KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Transkriptio

1 KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset (Saksa T., Miina J., Uotila K., 2016)

2 Esityksen sisältö 1. Taimikoiden ja taimikonhoidon laatu Etelä-Suomessa 2. Taimikonhoitotarvetta vähentävät ennakoivat toimenpiteet 3. Taimikonhoidon biologiset perusteet - Siemensyntyiset lehtipuut - Vesasyntyiset lehtipuut - Vesomiseen vaikuttavat tekijät 4. Varhaishoito 5. Varhaisperkaus TAUKO Myöhempi taimikonhoito 7. Taimikonhoidon kustannustekijät 8. Taimikonhoidon kustannukset konetyönä 9. Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut 10. Kemera-tuki Suomen metsäkeskus 3

3 Tehokkuutta taimikonhoitoon - ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa? Taimikoiden laadun kautta voidaan arvioida tilannetta VMI:n mukaan nuorten taimikoiden laatu hieman parantunut Etelä-Suomessa Laadultaan tyydyttävä hyvä Suomen metsäkeskus 4

4 Nuorten taimikoiden tila kuvastaa metsänuudistamisen laatua Muutokset muokkausmenetelmissä Muokkauksen laatu Viljelymateriaalin laatu Kylvön ja luontaisen uudistamisen kohdevalinta Suomen metsäkeskus 5

5 Varttuneiden taimikoiden laatu VMI:n mukaan Taimikoiden tila kuvastaa tehdyn ja tekemättömän taimikonhoidon (varhaisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon) määrää ja työn laatua Laatu pysynyt miltei vakiona Suomen metsäkeskus 6

6 Taimikoiden laatua heikentää VMI:n mukaan Epätasaisuus tai puuston harvuus alentaa joka neljännen taimikon laatua. Lähes 15 %:ssa taimikoista hoitamattomuus on syynä taimikon laadun heikennykseen Yhteensä 40 %:ssa taimikoista voidaan ajatella taimikonhoidon puutteiden olevan laadun alennuksen perimmäisenä syynä Suomen metsäkeskus 7

7 Suomen metsäkeskus 8

8 Taimikonhoidon tarvetta vähentävät ennakoivat toimenpiteet Ennen uudistavia toimia Peittävä havupuusto vähentää vesomista Lehtipuun määrä päätehakkuupuustossa (mahdollisuudet poistaa lehtipuita jo viimeisessä harvennuksessa?) Hakkuuta edeltävä mahdollinen raivaus muutama vuosi ennen päätehakkuuta vesoittuminen vähäisempää Säästö- ja maisemapuiden sijoittaminen pienialaisiksi ryhmiksi uudistusalan reunaan Suomen metsäkeskus 9

9 Päätehakkuumetsiköissä, joissa ei lehtipuuvesaikkoa, saavat etenkin istutustaimet parin vuoden etumatkan siemensyntyisiin lehtipuihin nähden Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä lisäävät pintakasvillisuuden ja vesasyntyisen lehtipuuston kehitysedellytyksiä Suomen metsäkeskus 10

10 Taimikonhoidon tarvetta vähentävät ennakoivat toimenpiteet Uudistamistoimet Nopea uudistamisketju - pintakasvillisuuden kilpailu istutustaimien kanssa, erityisesti ravinteista kilpaillaan Muokkaustavan valinta - mitä enemmän maanpintaa rikotaan sitä enemmän tulee siemensyntyistä lehtipuuta - mättäässä äärevämmät olosuhteet kuin laikussa, mättäälle istutettujen taimien kilpailukyky parempi Uudistamispuulajin, viljelymateriaalin ja uudistamistavan valinta Suomen metsäkeskus 11

11 Siemensyntyiset lehtipuut Siemensadon runsaus ja maaperän siemenpankki Itämisolosuhteet: kosteille kasvupaikoille syntyy enemmän Lehtipuun taimia ja muita kilpailevaa pintakasvillisuutta syntyy sitä enemmän mitä viljavampi kasvupaikka on. Maanmuokkaus parantaa itävyyttä - täysmuokatulla uudistamisalalla voi olla jopa tainta hehtaarilla (5-10 vuoden kuluttua muokkauksesta) Pintakasvillisuus valtaa muokkausjäljen 5-10 vuodessa ja maan taimettumiskunto heikkenee Suomen metsäkeskus 12

