Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
|
|
- Martta Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
2 Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista Kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen Luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön, hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen. o Toteutusaika: o Kumppanit: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys Keskipohja, Koulutuskeskus Sedu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä o Rahoitus: Julkinen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten kautta. Seuraa hankkeen tapahtumia ja tutustu koulutusmateriaaleihin netissä!
3 Taimikonhoidon perusteet
4 Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. Metsälaki: alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut taimikko Metsälaki: uudistamisvelvoite yli 0,5 m taimien pituus Varttuneen taimikon keskiläpimitta rinnankorkeudelta on alle 8 cm. Kehitysluokkamuutos
5 Taimikkotermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 m. Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 m, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen taimikko: Metsikössä on kaksi latvuskerrosta. Taimikko voi kasvaa siemen-, suojus-, tai verhopuuston alla.
6
7 Tavallisimpia taimien uhkia Pieni taimikko Kilpaileva kasvillisuus: heinät, pensaat, lehtipuuvesakko Tuholaiset: myyrä, tukkimiehentäi, jänis, hirvieläimet Sääolot: halla, kevätahava, lumituhot harvennetussa riukutaimikossa Taimikon varhaishoidolla voidaan torjua kasvillisuuden ja myyrien tuhoja sekä lumituhoja.
8 Tavallisimpia taimien uhkia Varttunut taimikko Kasvillisuus: kilpaileva lehtipuusto Tuholaiset: hirvieläimet Taimikon perkauksella ja harvennuksella voidaan ehkäistä sekä kasvutilakilpailua että jossain määrin hirvituhoja ja myös lumituhoja.
9 Terve, tuottava ja hyvälaatuinen puusto Ohjaillaan puulajisuhteita Pidetään latvukset kunnossa Huolehditaan metsän terveydestä Taimikonhoidon tavoitteet Nopeutetaan puuston järeytymistä ja kasvua Lyhennetään metsikön kiertoaikaa ja parannetaan metsänkasvatuksen kannattavuutta => Ensimmäisessä harvennushakkuussa saadaan myytävää puuta ja siten harvennuksesta kannattava.
10 Taimikonhoidon työlajit Varhaishoito Heinäntorjuntaa ja lehtipuuvesakon perkausta Perkaus Raivataan pääpuulajia haittaavaa puustoa, yleensä lehtipuuvesakkoa Taimikon harvennus Harvennetaan vesakon lisäksi kasvatettavaa puulajia => voi kasvaa ensiharvennukseen ilman lisätöitä
11 Varhaisperkaus Poistetaan lehtipuuvesakko havupuuntaimikosta ennen kuin kasvatettavat taimet alkavat kärsiä varjostuksesta ja piiskaamisesta. Tarpeen rehevillä mailla: Karuissa männikössä ei aina tarvita! Huom! Mätästyksellä ja laikkumätästyksellä voidaan vähentää varhaisperkauksen tarvetta.
12 Varhaisperkaus Poistetaan lehtipuuvesakko havupuuntaimikosta ennen kuin kasvatettavat taimet alkavat kärsiä varjostuksesta ja piiskaamisesta. Tarpeen rehevillä mailla: Karuissa männikössä ei aina tarvita! Huom! Mätästyksellä ja laikkumätästyksellä voidaan vähentää varhaisperkauksen tarvetta.
13 Varhaisperkaus Reikäperkauksena istutustaimikoissa Raivataan haittaava lehtipuusto taimen ympäriltä noin metrin etäisyydeltä. Hallanaroissa kuusikoissa jätetään verhopuustoa Hirvituhoriskialueilla perataan kaikki lehtipuut. Istutuskoivikoita ei tarvitse perata läheskään yhtä usein kuin havupuutaimikoita.
14 Koneellinen reikäperkaus
15 Konekitkettyjä taimikoita
16 Koneellinen taimikonhoito
17 Taimikon harvennus = taimikonhoito 3-7 metrin pituudessa, pohjoisessa vähän lyhyempänä kuin etelässä. Raivataan haittaavaa ja etukasvuista lehtipuustoa. Harvennetaan myös kasvatettavaa puulajia. Huomioidaan mahdollinen energiapuun kasvatus.
18 Taimikonhoito, mitä puita jätetään? Jätetään kasvamaan: Laadultaan parhaimmat puut (suorat, terveet rungot) Kasvupaikalle sopivia puulajeja Ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensiharvennukseen Jos tähdätään energiapuuharvennukseen, voidaan jättää etukasvuisiakin runkoja ja välipuita
19 Puulajin valinta Kuusi ja koivu viljaville maille, mänty karuille maille. Männyt tarvitsevat valoa eivätkä kestä piiskausta. Poista kookas lehtipuusto. Kuusi sietää kohtuullista varjostusta. Älä anna taimikon taantua lehtipuiden varjostuksessa. Tarkista taimikonhoidon tarve jo 3-4 m:n pituudessa. Koivut tarvitsevat valoa ja tilaa. Poista etukasvuinen, vesasyntyinen taimikko.
