Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Transkriptio

1 Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

2 Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista Kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen Luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön, hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen. o Toteutusaika: o Kumppanit: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys Keskipohja, Koulutuskeskus Sedu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä o Rahoitus: Julkinen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten kautta. Seuraa hankkeen tapahtumia ja tutustu koulutusmateriaaleihin netissä!

3 Taimikonhoidon perusteet

4 Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. Metsälaki: alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut taimikko Metsälaki: uudistamisvelvoite yli 0,5 m taimien pituus Varttuneen taimikon keskiläpimitta rinnankorkeudelta on alle 8 cm. Kehitysluokkamuutos

5 Taimikkotermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 m. Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 m, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen taimikko: Metsikössä on kaksi latvuskerrosta. Taimikko voi kasvaa siemen-, suojus-, tai verhopuuston alla.

6

7 Tavallisimpia taimien uhkia Pieni taimikko Kilpaileva kasvillisuus: heinät, pensaat, lehtipuuvesakko Tuholaiset: myyrä, tukkimiehentäi, jänis, hirvieläimet Sääolot: halla, kevätahava, lumituhot harvennetussa riukutaimikossa Taimikon varhaishoidolla voidaan torjua kasvillisuuden ja myyrien tuhoja sekä lumituhoja.

8 Tavallisimpia taimien uhkia Varttunut taimikko Kasvillisuus: kilpaileva lehtipuusto Tuholaiset: hirvieläimet Taimikon perkauksella ja harvennuksella voidaan ehkäistä sekä kasvutilakilpailua että jossain määrin hirvituhoja ja myös lumituhoja.

9 Terve, tuottava ja hyvälaatuinen puusto Ohjaillaan puulajisuhteita Pidetään latvukset kunnossa Huolehditaan metsän terveydestä Taimikonhoidon tavoitteet Nopeutetaan puuston järeytymistä ja kasvua Lyhennetään metsikön kiertoaikaa ja parannetaan metsänkasvatuksen kannattavuutta => Ensimmäisessä harvennushakkuussa saadaan myytävää puuta ja siten harvennuksesta kannattava.

10 Taimikonhoidon työlajit Varhaishoito Heinäntorjuntaa ja lehtipuuvesakon perkausta Perkaus Raivataan pääpuulajia haittaavaa puustoa, yleensä lehtipuuvesakkoa Taimikon harvennus Harvennetaan vesakon lisäksi kasvatettavaa puulajia => voi kasvaa ensiharvennukseen ilman lisätöitä

11 Varhaisperkaus Poistetaan lehtipuuvesakko havupuuntaimikosta ennen kuin kasvatettavat taimet alkavat kärsiä varjostuksesta ja piiskaamisesta. Tarpeen rehevillä mailla: Karuissa männikössä ei aina tarvita! Huom! Mätästyksellä ja laikkumätästyksellä voidaan vähentää varhaisperkauksen tarvetta.

12 Varhaisperkaus Poistetaan lehtipuuvesakko havupuuntaimikosta ennen kuin kasvatettavat taimet alkavat kärsiä varjostuksesta ja piiskaamisesta. Tarpeen rehevillä mailla: Karuissa männikössä ei aina tarvita! Huom! Mätästyksellä ja laikkumätästyksellä voidaan vähentää varhaisperkauksen tarvetta.

13 Varhaisperkaus Reikäperkauksena istutustaimikoissa Raivataan haittaava lehtipuusto taimen ympäriltä noin metrin etäisyydeltä. Hallanaroissa kuusikoissa jätetään verhopuustoa Hirvituhoriskialueilla perataan kaikki lehtipuut. Istutuskoivikoita ei tarvitse perata läheskään yhtä usein kuin havupuutaimikoita.

14 Koneellinen reikäperkaus

15 Konekitkettyjä taimikoita

16 Koneellinen taimikonhoito

17 Taimikon harvennus = taimikonhoito 3-7 metrin pituudessa, pohjoisessa vähän lyhyempänä kuin etelässä. Raivataan haittaavaa ja etukasvuista lehtipuustoa. Harvennetaan myös kasvatettavaa puulajia. Huomioidaan mahdollinen energiapuun kasvatus.

