Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

1 HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOTTEIDEN TOTEUTTUMINEN 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä 4 2.2. Henkilötyövuodet 6 2.3 Työajan jakautuminen 6 2.4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 7 2.5. Henkilöstön ikärakenne 7 2.6. Henkilöstön keski-ikä 8 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus 8 2.8. Henkilöstö sopimusaloittain 9 2.9. Yleisimmät ammattinimikkeet 9 2.10. Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin 9 2.11. Konsernin henkilöstön määrä 10 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4. POISSAOLOT 3.1. Henkilöstömenot 10 3.2. Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain 11 4.1. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 12 4.2. Kaikki poissaolot kalenteripäivinä 13 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 13 6. HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet 14 6.2. Työkyvyttömyyseläkkeet 15 6.3. Eläkemaksut 15 7. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta 16 7.2. Työsuojelutoimikunta 16 7.3. Työsuojelutarkastukset 17 7.4. Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta 17 8. TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto 17 8.2. Vuoden 2013 henkilöstökyselyn kehittämistoimenpiteiden toteutuminen 19 8.3. Liikunnan tukeminen ja virkistystoiminta 19 8.4. Savuton Sastamala 20

2 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tärkeää olisi, että henkilöstökertomuksen tietoja hyödyntämällä voitaisiin edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on kaupungin strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Hyvän elämän Sastamala strategiassa tavoite on, että Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja, joka arvostaa henkilöstön työhyvinvointia ja avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuetaan koulutuksella. Johtaminen kaupungissamme on kannustavaa ja vastuullista. Strategian tavoitteeseen pääsemme hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella, kannustavalla ja oikeudenmukaisella palkkauksella, työhyvinvoinnilla sekä kaikkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden myönteisellä asenteella ja yhteistyöllä. KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvottelema uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi tuli voimaan keväällä 2013. Suositus painottuu kehittämisen ja vaikuttavuuden arviointiin unohtamatta määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Tässä kertomuksessa on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan uusi suositus, mutta uuden ohjelmistomme henkilöstötietojen kirjauksia ja henkilöstöraportointia on edelleen kehitettävä ennen kuin on mahdollista saada kattavasti uuden suosituksen mukaiset tiedot. Vuosi 2014 oli Sastamalan kaupungin kuudes toimintavuosi. Toimintavuoteemme sisältyi edelleenkin organisaatiomuutosten toteuttamisia ja uusien muutosten suunnittelua. Edellisenä vuonna valmistellut ja päätetyt organisaatiomuutokset toteutettiin toimintavuoden alusta seuraavasti: - ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen laajennus Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon alueelle - lomituspalveluiden toiminta-alueeseen siirtyi Kiikoisten alue Honkajoen lomatoiminnasta Toimintavuoden aikana suunniteltiin vuoden 2015 alusta toteutettavat muutokset: - Palvelukoti Ilolan toiminnan siirtäminen Palvelukoti Ilola Oy:lle - elintarvikelaboratorion toiminnan siirtäminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle - Vammalan aluesairaalan päivystystoiminta siirtäminen perusterveydenhuollon kiireellisen hoidon yksiköksi Lisäksi toimintavuoden lopulla aloitettiin valmistelut lukioverkon uudelleenjärjestelyistä sekä esiopetuksen siirtämisestä perusopetuksesta varhaiskasvatukseen 1.8.2015 alkaen. Uusi henkilöstökysely toteutetaan keväällä 2015 mutta edellisen henkilöstökyselyn kehittämistoimenpiteiden toteutumista kartoitettiin vuoden 2014 lopulla. Kehittämistoimenpiteinä on toteutettu mm. toimintasuunnitelmien päivittäminen strategian mukaisiksi, tiedottamisen parantaminen yhteisillä tiedostokansioilla ja henkilöstöpalavereilla, perehdyttämisohjeita päivitystä, kehitetty työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä, tehtävien jakoa ja tehtäväkuvauksia uudistettu sekä perustehtävää selkeytetty. Kaupungin ja tytäryhtiöiden henkilöstö haastettiin etsimään henkilöstölähtöisiä tuottavuusideoita joko oman työyksikön tai koko kaupungin toimintaan. Omaa työyksikköä koskevat aloitteet käsitellään omassa työyksikössä ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Koko kaupunkia koskevat aloitteet toimitetaan asianomaiselle yksiköille lausunnoille ja valmisteltavaksi. Toteuttamiskelpoisista tuottavuusideoista ja aloitteista maksettiin palkkiot kahdelle työyksikölle ja kahdelle työntekijälle.

3 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvän elämän Sastamala strategian mukaan Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja. Arvostamme henkilöstön työhyvinvointia, avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuemme monipuolisella koulutuksella. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella luomme edellytyksiä kaupungin toiminnan asukas- ja asiakasystävällisyydelle sekä tehokkuudelle. Stategian tavoitteen toteuttamiseksi vuodelle 2014 määriteltiin ydinprosessien henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet seuraavasti: - kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa - sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisella tukemisella ja työhyvinvointia lisäämällä - johtamista ja esimiestyön osaamista kehitetään säännöllisillä esimiesvalmennuksilla sekä ajankohtaisilla koulutuksilla - Osaamisen hallintaohjelman käyttöönotto kaikissa prosesseissa. Talousarviossa on lisäksi todettu, että kaupungin kokonaishenkilöstömäärä ei saa nousta suunnitelmakaudella vuoden 2013 lopun tilanteesta. Henkilöstösuunnitelmassa tulee huomioida eläköitymisen kautta tai muulla tavoin vapautuvat vakanssit sekä tehtävien uudelleenjärjestelyt. Henkilöstötavoitteiden toteutuminen vuonna 2014: 1. Kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty kaikissa prosesseissa vastuullisten esimiesten toimesta. 2. Sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisella tukemisella ja työhyvinvointia lisäämällä Sairauspoissaolot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,1 % ( 30227 kalenteripäivästä 31164 kalenteripäivään). Sairauspoissaolot olivat 21,6 kpv (v. 2013 20,6 kpv) vakituista työntekijää kohden. Sairauspoissaoloissa lisääntyivät erityisesti yksittäiset pitkät sairauspoissaolot. Työterveyshuolto, henkilöstöpalvelut, kaupungin johtoryhmä, työsuojelu, yhteistyötoimikunta ja henkilöstöjaosto ovat vuoden aikana miettineet ja toteuttaneet toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Vuoden 2014 aikana toteutettiin mm. työterveyshuollon, henkilöstöpalveluiden ja prosessitiimien sekä esimiesten yhteiset palaverit varhaisen tukemisen mallin käytön tehostamisesta, järjestettiin koulutusta ristiriitatilanteiden käsittelystä sekä sairauspoissaoloja selvitettiin diagnooseittain, jolloin voitiin suunnata ennaltaehkäiseviä ja korvaavia toimenpiteitä oikeisiin asioihin. Syksyllä 2014 käynnistettiin työn vaarojen ja riskien tunnistamisen ja arvioinnin päivitys työpaikoittain. 3. Johtamista ja esimiestyön osaamista kehitetään säännöllisillä esimiesvalmennuksilla sekä ajankohtaisilla koulutuksilla Esimiehille järjestettiin neljä esimiesvalmennustilaisuutta, joissa käsiteltiin mm. tuottavuustoimenpiteitä, talousasioita, kuntouttavaa työtoimintaa, sosiaalisen median pelisääntöjä työntekijän näkökannalta, työpaikkojen riskiarviointia sekä palkanlaskennan ajankohtaisia asioita. Kunta HR-ohjelman kautta järjestettiin koulutustilaisuudet Ristiriitatilanteista ja niiden hallinnasta työyhteisössä sekä Osaamisen ennakoinnista ja johtamisesta. 4. Osaamisen hallintaohjelman käyttöönotto kaikissa prosesseissa. Osaamisen hallintaohjelman käyttöönottoa valmisteltiin yhteistyössä prosessien ja SaTu Oy:n kanssa. Käyttöönotto siirtyi vielä seuraavalle vuodelle harkinnassa olevan uuden ESS-järjestelmän (henkilöstön sähköinen asiointi) käyttöönoton vuoksi.

