FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 3 2 Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset... 5 3 Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet... 7 3.1 Kaavatilanne... 9 3.1.1 Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava... 9 3.1.2 Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava... 9 3.1.3 Asemakaava... 11 4 Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet... 12 5 Vaikutusalue... 15 6 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät... 16 6.1 Väestö ja ostovoima... 16 6.1.1 Väestö ja asuminen... 16 6.1.2 Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio... 18 6.2 Vähittäiskaupan palveluverkko... 21 6.3 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät... 28 6.4 Kaupan kehitysnäkymät... 32 6.5 Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen 2030... 34 6.6 Kaupan hankkeet Jyväskylässä... 36 7 Eteläportin kaupan mitoitusvaihtoehdot... 37 7.1 Mitoitusvaihtoehdot... 37 7.2 Mitoitusvaihtoehtojen vertailu... 38 7.3 Suositukset Eteläportin kaupan mitoitukselle... 40 8 Vaikutusten arviointi... 42 8.1 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen... 42 8.1.1 Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin... 42 8.1.2 Vaikutukset palvelutarjonnan kehittymiseen ja palveluverkkoon... 43 8.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 44 8.2.1 Eteläportti suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 44 8.2.2 Vaikutukset Jyväskylän ydinkeskustaan ja muihin seudun kaupan keskuksiin... 45 8.2.3 Vaikutukset liikenteeseen... 46 8.3 Muut vaikutukset... 48 8.3.1 Vaikutukset kaupan palveluiden saavutettavuuteen... 48 8.3.2 Työllisyysvaikutukset... 48 9 Yhteenveto... 49 KIRJALLISUUS... 51

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 3 ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt vuonna 2011 Kauramäen alueen osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän keskustan etelä-lounaispuolelle, pääosin rakentamattomalle mäkialueelle. Osana Kauramäen osayleiskaava-aluetta sijaitsee Eteläportin alue. Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvityksen mukaan Eteläportin aluetta kehitetään uutena aluekeskuksena. Eteläportti kehittyy Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin aluekeskuksen merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Aluekeskuksen lisäksi Eteläportin aluetta kehitetään kaupungin eteläisenä tilaa vaativan kaupan alueena. Eteläportin tavoitteena on monipuolistaa Jyväskylän kaupungin ja seudun eteläosien kaupallista palvelurakennetta. Eteläportin kehittämisessä otetaan huomioon Keljonkeskuksen nykyinen palvelutarjonta. Kauramäen osayleiskaavassa Eteläportin alueelle suunnitellaan monipuolisesti asumista, julkisia ja kaupallisia palveluita sekä työpaikkoja. Tämän Eteläportin kaupallisen selvityksen tavoitteena on arvioida Eteläportin alueen kaupalliset vaikutukset. Tarkastelualueena on ensisijaisesti Jyväskylän seutu, mutta vaikutusten arviointia tarkennetaan Jyväskylän eteläosia sekä Muuramea koskien. Vaikutusten arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa -oppaassa esitettyjä yleiskaavatason tarkastelukokonaisuuksia. Arvioitavia vaikutuksia ovat: - kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen - yhdyskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset Työn yhteydessä on vaihtoehtotarkasteluun perustuen muodostettu Kauramäen yleiskaavan kaupallinen mitoitus toimialoittain. Varsinaiset kaupalliset vaikutukset on arvioitu muodostetun optimimitoituksen perusteella. Vaikutusten arviointi perustuu Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvitykseen (FCG 2010), mutta työssä hyödynnetään myös muita viimeaikaisia Jyväskylästä laadittuja selvityksiä: Tilaa vaativa erikoiskauppa Jyväskylässä (2011), Keski-Suomen kaupan palveluverkko (2009), Eteläportin kaupallisten vaikutusten arviointi (2008). Aiemmin laaditussa Eteläportin kaupallisten vaikutusten arvioinnissa alueen kaupan mitoitus oli huomattavasti tässä selvityksessä tarkasteltavaa mitoitusta korkeampi. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty yleiset kauppaa ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arviointia koskevat tutkimukset, selvitykset ja oppaat. Lähtötietoja on täydennetty uusimmilla tilasto- ja rekisteritiedoilla. Vaikutusten arviointi laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho ja tonttipäällikkö Ora Nuutinen. Vaikutusten arvioinnin laadinnasta on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa selvityksen laadinnasta ovat vastanneet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mikko Keskinen.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 4 2 Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 5 - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 2.1.2 Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta, työpaikkoja ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäis-kaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta (15.4.2015 alkaen). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 6 Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 7 3 Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet Kauramäen osayleiskaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kauramäen alueelle. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Perusajatuksena on keskisuomalaiseen metsämäkimaisemaan istuva asuinalue, jossa monipuolisten asuntovaihtoehtojen lisäksi on myös asumista tukevia palveluja, virkistysmahdollisuuksia ja reittejä sekä työpaikkoja. Kauramäki täydentää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välin tiiviillä yhdyskuntarakenteella, jossa on huomioitu luonto- ja maisema-arvot. Kauramäen asutus on pääosin pientalovaltaista, mutta joukkoliikenteen ja palveluiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan kaavoittamalla alueelle myös tehokkaampia rivitalo- ja kerrostalokortteleita. Alustavasti on arvioitu, että alueen palvelut sijoittuvat pääosin tulevan Eteläportin kauppa-, asuin- ja palvelukeskuksen alueelle ja sen lähituntumaan. Osayleiskaavan alustavien suunnitelmien mukaan Kauramäen alueen kokonaisasukasmäärä olisi yhteensä n. 8 000 uutta asukasta. Suunnitelmien mukaan Eteläportin pohjoispuolinen alue toteutuisi kerrostalovaltaisena asuinalueena ja alueelle sijoittuisi myös julkisia palveluita. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteutusohjelman mukaan osayleiskaavan ensimmäiset asuinrakennukset valmistuisivat vuonna 2015. Rakentaminen käynnistyisi sekä pientalorakentamisena Kauramäen alueella että kerrostalorakentamisena Eteläportissa. Alue rakentuu vaiheittain seuraavien vuosikymmenien aikana. Jyväskylän kaupunki on laatinut maankäytön toteutusohjelmaan perustuen vuonna 2011 päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen. Selvityksen mukaan Kauramäen osayleiskaava-alueelle on suunniteltu toteutettavaksi kaksi uutta päiväkotia ja alakoulu vuoteen 2020 mennessä. Kauramäen alueen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tarkasteltu alueen joukkoliikenteen kehittämistavoitteita (Ramboll liikennejärjestelmät 2012). Kauramäen alueesta on tarkoitus rakentaa joukkoliikennepohjainen asuinalue. Alueen joukkoliikenteen palvelutaso olisi korkea (I Kilpailutaso kaupunkiliikenteessä). Joukkoliikenteen kilpailutasolla kävelyetäisyyden tulisi olla lähimmälle pysäkille alle 400 metriä. Yleiskaava-alueen joukkoliikenne keskitetään pääkadulle, jonka varrella maankäyttö on tiivistä, mikä parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Jyväskylän kaupungin suunnitelmien mukaan kauppa keskittyisi Eteläportissa yhdelle suurelle korttelialueelle, jonka pinta-ala on n. 18 ha. Kaupungin tavoitteiden mukaan korttelialueella olisi monipuolisesti kaupan eri toimialojen