MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
|
|
- Aurora Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211
2 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio vuoteen 215 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju. Koneellistamista on tuettu tämän jälkeen mm. tuottamalla tietoa eri koneja laiteratkaisujen kilpailukyvystä suhteessa metsurityöhön ja edistämällä laitekehittelyä MenSe-raivauspään tuottavuutta koneellisessa taimikonhoidossa selvitettiin jo työkaudella 29 2, mutta työmaiden poistuman tiheys oli tuolloin keskimääräistä alhaisempi (< 7 kpl/ha) Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää edelleen MenSe-raivauspään ajanmenekkiä ja tuotosta sekä koneellisen taimikonhoidon puuntuotannollisia vaikutuksia 1 Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H. 29. Metsänhoidon koneellistaminen. Visio ja T&K-ohjelma. Metsätehon raportti Strandström, M. 21. Tuloksia MenSe-raivauspään seurantatutkimuksesta. 6/21. 16/
3 Tutkimuksen toteutus Seurantatutkimus tehtiin UPM Metsän työmailla kesä-marraskuussa 21 Työmaat sijaitsivat välillä Nilsiä Joensuu 2 koneyksikköä, työskentely yhdessä vuorossa 3 kuljettajaa 19 työmaata Ajankäyttö selvitettiin koneisiin kiinnitetyillä mekaanisilla ajopiirtureilla ja kuljettajat kirjasivat keskeytysten syyt Kaikilta työmailta mitattiin poistuman tiheys ja kantoläpimitta kasvatettava puusto ja runkovauriot ajouraväli ja -leveys Ajouraverkko kartoitettiin koneeseen kiinnitetyllä gps-laitteella Maastomittaukset teki UPM Metsän opinnäytetyöntekijä Paula Kallioniemi 16/
4 MenSe RP 8 Toimintaperiaate: edestakaisin liikkuvat päällekkäiset terät Paino: 34 kg Leikkuuleveys: 9 12 cm Katkaisu: kertakatkaisulla 9 cm sahaamalla 15 cm Valmistaja: MenSe Oy Paino ilmoitettu ilman kääntäjää 16/
5 MenSe RP 4 Toimintaperiaate: edestakaisin liikkuvat päällekkäiset terät Paino: 24 kg Leikkuuleveys: 9 12 cm Katkaisu: kertakatkaisulla 7 cm sahaamalla 15 cm Valmistaja: MenSe Oy Paino ilmoitettu ilman kääntäjää 16/
6 Seurantatutkimuksen koneet Kone Malli Leveys, m Puomi, m Laite Kone 1 Sampo Rosenlew 146 X 2,3 8,6 Mense RP 4 Kone 2 Valmet 91 2,6 1, Mense RP 8 16/
7 Aineisto ja tulokset - tiivistelmä Kone 1 Kone 2 Yhteensä Pinta-ala, ha 21,8 4,7 62,5 Työmaita, kpl Käyttöaste Käyttöajanmenekki, h/ha 9,9 7,6 8,4 Käyttötuntituotos, ha,1,13,12 16/
8 Työmaatiedot Kasvatettava puusto Poistuma Työmaa Pinta-ala, ha Pääpuulaji Kasvupaikka Ikä, v Kpl/ha Kpit, m Klpm, cm Kpl/ha Kantolpm, mm 1 3,9 Kuusi Tuore kangas ,8 Kuusi Tuore kangas ,8 Kuusi Lehtomainen kangas ,3 Kuusi Tuore kangas , Mänty Kuivahko kangas ,8 Mänty Tuore kangas ,7 Kuusi Tuore kangas ,3 Kuusi Tuore kangas ,6 Mänty Kuivahko kangas ,6 Mänty Kuivahko kangas ,1 Kuusi Tuore kangas ,1 Kuusi Tuore kangas ,4 Kuusi Tuore kangas ,8 Kuusi Tuore kangas ,7 Kuusi Tuore kangas ,2 Kuusi Tuore kangas ,7 Kuusi Tuore kangas ,3 Kuusi Tuore kangas ,4 Kuusi Tuore kangas ka. 3, /
9 Keskimääräinen käyttöajanmenekki 8,4 h/ha Ajanmenekki, tuntia/ha ka. Työmaa Käyttöaika Tuotantoaika Keskimääräinen käyttöaste 89 %, vaihteli konekohtaisesti välillä %. 16/
10 Ajanmenekki, kone vs. metsuri Ajanmenekki, (käyttö)tuntia/ha Kone Metsuri ka. Työmaa Metsurin ajanmenekki laskettu raivaussahatyön ajanmenekkifunktiolla (Metsäalan TES) ja korjattu käytännön seurantatuloksia vastaavaksi kertoimella 1,31. 16/
11 Keskimääräinen käyttötuntituotos,12 ha Käyttötuntituotos, ha,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2, ka. Työmaa 16/
12 Ajouraväli ja -leveys Ajouraleveys, m Uraväli, m Menetelmä I Menetelmä II Puuntuotannoll. Maasto Kartta Kone 1 2,8 3,4 1,2 16,4 15,9 Kone 2 3,3 4, 1,8 17,7 18,3 Ka. 3,2 3,8 1,7 17,4 17,4 Menetelmä I : uran kapein portti (Bucht 1978 ja 1981), viranomaistarkastukset Menetelmä II : uran ulkoleveys (Tørå 1978) Puuntuotannollinen uraleveys: lisäetäisyys jonka ajoura aiheuttaa reunapuiden välille, laskettu kaavalla ulkoleveys (m) 1 /runkoluku (kpl/ha) (Niemistö 1992) Ajouraväli mitattiin sekä maastossa että gps:llä määritetyltä ajouraverkolta (kartta) 16/
13 Ajouraverkon pinta-ala vähentää puuntuotannollista alaa noin 1 %:lla Ajouran pituus, Ajouran pinta-ala, m 2 /ha m/ha Menetelmä I Menetelmä II Puuntuotannoll. Kone Kone Ka Menetelmä I : uran kapein portti (Bucht 1978 ja 1981), viranomaistarkastukset Menetelmä II : uran ulkoleveys (Tørå 1978) Puuntuotannollinen uraleveys: lisäetäisyys jonka ajoura aiheuttaa reunapuiden välille, laskettu kaavalla ulkoleveys (m) 1 /runkoluku (kpl/ha) (Niemistö 1992) Ajouraväli mitattiin sekä maastossa että gps:llä määritetyltä ajouraverkolta (kartta) 16/
