Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012

Transkriptio

1 Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Aineiston rakenne... 3 Kielitaito... 4 Harrastukset ja lomanvietto... 5 Auto perheen käytössä... 6 Ulkomaanpassi... 7 Viisumivapauden vaikutus ulkomaanpassin hankintaan... 8 Matkustaminen ulkomaille... 9 Maat, joihin on matkustettu Maat, joihin haluttaisiin matkustaa Matkustaminen ja viisumivapaus Matkailu Suomeen Vuodet, jolloin Suomeen on viimeksi matkustettu Matkailu Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana Suomessa viimeisen 12 kk aikana käyneiden pietarilaisten profiili Matkan tarkoitus Kulkuneuvo Matkaseurue Rahankäyttö Kiinnostavat paikkakunnat Suomessa Viisumivapauden vaikutus Suomen-matkailuun Matkustajien profiili Matkojen määrä Viisumivapauden vaikutus Suomeen matkustavien pietarilaisten määriin eri tuloluokissa Päivämatkat Tulotason vaikutus Suomen-matkailuun Matkustajien profiili Matkojen määrä Päivämatkat Miksi Suomeen ei matkustettaisi Rajajonojen vaikutus Suomen-matkailuun Rajajonojen vaikutus Suomen-matkailuun tuloluokittain... 33

3 1 TIIVISTELMÄ LÄHES KAHDELLA KOLMANNEKSELLA ON ULKOMAANPASSI JA LÄHES PUOLET ON MATKUSTANUT ULKOMAILLE 12 KK AIKANA Suhteellisesti eniten ulkomaanpasseja omistavat ja suhteellisesti eniten ulkomaille matkustavat korkeasti koulutetut, varakkaat ja korkeissa ammattiasemissa työskentelevät. Korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvista yhdeksällä kymmenestä on ulkomaanpassi. HIEMAN ALLE PUOLET ON JOSKUS KÄYNYT SUOMESSA Kyselyyn vastanneista, viimeisten 12 kuukauden aikana ulkomaille matkustaneista, yli puolet on käynyt Suomessa. Tämä on noin 28 % tutkimuksen kohderyhmästä. Kysyttäessä mihin maahan haluaisitte mieluiten matkustaa, kolmanneksi eniten vastattiin Suomi (9 % kyselyyn vastanneista). Suomessa joskus käyneistä yli puolet on käynyt Suomessa viimeksi vuonna Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana matkustaneet ja heidän perheenjäsenensä ovat tehneet yhteensä keskimäärin 7 matkaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Noin puolet kyselyyn vastanneista haluaisi Suomessa matkustaa Helsinkiin. VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUKSET LISÄISIVÄT MATKAILUA MERKITTÄVÄSTI Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, kyselyyn vastanneista, joilla ei tällä hetkellä ole ulkomaanpassia, kaksi viidestä hankkisi ulkomaanpassin varmasti. Lähes kaikki vastanneet sanoivat, että saattaisivat matkustaa Suomeen vuonna 2013 mikäli EU:n ja Venäjän välille tulisi viisumivapaus vuoden alussa. Suomessa tulisi viisumivapauden myötä vierailemaan vuoden aikana nykyisen noin miljoonan pietarilaisen sijaan yli 3,5 miljoonaa pietarilaista. Pietarilaisten tekemien Suomen-matkojen määrä tulisi kasvamaan nykyisestä alle 3 miljoonasta vähintään 5,3 miljoonaan matkaan ja enimmillään 16 miljoonaan matkaan viisumivapauden vaikutuksesta. Suhteellisesti eniten viisumivapaus lisää korkeasti koulutettujen, korkeissa ammattiasemissa työskentelevien sekä varakkaiden matkustamista. Silti viisumivapaus nostaisi alle ruplaa tienaavien perheiden osuuden :sta 79 %:iin Suomessa vuoden aikana vierailevista pietarilaisista. RAJALLA SUOSTUTTAISIIN JONOTTAMAAN ENINTÄÄN 5 TUNTIA KESKIMÄÄRIN Kahden tunnin jonot rajalla eivät vaikuttaisi kahdella kolmanneksella halukkuuteen lähteä Suomeen. Mikäli jonot olisivat neljä tuntia, enää reilulla viidenneksellä jonot eivät vaikuttaisi halukkuuteen lähteä. Kysyttäessä pisintä aikaa, jonka oltaisiin valmiit rajalla jonottamaan, vastaukset vaihtelivat kahdesta 24 tuntiin ja vastausten keskiarvo oli 5,1 tuntia. Mikäli rajalla olisi liian pitkä jono, neljä viidennestä voisi harkita lähtevänsä auton sijasta Suomeen junalla ja reilu puolet lentäen.

