Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYS ESISELVITYS NAISTEN YRITTÄJYYDEN, TYÖLLISYYDEN, TASA-ARVON JA ALUEKEHITYKSEEN OSALLISTUMISEN NÄKÖKULMISTA PROJEKTIN HALLINNOIJA Turun yrittäjänaiset ry PROJEKTIN RAHOITUS Varsinais-Suomen liitto / maakunnan kehittämisraha sekä Turun seudun kehittämiskeskus PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ Turun seudun kehittämiskeskus Turun yrittäjänaiset ry Varsinais-Suomen yrittäjät ry Turun kesäyliopisto Develooppi Oy Varsinais-Suomen liitto Esiselvitysraportti on ladattavissa osoitteesta www.turunyrittajanaiset.fi Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasa-arvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais-Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen yhteistyössä Turun seudun kehittämiskeskuksen, Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n ja Develooppi Oy:n kanssa. Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvityksessä on käytetty tilastotietoja, teemahaastatteluja ja kyselyä. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 30:lle henkilölle ja yrittäjille suunnattuun kyselyyn saatiin vastauksia 668 henkilöltä. Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Suomessa ja muualla Euroopassa. Naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten maaseudun naisten toimintaohjelma, naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset sekä hallituksen tasa-arvo-ohjelma, myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen nähdään tärkeiksi osa-alueiksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYKSEN TIIVISTELMÄ, TOUKOKUU 2007
VARSINAISSUOMALAISET NAISET JA TYÖSSÄKÄYNTI - Varsinais-Suomen väestöstä 51% on naisia. - 15-64-vuotiaita naisia on 33% maakunnan kokonaisväestöstä. - Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. - Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin 97.000, 50% kaikista työpaikoista. - Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. - Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. - Kuntasektorin työpaikoista 79% ja valtion työpaikoista 51% on naisilla. - Määrällisesti naisia on eniten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. - Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Yli puolet myös koulutuksen, tukku- ja vähittäiskaupan, julkisen hallinnon ja kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen palkansaajista Varsinais-Suomessa on naisia. - Suhteellisesti vähiten naisia on rakentamisessa, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa sekä teollisuudessa. - Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa 8.840 naista, joista määrällisesti eniten hallinto- ja toimistotyössä. NAISTEN YRITTÄJYYS VARSINAIS-SUOMESSA - Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin 7.700 (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet). - Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35%. - Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on 7,8%, osuus on laskenut vuodesta 1999, jolloin osuus oli 8,7%. - Toimialoittain eniten naisyrittäjiä oli maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. - Eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin on alle 24-vuotiaissa. - Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö. - Naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. - Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. - Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. - Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. - Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. - Naiset kokevat miehiä enemmän, että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole liikaa.
VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYKSEN TIIVISTELMÄ 2007 - Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä. - 57% naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään edustamani sukupuolten yrittäjyyttä maakunnassamme. - Sekä naiset että miehet ovat sitä mieltä, että Varsinais-Suomessa tarvittaisiin enemmän yhteistyötä yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kesken. - 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. - Miesyrittäjien mielestä yrittäjyyttä pitää edistää sukupuoleen katsomatta ja naisyrittäjien mielestä erityisesti naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. - Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa. TASA-ARVO VARSINAIS-SUOMESSA - Naisia on enemmistö Varsinais-Suomen väestöstä. - Naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet. - Naisten palkkatulot ovat 69% miesten palkkatuloista, käteen jäävät tulot 76% miesten keskituloista. - Korvatuista vanhempainpäivärahoista korvattiin Varsinais-Suomessa miehille 4% kaikista vanhempainpäivärahoista. - Työssäkäyville naisille korvattiin sairauspäivärahoja enemmän kuin miehille. - Naiset käyttävät kotitöihin 1,2 tuntia enemmän aikaa päivittäin kuin miehet. - Miehet kokevat, että yhteiskunnassamme miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia keskenään, kun taas naiset eivät koe näin. - Tasa-arvonäkökulma voisi tuoda lisäarvoa kehittämiseen. - Sukupuolten välinen rakentava yhteistyö koetaan tärkeäksi. NAISET ALUEKEHITYKSESSÄ - Tasa-arvo on tärkeä teema aluekehitysohjelmissa. - Naisten äänestysaktiivisuus vaaleissa on ollut miehiä voimakkaampaa. - Maakuntamme kunnanjohtajista 17%, kunnanhallitusten puheenjohtajista 35% ja kunnanvaltuuston puheenjohtajista 32% on naisia. - Naisten aluekehittämiseen osallistumisen voimistaminen on mahdollisuutena entistä paremmalle vaikuttavuudelle.
JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tilastotietojen, kyselyn ja haastattelujen tietojen perusteella voidaan todeta Varsinais-Suomessa olevan tarvetta naisten asioiden edistämiselle. Erityisesti painottui naisten yrittäjyys ja sen tukeminen. Ehdotettuja toimenpiteitä, joita naisten resurssikeskustoiminta voisi sisältää, olivat haastattelujen ja kyselyn perusteella mm. - naisten rohkaisu yrittäjyyteen ja yrittäjänä - naisten verkostoituminen - mentorointi, kokeneemman kummiyrittäjän tuki ja neuvot - kokeneiden naisten kokemusten jakaminen - työhyvinvoinnin kehittäminen - eri alojen yhteisten koulutusten tarjoaminen / järjestäminen (esim. markkinointi, hinnoittelu, yritystoiminnan laajentaminen, myyntitapahtumien järjestäminen, seminaarit ja infot aiheeseen liittyen) yrittäjyyskoulutusta käytännön asioihin - harjoitusyritystoiminta - naiseuteen liittyvät teemaillat - nettiportaali, jossa tietoa teemaan liittyen - yrittäjänaisten tuki aloittaville maahanmuuttajanaisyrittäjille - klubitoimintaa naisille pikkuyrittäjien oma klubi - turvaverkoston luonti esim. sairauden varalle - työyhteisöllinen tuki yksinyrittäjänaisille (vertaistuki, keskustelukumppani, oman toimialan ulkopuolinen verkostoituminen) - olemassa olevien toimijoiden voimien yhdistäminen - toimialakohtaiset naisten kehittämistoimet (esim. hoiva-ala) - yhteinen tuotemerkki yhdessä tuotettaville tuotteille ja palveluille - naisten rohkaisu miesvaltaisille aloille - tyttöjen ja naisten yrittäjyyskasvatus - työn ja perheen yhteensovittamisen tuki - tarjouskilpailuista tiedottaminen naisyrittäjille - kansainvälisyyteen liittyvän tiedon ja osaamisen nosto
VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYKSEN TIIVISTELMÄ 2007 Pääsääntöisesti nähtiin, että naisten asioiden edistäminen tarvitsisi uudenlaista yhteistyötä erityisesti jo olemassa olevien toimijoiden kesken. Naisten resurssikeskuksen organisaatiokysymykseen haastateltavilta tuli erilaisia näkökulmia. Eniten painottui toiminnan linkittyminen järjestösektoriin ja erillään olo julkisista tahoista. Toiminnan organisoitumista kannatettiin. Haastatteluissa tuli ilmi toiminnan ainakin alkuvaiheen hankkeistaminen ja toiminnan sekä rahoituksen jatkuvuuden näkökulma. Toiminnan käytännön johtamisessa ja toteuttamisessa nähtiin tärkeäksi olla mukana molempien sukupuolten edustajia. Myös toiminnan kattavuus eri puolilla aluetta mainittiin muutamissa haastatteluissa. Erityisesti Varsinais-Suomen kehittämiskohteina esiselvityksessä korostuivat: - naisten työllistymisen tukeminen - naisten yrittäjyysaktiivisuuden nostaminen - naisyrittäjien verkostoitumisen tukeminen - naisyrittäjien kasvun tukeminen - naisyrittäjien työhyvinvoinnin sekä työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen - uuden yhteistyön kehittäminen edistämään naisten yrittäjyyttä maakunnassamme - sukupuolen huomioivan tilastoinnin ja seurannan kehittäminen - naisten rohkaisu muille kuin perinteisille aloille sekä koulutuksessa että työllistymisessä / yrittäjyydessä Esiselvityksen perusteella suositellaan maakunnallisen naisteemaryhmän, naisresurssikeskuksen, perustamista koostuen alueen erilaisista ja keskeisistä toimijoista. On tärkeää, että toiminta on verkostoitunut maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Seuraavana toimenpiteenä ehdotetaan laajan ja avoimen keskustelu- ja suunnittelutilaisuuden järjestämistä, johon kutsutaan maakunnan alueelta aiheesta kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat konkretisoimaan kehittämistoiminnan tavoitteet, sisällöt ja toimintatapa. Perusajatuksena on uudenlainen yhteistyön foorumi, jossa voidaan jakaa tietoa, konkretisoida organisaatioiden asiakkaiden tai jäsenten yhteisiä tarpeita toimenpiteiksi ja mahdollisesti hakea yhteisiin tarpeisiin yhteisesti rahoitusta. Tavoitteena on käynnistää sellainen toimiva ja pysyvä toimintatapa (naisteemaryhmä / naisresurssikeskus), joka tukee olemassa olevien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja nostaa alueen naisten panosta ja potentiaalia. Lisätietoja, Turun Yrittäjänaiset ry: projektipäällikkö Tytti Siltanen, p. 050 597 5551, tytti.siltanen@develooppi.fi tai projektivastaava Aila Harjanne, p. 050 5590151, aila.harjanne@turku.fi
Naiset kaipaavat toistensa tukea ja ideoiden jakamista rohkeuden keräämiseksi sekä aloitettaessa että toiminnan aikana ja sen laajentuessa. Neuvontakäynnillä tuntui, että kaikilla on kiire eikä minulle ole aikaa. Uskon kummi-/mentor-toimintaan, mikä olisi sen parempaa alkavalle yrittäjälle, kuin että joku olisi juttelemassa aluksi ajan mittaan? Naisilla on emotionaalisempi suhtautuminen aluekehitykseen ja yrittäjyyteen, jos olisi enemmän naisia, olisi ehkä todennäköisesti enemmän pehmeitä arvoja mukana ja niitä myös mitattaisiin sosiaalisin mittarein. Haluaisin lyhyitä kursseja iltaisin, joista voimavaroja ja uudistumista! Yhteisöllisyys saman alan pienyritysten kanssa. Jos naisresurssikeskustoiminta olisi systemaattista, se voisi poistaa mahdollisia ylimääräisiä henkisiä esteitä naisten ja miesten välillä. Suomalainen nainen ei tahdo tehdä numeroa itsestään eikä ideastaan. Tämän takia tarvitaan itseluottamusta vahvistavia toimenpiteitä moni hyvä ajatus kompastuu uskon puutteeseen! Seikkoja, joihin olisi hyvä puuttua: työn ja kodin yhteensovittaminen sekä palkkataso. Rakentava yhteistyö sukupuolten välillä on tärkeää. Tarvittaisiin infokanavaa, joka toisi asioita yhteiseen keskusteluun ja tiedotukseen, aihioiden keräämistä kentältä, yhteistyökuvioita esimerkiksi rahoitukseen liittyen, kehittämisfoorumi naisyrittäjien kesken. Vielä nykyisinkin, vaikka tasa-arvo on lisääntynyt, monet kotityöt ovat naisten harteilla. Siksi naisyrittäjiä tulisi tukea perheen ja työn yhteensovittamisessa. Naisyrittäjien verkostoitumista pitäisi tukea ja vahvistaa, naisyrittäjät ovat usein yksinäisiä puurtajia. Rohkeus ja se, että yrittäjille äitiysrahat yms. ovat aika heikkoja. Jos haluaa perheen, on raskaus aika iso riski yrittäjälle varsinkin, jos kaikki ei mene hyvin eli joutuu sairaslomalle eikä ole varaa palkata apua. Se on pelottavaa. Maahanmuuttajanaisilla on paljon kiinnostusta yrittäjyyteen, oma osaaminen halutaan hyödyntää. Yhteistyötä ei ole koskaan liikaa. ( lainaukset esiselvityksen yhteydessä tehdyistä haastatteluista sekä yrittäjäkyselystä)