Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen

Transkriptio

1 Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen -kyselyn linkkiä jakoivat Pohjois-Karjalan Yrittäjänaiset, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Suomen Yrittäjänaiset sekä ProAgria. ProAgrian naisyrittäjäjäsenille lähetetyssä kyselyssä oli muutamia erityisesti maaseutuun liittyviä kysymyksiä ja muille naisyrittäjille lisävaihtoehtoja muutamaan kysymykseen. Kyselyyn vastasi 139 naisyrittäjää (jakelun laajuus ei ole tiedossa), joista 75 % oli Pohjois-Karjalasta ja 25 % muualta Suomesta. Hieman yli puolella yrityksen kotipaikka sijaitsi kaupunki- tai kuntakeskuksessa. Yrityksistä osakeyhtiöitä oli 43 % ja lähes saman verran toimi yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Yli puolet vastaajista oli yli 50-vuotiaita ja lähes kaikilla yrittäminen oli päätoimista. Puolet heistä oli yksinyrittäjiä ja heidän yrityksensä oli toiminut keskimäärin 12 vuotta. Vastaajien koulutustaso oli korkea, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita oli 57 %. Yritystoiminnan aloittamiseen vaikutti halu toteuttaa omia tavoitteitaan. Myös itsensä työllistäminen oli merkittävä tekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. Naisyrittäjät kokivat yrittäjyyden itselleen sopivaksi elämänmuodoksi ja elämänlaadun parantaminen oli tärkeä taustatekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. ProAgrian jäsenille esitettyjen kysymysten perusteella maaseudun naisyrittäjille taloudellinen itsenäisyys ja halu asua maaseudulla olivat tärkeitä vaikuttimia yritystoiminnan aloittamiseen. Myös yrittäjäpuolisolla näyttää olevan merkitystä naisten yrittäjäksi ryhtymiselle. Naisyrittäjien puolisoista 34 prosenttia oli yrittäjiä vaikka Pohjois-Karjalan työllisistä vain 12,5 prosenttia on yrittäjiä. Yritystoiminnan käynnistämiseen tarvitaan neuvontaa ja ohjausta erityisesti kannattavuuslaskelmien laatimiseen, liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen, rahoituksen hankintaan sekä tuotteiden japalveluiden markkinointiin. Yritystoiminnan aloittaminen näyttää ensinnäkin edellyttävän, että yrittäjäksi aikovalla on omia resursseja liiketoiminnan käynnistymiseksi. Toiseksi tärkeimmäksi rahoitusmuodoksi nimettiin pankkilaina. Kolmasosa yrittäjistä piti tärkeinä myös starttirahaa, Finnveran yrityslainaa sekä ELYn myöntämää yritysten kehittämisavustusta. Yritystoiminnan alkuvaiheen kannalta kehittämis- ja neuvontapalvelujen tarjoajista tärkeimpinä pidettiin Uusyrityskeskusta, kehitysyhtiöitä ja Suomen Yrittäjiä. Verotoimistoa, ELY-keskusta ja TE-toimistoa pidettiin tärkeimpinä julkista palvelua tarjoavista tahoista. Toisten yrittäjien tuki koettiin erittäin tärkeäksi. ProAgrian naisyrittäjäjäseniltä kysyttiin Leader-toiminnan ja Kyläyhdistysten merkitystä yritystoiminnan alkuvaiheessa. Leader-toiminnan tuki koettiin kyläyhdistyksiä tärkeämmäksi ja tähän vaikuttanee yritysrahoituksen saaminen Leaderin/ELYn kautta. Muita yrittäjiä huomattavasti tärkeämmiksi tahoiksi he kokivat myös kunnan, ProAgrian, TE-toimiston ja kehitysyhtiön yritystoiminnan alkuvaiheessa.

