Tulevaisuuden kirjasto Poriin Porin Puuvillan kauppakeskuskirjasto RAPORTTI
Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Kauppakeskuskirjastoajattelun taustaa 3 2.1 Projektin tavoitteet ja toteutus 4 2.2 Nykyiset tilat ja toiminta sekä vertailua muihin kirjastoihin 7 2.2.1 Miksi kauppakeskuskirjasto? 8 2.3 Suomen kirjastolaitos tänään 11 2.4 Kirjaston vaikuttavuus 12 2.5 Internet synnyttää kiireettömyyden tarpeen 14 2.6 Tulevaisuuden kirjasto 14 2.6.1 Tukholman metrokirjastot 16 2.7 Kirjaston henkilökunta kehityksen kärjessä 17 3. Kustannukset ja rahoitus 24 4. Asiakkaiden kirjasto 26 4.1 Millainen on kyselyiden perusteella asiakkaiden toivekirjasto? 28 4.2 Asiakkaat ja sosiaalinen media 29 4.3 Tilaa kohtaamiselle 30 4.4 Tiloja lapsille ja nuorille 32 4.5 Oppia muualta? 32 4.6 Viihtyisä ja monipuolinen tila 33 4.7 Lisää asiantuntijapalvelua automaation avulla 37 4.8 Tapahtumat 41 4.9 Asiakaskunta ja kirjaston vaikuttavuus 44 5. Yhteenveto 46 6. Lähteet 48 2
1. Johdanto Informaatioyhteiskunta ja kirjasto sen mukana ovat muutoksen alla. Asiakkaiden vapaaajan käyttö ja mielenkiinto kohdistuu tulevaisuudessa yhä laajemmalle. Kirjaston, kuten muidenkin sivistys- ja kulttuuripalveluiden pitää pysyä ajassa mukana. Kirjastonkäyttö ei enää ole itsestäänselvyys, vaan siltä vaaditaan ponnisteluja asiakkaiden kiinnostuksen herättämiseksi ja uusien asiakasryhmien tavoittamiseksi. Aineiston lainaaminen ei pelkästään riitä, vaan kirjaston pitää tarjota palveluita yhä laajemmille asiakasryhmille. Tulevien sukupolvien kirjastokäyttäytyminen poikkeaa tämän päivän asiakkaiden tarpeista. Lukemista ja mediankäyttöä koskevat tutkimukset tukevat tätä väitettä. Suomessa on ulkomaisten esikuvien mukaisesti lähdetty uudistamaan kirjastojen toimintaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kirjastonkäyttö on demokraattisen yhteiskunnan peruspalvelu ja sen on tarkoitus kiinnittyä ihmisten arkipäivään luontevalla tavalla myös tulevaisuudessa. Kirjasto edustaa tasa-arvoista ja kaikille avointa foorumia tiedonsaantiin ja sen jäsentelyyn. Mallia uudenlaiseen kirjastoajatteluun on saatu ulkomaisista kirjastoista ja Suomessa ajattelu on konkretisoitunut uusissa kirjastoissa, lähinnä pääkaupunkiseudulla. Puuvillan kauppakeskuksen yhteyteen on suunniteltu Porin kaupunginkirjaston sivupistettä, joka vastaisi käyttäjäkunnan taholta esitettyihin muutostarpeisiin. Keskeinen sijainti sekä suurten asiakasmäärien tavoitettavissa oleva kauppakeskuskirjasto on samalla harppaus kohti tulevaisuuden kirjastotoimintaa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa mahdollistaa yhä laajemman näkyvyyden ja vaikuttavuuden. Kirjasto on kaikkien kansalaisten perusoikeus ja kirjaston tulee yhä aktiivisemmin näkyä kaupunkilaisten arjessa. Informaatioyhteiskunnan tarjoamat palvelut suunnataan kaikille ja tämän mahdollistamiseksi on kehitettävä uusia toimintatapoja. Kauppakeskuskirjasto on konseptina käytössä muualla Suomessa ja asiakkaiden ja henkilökunnan kokemukset uudenlaisesta kirjastosta ovat osoittautuneet myönteisiksi. 2. Kauppakeskuskirjastoajattelun taustaa Iso-Britanniassa lanseerattiin vuonna 1999 Idea Store, jossa kirjastojen suunnittelussa lähdettiin ajatuksesta tarjota parhaita kirjaston perinteitä, mutta uudella jännittävällä tavalla. Tämän arvioitiin miellyttävän olemassa olevia käyttäjiä ja houkuttelevan uusia. 1 Porin Puuvillaan tulevan kauppakeskuskirjaston suunnittelun tavoitteena on ollut säilyttää vanhat hyvät kirjastoperinteet, mutta tarjota samalla yllättäviä ja perinteisistä kirjastoista poikkeavia tila- ja sisustusratkaisuja. Porin Puuvillan kauppakeskuskirjastoon on suunniteltu muunneltavia, helposti lähestyttäviä tiloja, perinteisessä ja uudessa muodossa erilaisia aineistoja uutuuksiin painottuen, monipuolisia tapahtumia uusien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä ajantasaista palvelua. Kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy:n aloitteesta syntynyt keskusteluyhteys Puuvillan kauppakeskuksen ja Porin kaupunginkirjaston välillä aloitettiin vuonna 2010. Kauppakeskuskirjasto tai paremminkin kirjasto kauppakeskuksessa on Renor Oy:n käyttämä konsepti useilla muilla paikkakunnilla. Espoossa sijaitseva Iso Omena on kauppakeskuksena Suomen suu- 1 http://www.ideastore.co.uk/public/documents/pdf/ideastorestrategyappx1cab290709.pdf. 21.9.2012 3