rakentamista. Eteläportin lisäksi Kauramäen alueelle voisi sijoittua asukkaiden lähipalveluja. Eteläportin kaupallinen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavat kaupan toiminnot voisivat aloittaa aikaisintaan vuonna 2014 ja Eteläportin alueen kaupan rakentamisen voidaan arvioida kestävän 10-15 vuotta ja toteutuminen jakautuu useaan toteutusvaiheeseen. Vaiheittaisessa toteuttamisessa tulee kuitenkin varmistaa, että alueesta muodostuu riittävän vetovoimainen toiminnan käynnistyessä. Aikaisemmissa Eteläportin kaupallisen kehittämisen vaiheissa on tutkittu erilaisia kaupan aluevarauksia sekä Eteläväylän pohjoispuolelle että valtatien länsipuolelle. Eteläportin tämän hetkisen suunnittelutilanteen mukaan näille alueille ei suunnitella merkittävää kaupallista rakentamista.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 8 Kuva 1. Osayleiskaavatyön pohjaksi laadittu luonnos Kauramäen osayleiskaava-alueen maankäytöstä.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 9 3.1 Kaavatilanne 3.1.1 Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna 2007. Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden 10.12.2009 tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Jyväskylän seudulla Jyväskylän keskustan (C) lisäksi keskustatoimintojen alakeskuksiksi on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Lisäksi seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) voidaan rakentaa maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliselle kaupan alueelle. Jyväskylän kaupungin alueella km-merkintä on osoitettu Palokkaan ja km-1 -merkintä Viherlandiaan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Eteläportin alue on osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi (TP). Keski-Suomen maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen, jonka yhtenä tavoitteena on päivittää maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana on Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys (2010) ja sitä täydentävät kuntakohtaiset selvitykset kaupan alueista. Vaihemaakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden tarkastelun painopiste kohdistuu Jyväskylän sekä Jämsän ja Äänekosken kaupunkiseuduille. Vaihemaakuntakaavaluonnos on tulossa nähtäville kevään 2012 aikana. 3.1.2 Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava Kauramäen osayleiskaava-alueella on voimassa kolme oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki 14.12.2009 päätöksen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen käynnistämisestä. Yleiskaava koskee koko Jyväskylän kaupungin aluetta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strategisen merkityksen vuoksi kaavaprosessi on sisältänyt erityisen raamivaiheen, jonka aikana on muotoiltu varsinaiset kaavaluonnosten laadintaa ohjaavat tavoitteet. Yleiskaavassa tarkasteltavia maankäytön rakenteellisia tekijöitä on havainnollistettu raamikartassa (kuva 2.)

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 10 Kuva 2. Ote Jyväskylän yleiskaavan raamikartasta. Raamivaiheen raamikirjassa on määritelty Jyväskylän keskusverkon muodostumista koskevia periaatteita ja lähtökohtia seuraavasti: Keskusverkko koostuu kaupunkikeskustasta sekä alue- ja lähikeskuksista. Jyväskylän kaupunkikeskusta on toiminnoiltaan monipuolinen, 170 000 asukkaan kaupunkiseudun kaupallinen, kulttuurinen ja hallinnollinen keskus. Keskukset, jotka nykyisellään tai tulevaisuudessa toimivat yli kymmenen tuhannen asukkaan kaupallisten ja julkisten palveluiden keskittyminä, ovat aluekeskuksia. Niitä ympäröivien alueiden maankäyttö on monipuolista sisältäen monimuotoista asumista, myös kerrostaloasumista, työpaikkoja, julkisia palveluita ja erikoiskaupan palveluita. Aluekeskuksista on tyypillisesti hyvät joukkoliikenneyhteydet kaupunkikeskustaan. Aluekeskuksia ovat Palokka, Tikkakoski, Kuokkala sekä kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan uutena Eteläportin keskus. Aluekeskuksia ovat myös sellaisten pienempien taajamien keskustat, jotka etäisyytensä ja liikkumistarpeen vähentämisen takia tarvitsevat hyvää palveluvarustusta. Tällaisia keskuksia ovat Tikkakoski ja Korpilahden kirkonkylä, jotka väestöpohjaa lukuun ottamatta täyttävät kaikki edellä mainitut aluekeskuksen kriteerit. Alle kymmenen tuhannen asukkaan asuinalueiden keskukset ovat lähikeskuksia. Niille on ominaista aluekeskuksista poiketen myös se, että ympäröivä maankäyttö on huomattavan asumisvaltaista. Lähikeskuksia ovat Huhtasuo, Kortepohja, Keltinmäki, Lohikoski, Säynätsalo ja uusi lähikeskus Valkeamäki. Raamivaiheessa on määritelty myös yhdyskuntarakenteen eheytymistä koskevia lähtökohtia ja periaatteita. Näissä periaatteissa on esitetty muun muassa, että Jyväskylän keskusten ja niistä kaupunkikeskustaan johtavien joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret olisivat täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Olemassa olevan kaupunkirakenteen alueella tavoitteena on vähentää liikennetarvetta toimintoja sekoittamalla sekä sijoittamalla uusi maankäyttö ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsiin ja kes-

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 11 kuksiin. Lisäksi kevyen liikenteen reittien sujuvuuteen kiinnitetään huomiota kaikessa maankäytön suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskien on tuotu myös esille, että keskusverkkoa täydentävät monipuoliset kaupan alueet Palokankeskus, Seppälä ja Keljon keskus sekä tilaa vaativan kaupan keskittymät Seppälänkangas ja Kirri. Jyväskylän yleiskaava on etenemässä luonnosvaiheeseen kevään 2012 aikana. Kuvassa 3 on Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan aluetta osana Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnosta. Yleiskaavassa on esitetty edellä esitettyjä raamivaiheen periaatteita. Yleiskaavan tummempi ruskea osoittaa joukkoliikennepohjaisen taajama-alueen, jossa nykyinen tai tavoiteltu tehokkuus on vähintään 20 asukasta / hehtaari. 3.1.3 Asemakaava Kuva 3. Ote Jyväskylän yleiskaavan luonnoksesta (3.4.2012). Kauramäen osayleiskaavan suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Eteläportin alue on kuitenkin pääosin asemakaavoitettua ja osoitettu pääosin teollisuus-, varasto- ja liikerakentamiselle.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 12 4 Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet Jyväskylän kaupungin laatiman kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä määriteltiin Jyväskylän kaupan kehittämis- ja sijoittumisperiaatteet. Periaatteet on käsitelty Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa syyskuussa 2010. Jyväskylän kaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on Jyväskylän kaupallisen vetovoiman vahvistaminen valtakunnallisesti merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisen lähtökohtana on ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten kaupallisen vetovoiman vahvistaminen sekä lähikaupan toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on kaupan saavutettavuuden turvaaminen niin, että palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille väestöryhmille ja kaikilla kulkumuodoilla. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena voidaan pitää kysynnän ja tarjonnan alueellista tasapainoa. Päivittäistavarakaupan yksiköiden koko suhteutetaan alueen väestöpohjaan. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta Jyväskylän ydinkeskustassa, aluekeskuksissa, kaupan alueilla ja sellaisissa alakeskuksissa, joissa on riittävä väestöpohja. Kaupan sijoittumisperiaatteet ovat seuraavat: - Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Seppälän, Palokankeskuksen, Keljon keskuksen ja Eteläportin alueille. Lähikeskusten ja asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. - Tilaa vaativa erikoiskaupan uudet sijaintipaikat ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella Seppälänkankaan, Kirrin ja Eteläportin alueilla. - Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu pääosin Jyväskylän ydinkeskustaan, aluekeskuksiin sekä sellaisiin alakeskuksiin, joissa on riittävä väestöpohja sekä kaupan alueille. Jyväskylän kaupungin palveluverkon kehittämistavoitteita kuvattiin palveluverkkoselvityksen yhteydessä laaditussa kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartassa. Siinä Eteläportin aluetta koskien esitettiin seuraavat tavoitteet: Uusi aluekeskus (Ca) Eteläportti kehittyy kaupungin laajentuvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sekä julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Alueella on monipuoliset päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sekä aluekeskustason julkiset palvelut. Julkiset lähipalvelut sijoittuvat Keljonkankaan ja Kauramäen alueille. Eteläportin alue toteutuu vaiheittain asunto- ja työpaikkarakentamisen tahdissa. Eteläportin alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yksiköiden koko tulee suhteuttaa keskuksen ja vaikutusalueen väestöpohjaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet (KM-tv) Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet mahdollistavat suurten rauta-, huonekaluja autokaupan yksiköiden sijoittumisen ja laajentumisen myös edellä olevien alueiden ulkopuolelle. Alueille ei saa toteuttaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä eikä keskustahakuisia erikoiskaupan myymälöitä eikä myymäläkeskittymiä. Seppälänkankaan aluetta kehitetään Seppälän alueen palvelutarjontaa ja kehitystä tukien ja täydentäen sekä Laukaantien liikenteellinen toimivuus

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 13 huomioon ottaen. Kirrin aluetta kehitetään Palokankeskuksen palvelutarjontaa monipuolistaen. Eteläportin aluetta kehitetään ottaen huomioon Jyväskylän eteläisten alueiden palvelutarjonnan monipuolistaminen. Tilaa vaativan kaupan alueiden ohjauksen avuksi tulisi laatia mahdollisten lainsäädännön muutosten jälkeen suositus, joissa määritellään kunkin alueen toimialaprofilointi. Profiloinnin perusteella laaditaan varsinaiset yleiskaavamääräykset alueille. Alueet toteutetaan vaiheittain kysynnän kasvu huomioon ottaen. Kehittämisakselit Keskusta-Seppälä -kehittämisakseli on keskeinen Jyväskylän tiiviin keskustamaisen asumisen, työpaikkatoimintojen ja kaupan rakentamisen kehittämissuunta. Akselilla liikkuminen perustuu kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Muita keskeisiä kehittämisakseleita ovat Eteläportti-Keljonkeskus ja Eteläportti-Muurame. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä esitettiin myös eri alueiden tavoitteellinen kaupan mitoitus. Yleispiirteisen mitoituksen mukaan Eteläportin alueelle sijoittuisi vuoteen 2030 Jyväskylän kaupungin liiketilatarpeesta noin 28 prosenttia (70 000 k-m²). Päivittäistavarakaupassa alueelle sijoittuisi 5 000 k-m² ja erikoiskauppaan 65 000 k-m². Erikoiskaupasta suurin osa, 45 000 k-m² olisi tilaa vaativaa erikoiskauppaa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 14 Kuva 4. Jyväskylän kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 15 5 Vaikutusalue Eteläportin alueen toteutumisen ja kaupan kehityksen vaikutuksia tarkastellaan pääosin Jyväskylän seudun osalta. Jyväskylän seutuun kuuluu Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Eri vaikutuksilla (ympäristöllisillä, liikenteellisillä, ihmisiin kohdistuvilla, kaupallisilla) on eri laajuiset vaikutusalueet. Laajimmillaan Eteläportin vaikutukset voivat ulottua koko Keski-Suomen maakunnan alueelle, joten myös maakunnalliset tekijät tunnistetaan ja kuvataan. Toisaalta osa vaikutuksista ulottuu Jyväskylän seutua pienemmälle alueelle lähinnä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun eteläosiin valtateiden 18/23 ja 9 vaikutuspiirissä oleville alueille (Jyväskylän Keljon, Keltinmäki- Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muurame). Kuva 5. Jyväskylän suuralueet (www.jyvaskyla.fi).

