KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

FCG Planeko Oy KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 0424-D1947 4.11.2008

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys I 4.11.2008 Kittilän Kirkonkylän osayleiskaava 0424-D1947 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA... 1 3 LÄHTÖKOHDAT... 1 3.1 Selvitysalueen sijainti... 1 3.2 Maankäyttö- ja kaavatilanne... 1 3.2.1 Maakuntakaava ja seutukaava... 1 3.2.2 Yleiskaava... 2 3.2.3 Asemakaava... 2 3.2.4 Maiseman historiaa... 2 4 MAISEMAN OMINAISPIIRTEET... 2 4.1 Suurmaisema... 2 4.2 Maisemarakenne... 2 4.2.1 Maa- ja kallioperä... 2 4.2.2 Topografia... 3 4.2.3 Vedet... 3 5 MAISEMAN ARVOT... 3 5.1 Maiseman arvokohteet... 3 5.2 Esihistorialliset arvot... 3 5.3 Rakennushistorialliset arvot... 3 6 MAISEMAKUVA... 4 6.1 Kyläkuva... 4 6.2 Ongelmakohdat ja vauriot maisemassa... 4 7 PORONHOITO... 4 LIITTEET... 5 LÄHTEET... 6

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 1 (8) KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Tehtävänä oli laatia maisemaselvitys Kittilän kunnan keskustan alueelle. Tavoitteena oli laatia Kirkonkylän osayleiskaavoitusta palveleva maisemaselvitys. Lähtökohtana oli, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida maiseman kannalta tärkeät alueet. Selvitys palvelee alueen maankäytön suunnittelua, ja sitä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Työ on tehty Kittilän kunnan toimeksiannosta. Kittilän kunnassa työstä vastasi xxx. Työ tehtiin FCG Planeko Oy:ssä jossa siitä vastasi maisema-arkkitehti Taina Tuominen. Lisäksi selvitystyöhön osallistuivat maisema-arkkitehti Maria Haikala ja maisema-arkkitehti yo. Inkeri Niskanen. 2 TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA Työn tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida maiseman kannalta tärkeät alueet. Maisemaselvityksessä maisemaa tarkasteltiin sekä laajana kokonaisuutena että joitain merkittävimpiä osa-alueita tarkemmin, pienempinä kokonaisuuksina. Maisemaselvitys laadittiin olemassa olevan kartta- ja ilmakuvamateriaalin sekä kirjallisuuden aineiston pohjalta. Laadituista selvityksistä tehtiin yhteenveto, jonka pohjalta esitettiin suosituksia alueen ja sen osien kehittämistä varten. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitysalueen sijainti 3.2 Maankäyttö- ja kaavatilanne 3.2.1 Maakuntakaava ja seutukaava Selvitysalue sijaitsee Kittilän kunnan keskustassa.. Alue sijoittuu vt 79 ja vt 80 varsille. Pohjoisessa alue rajoittuu Aakenusjokeen, etelässä Paartoselän reunaan, lännessä Isovaaraan ja idässä Pahkavuomaan. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa maakuntakaavaa. Alueella on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava, joka on vahvistettu 28.12.2001. Seutukaavassa Kirkonkylän alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja ympäröivät alueet maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M) tai Maa- ja metsätalousalueiksi (MT). Tunturi-Lapin maakuntakaavan laatiminen aloitettiin vuoden 2005 loppupuolella. Maakuntakaavaluonnos valmisteluaineistoneen on ollut nähtävänä 3.3.- 7.4.2008.