rimpia. Kauppakeskuksen kirjasto tavoittaa runsaasti kävijöitä, sillä vuonna 2011 Ison Omenan liikevaihto oli lähes 250 miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoossa sijaitsevat Sellon ja Entressen kauppakeskuskirjastot ja Helsingin rautatieaseman kupeessa sijaitseva Kirjasto Kymppi edustavat uudenaikaista, asiakaslähtöistä kirjastoajattelua. Puuvillan kauppakeskushankkeessa on alusta saakka ollut neuvottelukumppanina Porin yliopistokeskus ja sen yhteydessä oleva tiedekirjasto. Kulttuurilautakunta, apulaiskaupunginjohtajat Aulis Laaksonen ja Kari Hannus sekä kirjaston oma henkilökunta ovat käyneet Renor Oy:n kanssa neuvotteluja kirjaston suunnitelmasta perustaa pääkirjaston sivupiste puuvillaan. Puuvillan kauppakeskuksen rakennustyöt on aloitettu vuoden 2012 loppupuolella ja sen on määrä valmistua joulukuussa 2014. Kauppakeskus Puuvillasta tulee suurin kauppakeskus Satakunnan alueella. Koko Suomen mittakaavassa se sijoittuu kymmenen suurimman joukkoon. Kauppakeskuksen valmistuttua siinä on vuokrattavaa liike- ja toimitilaa noin 43 000 neliömetriä. Uusia työpaikkoja keskukseen syntyy 700 800. Puuvillan alueella on jo nyt noin sata aktiivista toimijaa. Alueella asioi, työskentelee ja opiskelee tuhansia ihmisiä päivittäin. Puuvillan kauppakeskuksesta rakentuu uudenlainen kaupan, julkisten palveluiden, koulutuksen, kulttuurin, hallinnon ja vapaa-ajan keskus, joka palvelee koko Satakuntaa. 2 Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteisen kampusalueen mahdollisena sijoituspaikkana esitetään juuri Puuvillaa. Opiskelijat nähdään potentiaalisina uuden kirjaston käyttäjinä ja sen sijainti Puuvillassa lisäisi yliopisto-opiskelijoiden osuutta entisestään. Puuvillan alue on kauppakeskuksen ja uuden siltahankkeen myötä liittymässä kiinteäksi osaksi Porin ydinkeskustaa muodostaen vetovoimatekijän joen pohjoisrannalle. Pohjois- Porin asuntorakentaminen tuo lähialueille tulevina vuosina runsaasti uusia asukkaita, joille Puuvillan kauppakeskuskirjasto olisi samalla lähikirjasto. Tutkimusten mukaan kirjasto tuo hyvinvointia lähiseudulle ja vilkastuttaa sen vaikutuspiirissä olevien muiden palveluiden kysyntää. Kauppakeskuskirjasto tarjoaa tilat vapaasti saavutettavalle ja ilmaiselle kohtaamispaikalle, joka parhaimmillaan muotoutuu olohuonemaiseksi levähdyspaikaksi ja tiedon hankkimisen keitaaksi. Kirjaston saavutettavuus on yhteydessä asiakasvirtoihin. Pääkaupunkiseudun kauppakeskuskirjastojen käyttäjätutkimusten mukaan kävijöiden määrä on erittäin suuri helpon saavutettavuuden kirjastoissa. Kynnys kirjastoasiointiin madaltuu, jos pääsy kirjastoon on vaivaton. Tietoa ja sen jäsentelyä tarjoavan kirjaston tulee olla lähellä ihmistä. 2.1 Projektin tavoitteet ja toteutus Kauppakeskuskirjastoa koskeva raportti perustuu kirjastonkäyttöä mittaaviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Raporttia laadittaessa on huomioitu Puuvillan kauppakeskuksen suunnittelutilanteen ratkeaminen myönteisesti rakentamisen alkamiseen sekä kaupunkikeskustan tiimoilta käyty keskustelu. Raportin tarkoituksena on ollut koota yhteen alan viimeisin tutkimus- ja käyttäjätieto sekä antaa asianosaisille pohdittavaksi kirjaston tulevaisuuden suuntalinjat ja mahdolliset ratkaisumallit. Projekti alkoi 2010 ja saadaan päätökseen 31.12.2012. Renor Oy:n kanssa aloitettujen neuvottelujen perusteella Porin kaupunginkirjasto määritti kauppakeskuskirjaston suunnitteluprojektin oleellisen toimeksiannon seuraavasti: 2 Satakunnan Kansa 13.11.2012 4
