Hallinta, kumppanuus & verkostot tulevaisuuden kunnassa Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena seminaarisarja Tampere 20.4.2016 Kari Hakari kehittämisjohtaja, HT 2.6.2016 KA
Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten kolmantena aaltona Uusi julkisjohtaminen (NPM) Uusi julkinen hallinta (NPG) Lakisääteisyys Huomio sääntöihin ja ohjaukseen Byrokratia Politiikan ja hallinnon erottaminen Professioiden valta palvelutuotannossa Hallinnon vahva asema professioihin ja poliitikkoihin nähden Huomion kiinnittäminen yritysmäisiin johtamistapoihin Panosten ja tuotosten kontrolli, suorituskyvyn mittaaminen, auditointi Markkinoiden, kilpailun ja sopimusohjauksen hyödyntäminen Yhteisöt ja verkostot politiikan toteuttajina Hallinnon ulkopuolisten ja sisäisten verkostojen hyödyntäminen palvelutuotannossa kumppanuuksien avulla Huomion kiinnittäminen ulkoisiin prosesseihin uuden julkisjohtamisen korostamien sisäisten prosessien sijaan Hakari & Rannisto
Uusi julkinen hallinta (NPG) Uusi hallinta korostaa paikallishallinnon yhteisöllistä luonnetta ja sen mukaan tehtävien hoitamisessa oleellista on yhteistyö eri toimijoiden kesken Ominaisuuksia: perustuu monimuotoiseen palvelutuotantoon (monituottajamalliin) tunnistaa tarpeiden pirstaloitumisen keskittyy organisaatioiden välisiin suhteisiin ja palvelujärjestelmiin painottaa hallinnon ja johtamisen sijaan neuvotteluita ja hallintaa (palvelutarve, palvelutuotanto, tulokset asiakkaan näkökulmasta) ottaa huomioon palveluiden käyttäjät myös palveluiden kehittäjinä ja tuottajina (co-production, co-desing, co-creation) perustana palvelulähtöinen liiketoiminnan logiikka Osborne
Hakari 2 Uuden julkisen hallinnan näkökulmat Uusi julkinen hallinta Hallinnan tavoitteet Hallinnan välineet Verkostojen hallintana Kumppanuuden rakentaminen Metahallinta Yhteisen näkemyksen Sopimushallinta aikaansaaminen Jaettu johtajuus Yhteiseen tavoitteeseen pääseminen PPP-sopimukset Kontrollin säilyttäminen Demokratian kehittämisenä Palvelujen kehittämisenä Luottamuksen lisääminen päätöksentekoa kohtaan Edustuksellisuuden varmistaminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen Asukkaiden osallistumisen lisääminen Asiakaskeskeisyyden toteuttaminen Palveluinnovaatioiden syntyminen Suoran demokratian muodot (aluefoorumit, asukasillat, käyttäjäraadit, yms.) Uudet edustuksellisen demokratian muodot (pormestarimalli, aluelautakunnat, yms.) Osallistuva budjetointi Palvelumuotoilu Palvelujen yhteistuotanto Palveluliiketoimintamallin mukainen ajattelu Asiakasprosessien johtaminen
Kansalaisen roolin muutos Perinteinen julkishallinto kansalainen on hallintoalamainen, jonka vaikutusmahdollisuudet toteutuvat edustuksellisen demokratian avulla Uusi julkisjohtaminen kansalainen on asiakas ja palvelujen käyttäjä Uusi julkinen hallinta kansalainen on aktiivinen yhteisön jäsen, joka osallistuu verkostoissa, ei pelkästään edustuksellisen demokratian kautta tai asiakkaana poliittiset ratkaisut haastetaan ja arvioidaan nopeasti ja jatkuvasti erilaisissa avoimissa foorumeissa Haveri 2011, Klijn 2008, Stoker 20
Uusi asiakkuus?