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 16 6 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 6.1 Väestö ja ostovoima 6.1.1 Väestö ja asuminen Väestömäärä Jyväskylän kaupungin alueella asui vuoden 2010 lopussa noin 130 800 asukasta, joka on noin 75 % koko Jyväskylän seudun väestöstä. Jyväskylän seudun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa noin 173 600 asukasta. Jyväskylän kaupungin väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä noin 14 300 asukkaalla (+12 %). Jyväskylän seudun muissa kunnissa Laukaalla, Muuramessa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla väestömäärä on kasvanut ja Hankasalmella vähentynyt 2000-luvulla. Koko seudulla väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin 17 500 asukkaalla (+11 %). Taulukko 1. Väestökehitys Jyväskylän seudulla 2000-2010 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2000-2005 Muutos 2005-2010 2000 2005 2010 lkm % lkm % Hankasalmi 5 745 5 588 5 542-157 -3 % -46-1 % Jyväskylä 116 519 124 205 130 816 7 686 7 % 6 611 5 % Laukaa 16 548 17 193 18 142 645 4 % 949 6 % Muurame 8 101 8 672 9 256 571 7 % 584 7 % Petäjävesi 3 780 3 703 4 022-77 -2 % 319 9 % Toivakka 2 368 2 353 2 418-15 -1 % 65 3 % Uurainen 3 125 3 137 3 455 12 0 % 318 10 % Jyväskylän seutu 156 186 164 851 173 651 8 665 6 % 8 800 5 % KESKI-SUOMI 265 683 269 575 273 637 3 892 1 % 4 062 2 % Suuralueittain tarkasteltuna Jyväskylän väestö keskittyy Kantakaupungin alueelle, jossa asuu lähes viidennes kaupungin väestöstä. Muita väestömäärältään suuria alueita ovat Kuokkala, Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä ja Kypärämäki-Kortepohja. Vuosina 2001-2010 väestömäärä on lisääntynyt erityisesti Kantakaupungin, Palokka-Puuppolan, Kuokkalan ja Keljon suuralueilla. Taulukko 2. Jyväskylän kaupungin väestömäärä vuosina 2001 ja 2010 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki/tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2001-2010 2001 2010 lkm % Kantakaupunki 21 712 25 149 3 437 16 % Kypärämäki-Kortepohja 9 805 10 537 732 7 % Lohikoski-Seppälänkangas 4 701 4 650-51 -1 % Huhtasuo 8 472 8 691 219 3 % Kuokkala 15 154 16 904 1 750 12 % Keltinmäki-Myllyjärvi 6 790 7 524 734 11 % Keljo 4 355 5 494 1 139 26 % Halssila 5 167 5 479 312 6 % Säynätsalo 3 462 3 340-122 -4 % Tikkakoski-Nyrölä 4 978 5 401 423 8 % Palokka-Puuppola 12 390 14 395 2 005 16 % Vaajakoski-Jyskä 13 695 14 588 893 7 % Kuohu-Vesanka 1 810 2 118 308 17 % Korpilahti 4 968 4 993 25 1 % Tuntematon 921 1 553 632 69 % Jyväskylä 118 380 130 816 12 436 11 % Eteläportin lähivaikutusalueella (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) asui vuoden 2010 lopussa yhteensä noin 47 500 asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina 2001-2010 noin 4 500 asukkaalla (+11%).

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 17 Asumisen sijoittuminen Jyväskylässä asuminen keskittyy keskustaan ja sitä ympäröiville alueille. Keskustan alueella asuminen on pääosin kerrostalovaltaista ja sen johdosta myös tiheintä. Muita väestökeskittymiä ovat Tikkakosken alue pohjoisessa ja Vaajakoski idässä. Pienempinä keskittyminä voidaan pitää keskustan eteläpuolella sijaitsevia Säynätsaloa ja Korpilahtea. Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestö on keskittynyt pääasiassa kuntakeskuksiin. Kuvassa 6 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Jyväskylässä vuonna 2009. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 6. Väestön sijoittuminen ja tiheys Jyväskylän seudulla vuoden 2009 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta). Väestöennuste Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Jyväskylän kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina 2010-2020 noin 10 600 asukkaalla ja vuosina 2020-2030 noin 7 600 asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin 18 200 asukkaalla (+14 %). Myös Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan kasvavan. Koko seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 25 500 asukkaalla (+15 %) vuoteen 2030 mennessä.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 18 Taulukko 3. Jyväskylän seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2010-2020 Muutos 2010-2030 2010 2015 2020 2025 2030 lkm % lkm % Hankasalmi 5 542 5 564 5 634 5 701 5 750 92 2 % 208 4 % Jyväskylä 130 816 136 681 141 439 145 525 149 058 10 623 8 % 18 242 14 % Laukaa 18 142 19 174 20 104 20 836 21 358 1 962 11 % 3 216 18 % Muurame 9 256 10 097 10 644 11 077 11 375 1 388 15 % 2 119 23 % Petäjävesi 4 022 4 224 4 450 4 647 4 782 428 11 % 760 19 % Toivakka 2 418 2 435 2 503 2 550 2 575 85 4 % 157 6 % Uurainen 3 455 3 720 3 963 4 140 4 243 508 15 % 788 23 % Jyväskylän seutu 173 651 181 895 188 737 194 476 199 141 15 086 9 % 25 490 15 % KESKI-SUOMI 273 637 279 053 283 951 288 371 291 957 10 314 4 % 18 320 7 % Jyväskylän kaupungin oma väestöarvio vuoteen 2030 vastaa Tilastokeskuksen ennustetta. Suuralueittain tarkasteltuna vuoteen 2030 mennessä väestömäärä tulee kasvamaan määrällisesti eniten Keljon, Palokka-Puuppolan, Keltinmäki-Myllyjärven, Kantakaupungin ja Vaajakoski-Jyskän suuralueilla. Taulukko 4. Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010). Väkiluku Muutos 2010-2030 2010 2020 2030 lkm % Kantakaupunki 25 149 27 660 27 900 2 751 11 % Kypärämäki-Kortepohja 10 537 11 360 11 000 463 4 % Lohikoski-Seppälänkangas 4 650 4 650 4 690 40 1 % Huhtasuo 8 691 9 700 9 620 929 11 % Kuokkala 16 904 17 050 16 940 36 0 % Keltinmäki-Myllyjärvi 7 524 8 500 11 100 3 576 48 % Keljo 5 494 7 750 9 440 3 946 72 % Halssila 5 479 5 950 5 690 211 4 % Säynätsalo 3 340 3 660 3 950 610 18 % Tikkakoski-Nyrölä 5 401 5 520 5 640 239 4 % Palokka-Puuppola 14 395 16 280 18 090 3 695 26 % Vaajakoski-Jyskä 14 588 15 050 16 000 1 412 10 % Kuohu-Vesanka 2 118 2 380 2 640 522 25 % Korpilahti 4 993 5 170 5 700 707 14 % Tuntematon 1 553 940 660-893 -58 % Jyväskylä 130 816 141 620 149 060 18 244 14 % Eteläportin lähivaikutusalueen (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) väestömäärä on Jyväskylän kaupungin väestöarvion (suuralueet) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen (Muurame) mukaan vuonna 2030 yhteensä noin 58 500 asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina 2010-2030 noin 11 000 asukkaalla (+23 %). 6.1.2 Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2010 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski- Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 5.

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 19 Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Taulukko 5. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas/vuosi (vuoden 2010 rahassa). Kulutusluvut, /asukas/vuosi Kasvuarvio 2010 2015 2020 2025 2030 %/vuosi Päivittäistavarakauppa 2 426 2 550 2 680 2 817 2 961 1,0 % Tilaa vaativa kauppa 1 129 1 247 1 376 1 520 1 678 Muu erikoiskauppa 2 197 2 425 2 678 2 956 3 264 Erikoiskauppa yhteensä 3 326 3 672 4 054 4 476 4 942 2,0 % Vähittäiskauppa yhteensä 5 752 6 222 6 734 7 293 7 903 Autokauppa ja huoltamot 2 331 2 573 2 841 3 137 3 463 2,0 % Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2010 Jyväskylässä noin 752 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 317 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 148 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 287 milj.. Jyväskylän seudun vähittäiskaupan ostovoima oli yhteensä 999 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 421 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 196 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 382 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Jyväskylässä noin 305 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 405 milj.. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 425 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 124 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 102 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 199 milj.. Jyväskylän seudulla vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 733 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 211 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 285 milj.. Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa myös maakunnan muiden alueiden ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään. Taulukko 6. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Vähittäiskauppa (pl. autokauppa ja huoltamot) Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj. 2010 2015 2020 2025 2030 2010-20 2020-30 2010-30 Hankasalmi 31,9 34,6 37,9 41,6 45,4 6,1 7,5 13,6 Jyväskylä 752,5 850,4 952,5 1061,3 1177,9 200,0 225,4 425,5 Laukaa 104,4 119,3 135,4 152,0 168,8 31,0 33,4 64,4 Muurame 53,2 62,8 71,7 80,8 89,9 18,4 18,2 36,7 Petäjävesi 23,1 26,3 30,0 33,9 37,8 6,8 7,8 14,7 Toivakka 13,9 15,2 16,9 18,6 20,3 2,9 3,5 6,4 Uurainen 19,9 23,1 26,7 30,2 33,5 6,8 6,8 13,7 Jyväskylän seutu 998,9 1131,8 1271,0 1418,3 1573,7 272,2 302,7 574,9 KESKI-SUOMI 1574,0 1736,3 1912,2 2099,0 2307,2 338,2 395,0 733,2

FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 20 Taulukko 7. Arvio päivittäistavarakauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj. 2010 2015 2020 2025 2030 2010-20 2020-30 2010-30 Hankasalmi 13,4 14,2 15,1 16,1 17,0 1,7 1,9 3,6 Jyväskylä 317,4 348,6 379,1 409,9 441,3 61,7 62,2 123,9 Laukaa 44,0 48,9 53,9 58,7 63,2 9,9 9,3 19,2 Muurame 22,5 25,7 28,5 31,2 33,7 6,1 5,1 11,2 Petäjävesi 9,8 10,8 11,9 13,1 14,2 2,2 2,2 4,4 Toivakka 5,9 6,2 6,7 7,2 7,6 0,8 0,9 1,8 Uurainen 8,4 9,5 10,6 11,7 12,6 2,2 1,9 4,2 Jyväskylän seutu 421,3 463,9 505,9 547,8 589,6 84,5 83,7 168,2 KESKI-SUOMI 663,9 711,6 761,0 812,3 864,4 97,1 103,3 200,4 Taulukko 8. Arvio erikoiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj. 2010 2015 2020 2025 2030 2010-20 2020-30 2010-30 Hankasalmi 18,4 20,4 22,8 25,5 28,4 4,4 5,6 10,0 Jyväskylä 435,1 501,9 573,4 651,4 736,6 138,3 163,2 301,6 Laukaa 60,3 70,4 81,5 93,3 105,6 21,2 24,0 45,2 Muurame 30,8 37,1 43,2 49,6 56,2 12,4 13,1 25,4 Petäjävesi 13,4 15,5 18,0 20,8 23,6 4,7 5,6 10,3 Toivakka 8,0 8,9 10,1 11,4 12,7 2,1 2,6 4,7 Uurainen 11,5 13,7 16,1 18,5 21,0 4,6 4,9 9,5 Jyväskylän seutu 577,5 667,9 765,2 870,5 984,2 187,6 219,0 406,6 KESKI-SUOMI 910,1 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 241,1 291,7 532,8 Tilaa vaativa erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj. 2010 2015 2020 2025 2030 2010-20 2020-30 2010-30 Hankasalmi 6,3 6,9 7,8 8,7 9,6 1,5 1,9 3,4 Jyväskylä 147,7 170,4 194,7 221,1 250,1 47,0 55,4 102,4 Laukaa 20,5 23,9 27,7 31,7 35,8 7,2 8,2 15,4 Muurame 10,5 12,6 14,7 16,8 19,1 4,2 4,4 8,6 Petäjävesi 4,5 5,3 6,1 7,1 8,0 1,6 1,9 3,5 Toivakka 2,7 3,0 3,4 3,9 4,3 0,7 0,9 1,6 Uurainen 3,9 4,6 5,5 6,3 7,1 1,6 1,7 3,2 Jyväskylän seutu 196,1 226,8 259,8 295,5 334,1 63,7 74,3 138,0 KESKI-SUOMI 309,0 347,9 390,8 436,8 489,9 81,9 99,0 180,9 Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj. 2010 2015 2020 2025 2030 2010-20 2020-30 2010-30 Hankasalmi 12,2 13,5 15,1 16,9 18,8 2,9 3,7 6,6 Jyväskylä 287,4 331,5 378,7 430,2 486,6 91,4 107,8 199,2 Laukaa 39,9 46,5 53,8 61,6 69,7 14,0 15,9 29,9 Muurame 20,3 24,5 28,5 32,7 37,1 8,2 8,6 16,8 Petäjävesi 8,8 10,2 11,9 13,7 15,6 3,1 3,7 6,8 Toivakka 5,3 5,9 6,7 7,5 8,4 1,4 1,7 3,1 Uurainen 7,6 9,0 10,6 12,2 13,8 3,0 3,2 6,3 Jyväskylän seutu 381,5 441,2 505,4 575,0 650,0 123,9 144,6 268,6 KESKI-SUOMI 601,1 676,8 760,4 849,9 953,0 159,3 192,6 351,9