Oleellista kauppakeskuskirjaston palvelujen suunnittelussa on potentiaalisen asiakaskunnan segmentointi ja kirjastopalvelujen suunnittelu sen pohjalta. Tulevaisuuden kirjaston tulee vastata erilaisten, tulevaisuudessa yhä muuttuvien asiakasryhmien tarpeisiin. Kirjaston tulee pysyä informaatioyhteiskunnan kehityksen kärjessä. Kirjaston nykyiset sekä laajamittaiset sivistystä ja tietoa lisäävät toiminnot tulee pitää ajan tasalla ja helposti eri asiakasryhmien saatavilla. Projektissa pyritään siihen, että alueen asukkaille ja muille kirjaston käyttäjille voitaisiin tarjota - paikka pistäytyä, virkistyä, viisastua ja viihtyä - tila- ja sisustusratkaisut ovat yllättäviä ja perinteisistä kirjastoista poikkeavia - elämää ja tapahtumia pursuava tila - tila, johon on helppo tulla ja josta löytää helposti etsimänsä - ajankohtainen ja asiakkaita kiinnostava aineisto - paljon uutta ja ennen kokematonta säilyttäen vanhat hyvät kirjastoperinteet Porin Puuvillaan suunniteltu kauppakeskuskirjasto on soveltaen ottanut mallia muista Suomen kauppakeskuskirjastoista. Kirjaston henkilökunta vieraili pääkaupunkiseudun kauppakeskuskirjastoissa vuonna 2010 ja projektityöntekijä joulukuussa 2012. Käyttäjäkokemuksia on saatu Helsingin Keskustakirjasto Kympistä, Espoon Entressen kirjastosta sekä Sellon kauppakeskuskirjastosta. Sellon kauppakeskuskirjasto on Espoon suurin sekä kävijämäärältään että tilakokonsa perusteella. 5000 neliön suuruinen Sellon kauppakeskuskirjasto saavutti marraskuussa tänä vuonna 1.200.000 kävijän rajan. Sellon alakerta on tapahtumille ja kohtaamiselle varattu avoin tila ja sen yläkerta on perinteisempi kirjastotila kokoelmineen ja työskentelypisteineen. Sellossa on mahdollisuus järjestää tapahtumia ja esiintymisiä sekä varata erilaisia tiloja kokoontumisiin. Levähtämiseen ja omaan tiedon hakemiseen on runsaasti erilaisia sohva- ja istuinryhmiä. Asiakaspalvelu pyrkii matalan palvelun periaatteeseen ja virkailijat käyskentelevät asiakkaiden saavutettavissa kirjaston tiloissa. Entresse on leimallisesti nuorten ja maahanmuuttajien kirjasto. Henkilökunnasta osa on itsekin maahanmuuttajataustaisia, jotka eivät välttämättä ole kirjastoalan koulutuksen saaneita, vaan muun alan osaajia. Nuorille suunniteltuja tapahtumia on runsaasti ja kirjaston palvelupäällikkö Pälvi Lepoluodon mukaan kirjastolla on Keski-Espoossa merkittävä rooli syrjäytymistä ehkäisevässä työssä. Kirjaston pitkät aukioloajat antavat mahdollisuuden ilta- ja viikonlopputapahtumien järjestämiseen. Vilkkaasti käytössä oleva kirjasto sijaitsee juna-aseman välittömässä läheisyydessä Entressen kauppakeskuksen sisällä ja viereistä Espoontorin kauppakeskusta vastapäätä. Elielinaukiolla Helsingin rautatieaseman kupeessa sijaitseva Kirjasto Kymppi ja Lasipalatsin tiloissa sijaitseva kirjasto ovat hallinnollisesti samaa kirjastoa. Lasipalatsi on tunnettu urban office - tilaa tarjoavana paikkana eli lyhytaikaista työtilaa laitteistoineen on varattavissa kirjastosta. Kymppi on 40.000 cd-levyn kokoelmineen erityisesti musiikin harrastajien kirjasto. Kympissä on asiakkaiden käytössä musavalmentaja, musiikkiteknikkoja sekä läppäritohtori. Tietokoneen käyttöön saa varata asiantuntijan ja palvelua käyttää erityisesti vanhempi väestö. Kympin kirjakokoelma on pieni ja koostuu uusimmista bestsellereistä sekä suomen että englannin kielellä. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat keskenään omaleimaisia ja niiden asiakaskunta on valikoitunut osittain sijainnin, osittain kirjaston tarjonnan mukaan. 5