4 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä Sastamalan kaupungin ja liikelaitosten palvelussuhteessa oli vuoden viimeisenä päivänä 2019 henkilöä, vähennystä edellisen vuoden vaihteeseen 1,6 %. Henkilöstöstä naisia oli 82,7 % ja miehiä 17,3 %. Palvelussuhteiden määrä 31.12.2014 tilanteessa: Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 Muutos% ed. vuodesta Vakinaiset 234 1211 1445 1464-1,3 Määräaikaiset 117 457 574 588-2,4 - joista työllistettyjä 7 8 15 6 150 Yhteensä 351 1668 2019 2052-1,6 Vuoden 2013 lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 1464 ja vuoden 2014 lopussa 1445. Vuoden 2014 aikana vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi seuraavilla toiminnallisilla muutoksilla tai uusilla vakansseilla: -ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen laajennus Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon alueelle (6 työntekijää) -lomituspalveluiden toiminta-alueeseen siirtyi Kiikoisten alue Honkajoen lomatoiminnasta (3 työntekijää) - erityisluokanopettaja, nuorisotyöntekijä/psykiatrian sairaanhoitaja ja S2-kielen päätoiminen tuntiopettaja perusopetukseen - lastenhoitaja päiväkodin vuorohoitoon - kaksi lastenhoitajaa perhepäivähoidon varahoitoon - kitaransoiton opettaja musiikkiopistolle Henkilöstöjaosto on päättänyt vuosien 2013-2014 aikana, että sosiaali- ja terveystoimen hoitohenkilöstön avoimet toimet ja virat täytetään määräaikaisina Palvelukoti Ilolan, Työterveys Akaasian sekä asumispalvelujen rakennesuunnitelman selvitysten vuoksi. Hoitohenkilöstön vakituisia vakansseja oli vuoden vaihteessa täytetty määräaikaisesti em. perusteilla 47. Henkilöstöjaosto päätti keväällä 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vuoksi, että kaikkien ydinprosessien ja liikelaitosten soveltuvat hallintovakanssit (esim. talous- ja hallintotyöt sekä toimistotyöt) täytetään pääsääntöisesti määräaikaisesti vuoden 2015 loppuun asti. Vuoden vaihteessa oli yksi hallintovakanssi täytetty määräaikaisesti em. perusteella. Lisäksi perusopetuksessa ja verkostolukiossa on varauduttu tuleviin kouluverkkoratkaisuihin vakanssien määräaikaisilla täytöillä. Valtuuston hyväksymään vuoden 2014 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille 2014-2017 sisältyy kaikkia ydinprosesseja koskevana toimenpiteenä henkilöstön määrän suunnitelmallinen vähentäminen eläköitymisten kautta. Tavoitteena kokonaishenkilöstömäärän vähentyminen 10 htv/vuosi. Vuoden 2014 aikana eläköitymisten tai toiminnallisten muutosten kautta jätettiin täyttämättä 20 vakanssia, joista 12 vakanssia oli maatalouslomituksesta. Määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 574 henkilöä, joista työllistettyjä oli 15 henkilöä ja oppisopimuksella opiskelevia 23 henkilöä. Määräaikaisista palvelussuhteista kokoaikaisia oli 386 ja osa-aikaisia 188. Määräaikaisista oli Sastamalan Opiston opettajia 127 henkilöä.

5 Henkilöstömäärä 31.12.2014 ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain; vakinaiset/määräaikaiset sekä koko-/osaaikaiset YDINPROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Konsernihallinto 19 0 19 1 0 10 20 0 20 Kasvu ja kulttuuri 458 39 497 93 169 262 551 208 759 - sis. Sastamalan Opisto 7 3 10 4 123 127 11 126 137 Yhdyskunta ja ympäristö 165 61 226 48 9 57 213 70 283 -sis. Lomituspalvelut 79 57 136 37 6 43 116 63 179 Sosiaali- ja terveyspalvelut 584 75 659 235 9 244 819 84 903 Sastamalan Vesi 15 0 15 1 0 1 16 0 16 Työterveys Akaasia 19 10 29 8 1 9 27 11 38 KAIKKI YHTEENSÄ 1260 185 1445 386 188 574 1646 373 2019 Vakituista henkilöstöä on eniten Sosiaali- ja terveyspalveluissa, josta sote-hallinnon ja varahenkilöstön osuus on 4,5 %, perhe- ja sosiaalipalveluiden 12,9 %, kotihoidon 19,9 %, asumispalveluiden 28,1 %, perusterveydenhuollon 32,0 % ja ympäristöterveydenhuollon 2,6 %. Yhdyskunta ja ympäristössä lomatoiminnan henkilöstön osuus on 60,5 %. Määräaikaista henkilöstöä (sijaiset ja muut määräaikaiset) on eniten Kasvun ja kulttuurin toimialalla (suurimpana Sastamalan Opiston tuntiopettajat) sekä Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee kausiluontoisesti riippuen mm. lukuvuoden kulusta ja vuodenajasta. Vakinaisen henkilöstön kehitys ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain 2012-2014 PROSESSIT 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Konsernihallinto 17 19 19 Kasvu ja kulttuuri 462 494 497 Yhdyskunta ja ympäristö 247 236 226 Sosiaali- ja terveyspalvelut 600 670 659 Sastamalan Vesi 14 15 15 Työterveys Akaasia 31 30 29 KAIKKI YHTEENSÄ 1371 1464 1445 Kiikoisten kuntaliitos ja Punkalaitumen sosiaalitoimen siirtyminen kaupungin hoidettavaksi sekä uudet vakanssit lisäsivät henkilöstömäärää vuonna 2013.