2 Yrittäjät katsoivat tarvitsevansa eniten lisäosaamista yrityksen kotisivujen laatimisessa,markkinoinnissa, digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassa ja verkostoitumisessa. Vastaajat eivät pitäneet tärkeinä lisäosaamisen hankkimista kansainvälistymiseen ja henkilöstöhallintoon. Kaikista vastanneista vain pieni osa tarvitsi lisäosaamista henkilöstöhallinnossa, mutta työnantajayrittäjistä kolmasosa kaipasi tähän lisäosaamista. Lisäosaamisen tarpeessa oli merkitseviä eroja sen mukaan, sijaitsiko yrityksen kotipaikka kaupunki- tai kuntakeskuksessa vai taajamassa tai haja-asutusalueella. Taajamissa ja haja-asutusaluilla toimivat yrittäjät tarvitsivat lisäosaamista enemmän mainontaan,liiketoiminnan digitalisoitumiseen, verkostoitumiseen, sosiaalisen median käyttöön ja henkilöstöhallintoon kuin kaupungeissa tai kuntakeskuksissa toimivat yrittäjät. Kyselyyn vastanneista naisyrittäjistä yli puolet suunnitteli kehittävänsä uusia palveluja tai tuotteita ja hieman alle puolet harkitsi yritystoiminnan digitalisoinnin laajentamista ja kolmasosalla oli suunnitelmia liiketoiminnan laajentamisesta. Lähes puolet naisyrittäjistä suunnitteli palkkaavansa uusia työntekijöitä. Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos, yrityksen lopettamien tai myyminen ja kansainvälistyminen näyttivät olevan epätodennäköisiä lähitulevaisuuden vaihtoehtoja. Naisyrittäjien neuvoja yritystoimintaa suunnittelevalle naiselle: - mene yrittäjäkurssille - pyydä apua yrittäjyyden neuvontajärjestöiltä - teetä kannattavuuslaskelmat ammattilaisella - harjoittele yrittämistä esimerkiksi pop up-yrittäjänä tai suoramarkkinointiyrityksessä - ota kirjanpitäjä - hanki mentori tai yrityskummi itsellesi - osallistu yrittäjäjärjestöjen toimintaan, verkostoidu toisten yrittäjien kanssa - varaudu, että ensimmäisinä vuosina liiketoiminnan tuotto voi olla vähäistä - kiinnitä huomiota omaan jaksamiseen - työn ja perheen yhteensovittaminen voi olla hankalaa - usko itseesi ja ole rohkea - tuotteet ja palvelut pitää hinnoitella oikein - keskity markkinointiin ja ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa - hanki osaamista digitalisaatioon ja sosiaalisen median käyttöön - tuo esille oma asiantuntijuutesi ja osaamisesi ja suuntaa rohkeasti kohti omia unelmia

3 Liitetaulukot ja kuvat Taulukko 1. Avainluvut kyselyyn vastanneista ja heidän yrityksistään Vastaajien ikä % Pää- tai sivutoiminen yrittäjyys % - 40 vuotta 19,4 Päätoimista 96, vuotta 28,8 Sivutoimista tai kausiluonteista 3,6 51 vuotta tai enemmän 51,8 Yhteensä % 100,0 Yhteensä % 100,0 N 139 N 139 Yksinyrittäjä tai työnantajayrittäjä % Yksinyrittäjä 50,4 Vastaajien koulutus % Työnantajayrittäjä 49,6 Peruskoulu tai kansakoulu 0,7 Yhteensä % 100,0 Ylioppilas 1,4 N 139 Kurssimuotoinen ammatillinen koulutus 4,3 Ammattikoulu tai ammattiopisto 36,7 Toimiala % Ammattikorkeakoulu 31,7 Puutarha-, piha- ja rakennussuunnittelu yms. 5,0 Yliopisto 25,2 Sosiaali- ja terveysala 13,7 Yhteensä % 100,0 Matkailu- ja ravitsemuspalvelut 12,9 N 139 Taloushallinto, tilinpito yms. 13,7 Asiantuntijapalvelut (konsultointi, viestintä yms.) 9,4 Kauneudenhoito 3,6 Yrityksen toiminta vuosina % Kauppa 12,9 0-3 vuotta 22,4 Käsi- ja taideteollisuus 12, vuotta 34,3 Elintarvikkeiden tuotanto ja jatkojalostus 5, vuotta 18,7 Muut 11,5 20 vuotta tai enemmän 24,6 Yhteensä % 100,0 Yhteensä % 100,0 N 139 Yritysmuoto % Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja 41,0 Avoin yhtiö 2,9 Yrityksen kotipaikan sijainti % Kommandiittiyhtiö 10,8 Kaupunki- tai kuntakeskuksessa 54,7 Osakeyhtiö 43,2 Muussa taajamassa tai haja-asutusalueella 45,3 Muu 2,2 Yhteensä % 100,0 Yhteensä % 100,0 N 139 N 139 Pohjois-Karjalan Yrittäjänaiset, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Suomen Yrittäjänaiset sekä ProAgria jakoivat kyselyn linkkiä naisyrittäjäjäsenilleen. ProAgrian naisyrittäjäjäsenille lähetetyssä kyselyssä oli muutamia erityisesti maaseutuun liittyviä kysymyksiä ja muille naisyrittäjille lisävaihtoehtoja muutamaan kysymykseen. Kyselyyn vastasi 139 naisyrittäjää (jakelun laajuus ei ole tiedossa), joista 75 % oli Pohjois-Karjalasta ja 25 % muualta Suomesta. Hieman yli puolella yrityksen kotipaikka sijaitsi kaupunki- tai kuntakeskuksessa. Yrityksistä osakeyhtiöitä oli 43 % ja lähes saman verran toimi yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Yli puolet vastaajista oli yli 50-vuotiaita ja lähes kaikilla yrittäminen oli päätoimista. Puolet heistä oli yksinyrittäjiä ja heidän yrityksensä oli toiminut keskimäärin 12 vuotta. Vastaajien koulutustaso oli korkea, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita oli 57 %.