Espoon kaupunginjohtaja tervehtii kirjastoon saapujaa. Seinäjoen uudessa Apila- kirjastossa pidetty kirjastorakentamisen seminaari Uutta, vanhaa ja lainattua avasi uusia näkökulmia maamme kirjastorakentamiseen. Seinäjoen uusi kirjasto on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Kun kirjaston viereisessä Alvar Aallon suunnittelemassa vanhassa kirjastossa kävi päivässä viitisensataa ihmistä, on elokuussa 2012 avatussa uudessa kirjastossa laskettu kävijämääräksi 1200-1900 henkeä. 3 Uusi kirjasto kiinnostaa uusiakin kävijöitä. Kävijöiden esittämiä toiveita on tullut esiin ja pääkirjaston ahtauden tai tilajärjestelyiden vuoksi eivät aiemmin olleet mahdollisia toteuttaa. Porissa tehtyjen kyselyiden mukaan nuorten kirjastopalvelut vaatisivat erilaisia toimintoja varten eniten lisätilaa. Seuraavaksi eniten tilaa kaipaa musiikkiosasto. Puuvillan kauppakeskuskirjastoa koskeva kysely tehtiin sekä asiakkaille että kirjaston henkilökunnalle. Vuoden 2012 lopulla tehtiin asiakaskysely, jonka teemoiksi nousivat sosiaalisen median käyttö ja kirjaston henkilökunnan palveluvalmius. Kyselyiden ja asiantuntijahaastatteluiden tarkoituksena on ollut kerätä tietoa siitä, millainen tulevaisuuden kirjasto parhaiten palvelisi erilaisia käyttäjäryhmiä. Suomalaisista uusista kirjastoista saadut käyttäjäkokemukset sekä ulkomaiset esikuvat ovat antaneet Puuvillan kauppakeskuskirjaston suunnittelulle raamit sekä aineksia ideointiin. Kauppakeskuskirjaston perustamisen tarkoituksena on aktivoida uusia asiakkaita ja tarjota tietoyhteiskunnan vaatimuksiin nivoutuvia uudenlaisia palveluita historiallisessa teollisuusympäristössä osana kaupallista liikekeskusta. 3 Helsingin Sanomat 1.11.2012 6
2.2 Nykyiset tilat ja toiminta sekä vertailua muihin kirjastoihin Kirjastotoiminta nykyisessä talossa Gallen-Kallelankadulla käynnistyi 13.9.1976. Vuonna 2011 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston kokoelmaan kuului 590 355 nimekettä. Pääkirjaston käyttö on edelleen aktiivista. Fyysisten käyntien ja etenkin verkkokäyntien määrä kasvoi jonkin verran vuodesta 2010 vuoteen 2011. Kirjaston toimipaikkoihin tehtiin vuonna 2011 721 040 käyntiä ja verkkokirjastoon 555 752 käyntiä. Asukaslukuun suhteutettuna voidaan sanoa, että jokainen porilainen asioi joko kirjaston tiloissa tai verkkokirjastossa vuoden aikana 15,4 kertaa. Lainausoikeuttaan käyttäneiden asiakkaiden määrä lisääntyi edellisvuodesta sekä tietokirjallisuuden että kaunokirjallisuuden osalta eli lainaukset lisääntyivät 1,5 prosenttia. Lainausten määrä oli yli 1,8 miljoonaa eli 21,9 lainaa/asukas. Kirjalainausten osuus kaikista lainoista oli 79 prosenttia. Lasten- ja nuorten lukemisharrastuksen lisääntyminen on havaittu. Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuus nousikin lainatuimmaksi aineistoryhmäksi ohi aikuisten tietokirjallisuuden. Kolmanneksi suurin lainausmäärä kohdistui aikuisten kaunokirjallisuuteen. DVD -aineiston lainaus lisääntyi suhteellisesti eniten, kun taas vähennystä oli videoiden ja musiikkiäänitteiden lainauksessa. Kirjastossa tulee olla alati uusiutuva kokoelma. Uutta aineistoa hankittiin 37.149 aineistoyksikköä ja lähes sama määrä poistettiin vanhentuneina tai huonokuntoisina. Lisäksi kirjaston toimipaikkoihin tuli 129 sanoma- ja 1098 aikakauslehti-vuosikertaa. Aineiston hankintaan käytettiin yhteensä 700.452 euroa eli 8,46 euroa/asukas. Kirjastossa järjestettiin vuoden 2011 aikana 35 erilaista tapahtumaa. Kirjanäyttelyitä koottiin vuoden aikana 32 ja aulan näyttelytilassa järjestettiin vuoden aikana vaihtuvia näyttelyitä 31 kappaletta. Porin kaupunginkirjaston eri toimipaikoissa järjestetään kaikille avoimia lukupiirejä, joissa yhdessä luetaan ja keskustellaan kirjallisuudesta. Lukupiirejä järjestettiin vuonna 2011 pääkirjaston lisäksi Sampolan, Pihlavan ja Noormarkun kirjastoissa. Osallistujia lukupiireissä yhteensä oli noin 300 henkilöä. Kirjaston vakiintuneeseen toimintaan kuuluvat satutunnit lapsille. Vuoden 2011 aikana satutunteja pidettiin pääkirjastossa sekä Pihlavan ja Sampolan kirjastoissa yhteensä 63 kertaa. Satuja luettiin usealla kielellä. 