12 Vesasyntyiset lehtipuut Vesomiseen vaikuttaa (tyvi- ja juurivesat) Puulaji (Eniten vesovat harmaaleppä, paju, hieskoivu, rauduskoivu ja haapa) Puun syntytapa (Siemensyntyisillä puilla huonompi vesomiskyky kuin vesasyntyisillä) Puun katkaisuajankohta (Kasvukaudella kaadettujen puiden kannot vesovat yleensä vähemmän kuin lepokaudella kaadettujen puiden kannot. Ei vaikuta vesovien kantojen lukumäärään eikä vesojen lukumäärään; vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa) Katkaisuajankohdan sääolot (Vesoo vähemmän, kun katkaisu kasvukauden kuivana aikana) Suomen metsäkeskus 13

13 Vesomiseen vaikuttaa Kannon läpimitta (Vesominen lisääntyy kantoläpimitan kasvaessa, samoin lisääntyy vesojen pituuskasvu) Kannon korkeus (Ei merkittävää vaikutusta vesomiseen) Kasvupaikan viljavuus ja kosteus (Viljavuus vaikuttaa vähemmän vesomiseen kuin kasvupaikan kosteus. Viljavuus vaikuttaa vesojen pituuskasvuun) Varjostus ja juuristokilpailu (Pintakasvillisuus hidastaa vesomista) Toistuva vesominen ei estä vesomista, mutta hidastaa vesojen ja juuriston kehitystä (noin puolet perkauskannoista vesoo) Suomen metsäkeskus 14

14 Voiko vesomista vähentää tai estää? Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen vesominen vähäisempää kun perataan ajoissa Kantoläpimitan vaikutus koivun vesojen pituuskasvuun pituuskasvu hitaampaa kun perataan ajoissa Kantoläpimitta ja kaatoajankohta sääoloineen! Suomen metsäkeskus 15

15 Vesominen voidaan estää Kemiallinen vesakontorjunta (metsäsertifiointi rajoittaa) Biologinen torjunta: purppuranahakka-sieniliuoksella käsitellyt kannot lahoavat nopeammin ja vesominen estyy tai on heikkoa (tehoaa n. 80 %) Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen - sulan maan aikaan - ajankohta, kun istutus-/kylvötaimet 1 m pituisia - vältetään jyrkillä maastoilla tai soistuneilla kankailla olevia tai laajajuuristen pihlajien valtaamia taimikoita - ei synny vesovia kantoja (2. taimikonhoito ehkä jää) - kasvatettava puusto järeytyy nopeammin (10-20 %) kuin raivaussahaperkauksessa - n. 5 % kasvatettavista taimista vaurioituu pysyvästi Suomen metsäkeskus 16

16 Varhaishoito Uudistusalan taimettumisen tarkistaminen 1-3 vuoden aikana uudistamisesta (vuosittain ja vähintään kerran vuodessa) Täydennysistutus/-viljely tarpeen mukaan 1-3 v. kuluttua uudistamisesta Männikössä ja kuusikossa tehtävä täydennys, jos kasvatuskelpoisia taimia - eteläisessä ja keskisessä Suomessa alle 1500 kpl/ha - pohjoisessa Suomessa alle 1200 kpl/ha Koivikoissa täydennettävä jos kasvatuskelpoisia taimia alle 1100 kpl/ha Heinäntorjunta (heinät, horsma, vadelma) Suomen metsäkeskus 17

17 Varhaisperkaus Lehtipuita syntyy aina ja määrä vaihtelee paljon Ennen hakkuuta varhaisperkaustarvetta on vaikea ennustaa (kuitenkin OMT-kuusikoissa melkein kaikki kohteet olisi syytä varhaisperata) Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden - pituuskasvuero määrää hoidon ajoituksen Taimet kilpailevat erityisesti vedestä, mutta myös valosta, ravinteista ja kasvutilasta (erityisesti voimakas juuristokilpailu) Kasvun elpyminen voi viedä useita kasvukausia, jos perkaus on viivästynyt Vähentää kasvatettavien taimien piiskavaurioita Vähentää hirvituhoja männyn taimikoissa Männikkö, VT-kasvupaikka, 5 vuoden iässä Kuusikko, MT-kasvupaikka, 4 vuoden iässä Suomen metsäkeskus 18

18 Perkaustarvetta ei kannata määritellä lehdettömään aikaan Suomen metsäkeskus 19

19 Sama taimikko 2 v. kuluttua Suomen metsäkeskus 20

20 ja vielä 2,5 v. kuluttua Suomen metsäkeskus 21

21 TAUKO Suomen metsäkeskus 22

22 Myöhempi taimikonhoito Ajankohta ja jäävän puuston tiheys valitaan tavoitteen mukaisesti niin, että seuraavaksi tehdään ensiharvennus ensiharvennus on kannattava laatukehitys on hyvä (erityisesti männyn taimikot) tuhoriski minimoituu Järeyskehitys vs. laatukehitys Taimikkovaiheen kasvatustiheyden vaikutus näkyy 50-v. mäntyjen ulkoisessa laadussa VT-kasvupaikalla. Männikkö perustettu istuttamalla ja taimikon harvennuksessa kasvamaan on jätetty 2800 runkoa/ha (A) ja 400 runkoa/ha (B) Suomen metsäkeskus 23 A B

23 Myöhempi taimikonhoito Männyn taimikko 3-7 metrisenä tiheyteen kpl/ha Teknisen laadun kannalta eduksi, jos harvennetaan vasta latvuston sulkeutuessa eli yli 5 metrin valtapituusvaiheessa Kuusen taimikko 3-5 metrisenä tiheyteen kpl/ha Rauduskoivun taimikko 4-7 metrisenä tiheyteen kpl/ha Hieskoivun taimikko 4-7 metrisenä tiheyteen kpl/ha Huomioi hirvituhoriski männyn ja koivun taimikoissa! Suomen metsäkeskus 24

24 Taimikonhoidon kustannustekijät Taimikon sijainti ja maasto-olosuhteet Toteuttajan työnopeus Poistettavien puiden järeys ja tiheys Tehty varhaisperkaus alentaa aina taimikonhoidossa poistettavien taimien määrää Ajanmenekki taimikonhoidossa kaksinkertaistuu 10 v. ikäisessä istutuskuusikossa, kun ei ole tehty varhaisperkausta Poistettavan puuston tiheys on suurin n vuotiaissa taimikoissa itseharveneminen alkaa Suomen metsäkeskus 25

25 Työn toteutusajankohdan vaikutus varhaisperkauksen ajanmenekkiin Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä tehtynä; kesällä työajanmenekki noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä Varhaisperkausvesan pituus 5 vuotta katkaisun jälkeen Suomen metsäkeskus 26

26 Varhaisperkauksen vaikutus taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin Varhaisperkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko uudistamisketjua tarkasteltaessa -Metsurityönä toteutetun varhaisperkauksen kustannukset ovat tyypillisesti /ha, kun metsurin raivaussahatyön kustannus 30 tunnilta. -Reikäperkaus on noin 10 % edullisempaa kuin täysperkaus -Myöhemmän taimikonhoidon kustannus tyypillisesti /ha -Ns. rästikohteissa ja nuoren metsän kunnostuskohteissa /ha Suomen metsäkeskus 27

