopeuttamistoimenpit eenä henkilötyövuosien määrä tulee vähenemään erikseen suunnitellulla tavalla. Toteutunut työaika v. 2010 338 823 kalenteripäivää ja v. 2009 354 163 kalenteripäivää (vähennystä 15 340 kalenterityöpäivää) Tavoite toteutui mutta tavoitteesta on vähentämättä ostopalveluna korvattu oman työn osuus Henkilöstöpolitiikka henkilöiden rekrytointipanostukset. Prosessit ja rakenteet SOSTERI:n toiminta vakiinnutetaan viipymättä annettavan terveydenhuoltolain tarkoittamalle rakenteelle. SOSTERI:in toimintarakenne mahdollistaa kattavasti terveydenhuoltolain edellyttämät toiminnot Kuntasopimukset valmistellaan edellä mainittua tavoitetta noudattaen viimeistään kesäkuun loppuun mennessä Tavoite ei toteutunut. Hyvinvointikertomuksia päivitetty kuntakohtaisissa koordinaatiotyöryhmissä niiden kuntien kanssa, jotka ovat halunneet. Prosessin eteenpäin vieminen on sovitusti jäänyt kunkin kunnan vastuulle. Erityisesti lääkäripalvelujen saanti kuntien lähipalveluyksiköissä tehostuu ja lääkäriresurssi korvataan virkalääkäreillä. Tavoite ei toteutunut Tavoite toteutui psykiatrian ostopalveluissa, vähennys 0,45 M. Suurin muutos on psykiatristen hoitopäivien ostossa, jolloin samanaikaisesti toteutettu valtakunnallinen tavoite avohoitopainotteisuuden lisäämisestä ja vuodepaikkojen vähentämisestä Muilta osin tavoite jäi toteutumatta, Kaikista toiminnan kannalta epätaloudellisista, joko shp:n omista tai hallinnoimista tiloista luovutaan ja haetaan kustannustehokkaampi ratkaisu. Sopeuttamisohjelman toteutus mahdollisti pääosin tavoitteen toteutumisen. Savonlinnan Itäinenterveysasema jatkaa sopeuttamisohjelmaan asetetusta lakkauttamistavoitteesta huolimatta Henkilöstöpolitiikka on valmistunut ja hyväksytty kuntayhtymävaltuustossa. Työhönottaja hoitanut sijaisten rekrytointia lähinnä hoito/hoiva-alalla. Hoito- ja hoivatyön mahdollistaa ydintehtävissä toimivien opiskelijaohjauksen koulutuskorvausten kohdentaminen keskitetysti hoito- ja hoivatyöntekijöiden ammatilliseen kehittämiseen. Hoito- ja hoivahenkilöstölle on järjestetty koulutusta (esim. terveysalan opintopäivät, lähi-/ perushoitajien opintopäivät, harjoittelun ohjaajien koulutus) sekä on tuettu osallistumista alueellisille/valtakunnallis ille koulutuspäiville. Perussopimuksen valmisteluviiveen takia myös kuntasopimukset viivästyivät loppuvuoteen Sisätautien yhteistyöselvitys Pohjois- Karjalan sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen ky:n kanssa valmistuu ja päätökset voidaan toteuttaa selvitystulosten niin osoitettua niin, että toiminta voidaan käynnistää v. 2011 Tavoitteen mukaista valmisteluyötä siirrettiin erityisvastuualueen strategiatyöhön liittyvän työnjakoselvityksen sekä ns. ISER- hankkeen valmistelutyöhön liittyen myöhempään ajankohtaan
12 Koko Sosterin keskeiset tavoitteet 2010/tavoitetaso Asiakkaat ja väestö (sisäinen asiakkuus) Kustannusvaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet Terveysasemien puhelinneuvonnan ja vastaanottoaikojen saatavuus/ruuhkien purku organisoidaan tekniikkaa hyödyntäen uudelle tasolle. Uudistettu tekninen järjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa. Muutokseen liittyvä henkilöstövalmennus toteutettiin ennen järjestelmän käyttöönottoa. Lähipalvelujen toimivuus, niiden tasapuolinen saatavuus varmistetaan omaa, vakinaista virkalääkärikuntaa vahvistamalla ja vastaanottotoiminnan puhelinpalvelua tehostamalla (vastaamattomat puhelut max 20 %, nyt 80 %). Syyskuussa käyttöönotetusta järjestelmästä saadut kokemukset loppuvuodesta osoittivat, että asetettu tavoite on realistinen ja vuodelle 2011 voitiin asettaa vuodelle 2010 asetettua tavoitetta selkeästi haasteellisemmat tavoitteet (3 %) Palvelurakenteet käydään järjestelmällisesti läpi ja kustannustehottomat palvelut minimoidaan. Laaditaan erillinen sopeuttamisohjelma. Sopeuttamisohjelmaa toteutettiin/toteutetaan pääosin suunnitellussa laajuudessa ja osa sopeuttamisohjelman 22 kohdasta kohdentui palvelurakenteen muuttamiseen (esim. psykiatrian palvelurakenne, tilaratkaisut). Jatkotyöstämisen varaan jäivät niin perusterveydenhuollon vuodeosastoprofiilien määritys sekä lääkäriresurssoinnin tarpeen yksityiskohtainen määritys kuntien palveluyksiköissä.