4 2 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pietarissa asuvien matkustamista Suomessa ja muissa EU-maissa. Erityisesti haluttiin tutkia miten mahdollinen tuleva viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä vaikuttaisi matkustamiseen. TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ JA TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 1500 Pietarissa asuvaa henkilöä puhelimitse ja henkilökohtaisin haastatteluin. Näistä 153 () kertoi virallisen asuinpaikkansa olevan kuin Pietarin kaupunki. Osaksi tutkimusotosta valittiin 500 kahteen ylimpään subjektiiviseen tuloluokkaan kuuluvaa henkilöä. Tämän kohderyhmän osuuden arvioidaan olevan 19 % Pietarin väestöstä. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. TULOSTEN LUOTETTAVUUS Tutkimustuloksia on painotettu vastaamaan mahdollisimman hyvin pietarilaisten tulo-, ikä- ja koulutustasojakaumia. Vuoden 2012 alussa Pietarissa asui 4,95 miljoonaa ihmistä 1,98 miljoonassa kotitaloudessa. On oletettavaa, että Pietarin vähäosaiset sekä iäkkäät ja heikkokuntoiset jäävät tämän tyyppisen haastattelututkimuksen ulkopuolelle. Tämän tutkimusaineiston arvioidaankin edustavan noin 4,55 miljoonaa pietarilaista. Otoskoon perusteella laskettu tutkimustulosten virhemarginaali prosenttiluvuille on koko aineistossa enintään ± 2,6 prosenttiyksikköä. TUTKIMUSRAPORTTI Raportissa olevissa kuvissa on koko vastaajajoukon tulosten lisäksi esitelty tuloksia vastaajaryhmistä, joiden tulokset ryhmän sisällä poikkeavat toisistaan.

5 3 AINEISTON RAKENNE SUKUPUOLI painottamaton painotettu ELÄMÄNTILANNE painottamaton painotettu mies 35 % 49 % asuu yksin 22 % 18 % nainen 65 % 51 % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia 31 % 33 % IKÄ kotona asuvia alle 18-v. lapsia 47 % 49 % alle % 32 % PERHEEN KUUKAUSITULOT % 37 % ruplaa tai alle 67 % 81 % yli 54 4 % 31 % ruplaa 28 % 17 % PERHEEN KOKO yli ruplaa 6 % 2 % 1 5 % 6 % AMMATTIRYHMÄ 2 24 % työntekijä 21 % 23 % % toimihenkilö 39 % 33 % yli 4 11 % yrittäjä tai johtaja 15 % 13 % KOULUTUS kotirouva 24 % keskiasteen koulu 9 % 14 % 15 % 15 % keskiasteen ammatillinen koulu 26 % 38 % yliopistotutkinto 61 % 45 % 4 % 3 % Pietarin tilastoviraston mukaan kaupungin väestöstä 31 % on alle 35-vuotiaita ja 34 % yli 54-vuotiaita. Yliopistotutkinnon on Pietarin tilastoviraston mukaan suorittanut 45 % kaupungin väestöstä, mutta 61 % tutkimuksessa haastatelluista pietarilaisista. Jotta aineiston sosioekonominen jakauma vastaisi mahdollisimman hyvin Pietarin väestön sosioekonomista jakaumaa, painotettiin vastaajien ikää ja koulutustasoa siten, että jakaumat saatiin vastaamaan kaupungin väestön todellisia ikä- ja väestön koulutusjakaumia. Lisäksi väestön tulotasoa painotettiin siten, että hyvätuloisten yliedustus aineistossa korjattiin.

6 4 10 KIELITAITO Arvioi omaa seuraavien kielien kielitaitoasi asteikolla äidinkieli, erinomainen, hyvä, auttava, en osaa kieltä (n=1492) 2 % 7 % 0,4 % 1 % 2 % 0,2 % 1 % 8 % äidinkieli 8 28 % 24 % erinomainen 49 % hyvä 64 % auttava 14 % englanti saksa suomi en osaa kieltä Vastanneista runsas kolmannes (37 %) puhuu englantia hyvin, erinomaisesti tai äidinkielenään. Saksaa hyvin, erinomaisesti tai äidinkielenään puhuu useampi kuin joka kymmenes (12 %) ja Suomea noin joka viideskymmenes (2 %). Paras kielitaito on alle 35-vuotiailla, korkeasti koulutetuilla, korkeissa ammattiasemissa työskentelevillä sekä varakkaimmilla.

7 sienestys ja marjanpoiminta luonto ja kansallispuistot mökkeily kaupunkinähtävyydet auringonotto taidenäyttelyt tai museot ostoksien tekeminen kalastus uiminen konsertit, ooppera tai baletti huvipuistot vaellus maastohiihto ruokaravintolat veneily keilaus sisävesiristeilyt diskot tai yöravintolat kylpylät laivaristeilyt merellä rahapelit laskettelu tai lumilautailu metsästys moottorikelkka- ja koiravaljakkosafarit golf HARRASTUKSET JA LOMANVIETTO Minkälaiset harrastukset tai lomanvietto teitä kiinnostavat? (n=1416) % 17 % 17 % 14 % 14 % 14 % 8 % 8 % 6 % 5 % 4 % 2 % 1 % 26 % 24 % 24 % 24 % 35 % 33 % 32 % 32 % Puolet () vastanneista on kiinnostunut sienestyksestä ja marjastuksesta sekä ylipäätänsä luonnosta ja kansallispuistoista. Seuraavaksi eniten vastanneet ovat kiinnostuneita mökkeilystä (41 %), kaupunkinähtävyyksistä (), auringonotosta (35 %), taidenäyttelyistä (33 %), ostosten tekemisestä ja kalastuksesta (32 %). Suurituloisimpia pietarilaisia kiinnostavat erityisesti kaupunkinähtävyydet (64 %), luonto ja kansallispuistot (62 %) sekä ostoksien tekeminen (46 %). 41 %

8 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli AUTO PERHEEN KÄYTÖSSÄ 10 kyllä ei Onko perheellänne käytettävissä auto? (n=1488) 8 66 % 69 % 71 % 56 % 57 % 55 % 75 % 35 % 52 % 74 % 79 % 61 % 74 % 54 % 58 % 77 % 84 % 69 % 46 % 86 % 94 % 34 % 31 % 29 % 44 % 43 % 45 % 25 % 65 % 48 % 26 % 21 % 39 % 26 % 46 % 42 % 23 % 16 % 31 % 54 % 14 % 6 % ikä elämäntilanne perheen koko koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kahdella kolmanneksella (66 %) vastanneista on käytettävissään auto. Useimmiten auto on käytettävissä alle 55-vuotiailla, isoilla perheillä, korkeasti koulutetuilla, korkeissa ammattiasemissa työskentelevillä sekä varakkailla. Noin joka kahdennellakymmenennellä (4 %) perheistä, joilla on käytettävissään auto, kyseessä on työsuhdeauto. Melkein puolet (43 %) käytettävissä olevista autoista on korkeintaan viisi vuotta vanhoja. Korkeintaan kymmenen vuotta vanhoja käytettävissä olevista autoista on kolme neljännestä (75 %).

9 KAIKKI VASTAAJAT mies nainen keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli ULKOMAANPASSI 10 on ei Onko teillä tällä hetkellä ulkomaanpassia? (n=1479) 8 61 % 57 % 63 % 36 % 46 % 71 % 59 % 45 % 68 % 76 % 49 % 56 % 56 % 77 % 39 % 43 % 37 % 64 % 54 % 29 % 41 % 55 % 32 % 24 % 51 % 44 % 44 % 23 % sukupuoli koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista lähes kahdella kolmanneksella (61 %) on tällä hetkellä ulkomaanpassi. Suhteellisesti eniten ulkomaanpasseja omistavat korkeasti koulutetut, varakkaat ja korkeissa ammattiasemissa työskentelevät.

10 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUS ULKOMAANPASSIN HANKINTAAN hankkisin varmasti ehkä en % 8 41 % 51 % 67 % 51 % 43 % 42 % 41 % 8 % 7 % 7 % 11 % 8 % Jos ei ole passia: Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, hankkisitteko ulkomaanpassin? (n=588) 29 % 27 % 27 % 25 % 47 % 47 % 43 % 38 % 39 % 38 % 46 % 54 % 68 % 68 % 64 % 63 % 74 % 48 % 56 % 63 % 56 % 49 % 46 % 39 % 53 % 55 % 52 % 49 % 32 % 28 % 18 % 36 % 37 % 25 % 14 % 4 % 6 % 11 % 14 % 4 % 5 % 4 % 6 % 6 % 8 % 5 % 9 % ikä elämäntilanne perheen koko koulutus ammattiryhmä perheen tulot Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, kyselyyn vastanneista, joilla ei tällä hetkellä ole ulkomaanpassia, kaksi viidennestä (41 %) hankkisi ulkomaanpassin varmasti. Erityisesti yksin asuvat, varakkaat, korkeasti koulutetut ja korkeissa ammattiasemissa työskentelevät hankkisivat ulkomaanpassin.

11 KAIKKI VASTAAJAT asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli MATKUSTAMINEN ULKOMAILLE 9 10 kyllä en Oletteko matkustaneet ulkomaille viimeisten 12 kuukauden aikana? (n=1484) 8 47 % 54 % 45 % 25 % 31 % 57 % 44 % 32 % 52 % 68 % 33 % 43 % 41 % 67 % 53 % 46 % 55 % 75 % 69 % 43 % 56 % 68 % 48 % 32 % 67 % 57 % 59 % 33 % elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista lähes puolet (47 %) on matkustanut ulkomaille viimeisten 12 kuukauden aikana. Suhteellisesti eniten ovat matkustaneet korkeasti koulutetut, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät ja varakkaat.

12 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto tai alle yli MAAT, JOIHIN ON MATKUSTETTU % Jos on matkustanut: Mihin maihin olette matkustaneet viimeisten 12 kuukauden aikana? (n=695) Suomi Viro t Venäjän naapurimaat t Pohjoismaat t Euroopan maat Turkki Egypti Thaimaa maa 65 % 67 % 67 % 63 % 62 % 62 % 64 % 57 % 54 % 52 % 45 % ikä elämäntilanne koulutus perheen tulot Yli puolet (59 %) viimeisten 12 kuukauden aikana matkustaneista, kyselyyn vastanneista, on käynyt Suomessa. Yli 54-vuotiaista, yksin asuvista ja yli ruplaa kuukaudessa tienaavista perheistä, jotka ovat matkustaneet viimeisten 12 kuukauden aikana, noin kaksi kolmannesta on käynyt Suomessa.