20 Taimikon tiheys Taimikonhoidossa jää: Kuusikko: kpl/ha Männikko: kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Rauduskoivikko: 1600 kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Hieskoivikko: 2000 kpl/ha Jos kasvatetaan energiapuuta, jätetään r/ha
21 Taimikon tiheys Taimikon tiheyden mittaus: Ympyräkoeala 4 m kepillä => 50 m 2, kerroin 200. Esim. 10 kpl puita koealalla => 2000 kpl/ha
22 Puulajisekoituksia Haapa pois männyntaimikosta männynversoruosteen torjumiseksi! Siemensyntyiset koivut sopivat havupuumetsään. Jätä niitä harkiten. 10 prosentin nyrkkisääntö toimii. Älä jätä etukasvuisia koivuja! Jätä jalot lehtipuut, katajia ja pihlajia. Joskus koivu-kuusimetsää voidaan kasvattaa kaksijakoisena. Älä jätä ylispuukoivuja hehtaarille 400 runkoa enempää.
23 Männynversoruoste
24 Taimikonhoitotarve Taimikonhoitotarve uusiutuu helposti, koska kannot vesovat helposti ja vesat ovat nopeakasvuisia. Noin puolet perkauskannoista vesoo. Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista 2 4 jää eloon. Toistuva vesominen ei estä vesomista, mutta hidastaa vesojen ja juuriston kehitystä. Vesasyntyisten puiden kannot vesovat enemmän kuin siemensyntyisten puiden kannot. Luke/Erkki Oksanen
25 Voiko vesomista hillitä? Vesomiseen vaikuttavia tekijöitä kantoläpimitta ja -korkeus puulaji syntytapa kaatoajankohta + sääolot varjostus/kilpailu kasvupaikka sekä näiden yhdysvaikutus Luke/Erkki Oksanen
26 Milloin kannattaa raivata? Kun lehtipuut eivät enää veso voimakkaasti. Juhannuksen jälkeen. Lehdettömänä aikana helpointa. TÄRKEINTÄ ON, että raivataan edes joskus!
27 Jos ei raivata ajoissa
28
29 Taimikonhoidon kustannukset Varhaisperkaus 150 /ha ylöspäin. Taimikonhoito usein 250 ylöspäin. Raivauskustannukset riippuvat kaadettavien puiden lukumäärästä ja puuston järeydestä (mitataan kantoläpimitta). 2-3 vuoden viivästys taimikonhoidossa voi nostaa työkustannuksia jopa 30 prosenttia.
30 Taimikonhoidon kustannukset Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1 2 cm. Nuoren metsän kunnostuskohteella poistumaa on tyypillisesti , mutta poistuman keskimääräinen läpimitta on 3 6 cm, ja työn vaatima aika siten moninkertainen varhaisperkaukseen verrattuna.
31 Taimikonhoidon kustannukset Poistuman vaikutus taimikonhoidon ajanmenekkiin. Työajanmenekki, pv/ha Poistuman tiheys, kpl/ha
32 Varhaisperkauksen vaikutus taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin /ha Varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito Ainoastaan myöhempi taimikonhoito Varhaisperkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko uudistamisketjua tarkasteltaessa.
33 Työn toteuttamisajankohdan vaikutus varhaisperkauksen ajanmenekkiin Tehotyöaika, h/ha Totaali Reikä Kevät Kesä Syksy Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä tehtynä. Kesällä työajanmenekki noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä.
34 Metsänhoitoyhdistykset Suunnittelevat ja toteuttavat 80 % kaikista yksityismetsien metsänhoitotöistä. Palvelut taimikon ja nuoren metsän hoidossa: Työn suunnittelu ja valtion tukien hakeminen Taimikonhoito Nuoren metsän hoito Energiapuun korjuu Työvälineiden vuokraus ja myynti
35 KEMERA Merkittävimmät muutokset nykyiseen Rahoitusta haettava aina ennen työn aloittamista (ei jälkirahoitteisia töitä). Tukivyöhykkeet: eteläinen (mm. Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa), keskinen (mm. Keski- Pohjanmaa) ja pohjoinen Suomi Tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksiin, sis. Suunnittelun. Tuensaajajoukon laajentaminen (juurikäävän torjunta). Nuoren metsän hoito jaettu kahdeksi työlajiksi Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito Nuoren metsän hoito käsittää varttuneen taimikon hoidon ja nuoren metsän kunnostuksen Pienpuun keräämiseen korotettu pinta-alatuki Pienpuun käyttökohteita ei rajoiteta
36 KEMERA-lain mukaiset tukivyöhykkeet
37 Rahoituksen hakeminen ja toimenpiteen suunnittelu Rahoituksen hakeminen Etukäteen rahoitushakemus kaikista toimenpiteistä Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta ja suometsän kunnostukseen sisältyvä piennartien tekeminen voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen tuensaajan omalla riskillä Muissa toimenpiteissä toteuttamissuunnitelma pitää hyväksyä ennen työn aloittamista Metsäluonnon hoitohankkeisiin hankehaku, muutoin jatkuva haku Toimenpiteen suunnittelu Toteuttamissuunnitelma vaaditaan metsätien tekemiseen, suometsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukeen. Toteutuksen jälkeen toteutusilmoitus.