6 2.2. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä. Henkilöstötyövuodet kuvaavat tarkemmin henkilöstömäärän kehitystä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan koko vuoden/tarkasteluajanjakson kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osa-aikaisesti työskentelevän henkilön tai palkattomalla virka- tai työvapaalla olleen henkilön työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Henkilötyövuodesta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilöstötyövuosi sisältää palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärän kalenteripäivinä jaettuna 365:llä (vuoden kalenteripäivät). Henkilöstötyövuosi kuvaa todellisen tehdyn työajan. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Naiset Miehet Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 Muutos% ed. vuodesta Konsernihallinto 14,64 4,98 19,62 19,13 2,6 Kasvu ja kulttuuri 561,67 124,41 686,08 708,27-3,1 Yhdyskunta ja ympäristö 114,95 134,51 249,46 260,97-4,4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 740,47 45,71 786,18 758,85 3,6 Sastamalan Vesi 3,59 12,42 16,01 16,47-2,8 Työterveys Akaasia 31,82 1,96 33,78 36,30-6,9 Yhteensä 1467,14 323,99 1791,13 1799,99-0,5 Kaupungin koko henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 2019 mutta henkilötyövuosina laskettuna 1791,13. Henkilötyövuodet vähentyivät vuonna 2014 yhteensä 8,86 htv. Henkilötyövuodet lisääntyivät konsernihallinnossa ja Sotesissa. Konsernihallintoon tuli yksi kokopäivätoiminen luottamusmies-työsuojeluvaltuutettu. Sosiaali ja terveydenhuoltoon tuli vuoden 2014 alussa ympäristöterveydenhuoltoon kuusi henkilöä ja Hopunkallion loput toimet täytettiin alkuvuodesta. Sotesin määräaikaiset toimet ovat lisääntyneet, koska toimia ei ole täytetty ennen kuin tiedetään asumispalveluiden palvelurakennesuunnitelman ja Sote-uudistuksen tuomat vaikutukset. Työterveys Akaasiassa on lisääntynyt osa-aikaisuuksien määrä. Kasvu- ja kulttuuriprosessissa vaikuttaa Sastamalan opiston tuntiopettajien vähentyminen. Ympäristö ja yhdyskuntaprosessissa henkilötyövuosien vähenemiseen vaikuttaa lomituksen vähentyminen. 2.3. Työajan jakautuminen Työajan jakautumisella esitetään miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Taulukossa on esitetty säännöllisen vuosityöajan jakautuminen tehtyyn työhön ja poissaoloihin vuoden aikana. Terveysperusteiset poissaolot ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 74,8 %.

7 Työajan jakautuminen (ei sisällä opetushenkilöstöä): työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1 000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 378867 100,0 47920 100,0 (Kalenterivuoden päivät vähennettynä lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät) Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat 40977 10,8 4562 9,5 - Terveysperusteiset poissaolot 23491 6,2 1732 3,6 - Perhevapaat 13264 3,5 280 0,6 - Koulutus 3986 1,1 392 0,8 - Muut palkalliset poissaolot 2042 0,5 265 0,6 - Muut palkattomat poissaolot 13476 3,6 - Vapaana annetut työaikakorvaukset 1458 0,4 148 0,3 Lisätään työpäivinä: Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3226 0,9 369 0,8 TEHTY VUOSITYÖAIKA 283399 74,8 40910 85,4 2.4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Koko henkilöstön määrä 31.12.2014 sukupuolen mukaan oli seuraava: vak. Naiset määräaik. yht. % vak. Miehet määräaik. yht. % yhteensä Konsernihallinto 15 15 0,9 4 1 5 1,4 20 Kasvu ja kulttuuri 421 204 625 37,5 76 58 134 38,2 759 Yhdyskunta ja ympäristö 117 21 138 8,3 109 36 145 41,3 283 Sosiaali- ja terveys 628 223 851 51,0 31 21 52 14,8 903 Sastamalan Vesi 3 3 0,2 12 1 13 3,7 16 Työterveys Akaasia 27 9 36 2,2 2 2 0,6 38 Yhteensä 1211 457 1668 82,6 234 117 351 17,4 2019 Naisten osuus koko kaupungin henkilöstömäärästä on 82,6 % (v. 2013 82,8%) ja miesten osuus 17,4 % (v. 2013 17,2 %). 2.5. Henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön ikärakenne: Ikä vuosina Kaupunki Akaasia Vesi yhteensä %-osuus alle 30 95 95 6,6 30-39 270 6 1 277 19,2 40-49 392 4 4 400 27,7 50-59 491 14 8 513 35,5 60-64 148 4 2 154 10,7 65-5 1 6 0,4 Yhteensä 1401 29 15 1445 100,0 Vakituisesta henkilöstöstä 35,5 % sijoittuu ikäryhmään 50-59 vuotiaat. Alle 30 vuotiaiden osuus vakituisesta henkilöstömäärästä on 6,6 % ja yli 60 vuotiaiden osuus 11,1 %.