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 2 (8) 3.2.2 Yleiskaava 3.2.3 Asemakaava 3.2.4 Maiseman historiaa Maakuntakaavaluonnoksessa Kirkonkylän alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Lisäksi keskustaan on merkitty keskustatoimintojen alue (C). Ympätöivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Lisäksi Kirkonkylän alue kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen. Selvitysalueella on voimassa oikeusvaikutukseton Kirkonkylän yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 1985. Asemakaavoitettua aluetta on Kirkonkylän keskustassa ja Pakatintien varressa. Vanhoissa kartoissa (1861-1870) Kittilän kyläasutus sijoittuu kutakuinkin nykyisen päätien alueelle niin, että pellot muodostavat pohjois-eteläsuuntaisen nauhan levittäytyessään talojen ympärille. Peltoja ympäröi niittyvyöhyke. Kyläasutus tukeutuu Ounasjokeen. Kirkko on aivan kyläalueen pohjoispäässä. Tiestö oli tuolloin varsin kehittymätön. 1940-luvun kartassa alueen tiestö on kehittynyt kutakuinkin nykyiselleen. 4 MAISEMAN OMINAISPIIRTEET 4.1 Suurmaisema 4.2 Maisemarakenne 4.2.1 Maa- ja kallioperä Selvitysalue kuuluu maisemamaakuntajaossa Peräpohjola-Lappi alueeseen ja siellä Aapa-Lapin seutuun. Tyypillistä alueella ovat laajat vaarojen väleihin sijoittuvat avoimet aapasuot. Maaperä on vaihtelevaa moreenimaata ja suurimpien jokien varsilla on hienojakoisia jokikerrostumia. Alueella on hyvin vähän järviä. Kasvillisuutensa puolesta alue kuuluu kokonaisuudessaan pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvillisuus on suurimmaksi osaksi karua ja suhteellisen harvaa, metsät ovat yleisimmin mäntyvaltaista sekametsää. Rehevimmät osat sijoittuvat puro- ja jokilaaksoihin sekä Kittilän letto- ja lehtokeskuksen alueen viljaville soille. Pienet viljelyalat sijaitsevat jokien varsilla. Selvitysalueen ja siihen liittyvät laajat, alavat suoalueet ovat turvemaita. Alueen reunamien vaarat koostuvat pääasiassa moreenimaista kallioisista lakialueista. Jokivarren maaperä koostuu pääasiassa sora-, hiekka- ja silttikerrostumista. Selvitysalueen vaarojen kallioperä muodostuu graniitista. Alavilla alueilla kallioperä koostuu kvartsiitista ja pyrokseenipitoisesta graniittista sekä montsoniitista.

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 3 (8) 4.2.2 Topografia 4.2.3 Vedet Kittilän kirkonkylä sijoittuu alavan Ounasjokivarren tuntumaan. Joen länsipuolella sijaitsevat vaarat; Isovaaran, Honkavaaran, Kotivaaran ja Paartoselän korkeimmat alueet muodostavat vedenjakajan. Joen itäpuolella vedenjakaja kulkee Pahkavaaran kautta. Selvitysalueen korkeussuhteet vaihtelevat Ounasjokivarren ja alavien suoalueiden 172,5 metristä Isovaaran 322,5 metriin. Kirkonkylän alue siihen liittyvine soineen on alavaa ja tasaista jokilaaksoa. Selvitysalue kuuluu Ounasjoen Kittilän valuma-alueeseen. Selvitysalueen läpi kulkee Ounasjoki, jonka varteen Kittilän Kirkonkylä on rakentunut. Pohjoisosassa alue rajoittuu Aakenusjokeen. Kirkonkylän eteläpuolella kulkee Parvajoki. Laajimmat suoalueet sijaitsevat selvitysalueen ulkopuolella. Kirkonkylän keskustan itäpuolella sijaitsee Kotivuoma ja eteläpuolella Parvavuoma. Keskustan alava alue on hyvin tulva-altis. Keväällä 2005 Ounasjoella koettiin suurtulva, joka ulottui noin. +177.20 metriin asti. Ennätystulva johtui runsaasta lumen vesiarvosta Ounasjoen valuma-alueella, pitkästä kylmästä keväästä ja äkillisestä lämpöaallosta. Selvitysalueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta. Ylivaaran 94 ha suuruinen 1. luokan pohjavesialue sijaitsee Kirkonkylän pohjoisosassa. Vaaratien 66 ha suuruinen 1. luokan pohjavesialue sijaitsee Kotivaaran koillisrinteellä. 5 MAISEMAN ARVOT 5.1 Maiseman arvokohteet 5.2 Esihistorialliset arvot 5.3 Rakennushistorialliset arvot Selvitysalueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kittilän kirkko on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. C. L. Engelin suunnittelema puinen kirkko on rakennettu 1831 ja se on laajennettu (J. Basilier) 1886-1896 ristikirkoksi. Kirkon länsipuolella on entinen hautausmaa. Selvitysalueella sijaitsee viisi muinaisjäännöstä: - Vanhainkoti asuinpaikka kivikautinen - Pakattijärvi asuinpaikka kivikautinen - Vaarala asuinpaikka historiallinen - Takala asuinpaikka ajoittamaton - Haudanperä työ- ja valmistuspaikka uusi aika Tarkastelualueen rakennushistorialliset arvot sijoittuvat pääasiassa ydinkeskustan alueelle. Arvokohteita on yhteensä 6:

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 4 (8) - Käpykaristamo Rakennus säästyi sodan tuhoilta. Kohde liittyy metsätalouden historiaan. - Kittilän kirkko - C. L. Engelin suunnittelema kirkko on rakennettu 1831. Kohde on valtakunnallisesti arvokas. - Vanha Kunnantalo Arkkitehtien Lappi ja Seppälä-Martas suunnittelema kohde on peräisin jälleenrakennusajalta ja se on osa kunnan hallintorakennusten kokonaisuutta. - Einari Junttilan taidemuseo - Kohde on peräisin jälleenrakennusajalta ja siihen liittyy saman aikakauden pihapiiri. - Sairaalan asuinrakennus Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema kohde on peräisin jälleenrakennusajalta. Rakennus on sittemmin uudistettu tunnistamattomaksi. - Luukkiman vanha hautausmaa 6 MAISEMAKUVA Kyläkeskus sijoittuu vaarojen välissä virtaavan Ounasjoen laaksoon. Kyläkeskuksen ja sen länsipuolella sijaitsevien vaarojen välissä on laajoja, osittain puuttomia soita. Puuttomat suot ovatkin Ounasjoen leveimpien osien ohella laajimpia avoimia maisematiloja tarkastelualueella. Peltoaukeat ovat pieniä, lukuun ottamatta tarkastelualueen koillisnurkassa sijaitsevia viljelyksiä. Pisimmät näkymät avautuvat kohti Paartoselkää ja Isovaaraa. Muuten erityisen tärkeitä näkymiä ovat päätieltä avautuvat jokinäkymät, tärkeimpänä maamerkkinä toimiva kirkko ja sillalta jokea pitkin avautuvat näkymät. Joen leveimmällä kohdalle on muodostunut maisemassakin merkittävä luonnonmuodostelma. Maiseman solmukohdat liittyvät joen ja rakennetun ympäristön liittymiseen toisiinsa. 6.1 Kyläkuva Tiivis keskusta sijoittuu nauhamaisesti joen suuntaisesti, keskustan poikki linjatun pääkadun ympärille. Suhteessa ympäröivään rakennuskantaan pääkatu on varsin leveä ja linjaukseltaan suoraviivainen. Pohjoisesta keskustaan saavuttaessa kirkko on erittäin tärkeä maamerkki. Toinen maamerkki, voimalan piippu, sijoittuu aivan ydinkeskustan tuntumaan. Joen läheisyys näkyy kyläkuvassa ja se keskustaa ajatellen tärkeä elementti. 6.2 Ongelmakohdat ja vauriot maisemassa Merkittävimpiä ongelmakohtia maisemassa ovat voimajohtokadut, erityisesti niissä paikoissa, joissa voimajohdot sukeltavat metsään ja rikkovat reunavyöhykkeen. Voimajohtolinjat sijoittuvat keskustan länsisivulle. Lähimaiseman ongelmakohtia ovat ulkoalueille jätetyt/ varastoidut romukasat. Ne sijoittuvat lähelle keskusta-aluetta. 7 PORONHOITO Tarkastelualue on poronhoitoaluetta. Ounasjoki toimii paliskuntien rajana niin, että sen länsipuolella on Alakylän paliskunta ja itäpuolella Kuivasalmen palis-