2.1.1. EK 1 Lapsiperhepalvelut 13 Lapsiperhepalveluiden strategiset tavoitteet/tavoitetaso 2010 Asiakkaat ja väestö (sisäinen asiakkuus) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä painopisteenä ovat päihdehaittojen ehkäisy, imetyksen tukeminen, seksuaaliterveyden edistäminen ja toimintakäytäntöjen muuttaminen kansallisen allergia-ohjelman mukaisiksi. Toteutui suunnitellusti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tilan poikkeamat / terveyttä uhkaavat tekijät ja ongelmat tilastoidaan neuvolatoiminnassa ja kouluopiskeluterveydenhuollossa. Saatua tietoa hyödynnetään tukitoimien ja avun suuntaamiseksi asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Toteutui osittain. Tilastointi ei ollut kattavaa, mutta kokemuksia ja tuloksia voitiin hyödyntää mm. koulutuksen toteutuksessa ja kohdentamisessa henkilöstölle. Laadunhallintatyö on osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Toteutui osittain. Johdon katsaukset yksiköihin eivät toteutuneet. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Kustannusvaikuttavuus Kulurakenne pysyy sovitussa TA-raamissa. Ei toteutunut. Ulkoiset kulut ylittyivät 8,1 %- yksikön verran (vrt muutettu talousarvio 2010). Ylitys selittyy ostopalveluihin varatun määrärahan ylityksellä. Lastentautien hoitopäivien määrä ja osaston kuormitus säilyy vuoden 2009 tasolla. Toteutui. Yksikkö muuttui 1.8. monialaiseksi yksiköksi, minkä johdosta osaston hoitopäivien määrä lisääntyi ja kuormitusaste kasvoi. Palvelut tuotetaan pääasiallisesti ilman ulkopuolisia sijaisia (määräaikaisten palvelusuhteiden määrä pienempi kuin v. 2009). Ei toteutunut. Kustannustehokkuutta edistetään rakenteellisella muutoksella yhdistämällä naistentautien osastohoito lastentautien osastohoidon kanssa samaan yksikköön (muutoksen tavoiteaikataulu on kevät 2010). Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön osaamisen turvaamiseksi kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuoden 2010 aikana. Toteutui osittain. Henkilöstöllä keskim. 3,25 koulutuspäivää / tt. Koulutuspäivät jakautuivat yksiköittäin ja työntekijöittäin epätasaisesti. Tavoitekeskustelut kattavat koko henkilöstön. Toteutui noin 95%. Henkilöstömitoitus vastaa toiminnan volyymiä ja valtakunnallisia suosituksia. Toteutui osittain. Henkilöstövajetta ja rekrytointiongelmaa oli lääkärien sekä psykologien ja puheterapeuttien kohdalla. Osastotoimintojen yhdistämiseen liittyen käynnistetään alkuvuodesta työnkierto henkilöstön perehdyttämiseksi uuden potilasryhmän hoidossa. Prosessit ja rakenteet Ydinprosessien päivitys. Toteutui suunnitellusti. Uutena toimintana tarjotaan erityisen tuen tarpeessa oleville vauvaperheille kotikäyntejä ja vertaistukiryhmiä äidin ja vauvan kiintymyssuhteen vahvistamiseksi. Toteutui. Vertaistukiryhmiä äideille ja vauvoille järjestettiin neuvolan ja perhepalvelukeskuksen henkilöstön kanssa moniammatillisena toimintana. Savonlinnan neuvolat yhdistetään yhdeksi palvelupisteeksi (tilojen käytön optimointi ja toiminnan tehostaminen). Ei toteutunut.