4 Halu toteuttaa omia tavoitteita Itsensä työllistäminen Halu parantaa elämänlaatua Yrittäjyyden kokeminen omaksi elämänmuodoksi Elämäntilanne mahdollisti yrittäjäksi ryhtymisen Hyvä liikeidea Taloudellisen aseman parantaminen Pitkä palkkatyöura alalla Epävakaa työura Työttömyys Tarjolla oli toimiva yritys, jonka ostin Aikaisempi yrittäjänä toimiminen Perheyrityksen jatkaminen Halu olla taloudellisesti itsenäinen* Halu asua maaseudulla* Mahdollisuus hoitaa lapset kotona* Pitkä työmatka palkkatyöhön* 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 keskiarvo Kuvio 1. Yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttavat tekijät (keskiarvot) (*=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet) Taulukko 2. Yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttavat tekijät (%) (*=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet) 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin 4 paljon 5 erittäin N Yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttavat tekijät verran paljon Halu toteuttaa omia tavoitteita 1,4% 1,4% 11,6% 29,0% 56,5% 138 Itsensä työllistäminen 8,8% 4,4% 9,6% 24,3% 52,9% 136 Yrittäjyyden kokeminen omaksi elämänmuodoksi 7,2% 10,1% 18,8% 31,2% 32,6% 138 Halu parantaa elämänlaatua 5,1% 9,6% 22,1% 33,1% 30,1% 136 Elämäntilanne mahdollisti yrittäjäksi ryhtymisen 11,7% 9,5% 17,5% 27,0% 34,3% 137 Hyvä liikeidea 5,2% 10,4% 26,7% 37,8% 20,0% 135 Taloudellisen aseman parantaminen 15,4% 11,8% 32,4% 25,7% 14,7% 136 Pitkä palkkatyöura alalla 47,4% 12,6% 14,1% 16,3% 9,6% 135 Tarjolla oli toimiva yritys, jonka ostin 70,4% 2,2% 2,2% 10,4% 14,8% 135 Epävakaa työura 53,3% 8,9% 15,6% 8,9% 13,3% 135 Työttömyys 61,5% 8,1% 11,9% 3,7% 14,8% 135 Aikaisempi yrittäjänä toimiminen 70,6% 8,1% 5,9% 6,6% 8,8% 136 Perheyrityksen jatkaminen 86,8% 5,1% 2,2% 1,5% 4,4% 136 Halu asua maaseudulla* 15,4% 5,1% 2,6% 33,3% 43,6% 39 Halu olla taloudellisesti itsenäinen* 2,6% 15,4% 7,7% 35,9% 38,5% 39 Mahdollisuus hoitaa lapset kotona* 55,3% 5,3% 7,9% 15,8% 15,8% 38 Pitkä työmatka palkkatyöhön* 50,0% 21,1% 21,1% 5,3% 2,6% 38 Yritystoiminnan aloittamiseen vaikutti paljon tai erittäin paljon (86 %) halu toteuttaa omia tavoitteitaan. Myös itsensä työllistäminen oli merkittävä tekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. Yrittäjyyden kokeminen omaksi elämänmuodoksi ja halu parantaa elämänlaatua koettiin lähes yhtä tärkeiksi tekijöiksi. ProAgrian jäsenille esitettyjen kysymysten perusteella maaseudun naisyrittäjille taloudellinen itsenäisyys ja halu asua maaseudulla olivat tärkeitä vaikuttimia yritystoiminnan aloittamiseen.