8 2.6. Henkilöstön keski-ikä Sastamalan kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 47,0 vuotta. Naisten keski-ikä oli 46,9 vuotta ja miesten 47,6 vuotta. Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien henkilöiden keski-ikä oli 45,7 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä prosesseittain 31.12.2014 tilanteessa: naiset miehet yhteensä Konsernihallinto 56,5 47,5 54,6 Kasvu ja kulttuuri 46,7 45,5 46,5 Yhdyskunta ja ympäristö 46,2 48,2 47,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 46,8 48,7 46,9 Sastamalan Vesi 48,7 53,0 52,1 Työterveys Akaasia 50,8 48,0 50,6 Kaikki yhteensä 46,9 47,6 47,0 Korkein keski-ikä on Konsernihallinnossa 54,6 vuotta ja alhaisin Kasvussa ja kulttuurissa 46,5 vuotta. 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus Ydinprosessien ja liikelaitosten palveluksesta on lähtenyt vuoden 2014 aikana 130 vakituista henkilöä, joista eläkkeelle siirtyi 53 henkilöä ja irtisanoutui 42 henkilöä. Toimintojen siirron yhteydessä uudelle työnantajalle siirtyi 21 henkilöä. Ydinprosessien ja liikelaitosten palvelukseen on tullut uusia vakituisia työntekijöitä 80 henkilöä, joista sosiaali- ja terveyspalveluihin 26 henkilöä, kasvuun ja kulttuuriin 39 henkilöä sekä yhdyskuntaan ja ympäristöön 15 henkilöä. Sosiaali- ja terveystoimen päättyneiden ja alkaneiden palvelussuhteiden eroa selittää hoitohenkilöstön vakanssien täyttäminen määräaikaisina. Vuoden 2015 alusta Palvelukoti Ilolan toiminta siirtyi Palvelukoti Ilola Oy:lle (17 henkilöa) ja elintarvikelaboratorion toiminta siirtyi Kokemäenjoen vesistöjen vesiensuojeluyhdistys ry:lle (4 henkilöä). Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus: Alkaneet palvelusuhteet Vaihtuvuus % Päättyneet palvelussuhteet Vaihtuvuus % Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri 39 2,7 35 2,4 Yhdyskunta ja ympäristö 15 1,0 27 1,9 Sosiaali- ja terveys 26 1,8 67 4,6 Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia 1 Yhteensä 80 5,5 130 9,0 Vaihtuvuusprosentti lasketaan suhteuttamalla henkilöstömäärät vuoden lopun henkilöstön kokonaismäärään. vakinaisen

9 2.8. Henkilöstö sopimusaloittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö sopimusaloittain: vakituiset määräaikaiset yhteensä %-osuus KVTES 1080 360 1440 71,3 Opetusala 222 180 402 19,9 Lääkärit 44 20 64 3,2 Tekniset 69 8 77 3,8 Tuntipalkkaiset 30 6 36 1,8 yhteensä 1445 574 2019 100,0 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä työskentelee 71,3 % ja Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 19,9 % henkilöstöstä. Muiden virka- ja työehtosopimusten soveltamisalalla on selvästi vähemmän henkilöstöä. 2.9. Yleisimmät ammattinimikkeet Vuonna 2014 yleisin ammattinimike oli lähihoitaja, joita työskentelin vuoden lopussa vakituisesti 310 henkilöä. Lähihoitajia työskentelee perusterveydenhuollossa, asumispalveluissa ja kotihoidossa. Ammattinimike Vakituisen henkilöstön määrä 31.12. Lähihoitaja 310 Maatalouslomittaja 127 Sairaanhoitaja 80 Luokanopettaja 73 Lehtori 66 Perhepäivähoitaja 52 Koulunkäyntiavustaja 51 Lastenhoitaja 43 Lastentarhanopettaja 40 Palvelusihteeri 37 Terveydenhoitaja 25 Terveyskeskuslääkäri 22 2.10. Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Vakituisen henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin: virka %-osuus työsuhde %-osuus yhteensä Konsernihallinto 10 2,5 9 0,9 19 Kasvu ja kulttuuri 239 60,5 258 24,6 497 Yhdyskunta ja ympäristö 27 6,8 199 19,0 226 Sosiaali- ja terveyspalvelut 115 29,1 544 51,8 659 Sastamalan Vesi 1 0,3 14 1,3 15 Työterveys Akaasia 3 0,8 26 2,5 29 yhteensä 395 100,0 1050 100,0 1445 %-osuus 27,3 72,7 Vakinaisesta henkilöstöstä työsuhteisia oli 72,7 % ja virkasuhteisia 27,3 %. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti työsuhteeseen, ellei tehtävä vaadi julkisen vallan käyttöä.

10 2.11. Konsernin henkilöstön määrä Konserniohjauksen näkökulmasta keskeisimmät kaupungin tytäryhtiöt ovat Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy (Servi), Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (SaSyp) ja Sastamalan Tukipalvelu Oy (SaTu). Kaupungin konserniohjeen mukaan kaupunkikonsernissa noudatetaan kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita ja tavoitteita. Henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan konsernin sisäiset työmarkkinat. Konsernin henkilöstömäärä 31.12 tilanteessa: 31.12.2013 31.12.2014 vakinaiset määräaikaiset yhteensä vakinaiset määräaikaiset yhteensä Konsernihallinto 19 19 19 1 20 Kasvu ja kulttuuri 494 314 808 497 262 759 Yhdyskunta ja ympäristö 236 48 284 226 57 283 Sosiaali- ja terveyspalvelut 670 216 886 659 244 903 Sastamalan Vesi 15 1 16 15 1 16 Työterveys Akaasia 30 9 39 29 9 38 KAUPUNKI YHTEENSÄ 1464 588 2052 1445 574 2019 Sastamalan Tukipalvelu 44 6 50 49 6 55 Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut 131 23 154 128 13 141 Sastamalan Seudun Yrityspalvelu 5 3 8 5 3 8 Sastamalan Lämpö 1 1 1 1 KONSERNI YHTEENSÄ 1645 620 2265 1628 596 2224 Sastamalan Tukipalvelu Oy:n henkilöstömäärä kasvoi viidellä vakituisella työntekijällä Luoteis- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioitumisella Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalveluissa sovittiin vuoden 2014 aikana Vammalan aluesairaalan sairaalahuollon palveluiden siirtymisestä Servin tuotettavaksi liikkeenluovutuksella vuoden 2015 alusta. Sen myötä 16 henkilöä siirtyy Vammalan aluesairaalan palveluksesta Servin palvelukseen 1.1.2015 alkaen. 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1. Henkilöstömenot Henkilöstökulut yht. Osuus % Henkilöstökulut yht. Osuus % Muutos% 1 000 2013 2013 2014 2014 2013-2014 Konsernihallinto 1 463 1,8 1 482 1,8 1,3 Kasvu ja kulttuuri 27 538 34,5 27 244 33,9-1,1 Yhdyskunta ja ympäristö 11 263 14,1 10 973 13,7-2,6 Sosiaali- ja terveyspalvelut 36 652 46,0 38 041 47,3 3,8 Sastamalan Vesi 829 1,0 838 1,0 1,1 Työterveys Akaasia 1 962 2,5 1 770 2,2-9,8 yht. 79 707 80348 0,8

