Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011

Samankaltaiset tiedostot
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellinen taimikonhoito

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Uudistamistuloksen varmistaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikonhoito kitkemällä

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Onnistunut metsänuudistaminen

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Pentin Paja Oy:n taimikonhoitolaitteen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Taimikonhoidon perusteet.

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Tehokkuutta istutukseen! M-Planter Oy

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Transkriptio:

Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011

Esityksen sisältö Koneellistamisen nykytila Laiteratkaisut Tulevaisuuden näkymät Käyttöönoton haasteet Konekehityksen haasteet

Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen työlajiin: taimikoiden varhaishoitoon Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois varttuneiden taimikoiden harvennukseen Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois Kasvatettavan puulajin harvennus Taimikonhoidossa koneellisen työn rooli metsänhoito-töistä pienin, n. 1 % Laitteita n. 10-15 Nykyiset laitteet pääosin metsäkoneen lisälaitteita Suuret metsäfirmat edelläkävijöitä taimikonhoidon koneellistamisessa

Koneellinen varhaisperkaus Naarva - Kitkevä perkaaja/ Pentin Paja Oy Kuvat: Heidi Hallongren/Metla

Koneellinen varhaisperkaus Menetelmänä kitkentä Kuusen taimikot 4-5 vuotta istutuksesta Pituus alle 1 m Läpimitta n. 1-2 cm Lupaavia kokeiluja myös männyn kylvötaimikoissa Uusi laiteversio Sulanmaan aikana Itsenäisenä työlajina huomattavasti (2-2,5 kertaa) metsurityötä kalliimpaa Oletus on, että valtaosalla kitketyistä aloista myöhempää perkaustarvetta ei enää esiinny ( 20 % säästö)

Koneellinen varhaisperkaus Koneellisen kitkennän tehollinen työajanmenekki n. 7h/ha Työtä hidastavat kohteen kivisyys ja poistettavien puiden lukumäärä n. 6 % kasvatettavista kuusista vakavia vaurioita Työkauden aikana voidaan perata reilut 200 ha Kustannuskilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyvin kitkennällä voidaan ehkäistä tulevaa taimikonhoitotarvetta

Koneellinen varhaisperkaus Sopivilla työkohteilla koko metsänuudistamisketjun näkökulmasta tarkasteltuna jo nyt taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä Resurssitarve jopa n. 60 % metsuriketjua pienempi koko taimikonhoitoketjun osalta

Koneellisen kitkennän työvoimatarve 120 100 80 60 40 20 0 Varhaisperkaus ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Koneellinen kitkentä - ei tarvetta myöhemmälle taimikonhoidolle Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito (50 %) raivaussahalla Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito raivaussahalla

Koneellisen kitkennän kustannukset 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Varhaisperkaus ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Koneellinen kitkentä - ei tarvetta myöhemmälle taimikonhoidolle Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito (50 %) raivaussahalla Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito raivaussahalla

Koneellisen kitkennän kustannukset Samat kohteet metsurityönä 7,2 h/ha (~ 220 /ha) Menetelmä ja laitteen markkinointi kärsivät KEMERAtuesta!

1 kk kitkennän jälkeen 22.11.2011 Kuva: Heidi Hallongren/Metla 11

2 vuotta kitkennän jälkeen 22.11.2011 12 Kuva:Heidi Hallongren/Metla

4 vuotta kitkennän jälkeen 22.11.2011 13 Kuva: Heidi Hallongren/Metla

Koneellinen taimikonharvennus Menetelmänä katkaisu 3-8 metrin pituudessa Peruskoneena hakkuukone tai pienmetsäkone Ei puunmyyntituloja, puut jää metsään Toistaiseksi perinteinen metsurityö vielä edullisempaa Pienmetsäkone kustannuksiltaan kilpailukykyinen metsurin kanssa Sitoo henkilöresursseja metsurityötä vähemmän

Koneellinen taimikonhoito- Raivauspäät Risutec III MenSe RP 80

Koneellinen taimikonharvennus- MenSe Edestakaisin liikkuvat päällekkäiset terät Kertakatkaisu tai sahaus läpimitasta riippuen Työntuottavuus 0,12 ha/käyttötunti (8,4 h/ha) Resurssitarve 15-25 % pienempi kuin metsurityössä Kustannuskilpailukyvyssä huomattavasti parannettavaa n. 5 %:lle kasvatettavasta puustosta lieviä vaurioita Terän aiheuttama runkovaurio yleisin Valtaosa kaikista vaurioista ajourien lähellä (Lähde: Metsäteho)

