Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä

Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi

SISÄLLYSLUETTELO Liikenneyhteydet... 1 Yhteenveto... 1 Maaliikenne... 2 Viisumivapauden vaikutukset maaliikenteeseen... 4 Maaliikenteen kasvun uhkatekijöitä... 9 Junaliikenne... 14 Lentoliikenne... 22 Laivaliikenne... 24 Matkojen määrän kasvu ja nykyiset teoreettiset maksimikapasiteetit... 25

1 LIIKENNEYHTEYDET Tässä liiteraportissa tarkastellaan Suomen ja Venäjän välisiä liikenneyhteyksiä sekä mm. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kapasiteetteja. YHTEENVETO Vuonna 2012 lähes 90 % Suomessa vierailevista venäläisistä tuli maahan henkilö- tai linja-autolla. Junalla ja laivalla matkustavien osuus oli noin neljä prosenttia ja lentomatkustajien osuus kaksi prosenttia. Viisumivapaus tulisi todennäköisesti lisäämään eniten junalla, laivalla ja lentokoneella Suomeen matkustavien venäläisten määrää. Junamatkustajien osuuden arvioidaan kasvavan viisumivapauden myötä yli 10 prosenttiin ja lentomatkustajienkin osuuden seitsemään prosenttiin Suomessa vierailevista venäläismatkustajista. Juna- eikä lentoliikenteen nykyinen kapasiteetti kykene palvelemaan viisumivapauden jälkeen Suomeen matkustavien venäläisten tarvetta, sillä esimerkiksi venäläisten junalla Suomeen tehtävien matkojen määrä kasvaisi 0,76 miljoonaan. Tämä tarkoittaisi siis 1,5 miljoonaa junalla tehtyä rajanylitystä. Vaikka venäläisten autojen osuus ei kasvakaan yhtä voimakkaasti kuin matkat yhteensä, tulee sekä henkilöautojen ja linja-autojen määrä suomalaisilla teillä kasvamaan 1,4 miljoonaan autoon nykyisestä alle miljoonasta autosta. Valtatiellä 7 osuudella Vaalimaa - Hamina arvioidaan viisumivapauden jälkeen ajavan noin 1500 ja valtatiellä 13 osuudella Nuijamaa - Lappeenranta noin 1600 venäläistä autoa vuorokaudessa keskimäärin. Tämä merkitsee noin 20 %:n lisäystä valtatie 7:n ja 120 % valtatie 13:n liikennemääriin vuoden 2012 tasosta. Kaakkois-Suomen raja-asemien tuleva kapasiteetti riittää palvelemaan kasvavaa venäläismatkailijoiden määrää viisumivapauden myötä, mutta jos muiden kuin venäläismatkustajien osuus kasvaa nykyisestä noin 18 %:sta merkittävästi, ei raja-asemien kapasiteetti tule riittämään. Suomeen on kohtuullisen helppoa ja edullista matkustaa paitsi Pietarista myös Moskovasta. Lentomatka Moskovasta Helsinkiin kestää alle kaksi tuntia ja maksaa vain noin 200-250 euroa edestakaisin, kun taas esimerkiksi Turkin Antalyaan matkan hinta on 320 euroa ja Egyptin Hurghadaan 595 euroa (syyskuussa 2013). Sekä Turkkiin, että Egyptiin venäläiset saavat hankittua viisumin lentokentältä. Moskovasta voi matkustaa Helsinkiin myös yöjunalla, jonka edestakaisen matkan hinta on 235,80 euroa. Hyvät liikenneyhteydet ovatkin yksi syy moskovalaisten matkojen määrän kasvuun viisumivapauden myötä.

2 MAALIIKENNE TAK Rajatutkimuksen (2012) mukaan nykyisestä venäläisten matkustajaliikenteestä Suomeen 57 % toteutetaan omalla henkilöautolla ja 30 % linja-autoilla sekä pikkubusseilla. Maarajojen yli kulkevan matkustajaliikenteen osuus venäläisten kokonaisliikenteestä on näin ollen lähes 90 %. Matkustajaliikenteen kulkuvälineet 2012 (venäläiset) muu laiva lentokone 3 % 4 % 2 % juna 4 % Venäjän ja Suomen itärajan välisiä maantieliikenteen vakituisesti toimivia kansainvälisiä rajanylityspaikkoja on yhteensä kahdeksan ja ne ovat (pohjoisesta etelään): Raja-Jooseppi, Salla, Kuusamo, Vartius, Niirala, Imatra, Nuijamaa, Vaalimaa. Ylivoimaisesti suurin osa (yli 90 %) maantieliikenteestä keskittyy neljälle suosituimmalle raja-asemalle, eli Niiralaan, Imatralle, Nuijamaalle sekä Vaalimaalle. Vakituisesti toimivat maantieliikenteen raja-asemat linja-auto / pikkubussi 30 % auto 57 % Raja-asema Aukioloajat Maakunta (FI) Hallinnollinen alue (RU) Rajatarkastukset 2012 Raja-Jooseppi 07:00-21:00 Lapin maakunta Murmanskin oblast 128 054 Salla 07:00-21:00 Lapin maakunta Murmanskin oblast 221 933 Kuusamo 08:00-20:00 Pohjois-Pohjanmaa Karjalan tasavalta 44 621 Vartius 07:00-21:00 Pohjois-Pohjanmaa Karjalan tasavalta 502 150 Niirala 24h Pohjois-Karjala Karjalan tasavalta 1 501 511 Imatra 24h Etelä-Karjala Leningradin alue 2 225 563 Nuijamaa 24h Etelä-Karjala Leningradin alue 3 381 843 Vaalimaa 24h Kymenlaakso Leningradin alue 3 495 458 Suomen itärajalla toimii myös tilapäisiä rajanylityspaikkoja, joista vilkkain on Parikkala-Syväoro. Parikkalan rajanylityspaikka haluttaisiin muuttaa kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollisesti vuonna 2017. Sekä Ulkoministeriö että Liikennevirasto ovat olleet asialle myönteisiä. Alueen tieyhteyden parantamiseen on myönnetty myös EU-rahoitusta. Venäjän puolella on olemassa myös suunnitelmia moottoritien rakentamisesta Parikkala-Syväorosta Petroskoihin. Suunnitelmat ovat tässä vaiheessa kuitenkin vasta alustavia.