4 Pääkirjasto on avoinna maanantaista keskiviikkoon klo 10-20, torstaista perjantaihin klo 10-19 sekä lauantaisin klo 10-15. Toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita on vuoden 2011 lopussa ollut 74. 5 Porin pääkirjaston tilat ovat alimitoitetut alueen asukasmäärään nähden. Kirjaston laajuus on 73,58 hym2/1000 asukasta. Opetusministeriön suositus kirjastojen mitoitukseksi on 100 hym2 / 1000 asukasta. Kirjaston hyötyala on yhteensä 4674htm². 4 Porin kaupunginkirjasto- Satakunnan maakuntakirjasto. Toimintakertomus 2011. http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/vuosikertomukset/68f1ls8m9/vuosikertomus_ 2011.pdf 3.10.2012 5 http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/vuosikertomukset/68f1ls8m9/vuosikertomus _2011.pdf 21.11.2012 7
Vertailutietoa muista kirjastoista: Keravan pääkirjasto Rauman pääkirjasto 97 hym2/1000 asukasta. 97 hym2/1000 asukasta. Maakuntakirjastojen vertailussa Satakunnan maakuntakirjasto sijoittuu viimeiseksi, kun katsotaan tilakustannuksia/asukasluku. Viimeiselle sijalle 19. sijoittuvan Satakunnan maakuntakirjaston tilakustannukset olivat 4,34 e asukasta kohden vuonna 2010, kun ensimmäiseksi sijoittuvan Pohjois-Savon maakuntakirjaston vastaava luku oli 14,23 e asukasta kohden. Satakirjastoihin kuuluu vuoden 2013 alussa yhteensä 20 kunnan- ja kaupunginkirjastoa, joiden kokoelmissa on yli 2 miljoona teosta. Lainoja kertyy vuodessa yli 4,3 miljoonaa. Toimintansa Satakirjastot -yhteisjärjestelmä aloitti marraskuussa 2009. Satakirjastoihin kuuluvat kaikki Satakunnan kaupungin- ja kunnankirjastot: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. 6 2.2.1 Miksi kauppakeskuskirjasto? Kauppakeskuskirjastolla tavoitellaan näkyvyyttä, koska kirjasto kannattaa sijoittaa sinne missä ihmiset liikkuvat. Kauppakeskuskirjasto tavoittaa laajan, uusiakin kohderyhmiä sisältävän asiakaskunnan. Erityisesti nuoret asiakkaat eksyvät helpommin kirjastoon, jos se sijaitsee helposti saavutettavassa paikassa. Kauppakeskuksiin mennään ostoksille, ravintolaan syömään ja viettämään aikaa. Ostosten lomassa on helppo poiketa kirjastoon. Tutkimukset tukevat ajatusta siitä, että myös kirjastoissa haluttaisiin viettää kerrallaan pidempiä aikoja. 7 Ajatuksena on kirjastopalveluiden tuominen ihmisten lähelle ja tarjota tilat viihtymiseen ja oleiluun, erilaiseen tekemiseen. Porin Puuvillaan rakennettavan kauppakeskuksen vaikutusalue ulottuu runsaan 170 000 asukkaan alueelle Karviasta Huittisiin. Kauppakeskuksen suunnittelun yhteydessä tehdyissä markkinatutkimuksissa on arvioitu että kauppakeskuksessa tulisi vuosittain olemaan miljoonia asiakaskäyntejä. Suomessa toimivat kauppakeskuskirjastot ovat selkeästi hyötyneet kauppakeskuksen läheisyydestä ja yhteistyö muiden kauppakeskuksen toimijoiden kanssa on koettu antoisaksi. Kauppakeskus tuo synergiaetuja, joita erillään toimivalle kirjastolle ei synny. Porissa Sampolan kirjasto saattaa asiakasmäärissä mitattuna hyötyä liikekeskuksen yhteydessä olevasta sijainnistaan muihin porilaisiin kirjastoihin verrattuna. Sampolassa on suhteellisen vilkasta toimintaa kuten lukupiirit ja satutunnit. Kauppakeskuskirjasto hyötyisi Puuvillan uutisoinnista ja kiinnostusta voisi lisätä lähialueille jaetulla mainonnalla sekä lähestymällä Puuvillan toimijoita ja mahdollisia yhteistyökumppaneita. Pääkirjaston tilanahtaus on ongelma, johon kauppakeskuskirjasto toisi helpotusta. Tilanahtaus vaikuttaa henkilökuntakyselyn mukaan etenkin kokoontumistilojen ja hiljaisen lukutilan puutteena. Useimpiin muihin maakuntakirjastoihin verrattuna Porin pääkirjastorakennus on ahdas, eikä sen tiloihin ole nykyisellään mahdollista uudistaa ajan vaatimusten mukaisia toimintoja. Hiljaisten tilojen lisäksi kysyntää olisi kokoontumistiloille, open officetyyppisille työtiloille sekä musiikin kuunteluun ja esittämiseen tarkoitetuille tiloille. 6 http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/satakirjastot/5xlonwk5r/satakirjastot.pdf 21.11.2012 ja http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/satakirjastot-koko-satakuntaan 15.11.2012 7 http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=386327&nodeid=4873 4.12.2012 8