11 Kaupungin henkilöstömenot (palkka- ja sivukulut) olivat vuonna 2014 80,3 milj.euroa. Henkilöstömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,8 %. Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli 44,6 %. Virka- ja työehtosopimusten mukaan palkkoja korotettiin yleiskorotuksella, joka vaihteli sopimusaloittain. KVTES:n, teknisten, opetusalan ja tuntipalkkaisten korotus oli 1.7.2014 alkaen 20 tai vastaavan prosenttimäärän palkantarkastus. Lääkärisopimuksen yleiskorotus 0,62 % tuli vuonna 2014 vain eläinlääkäreille. Palkkakustannuksia korottavat myös sopimusten mukaiset työvuosista tulevat korotukset. Vuosiloma-ajan palkkoja maksettiin yhteensä 4,7 milj.euroa eli keskimäärin 2319 euroa/työntekijä. Lomarahoja maksettiin 2,6 milj.euroa eli keskimäärin 1314 euroa/työntekijä. 3.2. Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain Laskelmassa mukana vain kokoaikaiset. lkm Teht.koht/perus- Keskiansio Kokonaisansiot Keskiansio palkat yhteensä yhteensä KVTES 11 Sastamala 1 184,00 2 576 709,74 2 176,28 2 765 796,23 2 335,98 13 Vesi 4,00 7 881,90 1 970,48 8 485,54 2 121,39 14 Akaasia 22,00 55 439,69 2 519,99 60 043,17 2 729,24 KVTES YHTEENSÄ 1 210,00 2 640 031,33 2 181,84 2 834 324,94 2 342,42 TS 11 Sastamala 66,00 163 185,51 2 472,51 183 196,37 2 775,70 13 Vesi 6,00 15 878,50 2 646,42 18 094,50 3 015,75 TS YHTEENSÄ 72,00 179 064,01 2 487,00 201 290,87 2 795,71 OVTES YHTEENSÄ 263,00 733 779,28 2 790,04 951 185,94 3 616,68 LS 11 Sastamala 50,00 251 570,33 5 031,41 271 630,83 5 432,62 14 Akaasia 3,00 22 103,26 7 367,75 23 890,49 7 963,50 LS YHTEENSÄ 53,00 273 673,59 5 163,65 295 521,32 5 575,87 *) KAIKKI YHTEENSÄ (ei sis. tuntipalkkoja) 1 598,00 3 826 548,21 2 394,59 4 282 323,07 2 679,80 TUNTIPALKKAISET 11 Sastamala 30,00 1 785,88 2 025,33 **) 13 Vesi 6,00 1 891,89 2 190,45 **) TUNTIPALKKAISET YHTEENSÄ 36,00 1 803,55 2 052,85 **) *) kokonaisansiot eivät sisällä toimenpide- ym. palkkioita **) tuntipalkkaisten keskiansio laskettu keskituntipalkoista kertomalla keskituntipalkka 163:lla Korkeimmat keskipalkat ovat Lääkärien sopimuksen piirissä 5 576 euroa/kk ja Opetusalan sopimuksen piirissä 3 617 euroa/kk.

12 4. POISSAOLOT 4.1. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä: Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot 2013 kpv/vak. henkilö 2013 2014 Konsernihallinto 42 2,2 113 5,9 kpv/vak. henkilö 2014 2013 2014 Kasvu ja kulttuuri 8640 17,5 7971 16,0 157 215 Yhdyskunta ja ympäristö 4811 20,4 5355 23,8 356 228 - siitä Lomituspalvelut 3403 23,6 3755 27,6 341 121 Sosiaali- ja terveyspalvelut 16237 24,2 17311 26,3 373 764 Sastamalan Vesi 73 4,9 56 3,7 Työterveys Akaasia 424 14,1 358 12,3 Sastamala yhteensä 30227 20,6 31164 21,6 886 1207 Pv/vakituinen henkilö 20,6 21,6 0,6 0,8 Sairauspoissaoloja oli yhteensä oli yhteensä 31164 kalenteripäivää, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 3,1 %. Sairauspoissaolot olivat 21,6 kalenteripäivää vakituista työntekijää kohden. Sairauspoissaololoista lisääntyivät erityisesti yksittäiset pitkät sairauspoissaolot. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttivat eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syöpäsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Lomituspalveluiden sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 3755 kalenteripäivää (27,6 kpv/vakituinen työntekijä). Sairauspoissaolot kasvoivat edellisestä vuodesta 10,4 %. Sairauspoissaoloista 1-3 päivän poissaoloja oli yhteensä 4728 kalenteripäivää, 15,2 % kokonaismäärästä. Yli 60 päivän sairauspoissaoloja oli yhteensä 15 382 kalenteripäivää, 49,4 % kokonaismäärästä. Yli 60 kalenteripäivän sairauspoissaoloja oli 123 henkilöllä eli 6,1 %:lla henkilöstön kokonaismäärästä. Työterveyshuolto, henkilöstöpalvelut, kaupungin johtoryhmä, työsuojelu, yhteistyötoimikunta ja henkilöstöjaosto ovat vuoden aikana miettineet ja toteuttaneet seuraavia toimenpiteitä sairauspoissaolojen vähentämiseksi: - esimiehille ja työntekijöille koulutusta ristiriitatilanteiden käsittelystä - esimiehille koulutusta pienryhmissä puheeksioton haasteista - uusille esimiehille perehdytys henkilöstöhallinnon asioihin (yhteiset koulutustilaisuudet 2 krt/vuosi) - työterveyshuollon ja henkilöstöpalveluiden jalkautuminen prosessitiimeihin ja esimiespalavereihin - keskustelulomakkeen käyttö ja kirjaaminen kevyemmäksi; lomakkeesta kopio aina osaprosessin johtajalle ja työterveyshuoltoon tarvittaessa - sairauspoissaololistat osaprosessien johtajien käyttöön - sairausloman keskeyttäminen ja työhön palaaminen työkyvyn salliessa - sairauspoissaoloja aukaistaan työyksiköittäin ikäryhmittäin ja diagnooseittain - työyhteisön ristiriitatilanteiden hoitaminen välittömästi; työterveyshuollon lääkärit harkitsevat sairauslomien pituuksia ja ilmoittavat asiasta välittömästi työntekijän työterveyshoitajalle, jonka kautta yhteys työyksikköön Vuoden 2013 alusta sairauspoissaoloja alettiin seurata työterveyshuollossa diagnoosittain. Tavoitteena on saada lisätietoa sairauslomatilastoihin ja mahdollistaa ennaltaehkäisevien ja korvaavien toimenpiteiden suuntaamisen oikeisiin asioihin. Tämän vuoksi työntekijöiden luvalla esimiehet toimittavat Työterveys Akaasian ulkopuolella kirjoitetuista sairauslomatodistuksista kopion työterveyshuoltoon.