14 Esimerkki ajouraverkosta, kone 1 työmaa 5 Ajouraa 644 m/ha Uraväli kartta 16,5 m (n=14) maasto 19,3 m (n=6) Uraleveys menetelmä I 2,8 m menetelmä II 3,6 m Puuntuotannollinen uraleveys 1,8 m Metsuri tehnyt osan työmaasta 16/
15 Kasvatettavaa puustoa jäi palstan keskiosiin 15 2 % enemmän kuin uran läheisyyteen 3 Kasvatettava puusto, kpl/ha Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m Laskennassa huomioitu vain puuntuotannollisen ajouran ulkopuolelle jääneet koealan osat. Koealan säde 3,99 m. 16/
16 Keskimäärin 5 %:lle kasvatettavasta puustosta lieviä runkovaurioita Vaurio-% ka. Työmaa Lievästi vaurioituneita puita keskimäärin 122 kpl/ha. Lievä runkovaurio = puu edelleen kasvatuskelpoinen. 16/
17 Vauriot, kpl/ha Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m Vauriot, kpl/ha 2 Lievät runkovauriot keskittyneet urien lähelle erityisesti koneella Kone 1 8 Kone Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m Vaurio-% 6 4 Vaurio-% 6 4 Kone 1 Kone Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m Keskimääräinen vaurio-% koneella yksi 3 % ja koneella kaksi 6 % Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m 16/
18 Vakavia runkovaurioita ajourien lähellä 2 4 -kertaisesti Vakavat vauriot, kpl/ha Vakavat vauriot, kpl/ha Kone 1 Kone Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m Vakavia runkovaurioita keskimäärin 33 kpl/ha. Vakava vaurio = puu ei ole enää kasvatuskelpoinen. 16/
19 Valtaosa lievistä vaurioista raivaimen aiheuttamia ja vakavista vaurioista koneen aiheuttamia Vauriot, kpl/ha Kone Raivain Lievät vauriot Vakavat vauriot Arvioitu vain runkovauriot. 16/
20 Kasvatettavien puiden ympärille jäi niiden kasvua haittaavia puita noin 25 kpl/ha sijoittumisessa selvä ero koneiden/kuljettajien välillä Poistamatta jääneet puut, kpl/ha Koealan keskipisteen etäisyys ajouran keskilinjaan, m Kone 1 Kone 2 Poistamatta jäänyt kasvua haittaava puu = alle metrin päässä kasvatuskelpoisesta puusta, pituus vähintään puolet kasvatuskelpoisen puun pituudesta 16/
21 Koneellisen taimikonhoidon puuntuotannollisia vaikutuksia MenSe-risuraivaimella Ajourat vähensivät puuntuotannollista pinta-alaa noin 1 % Kasvatettavan puuston tiheys (kpl/ha) palstan keskiosissa 15 2 % suurempi kuin ajouran läheisyydessä Keskimäärin 5 %:lle kasvatettavasta puustosta lieviä runkovaurioita Kasvatettavien puiden ympärille jäi kasvua haittaavia puita keskimäärin 25 kpl/ha Koneellisen taimikonhoidon puuntuotannollisia vaikutuksia käsitellään myös tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyssä pro gradu -tutkielmassa: Kallioniemi, P MenSe-raivauspäällä toteutetun koneellisen taimikonhoidon työnjälki ja puuntuotannolliset vaikutukset varttuneessa taimikossa 16/
22 Puuntuotannollisten vaikutusten suuruus riippuu viime kädessä seuraavista tekijöistä Missä määrin ensiharvennuksessa voidaan hyödyntää koneellisessa taimikonhoidossa syntyneitä ajouria? Missä määrin ajouran reunapuut pystyvät hyödyntämään lisääntyneen tilan? Missä määrin ajourille jääneet puut selviävät ensiharvennukseen asti? Missä määrin taimikonhoidon koneellistaminen alentaa ensiharvennuksen hakkuukertymää? merkittävä osa hakkuukertymästä tulee ajourilta Onnistutaanko ensiharvennuksessa tunnistamaan ja poistamaan koneellisessa taimikonhoidossa vaurioituneet puut? Juurivaurioiden määrä ja vaikutukset (ei arvioitu tässä tutkimuksessa) 16/
23 Vuoden 21 seuranta-aineisto täydensi hyvin aiempaa aineistoa 25 Ajanmenekki, käyttötuntia/ha MenSe 21 MenSe Poistuma, kpl/ha 16/
24 Aineisto ja tulokset tiivistelmä Kone 1 Kone 2 Kone 3 Yhteensä Pinta-ala, ha 9,9 47,7 63,3 12,9 Työmaita, kpl Käyttöaste Käyttöajanmenekki, h/ha 6,5 8,6 7,3 7,8 Käyttötuntituotos, ha,15,12,14,13 Kone 1 ei ollut mukana vuoden 21 tutkimuksessa Kone 2 on vuoden 21 aineistossa kone 1 ja kone 3 vastaavasti kone 2 16/
25 Käyttöajanmenekki poistuman tiheyden mukaan 8,5 h/ha keskimääräisellä 12 kpl/ha poistumalla 2 Ajanmenekki, tuntia/ha Metsuri MenSe, työaika MenSe, käyttöaika Poistuma, kpl/ha MenSen ajanmenekkimalli laadittu vuosien 29 ja 21 yhdistetyn aineiston avulla 16/
26 Taimikonhoitokustannus taimikonharvennuksessa poistuman tiheyden mukaan Kustannusoletukset: MenSe 76 /käyttötunti, Metsuri 28 /tunti Kustannus, /ha Poistuma, kpl/ha MenSe Metsuri 16/