Sellon kirjaston lastenosasto Kesällä 2011 Porin asukkaille järjestetyssä kyselyssä saatiin paljon palautetta koskien pääkirjaston pieniä ja vanhanaikaisia tiloja. Mikäli kauppakeskuskirjasto rakennettaisiin, pääkirjaston musiikkipalvelut olisi tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan tai suureksi osaksi uuteen kirjastoon. Tällöin myös pääkirjastosta vapautuisi tilaa asiakkaita paremmin palvelevaksi monitoimitilaksi. Musiikkiosaston henkilökunnalle tehdyn kyselyn (1.10.2012) mukaan musiikkiosasto hyötyisi uusista ja moderneista tiloista eniten sekä musiikin kuuntelun, soittamisen ja lainaamisen lisääntymisenä. Entressen kirjaston musiikkiosasto siirrettiin sopivampaan paikkaan ja huomattiin lainauslukujen tämän jälkeen nousevan. Sijoittamalla kirjasto kauppakeskuksen yhteyteen hyödytään yhteistyöstä kauppakeskuksen ja sen muiden toimijoiden kanssa. Kirjasto on näkyvästi esillä ja esimerkiksi tapahtumien markkinoinnissa voidaan hyödyntää kauppakeskuksen julkaisemaa materiaalia, kuten asiakaslehteä. Kirjaston suunnittelussa on tärkeää, että kirjasto saadaan näkymään ympäri kauppakeskusta. Ostoskeskuksessa kirjasto sijaitsee muiden palveluiden lähellä, helposti julkisilla liikennevälineillä saavutettavalla paikalla, vilkkaiden jalankulkuvirtojen varrella. Kirjasto muodostaa ei-kaupallisen, helposti saavutettavan paikan kauppakeskuksen perinteisen tarjonnan vastapainona. Kauppakeskuksen asiakkaiden käytössä oleva kirjasto palvelee paitsi lainojen haku- ja noutopisteenä, myös ajankuluttamisen ja virkistäytymisen paikkana. Ostosten lomassa on helppo lepuuttaa jalkoja vaikka päivän lehtiä selaillen. Kauppakeskuskirjastot ovat tätä päivää ympäri Suomea ja niistä saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Espoossa on kolme kauppakeskuskirjastoa: Entresse, Iso Omena ja Sellon kirjasto, joista jokainen on korvannut jonkin aikaisemman, ei-kauppakeskuksessa sijaitsevan kirjaston. Kokemukset kauppakeskukseen siirtymisestä ovat olleet erinomaisia. Yleensä lainaus on kasvanut vähintään 50 prosenttia ja kävijämäärät vähintään 100 prosenttia kauppakeskukseen siirtymisen jälkeen. Kävijämäärät ovat edelleen kasvussa 9
kauppakeskuksessa. Espoon Entressen kävijämäärä on noin 1000/päivä. Kauppakeskussijainti ja tämän myötä asiakaspohjan laajeneminen muuttaa jonkin verran kirjaston palvelutarpeita ja näihin tarpeisiin on pääkaupunkiseudun kauppakeskuskirjastoissa osattu myös vastata. Porin kaupungin asukkailta saatiin kannatusta kauppakeskuskirjaston avaamiseen. Kesällä 2011 tehdyn asiakaskyselyn mukaan on selkeästi tarvetta uudelle kirjastolle. Kyselystä kävi ilmi, että kirjasto olisi ei-kaupallisena tilana tärkeä kauppakeskuksessa (54 prosenttia vastaajista). Mielestäni kauppakeskuskirjasto voisi olla rennompi paikka. Pääkirjasto olisi niin sanottu hiljainen kirjasto, jossa sitten voi hiljentyä ja keskittyä. Uusi kauppakeskuskirjasto mielletään vähemmän perinteiseksi, moderniksi paikaksi. Kirjasto on kaupunkiympäristössä lähes ainut ilmainen paikka istahtaa ja levähtää. Museot ja taidemuseot perivät kävijöiltä yleensä maksun. Vastaajien vähemmistön mielestä kirjastoa ei tulisi sijoittaa kauppakeskukseen, koska nuorison pelätään valtaavan kirjaston tilat ja aiheuttavan meteliä. Toisaalta kirjaston ei ajatella soveltuvan kaupallisen markkinapaikan tiloihin. Asiakaskyselyn palautteen mukaan jotkut pelkäävät nuorison käyttäytymistä. Toivon, että kauppakeskuskirjastosta ei tule nuorisotilan