14 Lapsiperhepalveluiden strategiset tavoitteet/tavoitetaso 2010 Asiakkaat ja väestö (sisäinen asiakkuus) Kustannusvaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet Toteutui osittain. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan 78,5 % kyselyyn vastanneista oli erittäin tyytyväisiä ja 20,4 % melko tyytyväisiä käyttämäänsä palvelukokonaisuuteen. Tulos oli edellisvuotta parempi. Muutos toteutui elokuussa 2010. Muutoksen jälkeen yksikön tuottamat hoitopäivät lisääntyivät ja kuormitusaste nousi henkilöstömäärää lisäämättä. Työkierto ei toteutunut. Henkilöstön perehdytys toteutettiin erikoisala- ja yksikkökohtaisella perehdytyksellä sekä omien asiantuntijoitten toteuttaman koulutuksen turvin. Toiminta laajenee: uutena erikoissairaanhoidon asiakasryhmänä gynekologiset asiakkaat / potilaat. Toteutui.
15 1 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TULOSLASKELMA Talousarvio Muutettu Vuoden alusta Tot % 2010 Talousarvio 2010 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 7 274 113,00 7 274 113,00 7 619 352,63 104,75 Maksutuotot 151 600,00 151 600,00 132 007,82 87,08 Tuet ja avustukset 0,00 0,00 20 559,92 0,00 Muut toimintatuotot 24 000,00-278 137,20 1 927,80-0,69 ULKOISET TUOTOT YHT. 7 449 713,00 7 147 575,80 7 773 848,17 108,76 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 7 449 713,00 7 147 575,80 7 773 848,17 108,76 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 316 966,00-3 316 966,00-2 991 289,42 90,18 Henkilösivukulut Eläkekulut -712 950,00-712 950,00-565 002,78 79,25 Muut henkilösivukulut -151 916,00-151 916,00-137 128,26 90,27 Henkilöstökulut yht -4 181 832,00-4 181 832,00-3 693 420,46 88,32 Palvelujen ostot yht -1 471 377,00-1 471 377,00-2 180 272,62 148,18 Aineet, tarvikkeet, tavarat -269 507,00-269 507,00-292 005,84 108,35 Avustukset -70 600,00-70 600,00-27 250,93 38,60 Muut toimintakulut -50 780,00 197 845,69-72 800,40-36,80 ULKOISET KULUT YHT. -6 044 096,00-5 795 470,31-6 265 750,25 108,11 Vyörytetyt nettokulut -1 399 277,00-1 399 277,00-1 445 121,33 103,28 VYÖRYTETYT KULUT YHT. -1 399 277,00-1 399 277,00-1 445 121,33 103,28 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -7 443 373,00-7 194 747,31-7 710 871,58 107,17 TOIMINTAKATE 6 340,00-47 171,51 62 976,59-133,51 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 6 340,00-47 171,51 62 976,59-133,51 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -6 340,00-6 340,00-6 339,61 99,99 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0,00-53 511,51 56 636,98-105,84 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00-53 511,51 56 636,98-105,84 LAPSIPERHEPALVELUJEN TULOSALUEEN ULKOISTEN KULUJEN YLITYS 2010 Tulosalueen ulkoiset kulut ylittyivät 470 279,94. Ylitys muodostuu erikoissairaanhoidon lastentautien sekä lastenpsykiatrian tulosyksiköiden muilta sairaanhoitopiireiltä ja palveluntuottajilta ostamien palvelujen: hoitopäivien, poliklinikkakäyntien sekä erilaisten terapioiden kuluista. Pääasiassa hoitopäivä ja poliklinikkakäyntejä on hankittu Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitseville lapsille.