Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Transkriptio

1 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset lehtipuut mutta määrä vaihtelee paljon, - kantojen määrä, koko ja puulaji - kaatoajankohta - kasvupaikan viljavuus ja kosteus - maanmuokkausmenetelmä - siemensato ja itämisolosuhteet joten varhaisperkaustarvetta on vaikea ennustaa. Kiireellinen Vähäinen 9% 3% METLA/Erkki Oksanen (Uotila ym. 1) Huomattava 37% 1

2 1.1.1 Taimet kilpailevat erityisesti vedestä, mutta myös ravinteista ja valosta. Voimakas juuristokilpailu on osoitettu astiakokeilla. Lehtipuuston syntymisen ja vesomisen vähentäminen tärkeää (maanmuokkaus, kantokäsittely, kitkentä)! Varhaisperkaus antaa kasvutilaa, mikä vähentää piiskausvaurioita. Varjostetut männyn taimet kelpaavat hirville. Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1,5 m) Läpimitan kasvuun 1 Suhteellinen läpimitta, % Kuusi Mänty Vesakon tiheys, m /ha Latvavaurioihin 1 Piiskausvaurioita, % Mänty Kuusi Vesakon tiheys, m /ha Läpimitta ja pohjapinta-ala mitattu 35 cm:n korkeudelta; 1 m /ha = yksi,3 cm:n puu tai kolme 3,7 cm:n puuta alle metrin etäisyydellä (Walfridsson 197)

3 1.1.1 Taimikonhoidon tarve uusiutuu helposti, koska katkaistut lehtipuut vesovat helposti ja vesat ovat nopeakasvuisia. Noin puolet perkauskannoista vesoo. Kantoihin syntyy noin 1 vesaa, joista jää eloon. Toistuva vesominen ei estä vesomista, mutta hidastaa vesojen ja juuriston kehitystä. Vesasyntyisten puiden kannot vesovat enemmän kuin siemensyntyisten puiden kannot. METLA/Karri Uotila METLA/Erkki Oksanen Kantojen vesomiseen vaikuttaa - läpimitta - puulaji - syntytapa - kaatoajankohta + sääolot - varjostus - kasvupaikka sekä näiden yhdysvaikutus. 3

4 1.1.1 Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen Vesovien kantojen osuus, % 1 (Ferm ym. 195) Kannon läpimitta, cm Kantoläpimitan vaikutus koivun vesojen pituuskasvuun 5 Vesojen pituus 5 vuoden iällä, m (Björkdahl 193) Kannon läpimitta, cm

5 1.1.1 Kaatoajankohdan vaikutus vesomiseen Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia; juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät, yms.). Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta nuorempia. Vesojen pituus, cm Hieskoivu Kaatoajankohta 3 1 Vesojen pituus, cm Harmaaleppä (Etholén 197) 5 (Heikinheimo 193) Kaatoajankohta Lehtipuiden, erityisesti vesojen kehitys on nopeampaa kuin havupuiden pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen Istutuskuusikko, mätästys, MT-kasvupaikka Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka 1 Valtakuuset, Motti 1 Valtamännyt, Motti 1 Keskikuuset, Motti Koivunvesat ( cm) 1 Keskimännyt, Motti Koivunvesat ( cm) Siemenkoivut Siemenkoivut Lehtipuut Björkdahl (193); havupuut Motti-simulaattori, Siipilehto ym. (1) 5

6 1.1.1 Perkaus (kerran tai kahdesti) ja myöhempi taimikonhoito Istutuskuusikko, mätästys, MT-kasvupaikka Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka Myöhempi taimikonhoito 1 Varhaisperkaus Varhaisperkaus Toinen perkaus Myöhempi taimikonhoito Lehtipuut Björkdahl (193); havupuut Motti-simulaattori, Siipilehto ym. (1) Varhaisperkaus Vapautetaan taimet ennen kuin ne kärsivät lehtipuuston varjostuksesta Taimet ovat elinvoimaisia, eikä kilpailu ole vielä rasittanut eikä vioittanut taimia Puuston kasvu paranee välittömästi perkauksen jälkeen (konekitkentä vähentää myös juuristokilpailua) Raivaussahalla tehtävät perkaukset ajoitetaan keskikesälle (ja keväälle), vältetään syksyä Vesominen on vähäisempää kuin viivästyneen taimikonhoidon jälkeen (kantojen läpimitta) Toimenpide on myös edullinen, kun poistettava puusto on pienikokoista ja helppo raivata (kevät) METLA/Erkki Oksanen

7 1.1.1 Kiitos 7