13 Italia Ranska Suomi Saksa Espanja Australia Yhdysvallat Englanti Kreikka Japani Norja Kiina Intia Thaimaa Ruotsi Viro Liettua Tšekki Latvia Brasilia Kanada Kuuba Israel Uusi-Seelanti Meksiko Tiibet Egypti Irlanti Skotlanti Mauritania Tanska Montenegro Islanti Turkki Venäjä Itävalta Alankomaat Kypros Portugali MAAT, JOIHIN HALUTTAISIIN MATKUSTAA 11 Jos voisitte valita vapaasti, mihin maahan haluaisitte mieluiten matkustaa, minkä maan valitsisitte? (n=1439) 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 11 % 12 % 13 % 2,3 % 2,3 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2, 1,8 % 1,5 % 1,5 % 1,4 % 1,4 % 1,3 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1, 1, 0,9 % 0,8 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 3, 3, 4,4 % 4,2 % 4, 3,8 % 3,8 % 3,7 % 5,6 % 9,3 % 8,9 % 8,6 % Kysyttäessä mihin maahan haluaisitte mieluiten matkustaa, oli yleisin vastaus Italia, Ranska, Suomi, tai Saksa. Kyselyyn vastanneista pietarilaisista noin 9 12 % haluaisi matkustaa mieluiten näihin maihin. 12,

14 10 matkustaisi ehkä matkustaisi varmasti MATKUSTAMINEN JA VIISUMIVAPAUS Jos Venäjän ja EU:n välille tulisi viisumivapaus ensi vuoden alusta, uskotteko että matkustaisitte vuonna 2013 johonkin seuraavista EU-maista? (n=1469) % 39 % 43 % 36 % 36 % 38 % 41 % 44 % 38 % 69 % 44 % 38 % 39 % 46 % 42 % 49 % 47 % 44 % 37 % 28 % 17 % 17 % Suomi Saksa Ruotsi Ranska Italia Espanja Tšekki Itävalta Viro Puola Latvia Liettua Lähes kaikki (94 %) vastanneista olisivat saattaneet matkustaa Suomeen vuonna 2013 mikäli EU:n ja Venäjän välille olisi tullut viisumivapaus vuoden alussa. Suomen lisäksi Saksa, Ruotsi, Ranska, Italia ja Espanja ovat maita, joihin yli 8 vastanneista harkitsisi matkustamista viisumivapauden tullessa voimaan. Suomeen olisi matkustanut varmasti runsas kaksi kolmasosaa pietarilaisista (69 %).

15 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli MATKAILU SUOMEEN 10 kyllä en Oletko joskus käynyt Suomessa? (n=1466) 8 41 % 38 % 44 % 42 % 39 % 46 % 39 % 17 % 35 % 53 % 55 % 37 % 44 % 63 % 29 % 33 % 37 % 58 % 8 59 % 62 % 56 % 58 % 61 % 54 % 61 % 83 % 65 % 47 % 45 % 63 % 56 % 37 % 71 % 67 % 63 % 42 % ikä elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista noin kaksi viidesosaa (41 %) on joskus käynyt Suomessa. Yli ruplaa kuukaudessa tienaavista perheistä yli neljä viidestä (83 %) on joskus käynyt Suomessa. Todennäköisyys, että on käynyt joskus Suomessa, lisääntyy iän, koulutuksen ja ammattiaseman myötä.

16 14 VUODET, JOLLOIN SUOMEEN ON VIIMEKSI MATKUSTETTU Jos on käynyt: Milloin viimeksi kävit Suomessa? (n=643) % 3 % 3 % 9 % 11 % Vastanneista, jotka ovat joskus käyneet Suomessa, yli puolet (56 %) on käynyt Suomessa viimeksi vuonna Lähes neljä viidennestä (79 %) on käynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Erityisen aktiivisia Suomen-matkailijoita vuonna 2012 ovat olleet yli ruplaa kuussa tienaavat (78 %) sekä yksin asuvat, joiden perheeseen ei kuulu muita henkilöitä (72 %).

17 KAIKKI VASTAAJAT keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli MATKAILU SUOMEEN VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA Jos on matkustanut Suomeen 12 kk aikana: Kuinka monta matkaa sinä ja perheenjäsenesi olette tehneet yhteensä Suomeen viimeisen 12 kk aikana, jos yhden henkilön matkustaminen lasketaan yhdeksi matkaksi? (n=393) yläkvartiili mediaani alakvartiili koulutus ammattiryhmä perheen tulot Puolet Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana matkustaneista ja heidän perheenjäsenistään on tehnyt 2-8 matkaa Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana. Keskimäärin matkoja on tehty 7 ja enimmillään jopa 100. Yli tienaavat perheet ovat matkustaneet selkeästi useammin Suomeen kuin t. Yläkvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 75 % havainnoista. Vastaavasti alakvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 25 % havainnoista. Mediaani on suuruusjärjestykseen järjestetyn aineiston keskimmäinen arvo.

18 SUOMESSA VIIMEISEN 12 KK AIKANA KÄYNEIDEN PIETARILAISTEN PROFIILI 16 IKÄ ELÄMÄNTILANNE alle % asuu yksin 17 % % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia yli % kotona asuvia alle 18-v. lapsia 53 % PERHEEN KOKO PERHEEN KUUKAUSITULOT 1 9 % ruplaa tai alle 67 % 2 22 % ruplaa 27 % % yli ruplaa 6 % yli 4 11 % AMMATTIRYHMÄ KOULUTUS työntekijä 14 % keskiasteen koulu 4 % toimihenkilö 39 % keskiasteen ammatillinen koulu 24 % yrittäjä tai johtaja 23 % yliopistotutkinto 67 % kotirouva 4 % 5 % Taulukossa näkyy kyselyyn vastanneiden, Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käyneiden, pietarilaisten profiili.

19 KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle 35 vuotta vuotta yli 54 vuotta keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 17 MATKAN TARKOITUS 10 8 Jos on matkustanut Suomeen 12 kk aikana: Mitä syitä matkallanen on ollut? (n=398) lomamatka ostosmatka työmatka 15 % 6 % 1 % 8 % 2 % 23 % 13 % 6 % 5 % 3 % 13 % 14 % 22 % 77 % 77 % 77 % 68 % 73 % 82 % 76 % 79 % 91 % 85 % 89 % 68 % 69 % 59 % 75 % 63 % 84 % 79 % 74 % 73 % 73 % 73 % 76 % 83 % 48 % 84 % 82 % 66 % 71 % 6 % 3 % 6 % 12 % 5 % 13 % 3 % 8 % 4 % 5 % sukupuoli ikä koulutus ammattiryhmä Prosenttiluvut ylittävät 10, koska matkalla on voinut olla useampi kuin yksi syy. Useampi kuin kolme neljästä (77 %) on ollut Suomessa lomamatkalla ja joka kymmenennes () työmatkalla. Kolme neljästä (75 %) on ollut ostosmatkalla. Naiset tekevät useammin ostosmatkoja kuin miehet. Työmatkat ovat yleisempiä nuorempien joukossa.

20 KAIKKI VASTAAJAT mies nainen asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia yli 4 työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli KULKUNEUVO Jos on matkustanut Suomeen 12 kk aikana: Millä kulkuneuvolla olette viimeksi matkustaneet Suomeen? (n=465) 10 lentokone Allegro-juna laiva henkilöauto bussi / tilataksi 8 38 % 42 % 35 % 21 % 38 % 43 % 14 % 27 % 43 % 57 % 22 % 34 % 55 % 47 % 37 % 39 % 43 % 42 % 57 % 69 % 55 % 41 % 83 % 29 % 47 % 38 % 29 % 45 % 55 % 31 % sukupuoli elämäntilanne perheen koko ammattiryhmä perheen tulot Yli neljä viidennestä (88 %) matkusti viimeksi Suomeen henkilöautolla, bussilla tai tilataksilla. Vaihtoehto pitää sisällään mm. Tolstoi-junan sekä paketti- ja matkailuautot. Lentokoneen ja Allegro-junan käyttö ovat suoraan verrannollisia perheen tulotasoon. Pienet perheet ja yksin asuvat suosivat busseja. Myös naiset käyttävät useammin busseja kuin miehet.

21 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto 19 MATKASEURUE 10 8 ryhmämatkalla ssa seurueessa (ystävät, työporukka, tutut, jne ) perheen kanssa yksin 9 % 3 % 7 % 6 % 8 % 7 % 5 % 3 % 8 % 1 % 16 % 11 % 17 % 25 % 16 % 11 % 22 % 13 % 21 % 13 % 15 % 9 % 39 % 37 % 69 % 74 % 62 % 44 % 31 % 75 % 5 % 2 % 4 % 9 % 9 % 8 % Oletetaan, että matkustaisitte Suomeen: Kenen kanssa uskoisitte matkustavanne Suomeen? (n=1262) 82 % 1 % 49 % 9 % 9 % 63 % 8 68 % 51 % 74 % 2 % 1 % 7 % 5 % 4 % 61 % ikä Elämäntilanne perheen koko koulutus Runsas kolme neljännestä (69 %) vastanneista, jotka matkustaisivat Suomeen, tulisivat matkalle perheensä kanssa. Yksin asuvista tai yhden hengen perheistä lähes puolet tulisi matkalle ssa seurueessa. Yli 54-vuotiaista viidennes () tulisi ryhmämatkalle.

22 20 RAHANKÄYTTÖ Oletetaan, että matkustaisitte Suomeen: Kuinka paljon arvioisitte käyttävänne matkan aikana rahaa Suomessa henkeä kohden? (n=1456) yläkvartiili mediaani alakvartiili KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle yli yli 4 sukupuoli ikä perheen koko Puolet vastanneista, jotka matkustaisivat Suomeen, käyttäisi euroa matkan aikana. Keskimäärin rahaa käytettäisiin 421 euroa henkeä kohden. Yli 54-vuotiaat käyttäisivät suhteellisesti enemmän rahaa kuin nuoremmat ja miehet käyttäisivät suhteellisesti enemmän rahaa kuin naiset. Yläkvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 75 % havainnoista. Vastaavasti alakvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 25 % havainnoista. Mediaani on suuruusjärjestykseen järjestetyn aineiston keskimmäinen arvo.

23 KIINNOSTAVAT PAIKKAKUNNAT SUOMESSA Mille alueelle tai paikkakunnalle Suomessa haluaisit matkustaa? (n=1402) Helsinki Turku Koko Suomi Lappeenranta Imatra Lappi Tampere Kotka Rovaniemi Lahti Oulu Porvoo Savonlinna Joensuu Vantaa Mikkeli Vaasa Kouvola 8 % 7 % 6 % 6 % 5 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 47 % Noin puolet (47 %) kyselyyn vastanneista haluaisi matkustaa Helsinkiin. Joka kymmenes () haluaisi matkustella Turussa ja yhtä moni joka puolella Suomessa. Muut eniten mainitut paikkakunnat, kysyttäessä mille alueelle tai paikkakunnalle Suomessa haluaisit matkustaa, olivat Lappeenranta, Imatra, Lappi, Tampere ja Kotka. Kuvassa on kaikki ne paikkakunnat tai alueet, jotka mainitsi vähintään prosentti vastanneista. Vastaajille ei tarjottu vastausvaihtoehtoja.

24 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN 10 8 kyllä en 87 % 86 % 89 % 13 % 14 % 11 % Oletetaan, että Suomeen voisi matkustaa ensi vuoden alusta alkaen ilman viisumia, mutta matkustajilla tulisi olla uusi (biometrinen) ulkomaan passi. Uskotteko, että kävisitte Suomessa ensi vuonna? (n=1499) 79 % 76 % 21 % 24 % 86 % 89 % 14 % 11 % 83 % 84 % 17 % 16 % 91 % 9 % 81 % 82 % 86 % 19 % 18 % 14 % 91 % 93 % 9 % 7 % ikä koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) uskoisi, että matkustaisi Suomeen vuonna 2013, mikäli viisumivapaus olisi alkanut vuoden 2013 alussa. Suhteellisesti eniten olisivat matkustaneet korkeasti koulutetut, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät sekä varakkaat.

25 23 SUKUPUOLI käynyt Suomessa 12 kk aikana MATKUSTAJIEN PROFIILI jos olisi viisumivapaus ELÄMÄNTILANNE käynyt Suomessa 12 kk aikana jos olisi viisumivapaus mies 44 % 47 % asuu yksin 17 % 19 % nainen 56 % 53 % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia 31 % IKÄ kotona asuvia alle 18-v. lapsia 53 % alle % 34 % PERHEEN KUUKAUSITULOT % 41 % ruplaa tai alle 67 % 78 % yli % 26 % ruplaa 27 % 19 % PERHEEN KOKO yli ruplaa 6 % 3 % 1 9 % 7 % AMMATTIRYHMÄ 2 22 % 26 % työntekijä 14 % 22 % % 54 % toimihenkilö 39 % 36 % yli 4 11 % 13 % yrittäjä tai johtaja 23 % 14 % KOULUTUS kotirouva 4 % 7 % keskiasteen koulu 5 % 9 % 21 % keskiasteen ammatillinen koulu 24 % 37 % yliopistotutkinto 67 % 5 % 3 % Taulukossa näkyy kyselyyn vastanneiden, Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käyneiden, pietarilaisten profiili, sekä matkustajien profiili jos Suomen ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus.

26 KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia yli 4 työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli kertaa 24 MATKOJEN MÄÄRÄ Jos Suomeen voisi matkustaa ilman viisumia... Arvioi, kuinka monta kertaa sinä ja perheesi jäsenet kävisitte yhteensä ensi vuoden aikana Suomessa vähintään. Arvioi myös kuinka monta kertaa saattaisitte käydä enimmillään. (n=1390) saattaisimme enimmillään käydä (keskiarvo) kävisimme varmasti ainakin (keskiarvo) sukupuoli ikä elämäntilanne perheen koko ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneet ja heidän perheenjäsenensä kävisivät Suomessa yhteensä keskimäärin vähintään 4 ja enintään 13 kertaa vuodessa, mikäli Suomeen voisi matkustaa ilman viisumia. Suhteellisesti eniten matkustaisivat alle 55-vuotiaat, isot perheet, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät sekä varakkaat. Pienituloisimmat perheet (alle ruplaa ansaitsevat) arvioivat tekevänä vähintään 4 matkaa vuodessa eli 1,3 matkaa per henkilö, ruplaa ansaitsevat arvioivat tekevänsä vähintään 1,9 matkaa per henkilö ja suurituloisimmat 2 matkaa per henkilö vuoden aikana. Enimmillään pienituloiset saattaisivat tehdä 3,8 matkaa per henkilö, ruplaa ansaitsevat 5,9 matkaa per henkilö ja suurituloisimmat 6,3 matkaa per henkilö keskimäärin.

27 25 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUS SUOMEEN MATKUSTAVIEN PIETARILAISTEN MÄÄRIIN ERI TULOLUOKISSA on käynyt Suomessa 12 kk aikana vuonna matkoja Suomeen yhteensä kävisi Suomessa 12 kk aikana tekisi matkoja yhteensä (vähintään) jos olisi ollut viisumivapaus 2013 alusta saattaisi tehdä matkoja (yhteensä) yli ruplaa ruplaa ruplaa ruplaa tai alle Yllä olevassa kuviossa on arvioitu sitä, kuinka paljon eri tuloluokkiin kuuluvia pietarilaisia Suomessa vieraili vuoden 2012 aikana ja kuinka moni olisi käynyt Suomessa vähintään kerran, jos maiden välillä olisi ollut viisumivapaus. Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tutkimusaineisto on edustava otos noin 4,55 miljoonasta pietarilaisesta. Toisin sanoen tutkimusaineiston ulkopuolelle on oletettu rajautuneen noin 8 % Pietarin väestöstä (vähäosaiset ja iäkkäät). Haastatelluista pietarilaisista lähes neljännes (24 %) kertoi käyneensä Suomessa 12 kk aikana ja he olivat tehneet keskimäärin 2,4 matkaa Suomeen vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi, että pietarilaiset olisivat tehneet vuoden 2012 aikana noin 2,59 miljoonaa matkaa Suomeen. TAK Rajatutkimuksen mukaan Pietarissa ja Pietarin lähialueilla asuvat tekivät Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta vuonna 2012 noin 3,08 miljoonaa matkaa Suomeen, joista noin matkaa oli läpikulkumatkoja. Viisumivapauden vaikutus Suomeen matkustavien määriin näyttäisi olevan erittäin suuri. Lähes 3,8 miljoonaa pietarilaista aikoisi matkustaa Suomeen, jos maiden välille tulisi viisumivapaus. Vastausten perusteella pietarilaisten matkat Suomeen tulisivat välittömästi vähintään kaksinkertaistumaan viisumivapauden vaikutuksesta. Enimmillään matkojen määrä tulisi haastatteluiden perusteella kasvamaan yli kuusinkertaiseksi viisumivapauden tultua voimaan.

28 KAIKKI VASTAAJAT asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli PÄIVÄMATKAT 10 8 kyllä ei 14 % 18 % 13 % 13 % 86 % 82 % 87 % 87 % Oletetaan, että Suomeen voisi matkustaa ensi vuoden alusta alkaen ilman viisumia, mutta matkustajilla tulisi olla uusi (biometrinen) ulkomaan passi. Jos kävisitte Suomessa, olisivatko matkanne pelkästään päivävierailuja? (n=1253) 19 % 18 % 81 % 82 % 12 % 15 % 16 % 13 % 13 % 12 % 16 % 14 % 16 % 19 % 88 % 85 % 84 % 87 % 87 % 88 % 84 % 86 % 84 % 81 % elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Jos Suomeen olisi voinut matkustaa vuoden alusta alkaen ilman viisumia, kyselyyn vastanneista joka seitsemäs (14 %) Suomeen matkustavista tulisi Suomeen pelkästään päivämatkoille. Päivämatkojen osuus on suhteellisesti suurempi varakkaiden, matalasti koulutettujen ja yksin asuvien keskuudessa.

29 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli TULOTASON VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN kyllä en 91 % 9 % Jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Miten se vaikuttaisi matkustusaikeisiinne? Uskotteko, että kävisitte Suomessa ensi vuonna? (n=1499) 86 % 86 % 14 % 14 % 92 % 91 % 8 % 9 % 81 % 19 % 89 % 92 % 88 % 89 % 92 % 93 % 92 % 11 % 8 % 12 % 11 % 8 % 7 % 8 % 86 % 94 % 91 % 14 % 6 % 9 % ikä elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista yhdeksän kymmenestä () matkustaisi Suomeen vuonna 2013, jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi. Tulotason toksen vaikutukset matkailuun ovat hyvin samansuuntaiset kuin viisumivapaudenkin, mutta hieman voimakkaammat. Poikkeuksena yli ruplaa kuukaudessa tienaavat perheet, joiden matkailuun tulotason kasinkertaistumisella ei olisi ollut yhtä suuri suhteellinen vaikutus kuin vähemmän tienaavien matkailuun.

30 28 SUKUPUOLI käynyt Suomessa 12 kk aikana MATKUSTAJIEN PROFIILI jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi ELÄMÄNTILANNE käynyt Suomessa 12 kk aikana jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi mies 32 % 34 % asuu yksin 21 % 21 % nainen 68 % 66 % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia 33 % 31 % IKÄ kotona asuvia alle 18-v. lapsia 46 % 48 % alle % 65 % PERHEEN KUUKAUSITULOT % 32 % ruplaa tai alle 67 % 8 yli 54 4 % 4 % ruplaa 27 % 17 % PERHEEN KOKO yli ruplaa 6 % 3 % 1 7 % 5 % AMMATTIRYHMÄ 2 24 % 24 % työntekijä 13 % 21 % 3-4 toimihenkilö 46 % 39 % yli 4 9 % yrittäjä tai johtaja 15 % KOULUTUS kotirouva 6 % keskiasteen koulu 4 % 8 % 15 % 15 % keskiasteen ammatillinen koulu 16 % 26 % yliopistotutkinto 77 % 63 % 3 % 3 % Taulukossa näkyy kyselyyn vastanneiden, Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käyneiden, pietarilaisten profiili, sekä matkustajien profiili jos perheiden tulotasot kaksinkertaistuisivat. Perheen kuukausitulojen osalta tuloluokat tosin olisivat tulotason kaksinkertaistuttua: ruplaa tai alle, ruplaa ja yli ruplaa.

31 KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva tai alle yli kertaa 29 MATKOJEN MÄÄRÄ Jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Arvioi, kuinka monta kertaa sinä ja perheesi jäsenet kävisitte yhteensä ensi vuoden aikana Suomessa vähintään. Arvioi myös kuinka monta kertaa saattaisitte käydä enimmillään. (n=1399) saattaisimme enimmillään käydä (keskiarvo) kävisimme varmasti ainakin (keskiarvo) sukupuoli ikä elämäntilanne perheen koko koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneet ja heidän perheenjäsenensä kävisivät Suomessa yhteensä keskimäärin vähintään 7 ja enintään 19 kertaa vuodessa, mikäli perheen tulotaso kaksinkertaistuisi. Tulotason kaksinkertaistuminen lisäisi näin ollen matkustamista vielä enemmän kuin viisumivapaus. Suhteellisesti eniten matkustaisivat alle 55-vuotiaat, isot perheet, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät sekä varakkaat.

32 KAIKKI VASTAAJAT alle yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto tai alle yli PÄIVÄMATKAT 10 8 kyllä ei Jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Jos kävisitte Suomessa, olisivatko matkanne pelkästään päivävierailuja? (n=1334) 9 % 9 % 11 % 12 % 12 % 9 % 8 % 91 % 91 % 89 % 88 % 88 % 91 % 92 % 15 % 12 % 8 % 9 % 9 % 12 % 11 % 85 % 88 % 92 % 91 % 91 % 88 % 89 % ikä elämäntilanne koulutus perheen tulot Jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi, kyselyyn vastanneista noin joka kymmenes (9 %) Suomeen matkustavista tulisi Suomeen pelkästään päivämatkoille. Tulotason kaksinkertaistuessa matkat Suomeen olisivat näin ollen pidempiä kuin jos tulotaso ei kaksinkertaistuisi ja Suomeen voisi matkustaa ilman viisumia. Päivämatkojen osuus on suhteellisesti suurempi iäkkäämpien, yksin asuvien ja matalasti koulutettujen keskuudessa.

33 MIKSI SUOMEEN EI MATKUSTETTAISI Oletetaan, että Suomeen voisi matkustaa ensi vuoden alusta alkaen ilman viisumia, mutta matkustajilla tulisi olla uusi (biometrinen) ulkomaan passi. Entä jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Jos ei kävisi Suomessa: Miksi ette kävisi? 8 58 % viisumivapaus (n=198) kaksinkertainen tulotaso (n=150) 25 % ei ole varaa 31 % Suomessa ei ole mitään minua kiinnostavaa 23 % 17 % 15 % 15 % 15 % Jos Suomeen olisi voinut matkustaa ilman viisumia: Kahdella viidestä () vastaajasta, jotka eivät olisi matkustaneet Suomeen, ei olisi ollut varaa matkustaa Suomeen tänä vuonna. Noin kolmannes (31 %) ei olisi matkustanut, koska kokee, että Suomessa ei ole mitään kiinnostavaa. Muut syyt liittyivät lähinnä biometriseen passiin: ei omisteta sellaista tai sitä ei haluta hankkia, tai ei haluta hankkia sitä ennen kuin vanhan passin voimassaoloaika menee umpeen. Jos perheen tulotaso olisi kaksinkertaistunut: Yli puolet (58 %) ei olisi matkustanut, koska kokee, että Suomessa ei ole mitään kiinnostavaa. Neljänneksellä (25 %) ei siltikään olisi ollut varaa. 12 % 9 % 6 % 5 % ei ole ulkomaanpassia syy ei ole autoa Suomessa on kallista Suomeen on hankala matkustaa 3 %

34 RAJAJONOJEN VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN Jos olisitte lähdössä Suomeen ja saisitte etukäteen tietää, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuu jonottamaan X tuntia, vaikuttaisiko se päätökseenne lähteä Suomeen? (n=1493) 8 2 tuntia 4 tuntia 6 tuntia 8 tuntia ei vaikuttaisi halukkuuteeni lähteä riippuu tilanteesta en lähtisi Suomeen Kahden tunnin jonot rajalla eivät vaikuttaisi noin kahdella kolmanneksella (63 %) halukkuuteen lähteä Suomeen, vaikka jonoista tiedettäisiin etukäteen. Mikäli jonot olisivat neljä tuntia, enää reilulla viidenneksellä (22 %) jonot eivät vaikuttaisi halukkuuteen lähteä. Neljännes (26 %) ei tässä tapauksessa enää lähtisi Suomeen. Jos jonot olisivat 6 tuntia, yli puolet (54 %) ei lähtisi Suomeen. Keskimäärin pisin aika, joka rajalla oltaisiin valmiita jonottamaan, on noin 5 tuntia. Mikäli rajalla olisi liian pitkä jono, neljä viidennestä (82 %) vastanneista voisi harkita lähtevänsä auton sijasta Suomeen junalla ja noin puolet (51 %) lentäen. Reilu kaksi kolmannesta () junalla matkustavista valitsisi Allegron ja hieman alle kolmannes () valitsisi Tolstoin.

35 33 RAJAJONOJEN VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN TULOLUOKITTAIN 10 Jos olisitte lähdössä Suomeen ja saisitte etukäteen tietää, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuu jonottamaan X tuntia, vaikuttaisiko se päätökseenne lähteä Suomeen? (n=1493) 8 2 tuntia 4 tuntia 6 tuntia 8 tuntia ei vaikuttaisi halukkuuteeni lähteä (yli ruplaa) riippuu tilanteesta (yli ruplaa) en lähtisi Suomeen (yli ruplaa) ei vaikuttaisi halukkuuteeni lähteä ( ruplaa) riippuu tilanteesta ( ruplaa) en lähtisi Suomeen ( ruplaa) Noin neljän ja puolen tunnin sekä sitä lyhyemmät rajajonot näyttäisivät vaikuttavat varakkaampien (perheen tulot yli ruplaa kuukaudessa) Suomenmatkailuun vähemmän kuin keski- ja pienituloisten matkailuun. Yli neljän ja puolen tunnin rajajonojen vaikutus on päinvastainen, eli varakkaampien halukkuus matkustaa vähenee voimakkaammin kuin muiden tuloryhmien halukkuus. Toisin sanoen, varakkailla rajajonojen kasvaminen vähentää Suomenmatkailua nopeammin, mutta varakkaat ovat myönteisempiä alle neljän ja puolen tunnin rajajonoja kohtaan.