Autoa 3 Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärät Alla olevassa kuvassa on esitetty kuukausittaiset henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärät Venäjältä Suomeen vilkkaimmilla raja-asemilla 2006 2013. Liikennemäärät ovat nousseet erityisen nopeasti vuodesta 2010 lähtien. Kuvasta käyvät selvästi ilmi myös matkustamisen sesonkiaikojen, eli kesä- ja talvilomien vaikutukset liikennemääriin. 70000 Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärät Ve -> Su / kk. 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Niirala Lähde: Liikennevirasto

4 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUKSET MAALIIKENTEESEEN Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2013 tekemän maaliikenteen kehitysennusteen mukaan Suomen ja Venäjän välisten rajanylitysten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 25 miljoonaan rajanylitykseen, eli määrä lähes kaksinkertaistuisi. Maahenkilöliikenteen kehitysarvio vuoteen 2030 saakka Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

miljoonaa matkustajaa 5 Eri kulkuvälineillä tehtyjen matkojen määrän kasvu viisumivapauden myötä Arvion mukaan maaliikenteen osuus venäläisten matkustajien kokonaisliikenteestä Suomeen laskisi nykyisestä 87 %:sta 77 %:iin. Osuuden lasku selittyy sillä, että suuri osa matkojen määrän kasvusta tulee moskovalaisten matkojen määrän kasvusta. Moskovalaisten keskuudessa juna- ja lentomatkojen suhteellinen osuus on suurempi kuin esimerkiksi Pietarissa ja Suomen lähialueilla asuvilla. Maaliikenteen henkilöautoilla tehtävien matkojen määrä kasvaisi kuitenkin nykyisestä 2,16 miljoonasta autolla tehdystä matkasta 3,3 miljoonaan. Linjaautoilla ja tilatakseilla tehtävien matkojen määrät kasvaisivat puolestaan nykyisestä 1,2 miljoonasta 2,2 miljoonaan. 4,0 Suomeen saapuneet venäläismatkailijat kulkuneuvoittain (milj. matkustajaa) 3,5 3,0 3,34 2,5 2,0 1,5 2,16 2,16 1,0 0,5 0,0 1,15 0,76 0,14 0,08 0,48 0,14 0,28 0,13 0,13 auto linja-auto / tilataksi juna lentokone laiva muu 2012 Viisumivapaus Lähde: TAK Oy 2013

6 Raja-asemien kapasiteetit ja kehityssuunnitelmat Rajanylityspaikkojen kapasiteetin kuormittuvuuden osalta tilannetta on viimeisen parin vuoden aikana helpottanut raskaan liikenteen väheneminen, ja esimerkiksi vuonna 2012 raskaan liikenteen määrä väheni kolme prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Suomen Tullin arvioiden mukaan raskaan liikenteen vähentymiseen vaikuttaa juuri nyt Euroopan taloustilanne, sekä jo vuosia jatkunut transitoliikenteen siirtyminen Venäjän omiin satamiin Pietariin ja Ust- Lugaan. Erityisesti uusien autojen kauttakuljetus Suomen läpi on vähentynyt Venäjän oman autoteollisuuden kasvun myötä. Rekkojen määrät ovat vähentyneet 35 % huippuvuodesta 2008, mutta ovat edelleen 10 % suuremmat kuin maailmantalouden kriisivuonna 2009. Henkilöliikenne raja-asemilla on kuitenkin jatkanut kasvuaan. Rajavartiolaitos on kiinnittänyt huomiota lisääntyvän rajaliikenteen tuomiin haasteisiin, joihin on pyritty varautumaan rajanylityspaikkojen kehittämisohjelmalla. Kehittämisohjelma pitää sisällään seuraavat kehittämistoimenpiteet: Rajanylityspaikkojen liikenneväylät uudistettava Rajanylityspaikkojen infrastruktuuri uudistettava Rajatarkastusprosesseja on kehitettävä nopeammaksi Rajatarkastajia lisättävä ja hankittava Schengen rajasäännöstön mukaiset laitteet Kehittämisohjelma sovitetaan yhteen Venäjän viranomaisten kanssa Tullin omien arvioiden mukaan merkittävin yksittäinen muutostekijä liikennemäärien kasvussa tulee olemaan viisumikäytännön muutos siirryttäessä viisumivapaaseen matkustamiseen. Jo tätä ennen oletus on kuitenkin, että tapahtuu matkustamisen vilkastumista mm. monikertaviisumien määrän kasvaessa. Viisumivapauteen siirtymisen ei siten oleteta aiheuttavan mitään kovin jyrkkää kertavaikutusta matkamäärien kehityksessä ja kasvun oletetaan painottuvan lähivuosiin. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on arvioitu venäläisten rajanylittäjien määriä viisumivapauden jälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriön arvioiden mukaan suomalaisten ja muiden maiden kansalaisten tekemien rajanylitysten määrä vuonna 2018 olisi noin 18-20 % rajanylittäjien kokonaismääristä. Mikäli arvio toteutuu, rajanylityspaikat kykenisivät kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutuessa selviämään kapasiteetiltaan matkustajien kokonaismäärästä. Eräs riskitekijä muodostuu kuitenkin bensanhakumatkaajista, joiden määrä oletettavasti kasvaisi viisumivapauden myötä. Näin on käynyt esimerkiksi Kaliningradin ja Puolan välisellä rajalla LBT-sopimuksen voimaantultua.