27 Johtopäätökset Henkilöresurssien tarpeen näkökulmasta MenSe tuo jo nykyisellä tuottavuustasolla etua suhteessa metsurityöhön resurssitarve taimikonharvennuksessa % metsurityötä pienempi MenSen kustannuskilpailukyvyssä huomattavasti parannettavaa taimikonharvennuksen kustannukset 7 1 % metsurityötä suuremmat Taimikonhoidon koneellistamisen puuntuotannolliset vaikutukset eivät todennäköisesti merkittäviä lisätutkimukset jo käynnissä MenSe-risuraivaimen kilpailukykyä suhteessa metsurityöhön käsitellään myös seuraavissa julkaisuissa: Strandström, M., Saarinen, V-M., Hallongren, H., Hämäläinen, J., Poikela, A. & Rantala, J Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky. Metsätehon raportti 218 sekä 15/ /
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotKorjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut
Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot
LisätiedotTAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEnergiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.
1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotUlkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus
JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotTaimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve
Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Metsänhoitoklubin kevätseminaari 21.4.217 Kari T. Korhonen Luke/VMI Sisältö 1. VMI 2. Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila 3. Rästit 4. Puulajit
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma
Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotTaimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotKoneellinen taimikonhoito
Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotMenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense.
MenSe -raivauspää sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen Käyttöpäivä 9.10.2014 MenSe Oy Perustettu 1996 Tuotantotilat Kaakkois-Suomessa Taavetissa. Suunnittelu,valmistus ja myynti. Konepaja
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotRAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotPOH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT
"OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotLaiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin
Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Metsätehon raportti 218 30.6.2011 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Heidi Hallongren Jarmo Hämäläinen Asko Poikela Juho Rantala ISSN 1796-2374
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKAUPIN METSÄTAITORATA
KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan
LisätiedotTaimikon varhaishoito. Kemera-koulutus
Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Metsätehon raportti 228 18.12.2013 Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Jarmo Hämäläinen Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Jari Hynynen Timo Saksa Heikki Hyyti ISSN 1796-2374
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
Lisätiedot- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -
-~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.
LisätiedotYhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011
Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011 Esityksen sisältö Koneellistamisen nykytila Laiteratkaisut Tulevaisuuden näkymät
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotENSIHARVENNUSTEN KORJUUNLAADUNSEURANNAN KEHIT- TÄMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS UUSIMAAN ALUEELLA
KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tarmo Marjala ENSIHARVENNUSTEN KORJUUNLAADUNSEURANNAN KEHIT- TÄMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS UUSIMAAN ALUEELLA Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotKorjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa
Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun
LisätiedotSAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström
SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotKumisaappaista koneoppimiseen
Kumisaappaista koneoppimiseen Taimikkotiedon tuottaminen tekoälyn avulla Esri-käyttäjäpäivät 30.1.2019 Suomen metsäkeskus, kehityspäällikkö Henna Etula Lähtökohta Näköpiirissä ei ole yksittäistä menetelmää,
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotMETSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE
METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö
Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotNUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka
Lisätiedot