38 KEMERA:n mukainen tuki taimikon varhaishoitoon Tuki saman suuruinen koko maassa Taimikon varhaishoito Tuen määrä 160 /ha Pienin hanke 1,0 ha (minimikuvio 0,5 ha) Kasvatettavan puuston keskipituus 0,7-3,0 m Minimipoistuma runkoa/ha (pohjoisessa Suomessa runkoa/ha) Kasvatettavan puuston määrä enintään runkoa/ha
39 KEMERA:n mukainen tuki nuoren metsän hoitoon Nuoren metsän hoito Tuen määrä 230 /ha. Pienin hanke 2,0 ha (minimikuvio 0,5 ha). Kasvatettavan puuston keskipituus yli 3,0 m ja keskiläpimitta alle 16 cm. Poistuma vähintään kpl kantoläpimitaltaan vähintään 3 cm:n runkoja/ha (pohjoisessa Suomessa vähintään 800 runkoa/ha). Jäävän puuston määrä enintään runkoa/ha. Korotettu pinta-alatuki 430 /ha, jos kohteelta kerätään pienpuuta.
40 KEMERA:n mukainen tuki nuoren metsän hoitoon Nuoren metsän hoito Korotettu pinta-alatuki 430 /ha, jos kohteelta kerätään pienpuuta. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 m 3 /ha. Pohjoisessa Suomessa vähintään 25 m 3 /ha. Pienpuun käyttötarkoitusta ei ole rajoitettu. Nuoren metsän hoidon tuen voi saada samalle kohteelle, kun varhaishoitotuen myöntämisestä on kulunut vähintään 7 vuotta tai vanhan kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidon tuen myöntämisestä on kulunut vähintään 10 vuotta.
41 Kiitos! Jani Lehtimäki Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä p / jani.lehtimaki@kpedu.fi Hankkeen muut yhteyshenkilöt: Kyösti Sipilä, Metsäkeskus p / kyosti.sipila@metsakeskus.fi Johanna Salla-Uitto, Koulutuskeskus SEDU Johanna Perkkalainen, Metsänhoitoyhdistys Keskipohja p / johanna.perkkalainen@mhy.fi
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotRAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
LisätiedotTaimikon varhaishoito. Kemera-koulutus
Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?
Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan? Lapin 57. Metsätalouspäivät 5.-6.2.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 9.2.2015 1 Uudistuksen taustaa 1/2 KMO 2015:n Metsätalous ja energia -työryhmä
LisätiedotKemeralain uudistaminen
Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän
LisätiedotTAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013
TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotKUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016
KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotTaimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
LisätiedotTappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät
Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? 3.2.2017 Lapin 59. metsätalouspäivät Anna Rakemaa Tukijärjestelmän taustalla: Pitkäaikainen metsäpoliittinen tavoite on metsähoidon tukijärjestelmällä: 1. Kannustaa
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 21.11.2011 Jyväskylä Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Varhaisperkauksen vaikutukset
LisätiedotKoneellinen taimikonhoito
Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella
LisätiedotEnergiapuun tuet - Kemera ja Petu
Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki
Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 2015-2020 Eduskunta hyväksynyt 12/ 2014 Laki notifioitavana EU komissiossa Uudistuksen tavoitteet Kannustavuus Tehokkuus Oikeat työt oikeaan aikaan Järjestelmän
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista
Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotLämpöyrittäjäpäivän ohjelma
Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotPuuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen
Osaraportti 1(8) Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen Osaraportti 2(8) Sisällys Vierimetsän riskit sähkölinjoille 3 Taustatietoja
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotModuuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi
Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi A) Tehokas metsän uudistaminen - uudistamisen ajankohta - uudistamisketjut - kannattavuusvertailut B) Varhaisperkaus ja taimikonhoito - toimenpiteiden
LisätiedotModuuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi
Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi A) Tehokas metsän uudistaminen - uudistamisen ajankohta - uudistamisketjut - kannattavuusvertailut B) Varhaisperkaus ja taimikonhoito - toimenpiteiden
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsään ABC -päivä 5.9.2015
Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotTuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet
1 (6) Tuen myöntämisen, maksamisen, muut perusteet Toteutusilmoituksen sisältö Työn toteuttamisen jälkeen Metsäkeskukselle toimitettavassa toteutusilmoituksessa on ilmoitettava: hanketta koskevan rahoituspäätöksen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotViljelyketjujen kustannustehokkuus
Viljelyketjujen kustannustehokkuus KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU, Joensuu Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuus 22.11.2013 Karri Uotila, METLA Esitelmän sisältö Metsänviljelyn toimintakenttä
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotTaimikon varhaishoito ja taimikonhoito
Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Matti Kärkkäinen professori (emeritus), puuntuottaja Ähtäri 25.4.2017 klo 18 21 Sedu aikuiskoulutus Tuomarniementie 55, Ähtäri Kauhajoki 26.4.2017 klo 18 21 Kauhajoen
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotUudistamistuloksen varmistaminen
Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotKustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotTaimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/
LisätiedotTaimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot
Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotTaimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Rovaniemi 27.10.2011 Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Lisätiedot