Raja-asema Nykyinen kapasiteetti (milj.) Henkilöliikenne 2012 (milj.) Suunnittelu Rakennusvaihe Rahoitus 7 Uusi kapasiteetti (milj.) Arvio venäläisten henkilöliikenteestä viisumivapauden jälkeen Raja-Jooseppi 0,1 milj. 0,13 milj. 2014 2015 Ei 0,3 milj. 0,13 0,26 milj.* Salla 0,3 milj. 0,22 milj. Ei tarvetta - - 0.3 milj. 0,22 0,44 milj. * Kuusamo 0,1 milj. 0,04 milj. Ei tarvetta - - 0,1 milj. 0,04 0,08 milj. * Vartius 0,5 milj. 0,5 milj. 2012 2013 2014 2015 Ei 0,8 milj. 0,5 1,0 milj. Niirala 1,0 milj. 1,5 milj. 2012 2013 2014 2015 Ei 2,0 milj. 1,5 3,0 milj. * Imatra 1,0 milj. 2,2 milj. 2011 2013 2013 2014 Osittain 4,0-5,3 milj. 2,3 milj. Nuijamaa 2,6 milj. 3,4 milj. 2012 2013 2013 2014 Osittain 5,0-6,6 milj. 4,4 milj. Vaalimaa 2,6 milj. 3,5 milj. 2011 2013 2013 2014 Osittain 5,0-6,2 milj. 4,1 milj. * Pohjoisille rajanylityspaikoille ei arvioiden mukaan ole ennustettavissa merkittävää liikenteen kasvua, sillä viisumivapauden myötä suurin matkustajamäärien kasvu tulee Pietarista ja Moskovasta, joiden asukkaat käyttävät pääosin eteläisimpiä rajanylityspaikkoja. Pohjoisten rajanylityspaikkojen osalta arvio on tehty vertaamalla matkustajamäärien kasvua Leningradin oblastissa tehdyn kyselyn tulosten perusteella. Tulli arvioi, että aloitettavat hankkeet Kaakkois-Suomen suurimmilla rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa, Imatra, Niirala) nostavat Rajavartiolaitoksen arvion mukaan nykyisen kapasiteetin 10 miljoonasta rajanylittäjästä noin 15 miljoonaan vuoteen 2014 mennessä. Tämä läpäisykyky edellyttää lisäksi, että uuden infran myötä myös rajatarkastuksen prosesseja muutetaan ns. jatkuvan matkustajavirran periaatteen mukaisiksi ja että rajavartiosto ja tulli saavat lisäresursseja itärajalle. Parannuksista huolimatta matkustajaruuhkia syntyy koko vuosikymmenen ajan varsinkin Venäjän lomien ja juhlapyhien aikaan. Kasvuun vaikuttaa paljon rajan toimivuus sen molemmin puolin, koska jo nyt ollaan lähellä läpäisykyvyn kattoa. Esim. Kaakkois-Suomessa asioivat venäläiset ostosmatkailijat pitävät juuri rajanylitystä kriittisimpänä matkustushalukkuuteen vaikuttavana seikkana. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan viisumivapauteen varautuminen edellyttää merkittäviä uusia investointeja heti nykyisten hankkeiden valmistuttua vuoden 2014 jälkeen. Vaikka Suomen puoleiset rajanylityspaikat pystyisivätkin vastaamaan kasvaneeseen rajaliikenteeseen viisumivapauden jälkeen, pullonkauloiksi saattavat muodostua Venäjän puoleiset rajanylityspaikat. Torfjanovkan ja Svetogorskin raja-asemien kapasiteettia parannetaan venäläisten toimesta osin ENPI-rahoituksella, mutta Brushnitshnoen raja-aseman eikä Viipuri-Nuijamaa välisen tieyhteyden parantamiseksi venäläisillä ole olemassa kehittämissuunnitelmia ainakaan toistaiseksi.

8 Matkustajamäärien lisäksi myös ajoneuvojen määrät lisääntyisivät raja-asemilla. Myös tämä aiheuttaa haasteita rajatarkastustekniikan, -infran ja henkilöstön kehittämiselle. Matkustusväline Määrä / 2012 Määrä / viisumivapaus Lukumäärä vuorokaudessa keskimäärin Auto (2,59 matkustajaa / auto) 834 601 1 289 158 3 532 Linja-auto / tilataksi (16,66 mat.) 69 187 129 779 356 Auto + linja-auto 903 788 1 418 937 3 887 Vuorokauden keskiarvo ei kuvaa kovinkaan hyvin todellisuutta, sillä viisumivapauden myötä Suomeen matkustavat venäläiset ovat tyypillisesti lomamatkustajia, jolloin heidän matkansa keskittyvät sesonkiaikoihin. Junilla matkustavien määrän arvioidaan noin viisinkertaistuvan nykyisestä viisumivapauden myötä. Myös tämä aiheuttaa paineita Tullin ja Rajavartiolaitoksen resurssien lisäämiseksi junamatkustajien tarkastamiseksi erityisesti siinä tilanteessa, kun osa viisuminanomusprosessin aikana tapahtuvista tarkastusprosesseista siirtyy rajalle.

0 = kaikki lähtisivät 1 = kukaan ei lähtisi 9 MAALIIKENTEEN KASVUN UHKATEKIJÖITÄ Uhka raja-asemien ruuhkautumisesta Yhtenä suurimmista riskitekijöistä viisumivapauden myötä kasvaneessa maantieliikenteessä nähdään raja-asemien ruuhkautuminen. Jo nykyisinkin rajanylityspaikat ruuhkautuvat erityisesti sesonkiaikoina ja tieto pitkistä rajajonoista saattaa vaikuttaa joidenkin omalla autollaan matkustavien henkilöiden matkustamiseen. Raja-asemien merkittävä ruuhkautuminen voitaneen välttää, mikäli raja-liikenteen kehittämisohjelma vilkkaimpien raja-asemien kapasiteetin lisäyksineen toteutuu. Selvityksen yhteydessä Leningradin oblastin, Pietarin ja Moskovan asukkaiden keskuudessa tutkittiin rajajonojen vaikutusta matkustushalukkuuteen. Tutkimuksen perusteella jo neljän tunnin rajajono vähentäisi lähtöhalukkuutta merkittävästi, jos vastaaja olisi lähtemässä autolla Suomeen ja saisi etukäteen tietää, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuu jonottamaan. 1 0 Lähde: TAK Oy 2013 LENINGRADIN ALUE PIETARI MOSKOVA rajajono 2 tuntia rajajono 4 tuntia rajajono 6 tuntia rajajono 8 tuntia

Autoa 10 Jonot raja-asemilla Alla olevassa kuviossa on esitetty jonoissa seisovien autojen keskimääräiset lukumäärät raja-asemilla Venäjältä Suomeen matkustettaessa. On huomattava, että luvut ovat matkustajien itse ilmoittamiin tietoihin perustuvia kuukausikeskiarvoja. Todellisuudessa, esimerkiksi ruuhka-aikoina ja lomasesonkien aikana jonot ovat yksittäisinä päivinä ja vuorokaudenaikoina huomattavasti pitempiä. 180 Keskimääräiset jonot raja-asemilla 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Lähde: Nagranitse.ru, TAK Oy 2013

11 Sekä Suomen että erityisesti Venäjän puolella on nykyisin tarjolla erilaisia rajajonojen seurantajärjestelmiä (rajakamerat, käyttäjien ilmoittamat jonotusajat), joiden antaman tiedon perusteella henkilöautollaan matkustavat voivat välttää pahimpia ruuhka-aikoja. Esimerkiksi venäläinen verkkopalvelu nagranitse.ru välittää sekä reaaliaikaista tietoa, että tilastotietoa Suomen ja Venäjän välisten raja-asemien jonotustilanteista. Liikennehuippujen tasaamiseksi vastaavanlaisten palvelujen kehittäminen sekä Suomen että Venäjän puolella olisi perusteltua. Esimerkkinä tällaisesta palvelusta voi ottaa Viron Rajavartiolaitoksen ylläpitämän palvelun osoitteessa: https://www.eestipiir.ee/yphis/borderqueueinfo.action Ruuhkien ehkäisemiseksi on suunniteltu otettavan käyttöön myös sähköinen vuoronumerojärjestelmä, jollainen on käytössä Venäjän ja Viron välisellä rajalla ja jonka avulla on osaltaan onnistuttu purkamaan rajajonoja. Järjestelmän käyttöönotto Suomessa vaatii lakimuutoksia ja täysimääräisesti se on mahdollista saada käyttöön Kaakkois-Suomen raja-asemilla vuosien 2014 tai 2015 aikana. Bensaralli Eräs maaliikenteeseen vaikuttava uhkatekijä on nk. bensarallin kiihtyminen, jota on havaittu mm. Kaliningradin ja Puolan pohjoisten maakuntien välisen LBTsopimuksen voimaantulon myötä. Arvioiden mukaan noin 80 90 % kaikesta puolalaisten liikenteestä Kaliningradiin muodostuu tankkausmatkailijoista. Asiantuntijoiden tekemien arvioiden mukaan Puolan talous menettää tämän takia vuositasolla noin 76 miljoonaa euroa perimättömien polttoaineverojen muodossa. Tilanteesta johtuen puolalaiset viranomaiset ovat alkaneet viime kuukausina etsiä keinoja bensarallin hillitsemiseksi. Erääksi keinoksi on esitetty polttoaineveron perimistä useammin kuin kymmenen kertaa kuukauden aikana rajan ylittäviltä autoilijoita. Bensarallin aiheuttaja niin Puolassa kuin Suomessakin on merkittävä ero polttoaineiden hinnoissa. Esimerkiksi 95 oktaanisen bensalitran hinta Viipurissa on noin 60 % edullisempi kuin Lappeenrannassa. Bensarallin uhkatekijöitä: Raja-asemien ruuhkautuminen Tiestön kuormituksen lisääntyminen Salakuljetus Laiton polttoainekauppa Valtion veromenetykset Kaliningradin ja Puolan LBT-sopimuksen vaikutuksesta bensaralliin tarkemmin liitteessä: LBT-sopimuksen vaikutukset.

Euroa 12 Bensarallin syntymiseen vaikuttaa olennaisesti polttoaineiden hinnanero, joka muodostuu polttoaineen hinnaneroista Suomessa ja Venäjällä sekä ruplan ja euron välisestä vaihtosuhteesta. Polttoaineiden hinnat ovat viime vuosina kasvaneet sekä Suomessa että Venäjällä ja euron ja ruplan välinen vaihtokurssi on pysytellyt vakaana. Tästä johtuen myös polttoaineiden hinnanerot maiden välillä ovat pysytelleet samalla tasolla. Alla olevassa kuvassa on vertailtu 95-oktaanisen polttoaineen keskimääräisiä kuukausihintoja Lappeenrannassa ja Venäjällä. Venäjän hinnat on laskettu kuluvan kuukauden vaihtokurssin mukaan. Polttoaineen hinnanero oli suurimmillaan kesällä 2012, lähes 0,95 senttiä litralta. 1,8 Polttoaineiden hintavertailu 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Lappeenranta Venäjä Eur Hinnanero Lähde: TAK Oy 2013, Finmarket.ru, Polttoaine.net, CBR.ru

13 Raja-alueen tiestön kuormittuminen Myös tiestön kuormittuminen on nähty yhdeksi viisumivapauden aiheuttamaksi maaliikenteen riskitekijäksi. Nykyisestä henkilömatkustajaliikenteestä noin 87 % toteutetaan henkilö- ja pakettiautoilla sekä busseilla ja liikenne keskittyy erityisesti (n. 90 %) Vaalimaan, Nuijamaan sekä Imatran raja-asemille. Raja-alueiden tiestön kuormittumista arvioitaessa on tarkasteltu Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemilta sisämaahan johtavia tieosuuksia. Tarkastelussa on otettu huomioon ainoastaan venäläisten matkustajien ajoneuvoliikenteeseen tuoma kasvu. On huomioitava, että luvut ovat vuorokausittaisia keskiarvoja ja liikennemäärät esimerkiksi ruuhka-aikoina ja lomasesonkina ovat huomattavasti korkeampia. Arviossa on lähdetty oletuksesta, että viisumivapauden myötä lisääntynyt liikennemäärä kohdistuu pääosin Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemille. Tie Osuus Ajoneuvot / vrk (2011) Lisäys viisumivapauden myötä Lisäys % Venäläisiä autoja keskimäärin / vrk viisumivapauden jälkeen VT 7 Vaalimaa - Hamina 1 200 ajoneuvoa 260 ajoneuvoa 22 % 1 460 VT 13 Nuijamaa - Lappeenranta 710 ajoneuvoa 870 ajoneuvoa 123 % 1 580 Kantatie 62 Raja-asema - Imatra 780 ajoneuvoa 60 ajoneuvoa 8 % 840 Lähde: Liikennevirasto, TAK 2013 Vaikka raja-asemien läheisten tieosuuksien liikennekapasiteetit riittäisivätkin kasvaneille liikennemäärille, ongelmiksi muodostuvat pullonkaulat Venäjän raja-alueiden tiestöillä. Erityisesti Viipurista Brusnitshnoen (Nuijamaa) raja-asemalle johtava tie A127 (nk. Kanavatie) on jo nykyisiinkin liikennemääriin riittämätön. Tieosuus on kapea, onnettomuusaltis ja sen pientareet sekä sillat ovat tulossa käyttöikänsä loppuun. Tilanne on samankaltainen myös Viipurin ja Svetogorskin välisellä tiellä A124. Ongelmat on huomattu myös päättäjätasolla ja viimeksi vuoden 2013 alussa Imatran ja Lappeenrannan johtohenkilöt laativat maiden poliittiselle johdolle kirjelmän, jossa toivottiin parempia tieyhteyksiä Imatralta ja Lappeenrannasta Viipuriin. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty kokonaan uuden tien rakentamista Brusnitshnoen ja Viipurin välille. Asia on kuitenkin vasta alkuasteella eikä hankkeelle ole vielä olemassa rahoitusta. Sen sijaan Viipurista Torfjanovkaan (Vaalimaa) johtavaa tieosuutta on viimeisten vuosien aikana peruskorjattu ja rakennettu (mm. Viipurin ohitustie) ja tämän tien kapasiteetti vastaa nykyisiin liikennemääriin melko hyvin. Uhkana onkin, että mikäli Nuijamaalle ja Imatralle johtavia tieosuuksia ei paranneta ennen liikennemäärien kasvua, ne ruuhkautuvat edelleen, ja ajoneuvoliikenne saattaa siirtyä enenevissä määrin Viipurin ja Vaalimaan väliselle tieosuudelle, mikä puolestaan voi ruuhkauttaa tätä osuutta. Tiestöjen ruuhkautuminen saattaa toisaalta myös houkutella henkilöautomatkustajia siirtymään bussi-, juna- tai lentomatkustajiksi.

14 JUNALIIKENNE Tässä kappaleessa on tarkasteltu Suomen ja Venäjän (erityisesti Moskova-Helsinki ja Pietari-Helsinki) välisiä junayhteyksiä, lippujen hintoja, aikatauluja sekä matkustuskapasiteetteja. Tarkoituksena on selvittää, miten nykyiset matkustuskapasiteetit kykenevät vastaamaan viisumivapauden myötä kasvaneeseen junamatkustamisen kysyntään. Arvion mukaan venäläisten junamatkustamisen osuus eri kulkumuodoista nousisi nykyisestä neljästä prosentista 11 %:iin. Matkojen lukumäärissä laskettuna matkat nousisivat nykyisestä noin 140 000 junamatkasta vuodessa 760 000 junamatkaan vuodessa. Kasvu selittyy suurelta osin moskovalaisten matkustusmäärän kasvulla. Eniten junamatkustajien profiili poikkeaa tyypillisestä matkustajaprofiilista matkustajan asuinpaikan sekä tulotason perusteella. Junamatkustajista 36 % asuu Moskovassa, kun kaikista matkustajista vain 5 % asuu Moskovassa. Junalla matkustavista henkilöistä 58 %:lla perheen tulot ovat yli 2834 euroa kuukaudessa, kun taas kaikista matkustajista vain 32 %:lla perheen kuukausitulot ovat yli 2834 euroa. Junamatkustajat vierailevat Suomessa harvemmin, mutta viipyvät yleensä pidempään kuin muut matkustajat. Junamatkustajista yli puolet (58 %) viipyy Suomessa vähintään 3 päivää. Ikäryhmä Kaikki Junalla Ammattiasema Kaikki Junalla Asuinpaikka Kaikki Junalla 15-24 vuotta 6,0 % 2,4 % työntekijä 7,2 % 1,2 % Pietari ja Leningradin alue 78,2 % 59,8 % 25-34 vuotta 26,3 % 21,9 % toimihenkilö 49,2 % 48,9 % Moskova ja Moskovan alue 5,2 % 35,5 % 35-44 vuotta 41,3 % 51,0 % yrittäjä 15,1 % 16,0 % Viipuri ja Viipurin alue 15,3 % 3,4 % 45-54 vuotta 19,6 % 21,7 % johtaja 15,2 % 24,7 % muu kaupunki 1,2 % 1,4 % 55-64 vuotta 6,0 % 2,4 % muu 13,4 % 9,2 % yli 64 vuotta 0,7 % 0,6 % Perheen tulotaso Kaikki Junalla Kuinka usein käynyt suomessa Kaikki Junalla Vierailun kesto Kaikki Junalla alle 944 7,6 % 0,5 % ensikertalainen 3,6 % 6,1 % alle 1 päivä 67,0 % 14,7 % 944-1888 25,4 % 11,0 % harvemmin kuin kerran kuukaudessa 50,6 % 66,5 % 2 päivää 14,0 % 26,9 % 1889-2833 35,5 % 31,4 % 1-4 kertaa kuukaudessa 41,0 % 26,7 % 3 päivää 9,3 % 30,1 % 2834-3777 22,1 % 37,0 % useammin 4,7 % 0,7 % 4-5 päivää 7,1 % 21,2 % 3778-4721 7,2 % 10,4 % yli 5 päivää 2,6 % 7,1 % yli 4721 2,3 % 9,6 % Lähde: TAK Rajatutkimus 2012

15 Moskova-Helsinki-Moskova Moskovan ja Helsingin väliä liikennöi yksi suora junayhteys, yön yli kulkeva Tolstoi-juna. Kaupunkien välillä on mahdollista matkustaa myös saman vuorokauden aikana hyödyntäen Moskovan ja Pietarin välisiä junavuoroja sekä Pietarin ja Helsingin välisiä vuoroja. Moskovan ja Pietarin väliä liikennöi vuorokauden aikana viikonpäivästä ja vuodenajasta riippuen noin 20 35 matkustajajunavuoroa. Näistä seitsemän on Sapsan suurnopeusjunavuoroa. Moskovasta Pietariin on mahdollista matkustaa Sapsan vuorolla, joilla teoreettisesti ehtii kolmeen samana päivänä Pietarista lähtevään Allegro-vuoroon. Matka-aika on tällöin nopeimmillaan 8:16 ja hinta edullisimmillaan 152,72. Helsingistä Pietariin on mahdollista matkustaa Allegro-vuoroilla, joilla teoreettisesti ehtii viiteen samana päivänä Pietarista lähtevään Sapsan vuoroon. Matka-aika on tällöin nopeimmillaan 9:20 ja hinta edullisimmillaan 100,91. Moskovasta Helsinkiin matkustettaessa edullisimmillaan pääsee Tolstoilla (117,90) ja Helsingistä Moskovaan matkustettaessa puolestaan Allegron ja Sapsanin yhdistelmällä (100,91 ). Sapsaneissa on käytössä joustava hinnoittelumalli, joten Moskovan ja Pietarin väliset Sapsan vuorot maksavat noin 58-87 lipun ostoajankohdasta riippuen. Venäjän valtionrautatiet RZhD ja VR ovat suunnitelleet Sapsan ja Allegro-junavuorojen synkronoimista sekä yhteisen lipun käyttöönottoa Sapsan ja Allegrojunavuoroille. Suunnitelmissa on ollut myös transfer-yhteyden järjestäminen Pietariin - Moskovan ja Suomen rautatieasemien välillä. Pietari Helsinki - Pietari Pietarin ja Helsingin väliä liikennöi vuorokauden aikana neljä Allegro-vuoroa sekä yksi Moskovan ja Helsingin väliä liikennöivä ja Pietarissa pysähtyvä Tolstoijunan vuoro, joka lähtee Pietarista Helsinkiin klo 5:53 aamulla ja Helsingistä Pietariin kello 17:52 iltapäivällä. Matkan hinta on edullisimmillaan Allegrojen aamuvuoroilla (39 ) ja se on Allegroilla myös nopein (3:36). Allegro-junien pääteasema Pietarissa on Suomen rautatieasema ja Tolstoi-junan väliasemana toimii kaupungin itäosassa oleva Laatokan asema. Junan lähtö ja saapumisajankohdista johtuen (5:53 ja 2:06) asemalle ei pääse Pietarin julkisilla liikennevälineillä. Tolstoi-junavuoron hinta Pietarin ja Helsingin välillä on lähes kaksinkertainen Allegron edullisimpaan hintaan nähden. Moskova Helsinki, suora yhteys Tolstoi-junalla: Juna Lähtö, Mos Saapuminen, Hki Matka-aika Hinta Tolstoi 22:50 12:06 14:16 117,90

16 Moskova Pietari, suurnopeusjuna Sapsan: Juna Lähtö, Mos Saapuminen, Pie Matka-aika Hinta Sapsan 6:45 10:35 3:50 58 87 Sapsan 7:00 11:00 4:00 58 87 Sapsan 13:30 17:45 4:25 58 87 Sapsan 13:45 18:10 4:25 58 87 Sapsan 16:30 20:40 4:10 58 87 Sapsan 19:25 23:19 3:54 58 87 Sapsan 19:45 23:30 3:45 58 87 Moskova Helsinki, Sapsan + Allegro: Taulukossa huomioitu vain ne Sapsan-vuorot, joilla ehtii saman vuorokauden aikana Pietarista lähteviin Allegro-vuoroihin Juna Lähtö, Mos Saapuminen, Pie Allegro lähtö Saapuminen, Hki Matka-aika Hinta Sapsan 6:45 10:35 11:25 14:01 8:16 152,72 181,72 Sapsan 7:00 11:00 15:25 18:01 12:01 164,24 193,24 Sapsan 13:30 17:45 20:25 23:01 11:31 152,72 181,72 Sapsan 13:45 18:10 20:25 23:01 11:16 152,72 181,72 Sapsan-junat saapuvat Pietarissa Moskovan rautatieasemalle ja Allegro-junat lähtevät Suomen rautatieasemalta. Asemat ovat saman metrolinjan varrella (1 välipysäkki), joten teoriassa asemalta toiselle ehtii puolessa tunnissa. Käytännössä siirtymiseen kannattaa kuitenkin varata vähintään tunti.

Sapsan + Allegro ja Tolstoi, teoreettinen matkustajakapasiteetti Moskova Helsinki välisellä yhteydellä vuorokauden sisällä: Juna 1 vuoro 1 vuorokausi 1 kuukausi 1 vuosi - Sapsan 553 22 012 (x4) 66 360 (x4 x30) 805 168 (x4 x364) - Allero 342 1 026 (x3) 30 780 (x3 x30) 373 464 (x3 x364) Yhteensä 342 1 026 30 780 373 464 - Tolstoi 206 206 6 180 (x30) 78 624 (x364) Yhteensä 548 1 232 36 960 452 088 17 Saman vuorokauden aikana Moskovasta ehtii Sapsaneilla kolmeen Allegro-vuoroon, eli klo 11:25, 15:25 ja 20:25 lähteviin juniin. Näiden kolmen Allegron matkustajakapasiteetti on yhteensä 1026 matkustajaa. Näille vuoroille ehtii Moskovasta yhteensä neljällä Sapsanilla, joiden matkustajakapasiteetti on yhteensä 2212. Mikäli siis jokaisella neljällä Sapsanilla kaikki matkustajat saapuisivat Pietariin Allegron vaihtoyhteyttä varten, heistä vain puolet mahtuisi samana päivänä lähteviin Allegroihin. Saman vuorokauden aikana Moskovasta Pietariin kulkevien Sapsan + Allegro vuorojen teoreettinen kuljetuskapasiteetti on siis maksimissaan 373 000 matkustajaa vuodessa, olettaen, että jokainen Moskovasta Pietarin kautta Helsinkiin kolmella Allegro-vuorolla kulkeva matkustaja matkustaa Moskovasta Helsinkiin ja että vuorot ovat 100% loppuunmyytyjä. Sapsan + Allegro junayhteydellä on kaksi merkittävää etua Tolstoihin verrattuna: niillä pääsee Moskovasta Helsinkiin saman vuorokauden aikana ja jokainen näistä yhteyksistä kulkee matkan nopeammin kuin Tolstoi. Tolstoin etuna on hinta, joka on keskimäärin puolet halvempi kuin Sapsan + Allegro yhteys. Helsinki Moskova suora yhteys Tolstoi-junalla: Juna Lähtö HKI Saapuminen MOS Matka-aika Hinta Tolstoi 17:52 8:25 13:33 117,90

