METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA"

Transkriptio

1 METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

2 Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke Investointihanke (EAKR) Kehittämishanke (ESR) - Hankkeiden kesto ja budjetti yhteensä ~ Päätoteuttaja PKKY (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) Osatoteuttajat Karelia AMK ja Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopiston vastuu hankkeessa: tiedon tuottaminen Pioneerina alan koulutuksen käynnistäminen Koneenkuljettajille (PKKY / Valtimo) - Metsätalousinsinööreille (Karelia AMK / Joensuu)

3 Uuden menetelmän tutkimus mielenkiintoista! (Kitkentä ja koneellinen taimikonperkaus) Kiinnostuksen kohteena metsänhoidon näkökulmat Metsänhoidon laadun asettamat reunaehdot Menetelmän kasvuvaikutukset, aiheutetut vauriot Kiinnostuksen kohteena työtutkimus Työn tuottavuus, tehokkaat työmallit, kustannukset, vaikutukset myöhempiin kustannuksiin Tiedon hankkiminen Aiemmat tutkimukset, mitä tutkimusta meneillään Uusien tutkimuksien perustaminen tiedon tuottamiseksi Verkostoituminen eri tasoilla: alan asiantuntijat, menetelmän kehittäjät/toteuttajaorganisaatiot, laitevalmistajat, lopputuotteen käyttäjät

4 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa

5 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonhoito Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi

6 Kitkentäperkaus - menetelmän tutkimusta

7 Perinteisen varhaisperkauksen ongelmia Katkaisumenetelmien ongelmana vesominen: - Nopeakasvuisia vesoja keskimäärin 2,6 kpl / kanto - Myöhempi taimikonhoito työläs ja kallis toimenpide - Suositus tehdä keskikesän aikaan 6 viikkoa on lyhyt kausi Metsurityön nousevat kustannukset Metsurityövoiman pula etenkin tulevaisuudessa - Kesällä metsureista pula ja samalla hakkuukoneet seisoo

8 Kitkentäperkaus Mahdollisuus työllistää hakkuukone sulan maan kaudeksi Koneyrittäjälle liikevaihtoon n /v lisää Kitkennän kilpailukyky riippuu toisen taimikonhoidon tarpeesta Hieman kalliimpi kuin tavallinen varhaisperkaus Kitkennän jälkeinen kehitys ratkaisevaa laajentamisessa

9 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa

10 Kuusen kitkentäperkauksen laatu Piiskatuksi tulevat kuuset

11 Kuusen kitkentäperkauksen laatu Alakynteen jäävät kuuset

12 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa

13 Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta

14 Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta

15 Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus kitketyillä tutkimuskohteilla (14 kpl) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00%

16 Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 = harveikko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea

17 Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 = harveikko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea

18 Kitkentä ja raivaussaha kustannusvertailu? vs. =?

19 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Taimikonhoito Kitkentä Varhaisperkaus Normaali metsurityö Rästikohde Kitkentä Epätarkka kitkentä

20 Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta

21 Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan pysyvästi - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään KERRALLA TARKASTI - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN

22 Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan eikä uutta vesakkoa tule - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään kerralla tarkasti - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN Kitkentäperkaus menetelmänä tulee laajenemaan nopeasti - Huomattava metsänhoidon kehitysharppaus vesakon katkaisuun verrattuna - Työvoimaresurssin tarve alenee - Menetelmä sopii hyvin joukkokäsittelyteknologian kehitykseen ja hyvän tukkipuun kasvatukseen - Uusia koneyrittäjiä tarvitaan useita

23 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa

24 Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun

25 Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun Varhaisperkauksen vaikutus: Kuusen kasvu kiihtyy voimakkaasti 2-3 vuodessa varhaisperkauksen jälkeen Kuusen vieressä olevat lehtipuut ovat haitallisimpia Raivaussahatyön kannoista nouseva uusi vesakko rajoittaa kasvun kiihtymistä (tätä ei kitkennässä)

26 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kasvuvaikutusten 4 kasvukauden keskiarvo (Raivaussahatyö=100) Raivaussahatyö Epätarkka kitkentä Tarkka kitkentä Kantoläpimitta Rinnankorkeusläpimitta Pituuskasvu

27 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonhoito Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi

28 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana

29 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana

30 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana

31 Männyn taimikon kitkennällä kustannustehokasta laatukasvatusta: Kitkennässä tavoitellaan tasaista kpl/ha kasvatustiheyttä Sekä ali- Taimikonhoitotutkimusta että ylitiheyttä pyritään välttämään hankkeen aikana Yksittäin kasvavia mäntyjä tulee olla tasaisesti jakautuneena kpl/ha Kokonaistiheydessä yksi mäntypari vastaa yhtä runkoa Mäntypareja tulisi olla tasaisesti jakautuneena korkeintaan 1 000kpl/ha Laatukasvatustiheys kpl/ha hyvä laatu & hyvä ensiharvennuskertymä

32 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonhoito Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi

33 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana

34 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Taimikon tila ennen taimikonhoitoa: kuusta koivua

35 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana

36 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Tavoitetiheyden mittaus / tasainen tilajärjestys 3,99m säde yleistyskerroin 200

37 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana

38 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Ajolinjan teko keskiraskaalla hakkuukoneella Koneen leveys 2,8 m Ajolinjan leveys 3,5 m

39 Taimikonhoitotutkimusta Kuva 3 hankkeen n aikana

40 Ajolinja Taimikonhoitotutkimusta 17,5 Kuva % pinta-alasta 3 Menetetään hankkeen 315 aikana kuusta/ha Jäävä puusto kpl/ha (1485 kuusta ja 200 koivua)

41 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Lisäkasvua hyödyntävä reunavyöhyke 3 metriä Lisäpuita ei tule jättää vyöhykkeen ulkopuolelle

42 Lisäpuita Taimikonhoitotutkimusta jätetään Kuva 4ajolinjan varrelle hankkeen 1-3 kpl ryhmissä aikana

43 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana

44 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Reunapuusto on riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon tavoitetiheys täyttyy ajolinjan keskeltä mitatulla 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla.