13 Työtapaturmapoissaoloja oli kertomusvuonna 1207 kalenteripäivää (0,8 kpv/vakituinen henkilö). Työtapaturmapoissaolot kasvoivat edellisestä vuodesta 36 %. Työtapaturmille on kuitenkin tyypillistä voimakas vaihtelu vuosittain. Tapaturmien määrää pyritään vähentämään työtapaturmariskeistä tiedottamalla ja työpaikkojen riskien arviointia tehostamalla. 4.2. Kaikki poissaolot kalenteripäivinä Koko henkilöstön poissaolot kalenteripäivänä: Sairaus Työ- Työmatka- Amm. Perhe- Lapsi Koulu- Opinto- Vuorottelu- Kuntou- Vuosi- Muut Yhteensä tapat. tapat. tauti vapaa sairas tus vapaa vapaa tus loma Konsernihallinto 113 110 153 12 1000 129 1517 Kasvu ja kulttuuri 7971 215 13 8324 394 1311 2072 2096 300 14647 9988 47331 Yhdyskunta ja ympäristö 5355 228 3531 33 602 2100 656 168 9314 2936 24923 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17311 764 8 11288 554 2813 1411 2746 599 33591 8726 79811 Sastamalan Vesi 56 1 20 34 760 18 889 Työterveys Akaasia 358 578 24 166 15 150 13 1761 196 3261 yhteensä 31164 1207 21 0 23721 1006 5022 5598 5801 1126 61073 21993 157732 Muut kohdassa on mm. lomarahavapaa, säästövapaa, aktiivivapaa, kuntoutustuella olevat, palkattomat virkavapaat ja työlomat, julkinen tehtävä sekä ylityövapaa. Vuosilomien osuus poissaoloista oli 38,7 %, sairauslomien osuus 19,7 % ja perhevapaiden osuus 15,0 %. 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä 348 195 euroa eli 241 euroa vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Tässä esitetyt koulutusmäärärahat tarkoittavat henkilöstön koulutuspalveluihin kirjattuja osallistumismaksuja ja vastaavia, ei koulutusajan palkkakustannuksia.

14 Koulutukseen käytetyt määrärahat: 2013 /vak. työntekijä 2014 /vak. työntekijä Konsernihallinto 16 161 851 9 500 500 Kasvu ja kulttuuri 54 610 111 61 239 123 Yhdyskunta ja ympäristö 50 970 216 85 686 379 Sosiaali ja terveys 185 321 277 181 333 275 Sastamalan vesi 1 155 77 1 206 80 Työterveys Akaasia 14 485 483 9 231 318 yhteensä 322 702 220 348 195 241 Ammatilliseen henkilöstökoulutukseen osallistui yhteensä 1 135 työntekijää ja koulutuspäiviä oli yhteensä 4 187 (3,68 päivää osallistujaa kohden). Tähän sisältyy kaikki henkilöstöjärjestelmään kirjatut koulutukset. Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Työnantajan on mahdollisuus saada työntekijän koulutuksesta taloudellinen kannuste. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta 6 tunnin koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on ennakkoon laadittu koulutussuunnitelma ja koulutuksen sisältyminen laadittuun suunnitelmaan. Koulutuskorvauksen määrä on koulutuspäivää kohden 10 % keskimääräisestä päiväpalkasta Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli yhteensä 2 048, koulutuskorvaukseen oikeuttavaan koulutukseen osallistui 915 henkilöä ja koulutuskorvausta haettiin n. 35 000 euroa. Opintovapaalla oli vuoden 2014 aikana 49 henkilöä ja opintovapaapäiviä kertyi yhteensä 5598 kalenteripäivää. 6. HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuoden ikäisenä tai henkilökohtaisessa eläkeiässä. Kuntien eläkelain (KuEL) piiriin kuuluu valtaosa kuntien työntekijöistä. Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat ne lukion ja peruskoulun opettajat, jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut lukion ja peruskoulun opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin (VaEL). Valtion eläkelain piiriin kuuluvilla opettajilla on mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden iässä. Vuoden 2014 aikana kaupungin palveluksesta siirtyi vanhuuseläkkeelle 43 henkilöä, 3,0 % vakituisen henkilöstön määrästä ja osa-aikaeläkkeelle 4 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,9 vuotta ja osa-aikaeläkkeelle jääneiden 61,0 vuotta. Eläköitymisen kautta vapautuneista vakansseista 6 jätettiin täyttämättä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Keski-ikä Osa-aikaeläkkeen aloittaneet Keski-ikä Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri 21 64,0 Yhdyskunta ja ympäristö 10 64,3 Sosiaali ja terveys 12 63,7 2 61,0 Sastamalan vesi Työterveys Akaasia 2 61,0 yhteensä 43 63,9 4 61,0

15 Kaupungin palveluksesta on ydinprosessien arvion mukaan jäämässä vanhuuseläkkeelle vuosina 2015-2022 arviolta 200 henkilöä (arvioitu 60-68 vuotiaiden työntekijöiden määrän perusteella). Vanhuuseläkkeelle siirtyy 13,6 % vakituisen henkilöstön määrästä. 6.2. Työkyvyttömyyseläkkeet Vuoden 2014 aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 9 työntekijää, joiden keski-ikä oli 59,7 vuotta. Kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden aikana 13 työntekijää, joiden keski-ikä oli 47,2 vuotta. Kuntoutustuelle siirtyviin ja mahdollisimman pikaiseen työhön paluuseen voidaan vaikuttaa työssä jatkamisen ja jaksamisen tukemistoimenpiteillä, esim. tehtäväjärjestelyt, kevennetty tai osa-aikatyö. lukumäärä % koko henkilöstön määrästä keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, 31 1,5 52,8 joista Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 7 0,4 59,4 Kuntoutustuelle siirtyneitä 13 0,7 47,2 Osa-aikaiselle kuntoutustuelle siirtyneitä 2 0,1 36,0 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 9 0,5 59,7 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla seuraavina vuosina. 6.3. Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu ajetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Varhaiseläkemenoperusteista eli varhe -maksua maksetaan silloin, kun työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saamaan määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe -maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe -maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe -maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista, jaksamista ja kuntoutustuelle/eläkkeelle siirtyneiden työhön palaamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta työnantajalle ei aiheudu varhe maksua. Maksut 1000 %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 799 1,3 Eläkemenoperusteinen maksu 4143 -