jatketta vaan se olisi kaikkien ikäryhmien luontevasti käytettävissä oleva oma tila, johon uskaltaa piipahtaa minkä ikäinen tahansa. Pääkaupunkiseudun uusissa kauppakeskuksen sisällä toimivissa kirjastoissa ei ole törmätty nuorison aiheuttamiin ongelmiin. Kauppakeskuskirjasto on luontevasti lähestyttävä paikka kaiken ikäisille. Kynnys asiointiin on ehkäpä matalampi kuin perinteisessä, erillisenä toimivassa kirjastorakennuksessa. Nuorisolle varattu oma tila, jota nuoret melko vapaasti saavat muokata kalustejärjestelyin, on toiminut hyvin Sellon ja Entressen kirjastoissa. Nuorten osasto on aktiivisessa käytössä myös päiväsaikaan ja toimii sekä kokoontumistilana että läksyjen lukemisen paikkana. Aikuisen läsnäolo osastolla luo turvaa ja estää häiriötilanteiden syntymisen. Pelisääntöjen luominen on ensiarvoisen tärkeää. Puuvillan kauppakeskuksesta on käyty runsaasti keskustelua. Ketjumyymälöitä on kaivattu täydentämään porilaista kulutustavarakysyntää. Kauppakeskus nähdään keskikaupungin vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä ja uudenlainen kauppakeskusajattelu porilaisten olohuone nähdään toisaalta automarkettien kilpailijana. Uuden kauppakeskuksen väkinäisen oloista kaupallisuutta on lehtien mielipideosastoilla myös arvosteltu. Kauppakeskuskirjaston ja mahdollisesti ei-kaupallisten muiden julkisyhteisöiden sijoittuminen kauppakeskuksen tiloihin taittaisi kärjen viimeksi mainitulta arvostelulta. 8 Kaupunkilaisten olohuoneena itseään markkinoiva ja Puuvillan nykyistä kiinteistöä hallinnoiva Renor Oy on vastaamassa asiakaspalautteeseen ja se on strategiallaan vahvistamassa uudenlaista kauppakeskusajattelua. Muualla toimivat kauppakeskuskirjastot ovat sekä kävijämäärissä mitaten että asiakaspalautteen perusteella menestyneet yli odotusten. Kirjaston tärkeä tehtävä on tehdä lukutaidosta houkutteleva kaiken ikäisille ihmisille ja antaa mielikuva paikasta, jonne kaikki ovat tervetulleita. Porin kirjastokyselyssä 2011 saatu asiakaspalaute. Nuortenkirjastopalveluihin tulisi panostaa, koska nuoriso on tulevaisuuden kirjastonkäyttäjä. Päiväkotilapsi kasvaa erilaiseksi käyttäjäksi kuin nykyiset aikuiset. - Henkilökuntakyselyn palautetta. 8 http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/1194777808950/artikkeli/porin+sanomat+nama+uudet+liikkeet+tu levat+puuvillaan.html 15.11.2012 10
2.3 Suomen kirjastolaitos tänään Suomessa kirjastot ovat aina olleet kiinteä osa yhteiskunnan kehitystä ja nykyaikana niillä on huomattava asema sivistyksen ylläpitäjänä. Kirjasto on tasa-arvoinen ja ilmainen peruspalvelu, joka vaikuttaa laaja-alaisesti oppimiseen, opetukseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Ajantasainen aineisto ja palvelu tekee osaltaan mahdolliseksi ammatinharjoittamisen, etätyön ja opiskelun myös maaseudulla. Kirjasto varmistaa kansalaisten tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille. Informaatio- ja mediaympäristön radikaalin ja kiihtyvän muuttumisen myötä kirjaston perustehtävä on entistä ajankohtaisempi. Informaation paljous vaikeuttaa aineiston löytymistä. Tiedonhallintataitojen opastaminen onkin nousemassa kirjastojen ydintehtäväksi. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 9 Kirjasto on maamme käytetyin kulttuuripalvelu. Vuonna 2010 kirjastoja oli yhteensä 842. Näistä pääkirjastoja oli 312, sivukirjastoja 486 ja laitoskirjastoja 44. Lainaajia vuonna 2010 oli noin 2,1 miljoonaa ja kirjoja lainattiin 70 190 679 kappaletta. Kirjastotilastoja tarkasteltaessa voidaan havaita kirjastojen käyttäjämäärien vähentyneen sekä fyysisten käyntien ja verkkokäyntien kasvaneen samalla kun kirjastoja on suljettu. Kirjastojen korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen, väestön koulutustason nousu, kirjasto-osaamisen kasvava kysyntä sekä opetustoimen ja elinikäisen oppimisen laajentuneet tarpeet tuovat palveluille uusia vaatimuksia. Kirjastopoliittisen ohjelman mukaan kirjaston tehtävät paikallistasolla ovat: 9 Kirjastolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 30.11.2012 11