Tesomajärven puiston osallistava budjetointi
Uusi julkinen hallinta kuntien hallinnonuudistusten uutena paradigmana? 1. Uusi julkinen hallinta on looginen kokonaisuus Se muodostaa yhtenäiset hallinnon uudistuksen periaatteet, joita voidaan käytännössä toteuttaa monin erilaisin välinein erilaisissa tilanteissa. 2. Kuntien hallinnonuudistuksessa on ilmeinen tarve yhteiselle visiolle Uudet, isot reformit tarvitsevat aina uuden paradigman, johon muutos voidaan perustaa. Uudesta julkisesta hallinnasta voisi olla mahdollista rakentaa sellainen kokonaisuus, jonka pohjalta hallinnon uudistustyö saa suunnan. 3. Hallinnon kehittämisen käytännön toteutukset toteuttavat jo uutta julkista hallintaa Esim. Iso-Britannian Big Society ajattelu, VM:n asiakkuusstrategia Kokonaisvaltaiset uudistusmallit puuttuvat Toisaalta käynnissä olevat muutokset vievät jossain määrin kehitystä toiseen suuntaan: Vahva keskittäminen (byrokratia/uusweberiläisyys), vapaa valinta (NPM) Hakari 20
Uusi julkinen hallinta kuntien hallinnon kehittämisessä avoin kumppanuus asukkaiden, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden suuri merkitys monimuotoinen suora ja edustuksellinen demokratia asiakaslähtöinen palvelulogiikka palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä tulosperusteinen palveluiden hankinta kumppanuusperusteinen, monimuotoinen palvelutuotanto Þ Maakuntauudistuksen jälkeinen uusi kunta?
Hakari 20 Kunta 2.0? Paikallisuus Uudet demokratian muodot Yhteistuotanto Tarpeisiin perustuva suunnittelu Kunta 2.0 Tulosperusteinen hankinta Uudet palvelutuotannon muodot
Kunnan johtaminen 2.0? Toimijoiden määrä ja monimutkaisuus lisääntyy edelleen käyttäjien aseman vahvistuminen kunta maakunta yritykset Toiminnan ohjausjärjestelmät monimutkaistuvat järjestämisvastuu, tuotantovastuu, tulosohjaus, sopimusohjaus, Politiikka ja hallinto jatkavat sekoittumistaan kulttuurinmuutos kestää ja konfliktit lisääntyvät Pehmeän vallan merkitys kasvaa edelleen säilyykö kunnalla mahdollisuus käyttää kovaa valtaa?
Tulevaisuuden palvelujärjestelmä? Case: Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimalli Tesoman hyvinvointikeskus rakennetaan Tesoman ostoskeskuksen yhteyteen. Toteutettavassa allianssimallissa sote-palvelut integroidaan muihin hyvinvointipalveluihin ja asiakkaan palvelutarpeisiin etsitään ratkaisuja monitahoisella toimijaverkostolla, jonka muodostavat kaupungin hyvinvointipalvelujen oma tuotanto, ostopalvelujen tuottajat ja avustusyhteisöt. Verkostoon kuuluu myös liikunta-, sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen, ja työllisyyspalvelujen tuottajia.
Allianssin pääperiaatteet Allianssi Palvelutuottaja B Tilaaja Palvelutuottaja A Toimintakulttuuri Jatkuva parantaminen Luottamuksen rakentaminen Korkea suorituskyky Sopimus ja kaupallinen malli Aikainen integroint i Yhteinen organisaatio Yhteiset tavoitteet Yhteinen sopimus Yhteinen kaupallinen malli Riskien ja hyötyjen jakamine n Lähde: Vison Alliance Partne
Allianssin toimijat ja palvelut Tesoman hyvinvointikeskuksessa 3. sektori Terveyd en edistäminen ssin osapuolet Tampereen kaupunki Pirkanmaan maakunta Palvelintuottaja /palveluntuottajaryhmittymä ssin alihankkijat (kehän ulkopuolella) terveys-, sosiaali-, liikunta-alan yms. alan palveluntuottajat yksityiset yritykset, yhdistykset, säätiöt yms. kaupungin ja maakunnan omat tuotantoyksiköt Tampereen kaupunki Nuoris o- palvelu t Terveyspalvelut Allianssi Kirjast o Liikunt a- palvelut Yksityinen palvelun tuottaja/-t Suun terv. huolto Asumi s- palvel ut Pirkanmaa n maakunta & tuotanto Lasten ja perheide n Järjest palvelut Terveys äjä - palvelut Kotihoi to