Tuberkuloosin patogeneesi ja tartunta

Samankaltaiset tiedostot
Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa Tiina Kaisla

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat. Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Latentin tuberkuloosi-infektion diagnostiikka ja hoito

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Voinko saada TB tartunnan työssäni?

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Suomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Viimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

Tuberkuloosi tuliaisena. Rauni Ruohonen Filha ry

Altistuneiden LTBI:n tutkimukset ja hoito. Harri Marttila VSSHP/ SHYG Rovaniemi, Joulukuu

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Tartunnanjäljitystä hallitusti. Iiris Rajalahti el keuhkolääkäri Tays, Filha ry

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu

Laitosaltistumiset ja epidemiat miten toimitaan? Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Tuberkuloosi työterveyshuollossa

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Mycobacterium tuberculosis

11. Elimistö puolustautuu

IGRA-testi TB-diagnostiikassa ja jäljityksessä

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Penikkatauti turkiseläimillä

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HIV ja hepatiitit HIV

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Ajankohtaista tuberkuloosin toteamisesta ja kontaktiselvityksestä Th. Hanna Aaltonen Keuhkopkl, Tyks

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

Suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

Tuberkuloosi ja matkailu

AMGEVITA (adalimumabi)

Ethambutol Orion 500 mg tabletit Päivämäärä: , Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA

Tietopaketti seksitaudeista

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

TUBERKULOOSIN HAASTEET HOITOTYÖSSÄ NYT JA TULEVAI- SUUDESSA

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Työterveyshuollon rooli tuberkuloosin torjunnassa

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Suositus tuberkuloosin kontaktiselvityksen toteuttamiseksi

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Tuberkuloosi lisääntyvä ongelma. Shirley Johnson, keu el OYS, Medisiininen tulosalue, SIKEVA

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Transkriptio:

Tuberkuloosin patogeneesi ja tartunta Tuula Vasankari LT, el, erikoistutkija, projektilääkäri TYKS, THL, Filha ry Kansallinen tuberkuloosin hoidon asiant.ryhmä, pj 6.10.2009

Taustaa Aiheuttaja Mycobacterium tuberculosis -bakteeri Suoria tai lievästi kaareutuvia, itiöttömiäja liikkumattomia sauvoja, kooltaan 0,2 0,6 1,0 10 µm, seinämässäpitkiäja haarautuneita lipidejä, mykolihappoja (jopa 60% kuivapainosta) Haponkestäväsauva = bakteerin vahva vahamainen vaippa kestäähappoja (mahahappo), emäksiä, alkoholia ja fagosyyttien sytolyyttisiä tekijöitä Bakteerit kuolevat 70 C⁰n. 10 min kuluessa, samoin auringonvalossa

Gramvärjäyksessävärjäytyvät useimmiten positiivisiksi Vaatii aerobiset olosuhteet Kasvavat hitaasti, pesäkkeiden ilmaantuminen kestää2 6 viikkoa M.tuberculosis complex (M.tuberculosis, M.bovis, M.africanum) Ei-tuberkuloottiset eli ympäristömykobakteerit; eivät läheskään aina taudinaiheuttajia

Mycobacterium tuberculosis 0.5 x 2-4 micrometer

Tuberkuloosin luonnollinen taudinkulku Tartunta lähes aina pisaratartuntana hengitysteitse Terve iho ja suolisto torjuvat mykobakteereita tehokkaasti Yskimisen, puhumisen, aivastamisen yhteydessä muodostuu pisaroita

Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse

Kuivuvat nopeasti ilmassa leijuviksi ytimiksi Pysyvät hengissämyös kuivassa pölyssä(iso koko, ei pääse alveoleihin)

Pisarat ja ydin hiukkaset kuivuu ilmassa Pisaroita muodostuu yskiessä jne. ydinhiukkaset jäävät voi sisältää viruksia tai bakteereja leijuvat ilmassa leviävät ilmavirtojen mukana voivat päästä alveoleihin

Pienet partikkelit jäävät ilmaan leijumaan ja leviävät ilmavirtojen kautta

Primaaripesäke Ytimet (1 3 bakteeria) kulkeutuvat keuhkojen ala-ja keskiosiin keuhkorakkuloihin asti Primaaripesäke Rokotuksen tai aiemman mykobakteerikontaktin aiheuttama immuniteetti voi rajoittaa infektion tähän Ellei immuniteettia tai vastustuskyky on vajavainen bakteerit leviävät läheisiin imusolmukkeisiin Primaarikompleksi (infektiokohta + imusolmukkeet) Potilas voi olla täysin oireeton Erytema nodosum Tuberkuliinikoe/IGRA muuttuu positiiviseksi

