Suomen kielen taito - onko rima korkeuksissa työnhaussa? Osaaminen esiin maahanmuuttajat työelämän voimavarana 30.0.2016 Lahti Jenni Alisaari, yliopisto-opettaja, Turun yliopisto
Sisältö Miksi kielitaidosta pitää puhua? Mitä kielitaito on? Mitä kielitaidolla saa? Millaista kielitaitoa odotetaan työelämässä? Missä kielitaito saavutetaan? Millaisia toimia työllistymisen tukemiseen tarvittaisiin?
Maahanmuuttajien työllistymisen haasteina ovat verkostojen puute ja korkeat vaatimukset kielitaidosta 19.3.2015 Kotouttaminen.fi Kotoutumisen kannalta tärkeintä: työ, kieli ja turvallisuus Maahanmuuttajabarometri 2012.
Kielitaito Osa sosiaalistumis- ja kulttuuristumisprosessia Osa ammatillista kompetenssia Osa identiteettiä Yksittäisen ihmisen väline ja mahdollisuus päästä osalliseksi erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin pärjätä arjessa rakentaa täysipainoista tulevaisuutta saavuttaa täysivaltainen yhteisön jäsenyys (kansalaisuus) Yhteiskunnallinen resurssi ja tavoite Ehto työllistymiselle Rakenteellisen syrjinnän väline?
Kielitaito & työllistyminen Kohdemaan kielitaito on yksi keskeisistä tekijöistä työllistymisessä Viranomaispuheessa kielitaito usein itsestäänselvyys Entä ns. suomalaisuusvaje? (Forsander, 2004) Nimi Pukeutuminen Aksentti
Suomi-spesifi kompetenssi (Forsander, 2004) Eihän se ees kuulostanu suomalaiselta!?! Ymmärtämistaidot vahvempia kuin tuottaminen, kirjoittamisen taito heikoin (esim.tarnanen & Pöyhönen, 2011).
Asiantuntijapuheen ongelma Kielitaitoa joko on tai ei ole. Kielitaito alle B1.1 = ei kielitaitoa vaan epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa
Pohdittavaa Miten kielitaito ymmärretään? Miten kielitaito määritellään? Miten kielitaidon riittävyys määritellään? Mihin kielitaidon riittävyys suhteutetaan?
Mitä kielitaito sitten on? Miten määrittelette kielitaidon?
Reseptiiviset taidot Puhuminen Kirjoittaminen vuorovaikutuksen väline Lukeminen Kuunteleminen Produktiiviset taidot sosiaalisesti rakentuva kognitiivinen ominaisuus Yhteiskunnan jäsenyys Pragmaattiset taidot Sosiolingvistiset taidot Sanasto & rakenteet järjestelmä
Kielitaitokäsitys Aina arvioinnin & arvostelun taustalla Ovatko kielitaitovaatimukset yhtenäisiä ja läpinäkyviä?
Tarnanen & Pöyhönen, 2011: Asiantuntijapuheessa nykyisen työelämälähtöisen kotoutumiskoulutuksen tavoitetasoa ei pidetä riittävänä työelämän tarpeisiin, vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista arvioi kielitaitonsa (puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen ja puheen ymmärtäminen) vähintään melko hyväksi. Itsearviointitulokset osoittautuivat ulkopuoliseen arviointiin suhteutettuna pääpiirteissään osuviksi. Merkittävä haaste on edelleen se, miten kielitaitoon suhtaudutaan, miten yksilö etenee koulutuksensa mukaiseen työhön ja mikä on kielikoulutuksen rooli työmarkkina-arvon ja ns. suomalaisuusvajeen paikkaamisessa.
Pedagogiset käytänteet Kieli, opetussuunnitelmat ja yhteiskunta Arvostukset: täydellinen kielitaito Toiminnallinen kielitaito opetussuunnitelmissa Toiminnallinen kielitaito: kyky toimia tilanteessa kielellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisella tavalla
Riittävä kielitaito Miten määritellään? Kuka määrittelee? Mikä taitotaso on tarkoituksenmukainen? Miten osoitetaan soveltuvuus alalle, jos kielitaito on vasta kehittymässä? Miten kielitaidon taso osoitetaan luotettavasti?