1. Yhteisön olohuone 2. Tie kulttuurin ja tiedon universumiin eli tieto sisällöistä 3. Kyky hakea tietoa, tietopalvelu 4. Käyttäjien omatoimisen tiedonhaun ohjaus 5. Paikallinen kansalaisen perustieto 6. Kansalaistoiminnan forum, järjestöt, vapaaehtoisen verkottumisen alustat 7. Virtuaalinen paikallisyhteisö 8. Kulttuuripalvelujen ja tapahtumien järjestäminen Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopoliittinen tiivistelmä 10 2.4 Kirjaston vaikuttavuus Useissa tutkimuksissa on todettu kirjastojen tuottavan taloudellista hyötyä. Jokainen kirjastoon sijoitettu rahayksikkö tuo 4-6 rahayksikköä takaisin. Esimerkiksi Norjan yleisten kirjastojen tuottosuhde on nelinkertainen. Floridan yleisistä kirjastoista tehtyjen tutkimusten mukaan jokainen kirjastoon sijoitettu dollari tuo 6,54 dollaria takaisin. Kanadassa on tutkittu kirjaston sijainnin merkitystä sitä ympäröivien liikkeiden tulokseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 75 prosenttia kirjastokävijöistä käy myös läheisissä liikkeissä, joille näin kertyy 500-600 dollarin vuotuiset lisätulot asiakasta kohti. Iso-Britanniassa on samankaltaisia kokemuksia, kun erään ostoskeskuksessa sijaitsevan kirjaston väliaikainen sulkeminen laski selvästi ostoskeskuksen liikevaihtoa. Kirjasto tuottaa kansalaisille myös ajallista ja rahallista hyötyä. Kirjasto vähentää alueellista epätasa-arvoa tiedonsaannissa toimien sekä fyysisenä tilana että virtuaaliverkkona. Kirjaston tarjoama opastus helpottaa oikean tiedon löytämistä suuresta informaatiotulvasta. Vaikka virtuaaliset palvelut ovat lisääntyneet, fyysisten kirjastotilojen käyttö ja tarve ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa. Kirjastot toimivat yhteisöllisinä keskuksina ja avoimina, ei-kaupallisina kohtaamispaikkoina. Kirjaston asema fyysisenä tilana on muuttumassa. 10 http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/kirjastopoliittinen_ohjelma/liit teet/kirjastopoliittinen_tiivistelma.pdf 30.11.2012 12
Kirjaston SWOT-analyysi Vahvuudet Arvostettu ja käytetty kulttuuripalvelu Luotettavuus, laadukkuus, tunnettuus Verkostoituminen, kuntien rajat ylittävä yhteistyö Käyttäjien tarpeiden tunteminen Tasa-arvoisuus Henkilökunnan osaaminen Kokoelman ja sisältöjen laajuus Heikkoudet Vaisu mielikuva Muutoshitaus Resurssipula Asiakaspula Arvostuksen puute Mahdollisuudet Yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa Informaatiotekniikan kehittyminen Erikoistuminen Maksuttomuus Uusi teknologia Tärkeä rooli tulevaisuudessa Uhat Muutoskyvyttömyys Ammattitaitoisen henkilöstön väheneminen Kirjastoverkon supistuminen Kustannusten nousu Resurssien väheneminen entisestään Kilpailu mm. Internetin kanssa Sykkivä sydän Työhuone Tiedon temppeli Kirjasto Olohuone Älytalo Ammattitaitoisen ja osaavan hen- Kohtaamispaikka kilökunnan edellytyksenä on virkojen täyttäminen asianmukai- sesti. Tällä pyritään kattamaan eläkkeelle siirtymisen ja lakisääteis- ten vapaiden muodostama aukko. Henkilökunnan koulutuksen korkean tason ylläpito ja jatkuva pysyminen ajan hermolla oli eräs kirjaston henkilökuntakyselyn eniten keskustelua herättäneistä aiheista. Kirjaston heikkouksiksi mielletty hidas muutosvauhti näyttäytyy kirjaston henkilökunnalle erilaisena kuin asiakkaille. Kirjasto on viime vuosina kokenut muutoksia, joista osa näkyy myös selkeästi asiakkaiden suuntaan. Automaatio ja itsepalvelu tulevat lisääntymään myös kirjastoissa. Itsepalvelun lisääntyminen kirjaston tilassa käsittää lainaus- ja palautusautomaatit. Asiakkaat lainaavat ja palauttavat kirjat lainaus- ja palautusautomaateilla, varaavat itse aineiston netissä ja jopa maksavat itse sakkonsa. Tämä suuntaus tuntuu asiakaskyselyi- 13