5 Kannattavuuslaskelmien laatimiseen Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen Rahoituksen hankintaan Tuotteiden/palveluiden markkinointiin Perustamisasiakirjojen laatimiseen Yrittäjän sosiaaliturvan järjestämiseen Yritysmuodon valintaan Yritysidean kehittelyyn Toimitilojen hankintaan Työterveyshuollon järjestämiseen 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Keskiarvo Kuvio 2. Yritystoiminnan perustamiseen tarvittava neuvonta ja ohjaus Yritystoiminnan alkuvaiheessa eniten neuvontaa ja ohjausta koettiin tarvittavan kannattavuuslaskelmien laatimiseen, liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen, rahoituksen hankintaan sekä tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Oma rahoitus Pankkilaina Starttiraha Finnveran yrityslaina Yritysten kehittämisavustus (ELY) Muu, mikä? Maaseudun yritysrahoitus (ELY/Leader) Finnveran naisyrittäjyyslaina (vuoteen 2013 saakka) Tekesin avustus tai laina Kuvio 3. Rahoitusmuotojen merkitys liiketoiminnalle 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 ei lainkaan merkitystä 2 vähän merkitystä 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Omalla rahoituksella oli suurin merkitys liiketoiminnan käynnistymiselle, sillä 65 prosenttia vastaajista arvioi sillä olevan paljon tai erittäin paljon merkitystä. Myös pankkilaina koettiin merkitykselliseksi (48 % arvioi sillä olevan paljon tai erittäin paljon merkitystä) rahoitusmuodoksi. Kolmasosa yrittäjistä piti tärkeinä myös starttirahaa, Finnveran yrityslainaa sekä ELYn myöntämää yritysten kehittämisavustusta.

6 Toiset yrittäjät Yrittäjyyden edistämishanke Verotoimisto ELY-keskus TE-toimisto Kunta Yritys-Suomi-palvelu (neuvonta- ja Tilitoimisto Konsulttiyritys Pankki/vakuutusyhtiö Finnvera Uusyrityskeskus Kehitysyhtiö Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjien aluejärjestö* ProAgria Suomen Yrittäjänaisten jäsenyhdistys* Suomen Yrittäjänaiset ry Kauppakamari Leader-toimintaryhmä** Kyläyhdistys** 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Keskiarvo Kuvio 4. Yritystoiminnan alkuvaiheen tärkeät tahot (keskiarvo) (**=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet, *= lisävaihtoehdot muille vastaajille)

7 Kyläyhdistys** Leader-toimintaryhmä** Kauppakamari Suomen Yrittäjänaiset ry Suomen Yrittäjänaisten jäsenyhdistys* ProAgria Suomen Yrittäjien aluejärjestö* Suomen Yrittäjät ry Kehitysyhtiö Uusyrityskeskus Finnvera Pankki/vakuutusyhtiö Konsulttiyritys Tilitoimisto Yritys-Suomi-palvelu Kunta TE-toimisto ELY-keskus Verotoimisto Yrittäjyyden edistämishanke Toiset yrittäjät 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100% 1 ei ollenkaan tärkeä 2 ei kovin tärkeä 3 ei tärkeä eikä merkityksetön 4 tärkeä 5 erittäin tärkeä Kuvio 5. Yritystoiminnan alkuvaiheen tärkeät tahot (%) (**=ProAgrian naisyrittäjäjäsenet, *= lisävaihtoehdot muille vastaajille) Yritystoiminnan alkuvaiheen kannalta kehittämis- ja neuvontapalvelujen tarjoajista tärkeimpinä pidettiin Uusyrityskeskusta, kehitysyhtiöitä ja Suomen Yrittäjiä. Pankkien merkitystä yritystoiminnan alkuvaiheelle piti tärkeänä 73 prosenttia vastaajista. Verotoimistoa, ELY-keskusta ja TE-toimistoa pidettiin tärkeimpinä julkista palvelua tarjoavista tahoista. Toisten yrittäjien tuen koki tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi 65 prosenttia vastanneista. ProAgrian naisyrittäjäjäseniltä kysyttiin Leader-toiminnan ja Kyläyhdistysten merkitystä yritystoiminnan alkuvaiheessa. Leader-toiminnan tuki koettiin kyläyhdistyksiä tärkeämmäksi ja tähän vaikuttanee yritysrahoituksen saaminen Leaderin/ELYn kautta. Muita yrittäjiä huomattavasti tärkeämmiksi tahoiksi he kokivat myös kunnan, ProAgrian, TE-toimiston ja kehitysyhtiön yritystoiminnan alkuvaiheessa.

