Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus
Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, muut. 1013/2005, 8) Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys (43/011/2006) Näyttötutkinto-opas 2011 Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Oppisopimus ja henkilökohtainen opiskeluohjelma
Miten tähän päästiin ja mitä tapahtuu jatkossa? (1) Kööpenhaminan prosessin painopiste vuodelta 2000 1. epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen AiHe-projekti vv. 2001-2006 ( jatko v. 2007) Muutos lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta v. 2006 alusta Koulutuksen järjestäjien, näyttötutkinnon järjestäjien, opettajien, arvioijien ja tutkintotoimikuntien jäsenten koulutus Tutkintotoimikuntien, koulutuksen järjestäjien ja näyttötutkinnon järjestäjien tehtävien tarkistaminen ja työnjako Vaikutus tutkinnon perusteisiin Toiminnan arviointi (esim. Koulutuksen arviointineuvosto, Opetushallitus, tutkintotoimikunnat, koulutuksen järjestäjän itsearviointi)
Miten tähän päästiin ja mitä tapahtuu jatkossa? (2) Aipal-palautejärjestelmä v. 2009 Laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin laadun kehittäminen hanke vv. 2011-2013 (Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Aino Rikkinen) Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen (Hallitusohjelma 6/2011 ja KESU 12/2011)
ASIAKASLÄHTÖINEN NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA YKSILÖN ASIAKIRJAT NÄKÖKULMASTA KUNTOON APUNA KONSULTOINTI» Ammattitaidon tunnistaminen Tutkinnon perusteet Osoitettu osaaminen Saavutettu osaaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Luotettava dokumentti Tutkintotilaisuudet Kolmikanta-arviointi Tunnustaminen Tutkintotoimikunta
Henkilökohtaistamisen periaatteet, Oph:n määräys Henkilökohtaistamisen päävastuu on koulutuksen järjestäjällä Koulutuksen järjestäjän yhteistyö näyttötutkinnon järjestäjän, tutkinnon tai koulutuksen hankkijan, työpaikkojen edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa Dokumentointi Salassa pidettävät tiedot Otettava huomioon erilainen kieli- ja kulttuuritausta ja muista syistä johtuvat erityistarpeet Erilaiset oppimisen mahdollisuudet, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota Koulutuksen järjestäjän on kerättävä palautetta henkilökohtaistamisesta ja kehitettävä sitä
Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen (1) Lähtökohtien tarkastelu Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen Työkokemus ja koulutus Harrastukset ja muilla tavoilla hankittu osaaminen Todistukset erillispätevyyksien suorittamisesta Työantajan tai työssäoppimispaikan edustajan lausunto Erilaiset testit ja työnäytteet Kielitaito, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen www.osaan.fi ohjelman käyttö tutkinnon suorittajan itsearviointiin Muut menetelmät
Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen (2) Johtopäätökset Tutkinnon suorittajalle soveltuva tutkinto ja koulutuksen järjestämismuoto tarvittaessa Mitä osoitettua osaamista voidaan ehdottaa tunnustettavaksi? Ohjaus suoraan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen Ohjaus tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamiseen Ohjaus- ja tukitoimien tarpeen arviointi
Osoitettu osaaminen (1) Tutkintotoimikunnan allekirjoittama tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta Ammatillisessa peruskoulutuksessa annettu tutkintotodistus tai erotodistus Erillispätevyydet, esim. hitsaajan pätevyyskoestandardi hygieniaosaamistodistus tulityökortti Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan varmistaa esim. pyytämällä selvitys työhistoriasta ennen päätöksentekoa.
Osoitettu osaaminen (2) Tietokoneen ajokortti > osaamisen osoittaminen työtehtävissä Yleisen kielitutkinnon suorittaminen > kielitaidon osoittaminen työtehtävissä Yksittäisiä ammattitaitovaatimuksia ei voida esittää tunnustettavaksi, ellei tutkinnon osaan sisälly kuin yksi ammattitaitovaatimus Tutkinnon osat, joiden osoittamistavat on määritelty muussa lainsäädännössä, esim. vartijan at, turvallisuusvalvojan eat liikenneyrittäjäkurssi (yhdistelmäajoneuvonkuljettajan at, linja-autonkuljettajan at) ajoneuvonosturinkuljettajan at (kaksi tutkinnon osaa) Kuljetusalan perustason ammattipätevyys Lentokoneasennuksen perustutkinto
POIKKEUS: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Tutkinnon perusteet (17/011/2010, luku 3.8) Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (120 ov) valmistavan koulutuksen laajuus määräytyy henkilön aikaisempien opintojen, työkokemuksen ja osaamisen perusteella niin, että tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on mahdollista saavuttaa. Jos tutkinnon suorittaja ei ole aiemmin suorittanut sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa, valmistavan koulutuksen tulee sisältää pakollisia tutkinnon osia siten, että ne kattavat vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista. Peruste: lait 812/2000 ja 559/1994 Tämä ei ole osaamisen tunnustamista.
Saavutettu osaaminen Tarkoittaa kaikkea muuta aiemmin hankittua osaamista luottamushenkilönä toimiminen työkokemus harrastukset erilliset opintosuoritukset arkioppiminen muut osaamista osoittavat dokumentit Jos tutkinnon suorittajalla katsotaan olevan riittävästi saavutettua osaamista, voidaan henkilö ohjata suoraan tutkinnon suorittamiseen ilman, että hänen tarvitsee hankkia lisää ammattitaitoa Osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen suoraan tutkintotilaisuuteen ei tarvita kolmikantaa
Tutkintojen perusteet ja henkilökohtaistaminen Perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen (luku 1) Perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona (luku 3) Perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi Luvun 7 (opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa) teksti opiskelijan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta EI KOSKE näyttötutkintona suoritettavia ammatillisia perustutkintoja At ja eat: luku 1, luku 3:n alku ja ammattitaidon osoittamistavat
Uudet ammatillisten perustutkintojen perusteet Määräystä on noudatettava 1.8.2010 jälkeen alkavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja näyttötutkinnoissa. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa aloitettu koulutus ja näyttötutkintosuoritukset voidaan saattaa loppuun määräyksen 8.3.2001 nro 14/011/2001 mukaisesti 31.7.2020 mennessä, ellei muista säädöksistä ja määräyksistä muuta johdu. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä tutkinnon perusteissa on määrätty Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutukseen osallistuville tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Vastaava siirtymäaika ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on kaksi vuotta.
Valinnainen / syventävä tutkinnon osa Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osa on tehtävä näyttötutkintojärjestelmässä, jos ammatillinen perustutkinto suoritetaan näyttötutkintona Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. tutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä ostaa tutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta Perustutkinnon osaamisalasta vastaava tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi ammatillista perustutkintoa todistuksen perusteella Missä tapauksissa käytetään muuntotaulukkoa?