Sosiaaliturva vai työllistyminen? Miten ihmisiä kiinnitetään yhteiskuntaan? Miten pitkään kielikoulutukseen pitää jonottaa?
Yksilön näkökulma kelpoisuuden tai pätevyyden osoittaminen taitojen ja osaamisen kehittäminen Mitä on taito ja osaaminen? Mitä minä osaan? Annetaanko minun oppia? Arvostetaanko osaamistani?
Mitä kielitaidolla saa? mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan kansalaisuuden pääsyn opiskelemaan töitä paremman palkan sosiaalisen statuksen Kotoutuminen?
Työelämä
Mistä ratkaisuja?
Kielitaitoa kehittämään Paperikeskeisyydestä toiminnalliseen kielitaitoon Aitoa vuorovaikutusta Mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisön jäsenyyteen Hyvän kielitaidon saavuttaminen vie aikaa ja vaatii mahdollisuuksia oppimiseen
Missä kielitaitoa voi kehittää? Töissä Opinnoissa Vapaa-ajalla Millaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajilla on osallistua? Sosiaaliset verkostot tärkeitä!
Kotoutumiskoulutus Tavoitteena B1.1-tason kielitaito selviytyminen arjesta työssä ja vapaa-ajalla kotoutuminen työelämävalmiudet työllistyminen?
Miten työllistymistä voidaan tukea? Lisää mahdollisuuksia kielenoppimiseen Työvoimakoulutus? Miten kieltä voisi tukea? Ala- ja tehtäväkohtaista kielenopetusta Työuran aikainen kielikoulutus Selkokielistä ohjeistusta työntekijöille Mentoritoiminta
Peruskielitaidosta monikielisyyteen? Aiemman osaamisen tarkempi tunnistaminen Kompetenssin näkeminen kielitaidosta irrallisena Epämuodollisen oppimisen tunnistamista ja tunnustamista Laajempi kielitaitokäsitys: lähestytään aidosti kielenkäyttöä monikulttuurisessa ja -kielellisessä ympäristössä
- Eikö voisi ajatella, että saisi työpaikan ja sitä ammattia, kielitaitoa ja koulutusta voi siinä työn lomassa tai osana opiskella. Meillä on paljon semmoisia ammatteja mihin maahanmuuttajat olisivat valmiita tulemaan. Ehkä siellä ei tarvitsisi aina olla se kielitaito niin korkean kynnyksen takana. Lauri Ihalainen, 23.10.2013, Yle Uutiset
Työnantajan on syytä nähdä hyvä ja innovatiivinen työntekijä myös kehittymässä olevan kielitaidon takaa. -- Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta maahanmuuttajien potentiaalin ja osaamisen hyödyntämättä jättäminen on inhimillisen pääoman tuhlausta. Kristiina Stenman 13.5.2015. Kieliverkoston verkkolehti
Entäpä, jos laajennettaisiin osaamisen arviointipohjaa? tunnustettaisiin monikielisyys? osaaminen osoitettaisiin monipuolisesti ja joustavasti? kielitaito nähtäisiin toiminnallisena taitona? oltaisiin joustavampia odotuksissa? äidinkielet nähtäisiin taitona muiden kielten mukana? Kieliparlamentti 27.3.2014
Lähteitä Forsander, A. (2004). Tekeekö työ oikeaksi suomalaiseksi? Teoksessa T. Helne, S. Hänninen & J. Karjalainen (toim.), Seis yhteiskunta - Tahdon ulos!, (s. 195 215). Jyväskylä: SoPhi. Maahanmuuttajabarometri 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://www.tem.fi/files/35826/maahanmuuttajabarometri2012_11_2013.pdf Stenman, K. Kielitaito maahanmuuttajan resurssina ja kompastuskivenä. Kieliverkosto 13.5.2015. http://www.kieliverkosto.fi/article/kielitaito-maahanmuuttajan-resurssina-jakompastuskivena/ Tarnanen, M. & Pöyhönen, S. (2011). Maahanmuuttajien suomen kielen taidon riittävyys ja työllistymisen mahdollisuudet. Puhe ja kieli, 31:4, 139 152.