8 Yrityksen kotisivujen laatiminen Markkinointi Digitalisaatio liiketoiminnassa (tavaroiden, Verkostoituminen Mainonta Yrityksen kotisivujen päivittäminen Sosiaalisen median (esim. Facebook, Talous-ja rahoitussuunnittelu Alaa koskeva lainsäädäntö, määräykset, Uusien tuotteiden ja palvelujen Viestintä Hinnoittelu ja tarjouslaskenta Tuotteistaminen Vuorovaikutustaidot Kansainvälistyminen Henkilöstöhallinto 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Keskiarvo Kuvio 6. Lisäosaamisen tarve yritystoiminnassa (keskiarvo)

9 Digitalisaatio liiketoiminnassa (tavaroiden, palvelujen sekä niiden tuotannon tai jakelun sähköiset muodot) Yrityksen kotisivujen päivittäminen Markkinointi Sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, Chat, YouTube, Instagram) käyttö yritystoiminnassa Verkostoituminen Talous-ja rahoitussuunnittelu Alaa koskeva lainsäädäntö, määräykset, ohjeet ja sopimukset Hinnoittelu ja tarjouslaskenta Viestintä Mainonta Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Tuotteistaminen Vuorovaikutustaidot Kansainvälistyminen Henkilöstöhallinto Kuvio 7. Lisäosaamisen tarve yritystoiminnassa (%) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Kaikki vastaajat katsoivat tarvitsevansa eniten lisäosaamista yrityksen kotisivujen laatimisessa, markkinoinnissa, digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassa ja verkostoitumisessa. Vähintään jonkin verran lisäosaamista näillä osa-aluilla tarvitsi prosenttia vastanneista. Vastaajat eivät pitäneet tärkeinä lisäosaamisen hankkimista kansainvälistymiseen ja henkilöstöhallintoon. Kaikista vastanneista tarvitsi paljon tai erittäin paljon lisäosaamista henkilöstöhallinnossa vain 10 prosenttia, mutta työnantajayrittäjistä 33 prosenttia. Lisäosaamisen tarpeessa oli merkitseviä eroja sen mukaan, sijaitsiko yrityksen kotipaikka kaupunki- tai kuntakeskuksessa vai taajamassa tai haja-asutusalueella. Muissa taajamissa ja haja-asutusaluilla toimivat yrittäjät tarvitsivat lisäosaamista enemmän mainontaan, liiketoiminnan digitalisoitumiseen, verkostoitumiseen, sosiaalisen median käyttöön ja henkilöstöhallintoon.

10 Uuden palvelun tai tuotteen kehittäminen Yritystoiminnan digitalisointi/digitalisoinnin laajentaminen Liiketoiminnan laajentaminen Uuden osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen Investointien lisääminen Uuden määräaikaisen työntekijän palkkaaminen Avustavan perheenjäsenen työpanoksen hyödyntäminen (palkaton) Jotain muuta, mitä? Yritystoiminnan myyminen Uuden kokoaikaisen työntekijän palkkaaminen Kansainvälistyminen/kansainvälistymisen lisääminen Yritystoiminnan lopettaminen Vuokratyöntekijän hankkiminen Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Keskiarvo Kuvio 8. Yritystoiminnan tulevaisuus seuraavan kahden vuoden aikana (keskiarvo)

11 Avustavan perheenjäsenen työpanoksen hyödyntäminen (palkaton) Vuokratyöntekijän hankkiminen Uuden määräaikaisen työntekijän palkkaaminen Uuden osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen Uuden kokoaikaisen työntekijän palkkaaminen Yritystoiminnan lopettaminen Uuden palvelun tai tuotteen kehittäminen Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos Kansainvälistyminen/kansainvälistymisen lisääminen Yritystoiminnan digitalisointi/digitalisoinnin laajentaminen Investointien lisääminen Yritystoiminnan myyminen Liiketoiminnan laajentaminen 1 erittäin epätodennäköistä 2 melko epätodennäköistä 0% 20% 40% 60% 80% 100% 3 ei epätodennäköistä eikä todennäköistä 4 melko todennäköistä 5 erittäin todennäköistä Kuvio 9. Yritystoiminnan tulevaisuus seuraavan kahden vuoden aikana (%) Kyselyyn vastanneista naisyrittäjistä 58 prosenttia suunnitteli kehittävänsä uusia palveluja tai tuotteita ja 44 prosenttia harkitsi yritystoiminnan digitalisoinnin laajentamista ja 31 prosenttia harkitsi liiketoiminnan laajentamista. Huomattavan suuri osa (45 %) naisyrittäjistä suunnitteli palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työnantajayrittäjistä 63 prosenttia suunnitteli palkkaavansa uusia työntekijöitä melko tai erittäin todennäköisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Yksinyrittäjistäkin 28 prosenttia suunnitteli todennäköisesti palkkaavansa työntekijän. Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos, yrityksen lopettamien tai myyminen ja kansainvälistyminen ovat epätodennäköisiä lähitulevaisuuden vaihtoehtoja.