16 7. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta Sastamalan kaupungilla on Yhteistoimintaohjeet Sastamalan kaupungin ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta yhteistoimintamenettelylain mukaisesti. Kaupunkitason yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, jossa on 17 jäsentä, joista 7 edustaa työnantajaa ja 10 henkilöstöä. Työnantajan edustajina toimivat kaupunginhallituksen toimikaudekseen nimeämät kaksi edustajaa, kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäälliköt. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 5 kertaa käsitellen mm. uutta työsuojeluorganisaatiota ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä, henkilöstölähtöisiä tuottavuusideoita, koulutussuunnitelmia, työsuojelutarkastuksia, työpaikkojen riskien arviointityötä, henkilöstön sairauspoissaolojen kehittymistä, sosiaalisen median pelisääntöjä työntekijän näkökulmasta sekä henkilöstön määrän suunnitelmallista vähentämistä. 7.2. Työsuojelutoimikunta Sastamalan kaupungin yhteistyötoimikunta toimii lakisääteisenä ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäälliköt, kaksi kaupunginhallituksen edustajaa, neljä työsuojeluvaltuutetutta ja kuusi ammattijärjestöjen edustajaa. Uuden työsuojeluorganisaation valintaa varten pidettiin työsuojeluvaalit loppuvuodesta 2013 toimikaudeksi 2014-2017. Vaali toteutui ns. sopuvaalina, koska ehdokkaita oli yhtä paljon kuin valittavia. Vaalissa valittiin toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä kolme työntekijöiden työsuojeluvaltuutettua ja kullekin kaksi varavaltuutettua. Työsuojelujaosto ja sisäilmatyöryhmä Yhteistyötoimikunnan jaostona toimii työsuojelujaosto, jonka tehtävänä on valmistella työsuojelun piiriin kuuluvia asioita. Vuonna 2014 työsuojelujaostoon kuului 8 jäsentä, jotka ovat: henkilöstöjohtaja, työsuojelupäälliköt, henkilöstöjaoston puheenjohtaja ja neljä työsuojeluvaltuutettua tai näiden henkilöiden varahenkilöt. Jaosto voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Työsuojelujaosto toimii lisäksi Sastamalan kaupungin sisäilmatyöryhmänä. Tällöin jaostoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Tilakeskus liikelaitoksen edustaja, työterveyshuollon edustaja, ympäristöterveydenhuollon edustaja ja henkilöstön edustaja työpaikasta/työpisteestä, jossa on sisäilmaongelma sekä tilanteen mukaan muita asiantuntijoita. Työsuojeluorganisaatio Sastamalan kaupungin työsuojeluorganisaatio on vuonna 2014 ollut seuraava: Tehtävä Toimihenkilöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Varsinainen Jouni Anssi Järvinen Tarja Pietilä Arja Herckman valtuutettu Kankaanpää I varavaltuutettu Ari Andersson Marita Seppä Teresie Mäkinen Arja Kiviniemi II varavaltuutettu Johanna Voittomäki Hanna Hämäläinen Jorma Kollin Eija Lepistö Työsuojelupäälliköt Risto Ekonen Merja Heikkilä (lomatoiminta)

17 7.3. Työsuojelutarkastukset Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston (AVI) Työsuojelun vastuualue on Sastamalan kaupungin lakisääteinen työsuojeluviranomainen ja tekee työpaikkojen tarkastuksia suunnitelmansa mukaisesti. Vuoden 2014 aikana AVIn toimesta tehtiin yhteensä 13 kouluun työsuojelutarkastus ja lisäksi kasvu- ja kulttuuri ydinprosessin johdon tarkastus. Näin on vuosien 2013-2014 aikana tarkastettu kaikki Sastamalan koulut. Tarkastukset ovat osa työsuojeluhallinnon neljä vuotta (2012-2015) kestävää valtakunnallista työsuojelun valvontahanketta Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015. 7.4. Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta Heti alkuvuodesta alettiin valmistella selainpohjaiseen Riski-Arvi ohjelmaan siirtymistä. Sastamalan kaupungilla ja Sotesilla (ja entisellä Saspella) on ollut käytössä sama ohjelma konekohtaisena asennusversiona. Aiemmin tehdyt riskinarvioinnit siirrettiin selainpohjaiseen versioon. Johtoryhmä päätti selainpohjaisen Riski-Arvi ohjelman käyttöönotosta 27.10.2014 ja edellytti, että kaikilla työpaikoilla asia on kunnossa toukokuun loppuun 2015 mennessä. Asian eteenpäin viemiseksi on sovittu työsuojeluvaltuutetuille, henkilöstöjohtajalle ja työsuojelupäällikölle vastuulista työpaikoista, joiden opastuksesta kukin vastaa. Arviointi tehdään viiden eri vaara- tai haittatekijän näkökulmasta, joita ovat: ergonomia, fysikaaliset vaaratekijät, henkinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä tapaturman vaarat. Olennainen osa työsuojeluorganisaation toimintaa on osallistuminen sisäilmatyöryhmän kokouksiin ja käynteihin kohteessa paikan päällä. Käytännöksi on otettu pitää sisäilmatyöryhmän kokouksia säännöllisesti 2-3 kertaa vuodessa, jolloin kiinteistöjen tilannekatsauksen antaa Tilakeskus. Turvallisuuspoikkeamailmoituksilla raportoidaan työhön liittyvistä vahinkotapauksista ja läheltä piti tilanteista, jonka avulla osa vaaratilanteista saadaan selville ja pystytään myös poistamaan. 8. TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto Sastamalan kaupungilla on sopimus henkilöstönsä työterveyshuollosta Työterveys Akaasia liikelaitoksen kanssa. Sopimus sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltopainoitteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon Työterveyshuollon toteutuksesta Akaasiassa vastaa tiimi, jossa on mukana viisi työterveyshoitajaa, kaksi työterveyslääkäriä, kaksi työfysioterapeuttia ja työterveyspsykologi. Työterveyshoitajille on nimetty omat vastuuprosessit. Työterveyshuollon keskeinen toiminta vuonna 2014: 1. Toiminnassa on erityisesti painotettu ja kehitetty yhteistyötä työsuojeluorganisaation kanssa, esim. yhteistyössä tehtävät työpaikkaselvityskäynnit. 2. Työterveyshuollon tärkeänä tehtävänä on tukea henkilöstöä organisaatio- ja toimintamuutoksissa. 3. Henkilöstöhallinnon kanssa jatkettiin yhteisiä kokouksia, joissa keskityttiin sairauspoissaolojen hallintaan ja sovittiin toimintatavoista, mm. esimiesten vastuista.

18 Työterveyshuollon toimintaa v. 2014: Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi lakisääteiset tarkastukset, kpl 107 141 muut terveystarkastukset, kpl 492 551 50 9 sairausvastaanottokäynnit, kpl 3233 939 yksilön ohjanta ja neuvontakäynnit, kpl 49 463 422 215 ryhmän neuvonta ja ohjaus, tunti (sis. mm. työterveysneuvottelut ja ensiapukoulutukset) 11,5 354 41,5 46,5 työpaikkaselvitykset, tuntia (sis. myös työsuojelutmk, yhteistyötmk, sisäilmatyöryhmä, muut kokoukset) 70,5 484,5 193,5 29 Kuntoutukset - v. 2013 alkanut TYK -ryhmä (8 hlöä) jatkui v. 2014 - v. 2014 aikana päättyi 10 henkilön ASLAK ryhmä - uusi ASLAK ryhmä (10 hlöä) aloitti - konsernin (kaupunki, SaTu ja Servi) yhteinen TYK- ryhmä aloitti vuoden lopulla, ryhmässä mukana 6 henkilöä kaupungilta - lomituspalvelujen TYK-ryhmä (8 hlöä) jatkui v. 2014 - yksilökuntoutusjaksoille ohjattiin vuoden aikana 50 henkilöä Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset jakautuvat työterveyshuollon kustannuksiin (korvausluokka I) ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksiin (korvausluokka II). Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa kaupungille työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista laissa tarkoitetuista kustannuksista 60 prosenttia, kun työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Työterveyshuollon bruttokustannukset ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain: 2013 vakituiset työntekijät /vak. työntekijä 2014 vakituiset työntekijät /vak. työntekijä Konsernihallinto 4368 19 230 4099 19 216 - yhteiset k ustannuk set 16122 1464 11 11985 1445 8 Kasvu ja kulttuuri 220185 494 446 238093 497 479 Yhdyskunta ja ympäristö 30725 92 334 36271 90 403 - Lomatoiminta 56505 144 392 58131 136 427 Sosiaali- ja terveyspalvelut 322199 670 481 371935 659 564 Sastamalan Vesi 2128 15 142 3904 15 260 Työterveys Akaasia 11962 30 399 18192 29 627 yhteensä 664194 1464 454 742610 1445 514 Työterveyshuollon yhteisiin kustannuksiin kuuluu mm. hyvinvointiryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työsuojelujaoksen kokoukset, koulutustilaisuuksien esitykset sekä työterveyshuollon suunnitelmien ja korvaushakemusten valmistelu.

19 8.2. Vuoden 2013 henkilöstökyselyn kehittämistoimenpiteiden toteutuminen Sastamalan kaupungin kolmas henkilöstökysely toteutettiin keväällä 2013. Tulokset esiteltiin kesäkuussa ja työpaikkojen käsittelyt vahvuuksista ja kehittämiskohteista ajoittuivat syksyyn 2013. Henkilöstökyselyllä kartoitettiin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön käsityksiä työnantajastaan, työympäristöstään, omasta työstään, työkyvystään, lähiesimiestyöstä sekä edellisen henkilöstökyselyn tulosten hyödyntämisestä. Henkilöstökyselyyn vastasi 512 vakituista työntekijää, 35,3 % (v. 2011 56,6 %) ja 87 määräaikaista työntekijää, 15,2 % (v. 2011 37,3 %), kokonaisvastausprosentiksi tuli 29,6,% (v. 2011 51,8 %. Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta kehittämiskohteiksi määriteltiin mm. tehtävänkuvausten selkeyttäminen, tiedottaminen, uusien työntekijöiden perehdyttäminen, henkilöstökyselyn uudistaminen, esimiesten työmäärän kohtuullistaminen, itsearvioinnin kehittäminen, varallaolon kehittäminen, tiimityön kehittäminen, riskienarviointi, resurssien ja osaamisen oikein kohdentuminen, työmenetelmien kehittäminen, kehityskeskustelut sekä erilaisten ohjelmien ja tietojärjestelmien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista kartoitettiin vuoden 2014 lopulla. Kehittämistoimenpiteinä on toteutettu mm. toimintasuunnitelmien päivittäminen strategian mukaisiksi, tiedottamisen parantamista yhteisillä tiedostokansioilla ja henkilöstöpalavereilla, perehdyttämisohjeita päivitetty työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä on kehitetty, tehtävien jakoa ja tehtäväkuvauksia uudistettu sekä perustehtävän selkeyttäminen. Seuraava henkilöstökysely toteutetaan huhtikuussa 2015. 8.3. Liikunnan tukeminen ja virkistystoiminta Kaupunki tukee henkilöstönsä liikuntaa kahdella ilmaisella tai tuetulla käyntikerralla viikossa uimahalleissa, kaupungin kuntosaleissa ja rantasaunoilla sekä Vinkin vapaa-aikakeskuksen käytöllä. Liikunnan tukemismuotona on myös liikuntasetelit, joita sai vuodessa yhden 10 setelin nipun ja josta kaupunki maksoi 75 % ja työntekijä maksoi 25 %. Liikunnan tukemisen ja liikuntaseteleiden kustannukset vuonna 2014 olivat 34 740 euroa. Kustannukset olivat 24,05 euroa vakituista työntekijää kohden. Käyntimäärät tuetussa liikunnassa: 2012 2013 2014 Uimahallit 2 420 2564 2798 Vinkki 1 400 1597 2263 Kuntosalit 468 450 559 Rantasaunat 216 285 300 yhteensä 4 504 4896 5920 Liikuntaseteleitä lunasti 670 työntekijää, työnantajan kustannus liikuntaseteleistä 17 327 euroa. Työpaikat ovat voineet käyttää yhden työpäivän vuodessa henkilökunnan virkistystoimintaan. Päivä voidaan viettää myös kahtena jaksona ja se voidaan toteuttaa myös kaupungin yhteisenä tapahtumana. Henkilöstön yhteinen puolen päivän virkistyspäivä järjestettiin 12.2.2014 Vinkin vapaa-aikakeskuksessa ja kaupungin rantasaunalla. Vuoden päättyessä henkilökunnalle tarjottiin jouluateria.

20 8.4. Savuton Sastamala Sastamalan kaupunki on ollut savuton työyhteisö 1.4.2012 alkaen. Savuttomuuden tavoitteena on yleinen terveyden edistämisen lisääminen, jossa yhtenä yksittäisenä toimenpiteenä tupakoinnin lopettaminen on merkittävä asia. Savuton työyhteisö tarkoittaa sitä, että kaupungin työntekijät eivät saa tupakoida työaikana. Tupakoimattomuus vaatimus koskee myös kaupungin tiloissa toimivia muita palveluntuottajia.