18 Pietari Moskova, suurnopeusjuna Sapsan: Juna Lähtö, Pie Saapuminen, Mos Matka-aika Hinta Sapsan 6:45 10:35 3:50 58 87 Sapsan 7:00 11:00 4:00 58 87 Sapsan 13:30 17:55 4:25 58 87 Sapsan 13:45 18:10 4:25 58 87 Sapsan 16:30 20:40 4:10 58 87 Sapsan 19:25 23:19 3:54 58 87 Sapsan 19:45 23:30 3:45 58 87 Helsinki Moskova, Allegro + Sapsan: Taulukossa huomioitu vain ne Allegro-vuorot, joilla ehtii saman vuorokauden aikana Pietarista lähteviin Sapsan-vuoroihin Juna Lähtö, Hki Saapuminen, Pie Lähtö, Pie Saapuminen, Mos Matka-aika Hinta Allegro 6:12 10:49 13:30 17:55 10:43 97 126 Allegro 10:00 14:36 16:30 20:40 9:40 164,08 193,08 Allegro-junat saapuvat Pietarissa Suomen rautatieasemalle ja Sapsan-junat lähtevät Moskovan rautatieasemalta. Asemat ovat saman metrolinjan varrella (1 välipysäkki), joten teoriassa asemalta toiselle ehtii puolessa tunnissa. Käytännössä siirtymiseen kannattaa kuitenkin varata vähintään tunti. Sapsan + Allegro ja Tolstoi teoreettinen matkustajakapasiteetti Helsinki Moskova välisellä yhteydellä saman vuorokauden sisällä: Juna 1 vuoro 1 vuorokausi 1 kuukausi 1 vuosi - Sapsan 553 2 765 (x5) 82 950 (x5 x30) 1 milj. (x5 x364) - Allegro 342 684 (x2) 10 260 (x2 x30) 248 976 (x2 x364) Yhteensä 342 684 10 260 248 976 - Tolstoi 206 206 6 180 (x30) 74 984 (x364) Yhteensä 548 854 16 440 323 960

19 Saman vuorokauden aikana Helsingistä ehtii Allegroilla viiteen Sapsan -vuoroon, eli kello 13:30, 13:45, 16:30, 19:25 ja 19:45 lähteviin juniin. Näiden viiden Sapsanin matkustajakapasiteetti on yhteensä 2765 matkustajaa. Näille vuoroille ehtii Moskovasta kahdella Allegrolla, joiden matkustajakapasiteetti on yhteensä 684. Saman vuorokauden aikana Moskovasta Pietariin kulkevien Allegro + Sapsan -vuorojen teoreettinen kuljetuskapasiteetti on siis maksimissaan 249 000 matkustajaa vuodessa, olettaen, että jokainen Helsingistä Pietarin kautta Moskovaan kahdella Allegro-vuorolla kulkeva matkustaja matkustaa Helsingistä Moskovaan ja että vuorot ovat 100 % loppuunmyytyjä. Mikäli Moskovaan matkustaa Helsingistä klo 6:12 lähtevällä Allegrolla, yhteyden hinta voi olla jopa edullisempi (97 126 ) kuin Helsingistä Moskovaan Tolstoi-vuorolla matkustettaessa (117,90 ). Muutoin Tolstoi on edullisempi junayhteys Helsingistä Moskovaan. Pietari - Helsinki Juna Lähtö PIE Saapuminen HKI Matka-aika Hinta Tolstoi 05:53 12:06 7:13 80,13 Allegro 6:40 9:16 3:36 39 Allegro 11:25 14:01 3:36 94,72 Allegro 15:25 18:01 3:36 106,24 Allegro 20:25 23:01 3:36 94,72 Teoreettinen matkustajakapasiteetti Juna 1 vuoro 1 vuorokausi 1 kuukausi 1 vuosi Allegro 342 1 368 (x4) 41 040 (x4 x30) 497 952 (x4 x364) Tolstoi 216 558 (x1) 6 480 (x1 x30) 78 624 (x1 x364) Yhteensä 558 1 926 47 520 576 576 Vuonna 2012 Allegro-junilla tehtiin yhteensä noin 357 000 matkaa