Kuva: Metsäteho

Tehojätkä Pro -pienmetsäkone +UW40 risuraivain Usewood Oy

Koneellinen taimikonharvennus- Tehojätkä Pro+UW40 Terän pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa > veitsi tai sahakatkaisu läpimitasta riippuen Työkaistan leveys 7-8 metriä Työntuottavuus 0,10 ha/käyttötunti Resurssitarve 1-26 % pienempi kuin metsurityössä n. 10 % jäävästä puustosta vaurioita Pääosa runkovaurioita risuraivaimesta Käytössä 5 konetta

Koneellinen taimikonharvennus- Tehojätkä Pro+UW40 Voi työskennellä myös talvella Edulliset hankinta- ja käyttökulut Helpot siirrot Soveltuu parhaiten kohteille, joissa poistuman tiheys ja läpimitta ovat keskimääräistä suurempia

Tehojätkän työjälki Ennen Jälkeen Kuvat: Metsäteho

Taimikonharvennuksen työvoimatarve 120 100 Poistuma 12000 runkoa/ha (lpm 3 cm) 80 60 40 20 0 Raivaussahatyö MenSe - peruskoneena hakkuukone UW40 - peruskoneena pienmetsäkone

Taimikonharvennuksen kustannukset 160 140 Poistuma 12000 runkoa/ha (lpm 3 cm) 120 100 80 60 40 20 0 Raivaussahatyö MenSe - peruskoneena hakkuukone UW40 - peruskoneena pienmetsäkone

Konetyössä kuviokoko korostuu 3000 2500 EUR/ha 2000 1500 1000 500 Manuaalinen työketju Koneellinen työketju 0 0 1 2 3 4 Käsittely-yksikön koko, ha Välttämällä pienet (<1 ha) kuviot voidaan parantaa kustannustehokkuutta Pieni kuviokoko lisää siirtoihin kuluvaa aikaa

Koneellisen taimikonhoidon potentiaali Vision* mukaisena tavoitteena 20 %:n koneellistamisaste vuonna 2015 Tekninen potentiaali 90 % Vision mukainen tarve 40-110 taimikonhoitolaitetta * (Strandström ym. 2009)

Haasteita taimikonhoitolaitteiden käyttäjille Ammattitaitoiset kuljettajat Hyvät työohjeet Riittävä käsittely-yksikön koko (> 2 ha) Priorisoitava työkohteita, joilla on paljon poistettavaa puustoa suuri poistettavien puiden läpimitta paljon tiheitä puuryhmiä selkeä jäävän puuston tilajärjestys

Haasteita taimikonhoitolaitteiden käyttäjille Lehdellisenä aikana tulee tehdä kohteet, joilla lehtipuut ovat korkeintaan yhtä pitkiä kuin jätettävät havupuut Vaikeimmat kohteet, joilla lehtipuuta on runsaasti ja se on jätettävää havupuustoa pidempää, tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä lehdettömään aikaan

Haasteita taimikonhoitolaitteiden käyttäjille Useamman kauden työmaat tiedossa etukäteen Valitaan kohteet kiireellisyyden mukaan Ketjutetaan työmaat viisaasti

Haasteita taimikonhoitokoneen rakentajalle Matala pintapaine koneella työskennellään kesäaikaan ja se ohittaa lähietäisyydeltä jopa neljänneksen taimista Kapeat renkaat, jotta taimia ei tule yli ajetuksi Tasainen koneen pohja ja maavara vähintään puolet jäävien puiden pituudesta Koneen leveys max. 2-3 m ei leveitä ajouria

Haasteita taimikonhoitokoneen rakentajalle Hyvät ajo-ominaisuudet, hyvä näkyvyys ja helppo nopeuden säätö Korkea ja tarkasti ohjattavissa oleva puomi ja vähintään 5 m ulottuvuus Helppo muunneltavuus esim. harvennuskäyttöön Korkea käyttöaste ja edullinen hankintahinta

Konetyö yleistyy tulevaisuudessa Työvoimapula Koneet vähentää henkilöresurssien tarvetta Muutoksen metsänomistajakunnassa Työn tehostuminen, helpottuminen ja monipuolistuminen (yrittäjät) Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellistumiskehityksen haasteet Työn tuottavuuden nostaminen ja sen myötä työkustannuksen laskeminen Työtekniikka ja kuljettajat Kohdevalinta kone kannattava ratkaisu oikeanlaisilla kohteilla Uudenlaisten menetelmien synnyttämä epäluulo ja yleinen mielipide Metsäammattilaisten / toimihenkilöiden tietopohjan ja sitä myötä luottamuksen lisääminen konetyötä kohtaan

Koneellistumiskehityksen haasteet Valmius toimintakulttuurin muutokseen Uudet operatiiviset toimintamallit Vastuuta koneyrittäjille Toimihenkilöiden työpanosta markkinointiin ja verkoston hallintaan Uusien koneellisten ratkaisujen kehitys teknologian kehityksellä suuria kehitysharppauksia? Jatkuvatoimiset laitteet Automaattiliikkeet Konenäkö

Kiitos