45 Taimikonhoitotutkimusta hankkeen aikana Lisäksi taimikonhoidon tavoitetiheys mitataan linjavälin keskeltä 3,99 m säteisellä ympyräkoealalla

46 Reunapuusto riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon Taimikonhoitotutkimusta tavoitetiheys täyttyy ajolinjan hankkeen keskeltä mitatulla aikana 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla. Tähän pystytään koneen leveydestä riippumatta Ajolinjan leveyttä eikä -väliä tällöin välttämättä tarvitse mitata erikseen Kaikille laajennettavissa oleva toimintamalli, jossa metsänhoidolliset näkökulmat on huomioitu Näin toimittaessa oikea-aikaisella koneellisella taimikonhoidolla ei aiheuteta kasvutappiovaikutuksia käyttöpuuhun Yhtenäinen toimintamalli tuo selkeyttä, vähentää uuden menetelmän vastustusta ja helpottaa koneellisen taimikonhoidon markkinointia Kuljettaja voi helpottaa reunapuuston määrän kontrollointia tekemällä puomiin merkinnän 5,64 metrin kohdalle

47 Kiitos.

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke KONEELLINEN TAIMIKONHOITO Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen

Lisätiedot

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Rovaniemi 27.10.2011 Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 21.11.2011 Jyväskylä Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Varhaisperkauksen vaikutukset

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Piia Ivakko KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen Tommi Peltoniemi Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalousinsinööri (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen Koneellinen kitkentä Timo Tomperi Arto Väänänen Taimikonhoidon tavoite Turvata taimikon jatkokehitys Männyn-, kuusen- ja koivun kasvatuksen päätavoitteena on hyvälaatuisen, järeän puun tuottaminen Laadun

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Niko Korhonen KITKENTÄPERKAUKSEN LAATU METSÄHALLITUKSEN LIEK- SAN JA NURMEKSEN TIIMEILLÄ

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Niko Korhonen KITKENTÄPERKAUKSEN LAATU METSÄHALLITUKSEN LIEK- SAN JA NURMEKSEN TIIMEILLÄ KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Niko Korhonen KITKENTÄPERKAUKSEN LAATU METSÄHALLITUKSEN LIEK- SAN JA NURMEKSEN TIIMEILLÄ Opinnäytetyöseminaari Maaliskuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA

KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishankeen raportti Mikael Kukkonen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven

Lisätiedot

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Viljelyketjujen kustannustehokkuus Viljelyketjujen kustannustehokkuus KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU, Joensuu Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuus 22.11.2013 Karri Uotila, METLA Esitelmän sisältö Metsänviljelyn toimintakenttä

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja

Lisätiedot

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala Juho Rantala ja Kari Kautto Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu Rantala,

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Uudistamistuloksen varmistaminen

Uudistamistuloksen varmistaminen Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset

Lisätiedot

VARHAISPERKAUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA TULEVAN PERKAUSTARPEEN ENNUSTAMINEN KONEELLISESTI KITKETYISSÄ KUUSEN (Picea abies) TAIMIKOISSA

VARHAISPERKAUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA TULEVAN PERKAUSTARPEEN ENNUSTAMINEN KONEELLISESTI KITKETYISSÄ KUUSEN (Picea abies) TAIMIKOISSA University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry VARHAISPERKAUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA TULEVAN PERKAUSTARPEEN ENNUSTAMINEN KONEELLISESTI

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Mikko Nissinen KONEKITKENNÄN LAATU METSÄNHOITOYHDISTYS KUUSENTAIMIKOISSA POHJOIS-SAVON Opinnäytetyö Helmikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2016 Metsätalouden

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Taimikonhoito kitkemällä

Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: 135 141 15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Pentti Niemistö Tiivistelmä

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu 25.4.2013 Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu 25.4.2013 Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 1 Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 2 Ammattiopisto Valtimo - 45 opettajaa - 13 koneketjua - 15 simulaattoria (sektorityömallit!)

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kumisaappaista koneoppimiseen

Kumisaappaista koneoppimiseen Kumisaappaista koneoppimiseen Taimikkotiedon tuottaminen tekoälyn avulla Esri-käyttäjäpäivät 30.1.2019 Suomen metsäkeskus, kehityspäällikkö Henna Etula Lähtökohta Näköpiirissä ei ole yksittäistä menetelmää,

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti

Lämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti Lämpöyrittäjyyspäivät 6.4.2018 Kontiolahti Karelwood Oy Perustettu 2010, Omistajat 4kpl koneyrityksiä Toimitusjohtaja: Janne Tahvanainen Työnjohtajat: Hannu Lehikoinen ja Jaana Jalasaho Projektit työntekijät:

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

ENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS

ENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS PEKKA SEPPÄLÄ ENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 15.5.2006 Tekijä Pekka Seppälä Koulutusohjelma

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot