Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys

YLÄMYLLYN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 157

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Joensuussa Kauppakatu Joensuu

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan yhdistelmäkaavamerkinnät

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Ollila 85:74 Pohja

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Pohjois-Karjalan maakuntakaava Merkinnät ja määräykset

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta

Maakuntavaltuusto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä Heikki Saarento

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

Pohjois-Karjalan maakuntakaava yhdistelmä Maakuntakaavan ja 3. vaihe

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava

Maakuntakaavaehdotus 2014

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 4. vaihe Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne 2030: Virkistyksen ja matkailun näkökulmat 19.5.

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Kauppa kaavoituksessa

Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen selostus

Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa kortteli 9052 tontit 1 ja 2, Alakorkalontie 24 ja 26

Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Yleisötilaisuus Fellmannia

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

LEHMON OSAYLEISKAAVA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva: Irene Pieviläinen

Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta.

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä

Pientalovaltainen asuinalue. Alue on asemakaavoitettu. Alueen kerrosalasta pääosa varataan erillispientaloja varten.

Maakuntahallitus (punaisella esitetty muutetut vastineet edellisen maakuntahallituskäsittelyn eli jälkeen)

Kalajoen kaupungin kaavoitusviranomaisen lausunto Ohlan yksityisen tiekunnan/heikki Mantilan hakemukseen sillan ja pengertien rakentamiseksi

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

KOKO MAAKUNTAKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET... 2 KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT... 3

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 6. kaupunginosan telttailu- ja leirintäaluetta (Dnro NOK 233/2018 / TEKE 1233/2013).

Kauppa maakuntakaavoituksessa. Kimmo Koski

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe

LIITE 1a. Suunnittelu

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään:

Kunnanhallitus Kunnanhallitus LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

KONTIONIEMEN OSAYLEISKAAVA

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

IVALON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; PUHAKANMUTKAN TEOLLISUUSALUE

UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

VAPAAT YRITYSTONTIT

MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT, -MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET 5

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Transkriptio:

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus 26.1.2015 2015

TAAJAMATOIMINTOJEN ALUEET (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumisja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. EO1 eo1 EO2 ge EO/tu tu Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. TAAJAMATOIMINTOJEN RESERVIALUE (Ares, ares) Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen reservialuetta, jolla on tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen MU kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen toteuttaminen ulottuu kuitenkin pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeen. V Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristön erityispiirteet, alueen kytkeytyminen olemassa olevaan taajamaan, palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua pääosin vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUEEN ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTÖ (ma/km) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. se luo SL SELVITYSALUE (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu erityisiä seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatoimintojen intressejä. Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi merkittävästi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai merkittävästi haittaisi alueen tulevaa käyttöä taajamamaisen asutuksen tarpeisiin. EN

KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta sekä Rantakylän keskusta-alue, joille sijoittuu monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. SEUTUKESKUS, KOHDEMERKINTÄ (c) Merkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustatoimintojen alueet, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Kiteellä enintään 40 000 kerrosneliömetriä, Lieksassa enintään 25 000 kerrosneliömetriä, Nurmeksen Porokylässä enintään 10 000 kerrosneliömetriä ja Outokummussa enintään 10 000 kerrosneliömetriä. SEUDULLISTA MERKITYSTÄ OMAAVA KUNTAKESKUS, KOHDEMERKINTÄ (c1) Merkinnällä osoitetaan osittain seudullista merkitystä omaavia kuntakeskusten alueita, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Ilomantsissa enintään 10 000 kerrosneliömetriä, Juuassa enintään 10 000 kerrosneliömetriä ja Tohmajärvellä samoin enintään 10 000 kerrosneliömetriä. ALAKESKUS, KOHDEMERKINTÄ (ca) Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen.

PAIKALLISKESKUS, KOHDEMERKINTÄ (ca) Merkinnällä osoitetaan paikalliskeskukset, joilla on verkostona seudullista merkitystä. Paikalliskeskuksiin sijoittuu asumisen ohella palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ (km) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Voimatien alue 75 000 k-m² Joensuu, Raatekankaan alue Joensuu, Pilkko Joensuu, Karsikko Joensuu, Reijola 35 000 k-m² 25 000 k-m² 16 000 k-m² 20 000 k-m² TILAA VAATIVAN KAUPAN SUURYKSIKKÖ (kme) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saa-vutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Papinkangas 20 000 k-m² Kontiolahti, Lehmo 25 000 k-m²

KAUPAN JA RAJALIIKENTEEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (kma-r) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajaliikenteestä johtuvia ominaispiirteitä. Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen Vt9 tien molemmille puolille. Merkinnällä ohjataan alueelle vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluita ja muita palveluita ja toimintoja. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa kaupan, rajaliikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on 25 000 k-m². Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala. EO1 eo1 EO2 TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE (T, t) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää teollisuus- ja varastoaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa tuotannollista toimintaa varten. MU Alue on suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. V ge EO/tu tu se luo SL EN me TYÖPAIKKA-ALUE (TP, TP, TP-kme) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Lisämerkinnällä -kme osoitetaan alueita, joihin voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristö-vaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomi-oon pohjavesien suojelu. Lisämerkinnällä -kme osoitetuilla alueilla vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yh-dessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samoin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus on Joensuun TP-kme alueella 135 000 k-m². TP-kme merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. me-2 AMPUMARADAT (ea) Kohdemerkinnällä osoitetaan varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampumarata-alueet sekä seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski.

1 1 MU AMPUMAMELUALUE (me-3) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää LAImax 55 db:n ohjearvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. 2 V VIRKISTYSALUE (V) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä, viherverkon kannalta erityisen tärkeitä ulkoilu-, retkeily- ja virkistysalueita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajan asuntorakennuspaikkoja. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. /tu u e L VIRKISTYSALUE, JOLLA HARJOITETAAN AMPUMATOIMINTOJA (V/a) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueella voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajanasuntorakennuspaikkoja. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Erityisesti alueella tulee turvata ampuhiihtostadionin ja sen läheisen ampumaurheilukeskuksen kehittäminen. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen ylläpidolle ja kehittämiselle. Rakentamismääräys Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja rakennuksia. N VIRKISTYSKOHDE Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä virkistyksen ja/tai luontomatkailun sekä olemassa olevia että kehitettäviä kohteita. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön ja/tai luontomatkailun kehittämiseen sekä ympäristöarvojen säilymiseen. Kohteiden suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen liittyminen maakunnalliseen ulkoilureittiverkostoon. -2

1 1 2 MU V MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMIS- TARVETTA (MU, MU) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Lisämerkinnällä osoitetaan sijainniltaan, ja metsien monikäytöltään ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Lisämerkinnällä osoitetuilla alueilla tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella. /tu e MATKAILUPALVELUJEN KOHDE (rm) Matkailupalvelujen kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen olemassa olevia tai suunniteltuja kohteita sekä kehittämishankkeita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen muodostamiseen sekä ottaa huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön. VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistys-alueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelusuositus Viheryhteyksien toteuttamisen yksityiskohtaisemmaksi suunnitteluksi suositellaan viherverkoston yleissuunnitelmaa. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti ja varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. VIERASVENESATAMA Merkinnällä osoitetaan vesimatkailuverkoston kehittämisen kannalta merkittävät, maakunnallista ja koko Vuoksen vesistöaluetta palvelevat, nykyiset tai kehitettävät vierasvenesatamat. -2

MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN VETOVOIMA-ALUE (mv-3) Merkinnällä osoitetaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. mv-3 Jaamankankaan-Huhmarin-Höytiäisen alue Alueen kehittäminen perustuu Jaamankankaan laajaan yhtenäiseen metsätalousvaltaiseen alueeseen ulkoilumahdollisuuksineen, ampumahiihtostadionin toiminnan ja Kontiorannan matkailupalvelujen kehittämiseen, Kontioniemen golfkeskuksen toimintaan, Höytiäisen saaristoon ja laajemmin koko järvialueen vesimatkailuun sekä Huhmarin lomakeskuksen toimintaan. Kehittämissuositus Aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen, ulkoilun, urheilun ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena. MAA- METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. MOOTTORIRATA-ALUE (E1) Merkinnällä osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.

www.pohjois-karjala.fi