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 5 (8) kunta. Alakylän paliskunnan alueelle, keskusta-alueen luoteispuolelle sijoittuu kaksi porotarhaa, jotka keräävät poroja talveksi. Porotarhojen eteläpuolelle, keskustan länsisivulle sijoittuu merkittävä alkutalven porolaidun. Syksyisin porot laiduntavat laajemmalla, Paartoselän, Honkavaaran ja Isovaaran muodostamalla alueella. Kuivasalmen paliskunnan puolella ei ole poronhoidon osalta mainittavaa merkitystä hankkeeseen. Porot näkyvät Kittilän kirkonkylän kyläkuvassa. FCG Planeko Oy Hyväksynyt: Laatinut: Pirkka Hartikainen Aluepäällikkö, insinööri Taina Tuominen suunnittelupäällikkö, maisema-arkkitehti MARK Maria Haikala maisema-arkkitehti MARK LIITTEET 1. Topografia ja pintavedet 1:40 000 2. Maiseman ja rakennetun ympäristön arvot 1:40 000 3. Maisemakuva 1:40 000 4. Maisemakuva, tarkempi osa-aluetarkastelu 1:20 000 5. Poronhoito 1:40 000

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 6 (8) LÄHTEET Kirjallisuus ja selvitykset: Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistoriallisen osaston julkaisuja 16. Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. 1993. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Maisemanhoito; Maisema-aluetyöryhmän mietintö I.1993. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Arvokkaat maisema-alueet; Maisema-aluetyöryhmän mietintö II.1993. Suunnittelukeskus Oy. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Lähtökohtaraportti. 2006. Suunnittelukeskus Oy. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen Matkailumaisemaselvitys. 2006. Destia, ARKTON Suunnitteluryhmä Oy. Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvitys. 2007. Kartat ja kuvamateriaali: Maanmittauslaitos. Selvitysalueen maastotietokanta (dwg). Maastotietokanta perustuu v. 1997 tehtyihin kuvauksiin. Tietokantaa on päivitetty viimeksi 1998-1999 Geologinen tutkimuskeskus. Maaperäkartta 1:400 000. 1963. Geologinen tutkimuskeskus. Kallioperäkartta 1:100 000. Karttalehti 2732. 1984. Geologinen tutkimuskeskus. Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000. 1997. Maanmittaushallitus. Aurén P.W. Karta Öfver Kittilä socken, Uleåborgs län. Skala 5000 alnar= 1 dec:tum (1:100 000). 1861 1870. Maanmittaushallitus. Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. Karttalehdet: 2732 (v.1947), 2734+3712 (v.1944), (Suluissa toimitusvuosi-kartat painettu yleensä 1-2 vuotta myöhemmin eli 1949,1950,1945,1945) Förstöring från Generalkarta över Finland 1:400 000. Peruskartan suurennos 1940-luvulta.1:100 000. Painettu 1944. Maanmittaushallitus. Topografinen kartta 1:100 000. Karttalehdet: 2732 (kartoitus 1964, täydennetty 1969, painettu 1970), 2734+3712 (kart. 1965 66, täyd.1972, painettu 1974) Maanmittaushallitus. Topografinen kartta 1:20 000. Karttalehdet: 2732 11, 2732 12 (kartoitettu 1964, pain. 1968), 2734 02, 2734 03 (kartoitettu 1965, painettu 1970) Maanmittaushallitus. Peruskartta 1:20 000. Karttalehti: 2732 11 (kart.1981, pain. 1983)

FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 7 (8) Lentokuva Vallas Oy. Kuvaus 08664, 9.9.2008 Sähköiset lähteet: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Tunturi-Lapin seutukaava ja maakuntakaavaluonnos http://www.lapinliitto.fi/ Kittilän kunnan kaavoituskatsaus 2007 http://www.kittila.fi/web/index.php Muut lähteet: Antti Kantola/ Paliskuntien yhdistys. Alueen paliskuntiin ja poronhoitoon liittyvät tiedot. Hannu Kotivuori/ Lapin maakuntamuseo. Maiseman arvoihin ja muinaismuistojen inventointiin liittyvät tiedot.