KONEELLINEN TAIMIKONHOITO
|
|
- Maija-Liisa Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke KONEELLINEN TAIMIKONHOITO Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Investointihanke (EAKR) Kehittämishanke (ESR) - Hankkeiden kesto ja budjetti yhteensä ~ Päätoteuttaja PKKY (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) Osatoteuttajat Karelia AMK ja Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopiston vastuu hankkeessa: tiedon tuottaminen Pioneerina alan koulutuksen käynnistäminen Koneenkuljettajille (PKKY / Valtimo) - Metsätalousinsinööreille (Karelia AMK / Joensuu) Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke 2 kpl Volvo kaivinkoneita metsävarustuksella, joissa: - Kylvölaitteet - Istutuslaitteet (Bräcke) +lannoituslisälaite 3 kpl kitkevää perkauslaitetta (Naarva), joista - 2 kpl kitkentäperkaajaa hakkuukonealustalle - 1 kpl pieni kaksileukainen kitkijä työtekniikan harjoitteluun, ojalinjanraivaukseen ym. Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke 2 kpl leikkaavaa raivauspäätä (MenSe) - 1 kpl kaivinkoneessa turv le - 1 kpl hakkuukoneessa kivennäismaille Uuden menetelmän tutkimus mielenkiintoista! - Konekitkentä ja koneellinen taimikonharvennus - Perustana metsänhoidon näkökulmat Metsänhoidon laadun asettamat reunaehdot Menetelmän kasvuvaikutukset, aiheutetut vauriot Kulmakivenä työtutkimus Työn tuottavuus, tehokkaat työmallit, kustannukset, vaikutukset myöhempiin kustannuksiin Tiedon hankkiminen Aiemmat tutkimukset, mitä tutkimusta meneillään Uusien tutkimuksien perustaminen tiedon tuottamiseksi Verkostoituminen eri tasoilla: alan asiantuntijat, menetelmän kehittäjät/toteuttajaorganisaatiot, laitevalmistajat, lopputuotteen käyttäjät, opiskelijat/opinnäytetyöntekijät 1
2 Miksi taimikonhoito? Miksi koneellinen taimikonhoito? Tiedontuottaminen hankkeen tutkimuksilla Kitkentäperkaus - menetelmän tutkimusta 1. Kuusen konekitkennän työohje 1. Taimikoiden jatkokehitys 2. Kasvuvaikutukset 2. Männyn konekitkennän työohje 1. Taimikoiden jatkokehitys 3. Koneellisen taimikonharvennuksen työohje Perinteisen varhaisperkauksen ongelmia Katkaisumenetelmien ongelmana vesominen: - Nopeakasvuisia vesoja keskimäärin 2,6 kpl / kanto - Myöhempi taimikonhoito työläs ja kallis toimenpide - Suositus tehdä keskikesän aikaan 6 viikkoa on lyhyt kausi Metsurityön nousevat kustannukset Metsurityövoiman pula etenkin tulevaisuudessa - Kesällä metsureista pula ja samalla hakkuukoneet seisoo Kitkentäperkaus Mahdollisuus työllistää hakkuukone sulan maan kaudeksi Koneyrittäjälle liikevaihtoon n /v lisää Kitkennän kilpailukyky riippuu toisen taimikonhoidon tarpeesta Hieman kalliimpi kuin tavallinen varhaisperkaus Kitkennän jälkeinen kehitys ratkaisevaa laajentamisessa 2
3 Ympärivuotinen työllisyys vs. kausityö Ympärivuotinen työllisyys vs. kausityö Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Kuusen kitkentäperkauksen laatu Piiskatuksi tulevat kuuset Kuusen kitkentäperkauksen laatu Alakynteen jäävät kuuset Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta 3
4 Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus kitketyillä tutkimuskohteilla (14 kpl) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä Tutkimustuloksia Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta kitkentäperkauksesta Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus kitketyillä Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus kitketyillä tutkimuskohteilla (14 kpl) tutkimuskohteilla (14 kpl) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta 70 % 90 % 60 % 80 % 70 % 50 % 60 % 40 % 50 % 30 % 40 % 20 % 30 % 20 % 10 % 10 % 0 % 1 = harvei kko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea 0 % 1 = harvei kko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea 4
5 Kitkentä ja raivaussaha kustannusvertailu? Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Taimikonhoito Kitkentä vs Varhaisperkaus 400 =? Normaali metsurityö Rästikohde Kitkentä Epätarkka kitkentä Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan pysyvästi - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään KERRALLA TARKASTI - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan eikä uutta vesakkoa tule - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään kerralla tarkasti - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN Kitkentäperkaus menetelmänä tulee laajenemaan nopeasti - Huomattava metsänhoidon kehitysharppaus vesakon katkaisuun verrattuna - Työvoimaresurssin tarve alenee - Menetelmä sopii hyvin joukkokäsittelyteknologian kehitykseen ja hyvän tukkipuun kasvatukseen - Uusia koneyrittäjiä tarvitaan useita Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa 5
6 Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun Varhaisperkauksen vaikutus: Kuusen kasvu kiihtyy voimakkaasti 2-3 vuodessa varhaisperkauksen jälkeen Kuusen vieressä olevat lehtipuut ovat haitallisimpia Raivaussahatyön kannoista nouseva uusi vesakko rajoittaa kasvun kiihtymistä (tätä ei kitkennässä) 140 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kasvuvaikutusten 4 kasvukauden keskiarvo (Raivaussahatyö=100) Raivaussahatyö Epätarkka kitkentä 60 Tarkka kitkentä Kantoläpimitta Rinnankorkeusläpimitta Pituuskasvu Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen 6
7 Männyn konekitkennällä kustannustehokasta laatukasvatusta: Kitkennässä tavoitellaan tasaista kpl/ha kasvatustiheyttä Sekä ali- Taimikonhoitotutkimusta että ylitiheyttä pyritään välttämään hankkeen aikana Yksittäin kasvavia mäntyjä tulee olla tasaisesti jakautuneena kpl/ha Kokonaistiheydessä yksi mäntypari vastaa yhtä runkoa Mäntypareja tulisi olla tasaisesti jakautuneena korkeintaan kpl/ha Laatukasvatustiheys kpl/ha hyvä laatu & hyvä ensiharvennuskertymä Oikea aika konekitkennälle Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? 7
8 Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Kitkentäperkaus yrittäjän mahdollisuutena Kitkentäperkaus yrittäjän mahdollisuutena Hoitamaton 5 vuoden jälkeen Raivaussahattu 5 vuoden jälkeen Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Kitkentäperkaus yrittäjän mahdollisuutena Konekitketty 5 vuoden jälkeen 8
9 Koneellinen taimikonharvennus Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonharvennus Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi Koneellinen taimikonharvennus Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset 9
10 Taimikonhoitotutkimusta tila ennen taimikonhoitoa: hankkeen aikana kuusta koivua Tavoitetiheyden Taimikonhoitotutkimusta mittaus / tasainen hankkeen tilajärjestys aikana 3,99m säde yleistyskerroin 200 Ajolinjan Taimikonhoitotutkimusta teko keskiraskaalla hakkuukoneella hankkeen aikana Koneen leveys 2,8 m Ajolinjan leveys 3,5 m Taimikonhoitotutkimusta Kuva 3 hankkeen aikana 10
11 Ajolinja Taimikonhoitotutkimusta 17,5 Kuva % pinta-alasta 3 Menetetään hankkeen 315 aikana kuusta/ha Jäävä puusto kpl/ha (1485 kuusta ja 200 koivua) Lisäkasvua Taimikonhoitotutkimusta hyödyntävä reunavyöhyke hankkeen 3 metriä aikana Lisäpuita ei tule jättää vyöhykkeen ulkopuolelle Lisäpuita Taimikonhoitotutkimusta jätetään Kuva 4 ajolinjan varrelle hankkeen 1-3 kpl ryhmissä aikana Reunapuusto riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon Taimikonhoitotutkimusta tavoitetiheys täyttyy ajolinjan hankkeen keskeltä mitatulla aikana 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla. Lisäksi taimikonhoidon tavoitetiheys mitataan linjavälin keskeltä 3,99 m säteisellä ympyräkoealalla 11
12 Reunapuusto riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon Taimikonhoitotutkimusta tavoitetiheys täyttyy ajolinjan hankkeen keskeltä mitatulla aikana 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla. Kiitos. Tähän pystytään koneen leveydestä riippumatta Ajolinjan leveyttä eikä -väliä tällöin välttämättä tarvitse mitata erikseen Kaikille laajennettavissa oleva toimintamalli, jossa metsänhoidolliset näkökulmat on huomioitu Näin toimittaessa oikea-aikaisella koneellisella taimikonhoidolla ei aiheuteta kasvutappiovaikutuksia käyttöpuuhun Yhtenäinen toimintamalli tuo selkeyttä, vähentää uuden menetelmän vastustusta ja helpottaa koneellisen taimikonhoidon markkinointia Kuljettaja voi helpottaa reunapuuston määrän kontrollointia tekemällä puomiin merkinnän 5,64 metrin kohdalle 12
METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA
METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Metsänhoitotöiden
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus
JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Koneellinen taimikonhoito
Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016
KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen
Tommi Peltoniemi Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalousinsinööri (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu 25.4.2013 Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo
1 Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 2 Ammattiopisto Valtimo - 45 opettajaa - 13 koneketjua - 15 simulaattoria (sektorityömallit!)
Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö
Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
Taimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu
Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja
Koneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma
Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun
Taimikonhoito kitkemällä
Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin
KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Piia Ivakko KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Rovaniemi 27.10.2011 Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat
Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/
Koneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
Onnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala Juho Rantala ja Kari Kautto Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu Rantala,
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Niko Korhonen KITKENTÄPERKAUKSEN LAATU METSÄHALLITUKSEN LIEK- SAN JA NURMEKSEN TIIMEILLÄ
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Niko Korhonen KITKENTÄPERKAUKSEN LAATU METSÄHALLITUKSEN LIEK- SAN JA NURMEKSEN TIIMEILLÄ Opinnäytetyöseminaari Maaliskuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu
Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 21.11.2011 Jyväskylä Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Varhaisperkauksen vaikutukset
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Mikko Nissinen KONEKITKENNÄN LAATU METSÄNHOITOYHDISTYS KUUSENTAIMIKOISSA POHJOIS-SAVON Opinnäytetyö Helmikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2016 Metsätalouden
Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen
Koneellinen kitkentä Timo Tomperi Arto Väänänen Taimikonhoidon tavoite Turvata taimikon jatkokehitys Männyn-, kuusen- ja koivun kasvatuksen päätavoitteena on hyvälaatuisen, järeän puun tuottaminen Laadun
Viljelyketjujen kustannustehokkuus
Viljelyketjujen kustannustehokkuus KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU, Joensuu Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuus 22.11.2013 Karri Uotila, METLA Esitelmän sisältö Metsänviljelyn toimintakenttä
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka
Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA
KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishankeen raportti Mikael Kukkonen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/
Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt
Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Metsätehon raportti 218 30.6.2011 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Heidi Hallongren Jarmo Hämäläinen Asko Poikela Juho Rantala ISSN 1796-2374
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014
Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
VARHAISPERKAUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA TULEVAN PERKAUSTARPEEN ENNUSTAMINEN KONEELLISESTI KITKETYISSÄ KUUSEN (Picea abies) TAIMIKOISSA
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry VARHAISPERKAUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA TULEVAN PERKAUSTARPEEN ENNUSTAMINEN KONEELLISESTI
Uudistamistuloksen varmistaminen
Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset
Muokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät
Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011
Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen, 15.11.2011 Esityksen sisältö Koneellistamisen nykytila Laiteratkaisut Tulevaisuuden näkymät
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Metsätehon raportti 228 18.12.2013 Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Jarmo Hämäläinen Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Jari Hynynen Timo Saksa Heikki Hyyti ISSN 1796-2374
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ Taru Timonen METSÄTIETEEN
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
Maanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: 135 141 15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Pentti Niemistö Tiivistelmä
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
Kumisaappaista koneoppimiseen
Kumisaappaista koneoppimiseen Taimikkotiedon tuottaminen tekoälyn avulla Esri-käyttäjäpäivät 30.1.2019 Suomen metsäkeskus, kehityspäällikkö Henna Etula Lähtökohta Näköpiirissä ei ole yksittäistä menetelmää,