Primaarikompleksi Primaarikompleksi voi lähettää etäpesäkkeitäelimistöön imu-ja verisuoniteitse (keuhkojen yläosat, munuaiset, aivot, luusto) Jos immuunivaste on normaali, seuraavan kolmen vuoden aikana primaarikompleksi ja etäpesäkkeet arpeutuvat tavallisimmin täysin

Primaarituberkuloosi Vain muutamalle %:lle voimakkaankin tartunnan saaneista syntyy jo tässävaiheessa oireita aiheuttava tauti, joka saa alkunsa primaarikompleksista tai etäpesäkkeestä Keuhkojen kärjet, luut, nivelet Aivokalvot Miliaaritbc

Vaihtoehdot altistumisen jälkeen Elimistötuhoaa kaikki basillit, koskaan ei kehity kliinistä tautia Bakteerit alkavat jakaantua infektion jälkeen ja kehittyy primaarituberkuloosi Bakteerit eristetään ja jäävät dormanteiksi aiheuttamatta koskaan kliinistä tautia Bakteerit pysyvät latenttina kunnes jossain vaiheessa aktivoituvat ja kehittyy tuberkuloosin reaktivaatio/sekundaarituberkuloosi

Myöhäistuberkuloosi Vuosia tai vuosikymmeniä primaari-infektion jälkeen Endogeeninen reaktivaatio jopa 80%:ssa tuberkulooseista Voi syntyä kaikkiin niihin elimiin, joissa etäpesäkkeitä Immuniteetin heikkeneminen Vanhuus, perustaudit Tavallisin esiintymispaikka on keuhkot Voi syntyä myös uuden tartunnan myötä(harvinaista)

Tartuttavuus

Potilas on tartuttavin, kun yskösten TB-värjäys on positiivinen Yksi yskäisy: 3 500 pisaraa 5 min puhe: 3 500 pisaraa yksi aivastus: 1 000 000 pisaraa

Valtak.TB ohjelma 2006

Lisätietoa tarttuvuudesta Vasankari et al. SLL 41/2007; Miten tartuttava tuberkuloosipotilas on?

TB tartuntaan vaikuttaa tartuttaja ympäristö kontaktiaika ja -kerrat tartunnan saaja Tartunnan turvarajoja ei tiedetä

Tartuntaan vaikuttavia tekijöitä Missäelimessätauti on? Onko keuhkoissa onteloita? Onko yskösvärjäys positiivinen? Onko yskää? Noudattaako potilas yskimishygieniaa? Saako potilas tuberkuloosin lääkehoitoa? Onko hoito tehokasta ja ottaako potilas lääkkeensä? Millainen on altistumistilan koko ja ilmanvaihto? Miten pitkä on altistumisaika? Onko toistuvaa? Altistuvan ominaisuudet (ikä), sairaudet ja lääkitykset?

LTBI Latentti tuberkuloosi-infektio (LTBI) eli kantajuus tarkoittaa tuberkuloosibakteerin aiheuttamaa tilaa, jossa elimistössäolevat bakteerit ovat eläviä, mutta lepotilassa. Ei ole oireita Eivät levitä tautia muihin Yleensätuberkuliinitesti tai IGRA (interferonigamma, verikoe) on positiivinen Voi kehittyä myöhemmin tuberkuloositauti

Aktiivi sairaus Tuberkuloosi on kliinisesti aktiivinen sairaus, jos M. tuberculosisosoitetaan potilaan eritteistätai kudoksista viljelyllä Sairauden toteaminen perustuu histologiseen, kliiniseen ja/tai radiologiseen löydökseen

Sairastumisriskiälisäävät tekijät

Ikä Ennen 1940-luvun alkua syntyneiden keskuudessa latentti tuberkuloosi-infektio (LTBI) hyvin yleinen Tauti aktivoituu yleistilan huonontuessa ilman uutta tartuntaa endogeeninen reaktivaatio Alle 5-vuotiaat rokottamattomat lapset

Sairastumisen riskiälisäävät tekijät Sairaudet HIV Silikoosi Munuaisinsuffisienssi +hemodialyysi Diabetes Reuma Syöpätaudit (pään ja kaulan alue, keuhkot) Lääkehoidot Solusalpaajat Hyljinnän ja käänteishyljinnän estolääkkeet TNF-alfa -salpaajat Pitkäaikainen kortisonilääkitys yli 10mg päiväannoksella Sädehoito

Päihteet

Aliravitsemus