18 Taimikonhoito, mitä puita jätetään? Jätetään kasvamaan: Laadultaan parhaimmat puut (suorat, terveet rungot) Kasvupaikalle sopivia puulajeja Ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensiharvennukseen Jos tähdätään energiapuuharvennukseen, voidaan jättää etukasvuisiakin runkoja ja välipuita

19 Puulajin valinta Kuusi ja koivu viljaville maille, mänty karuille maille. Männyt tarvitsevat valoa eivätkä kestä piiskausta. Poista kookas lehtipuusto. Kuusi sietää kohtuullista varjostusta. Älä anna taimikon taantua lehtipuiden varjostuksessa. Tarkista taimikonhoidon tarve jo 3-4 m:n pituudessa. Koivut tarvitsevat valoa ja tilaa. Poista etukasvuinen, vesasyntyinen taimikko.

20 Taimikon tiheys Taimikonhoidossa jää: Kuusikko: kpl/ha Männikko: kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Rauduskoivikko: 1600 kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Hieskoivikko: 2000 kpl/ha Jos kasvatetaan energiapuuta, jätetään r/ha

21 Taimikon tiheys Taimikon tiheyden mittaus: Ympyräkoeala 4 m kepillä => 50 m 2, kerroin 200. Esim. 10 kpl puita koealalla => 2000 kpl/ha

22 Puulajisekoituksia Haapa pois männyntaimikosta männynversoruosteen torjumiseksi! Siemensyntyiset koivut sopivat havupuumetsään. Jätä niitä harkiten. 10 prosentin nyrkkisääntö toimii. Älä jätä etukasvuisia koivuja! Jätä jalot lehtipuut, katajia ja pihlajia. Joskus koivu-kuusimetsää voidaan kasvattaa kaksijakoisena. Älä jätä ylispuukoivuja hehtaarille 400 runkoa enempää.

23 Männynversoruoste

24 Taimikonhoitotarve Taimikonhoitotarve uusiutuu helposti, koska kannot vesovat helposti ja vesat ovat nopeakasvuisia. Noin puolet perkauskannoista vesoo. Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista 2 4 jää eloon. Toistuva vesominen ei estä vesomista, mutta hidastaa vesojen ja juuriston kehitystä. Vesasyntyisten puiden kannot vesovat enemmän kuin siemensyntyisten puiden kannot. Luke/Erkki Oksanen

25 Voiko vesomista hillitä? Vesomiseen vaikuttavia tekijöitä kantoläpimitta ja -korkeus puulaji syntytapa kaatoajankohta + sääolot varjostus/kilpailu kasvupaikka sekä näiden yhdysvaikutus Luke/Erkki Oksanen

26 Milloin kannattaa raivata? Kun lehtipuut eivät enää veso voimakkaasti. Juhannuksen jälkeen. Lehdettömänä aikana helpointa. TÄRKEINTÄ ON, että raivataan edes joskus!

27 Jos ei raivata ajoissa

28

29 Taimikonhoidon kustannukset Varhaisperkaus 150 /ha ylöspäin. Taimikonhoito usein 250 ylöspäin. Raivauskustannukset riippuvat kaadettavien puiden lukumäärästä ja puuston järeydestä (mitataan kantoläpimitta). 2-3 vuoden viivästys taimikonhoidossa voi nostaa työkustannuksia jopa 30 prosenttia.

30 Taimikonhoidon kustannukset Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1 2 cm. Nuoren metsän kunnostuskohteella poistumaa on tyypillisesti , mutta poistuman keskimääräinen läpimitta on 3 6 cm, ja työn vaatima aika siten moninkertainen varhaisperkaukseen verrattuna.

31 Taimikonhoidon kustannukset Poistuman vaikutus taimikonhoidon ajanmenekkiin. Työajanmenekki, pv/ha Poistuman tiheys, kpl/ha

32 Varhaisperkauksen vaikutus taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin /ha Varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito Ainoastaan myöhempi taimikonhoito Varhaisperkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko uudistamisketjua tarkasteltaessa.

33 Työn toteuttamisajankohdan vaikutus varhaisperkauksen ajanmenekkiin Tehotyöaika, h/ha Totaali Reikä Kevät Kesä Syksy Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä tehtynä. Kesällä työajanmenekki noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä.

34 Metsänhoitoyhdistykset Suunnittelevat ja toteuttavat 80 % kaikista yksityismetsien metsänhoitotöistä. Palvelut taimikon ja nuoren metsän hoidossa: Työn suunnittelu ja valtion tukien hakeminen Taimikonhoito Nuoren metsän hoito Energiapuun korjuu Työvälineiden vuokraus ja myynti

35 KEMERA Merkittävimmät muutokset nykyiseen Rahoitusta haettava aina ennen työn aloittamista (ei jälkirahoitteisia töitä). Tukivyöhykkeet: eteläinen (mm. Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa), keskinen (mm. Keski- Pohjanmaa) ja pohjoinen Suomi Tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksiin, sis. Suunnittelun. Tuensaajajoukon laajentaminen (juurikäävän torjunta). Nuoren metsän hoito jaettu kahdeksi työlajiksi Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito Nuoren metsän hoito käsittää varttuneen taimikon hoidon ja nuoren metsän kunnostuksen Pienpuun keräämiseen korotettu pinta-alatuki Pienpuun käyttökohteita ei rajoiteta

36 KEMERA-lain mukaiset tukivyöhykkeet

37 Rahoituksen hakeminen ja toimenpiteen suunnittelu Rahoituksen hakeminen Etukäteen rahoitushakemus kaikista toimenpiteistä Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta ja suometsän kunnostukseen sisältyvä piennartien tekeminen voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen tuensaajan omalla riskillä Muissa toimenpiteissä toteuttamissuunnitelma pitää hyväksyä ennen työn aloittamista Metsäluonnon hoitohankkeisiin hankehaku, muutoin jatkuva haku Toimenpiteen suunnittelu Toteuttamissuunnitelma vaaditaan metsätien tekemiseen, suometsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukeen. Toteutuksen jälkeen toteutusilmoitus.

38 KEMERA:n mukainen tuki taimikon varhaishoitoon Tuki saman suuruinen koko maassa Taimikon varhaishoito Tuen määrä 160 /ha Pienin hanke 1,0 ha (minimikuvio 0,5 ha) Kasvatettavan puuston keskipituus 0,7-3,0 m Minimipoistuma runkoa/ha (pohjoisessa Suomessa runkoa/ha) Kasvatettavan puuston määrä enintään runkoa/ha

39 KEMERA:n mukainen tuki nuoren metsän hoitoon Nuoren metsän hoito Tuen määrä 230 /ha. Pienin hanke 2,0 ha (minimikuvio 0,5 ha). Kasvatettavan puuston keskipituus yli 3,0 m ja keskiläpimitta alle 16 cm. Poistuma vähintään kpl kantoläpimitaltaan vähintään 3 cm:n runkoja/ha (pohjoisessa Suomessa vähintään 800 runkoa/ha). Jäävän puuston määrä enintään runkoa/ha. Korotettu pinta-alatuki 430 /ha, jos kohteelta kerätään pienpuuta.

40 KEMERA:n mukainen tuki nuoren metsän hoitoon Nuoren metsän hoito Korotettu pinta-alatuki 430 /ha, jos kohteelta kerätään pienpuuta. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 m 3 /ha. Pohjoisessa Suomessa vähintään 25 m 3 /ha. Pienpuun käyttötarkoitusta ei ole rajoitettu. Nuoren metsän hoidon tuen voi saada samalle kohteelle, kun varhaishoitotuen myöntämisestä on kulunut vähintään 7 vuotta tai vanhan kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidon tuen myöntämisestä on kulunut vähintään 10 vuotta.

41 Kiitos! Jani Lehtimäki Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä p / jani.lehtimaki@kpedu.fi Hankkeen muut yhteyshenkilöt: Kyösti Sipilä, Metsäkeskus p / kyosti.sipila@metsakeskus.fi Johanna Salla-Uitto, Koulutuskeskus SEDU Johanna Perkkalainen, Metsänhoitoyhdistys Keskipohja p / johanna.perkkalainen@mhy.fi