27 Taimikonhoidon kustannukset konetyönä Koneellisen taimikonhoidon kehitystyö ollut vilkasta Suomessa 2000-luvun alusta Kitkevä perkaaja Naarva Oy:n P25 Konekitkennän tuottavuus noin hehtaari päivässä hyvässä kitkentäkohteessa, kustannukset n. 600 /ha Suorassa kustannusvertailussa kone ei pärjää metsurille, mutta konekitkentä on edullisempaa kuin metsurityö sillä oletuksella että kitkennän jälkeen ei tarvita myöhempää taimikonhoitoa Katkaiseva kone Usewood Oy:n Tehojätkä Työn tuottavuus parempi kuin metsurilla erityisesti harvennuksilla, joilla runsaasti järeää poistumaa Varhaisperkauksessa ei yllä aivan metsurin kustannustasoon Suomen metsäkeskus 28

28 Karri Uotila Naarva P25 kitkevä perkaaja Koneellisen taimikonhoidon menetelmät Yleisimmät käytössä olevat koneellisen taimikonhoidon laitteet ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä perkaaja, sekä katkaisevalla periaatteella toimivat Usewood Oy:n Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää. Karri Uotila Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain Ville Kankaanhuhta Mense raivauspää

29 Lisätietoa: Koneellisen taimikonhoidon toimihenkilöopas ( Suomen metsäkeskus 30

30 Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut Suomen metsäkeskus 31

31 Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut Taimikonhoidon kohteiden tunnistaminen Yhden taimikonhoidon kohteet Karuimmat, kuivat männyn kasvupaikat Koivun istutusalat Kahden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet Kuusen istutusalat pääsääntöisesti (lehtipuun aiheuttama riski havupuille) Männyn viljelykohteet pääsääntöisesti (lehtipuiden aiheuttamat latvavauriot, hirvituhoriski) Suomen metsäkeskus 32

32 Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut Taimikonhoidon toimenpiteet Taimikonhoidon kustannustehokkuuden kehittämisessä on avainasemassa taimikonhoitotyön ajoitus Varhaisperkaus - Ajoitus vuosissa - Ajoitus vuoden aikana Myöhempi taimikonhoito - Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain - Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin puuston laatukehityksen varmistamiseksi Suomen metsäkeskus 33

33 Kemera-tuki Ehdot taimikon varhaishoidon tuen myöntämiselle: Hakemuksessa on kerralla haettava tukea vähintään 1 hehtaarille (hakemus voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita) Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä Poistuma vähintään runkoa hehtaarilta, pohjoisessa Suomessa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta Työn jälkeinen tiheys enintään runkoa hehtaarilla Hoito- ja kunnossapitovelvoite 7 vuotta Varhaishoitoon voi saada tukea, kun Kemera-lain mukaisesta metsityksestä tai nuoren metsän hoidosta on kulunut 10 vuotta. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha Suomen metsäkeskus 34

34 Kemera-tuki Ehdot nuoren metsän hoidon tuen myöntämiselle: Kerralla haettava tukea vähintään 2 hehtaarille (hakemus voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita) Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 ha Kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3 metriä Pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan ennen työn aloittamista ja työn jälkeen tulee olla enintään 16 senttimetriä rinnan korkeudelta Poistuman vähimmäismäärä runkoa hehtaarilla, kantojen on oltava läpimitaltaan vähintään 3 senttimetriä, pohjoisessa Suomessa poistuman on oltava vähintään 1000 runkoa hehtaarilta Työn jälkeinen tiheys enintään runkoa hehtaarilla (jatkuu ) Suomen metsäkeskus 35

35 Hoito- ja kunnossapitovelvoite 10 vuotta Nuoren metsän hoitoon voi saada tukea, kun on kulunut 10 vuotta Kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidosta Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 /ha. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 /ha, jolloin tuki hehtaarilla on 430 euroa. Korotetun tuen edellytys on, että pienpuuta kerätään kuviokohtaisesti ja pääosin tasaisesti eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 kiintokuutiota hehtaarilta ja pohjoisessa Suomessa vähintään 25 kiintokuutiota hehtaarilta Suomen metsäkeskus 36

36 Päivän tärkeimmät 1. Vähennä taimikonhoidon tarvetta jo ennen päätehakkuuta 2. Uudista sopivalla uudistamisketjulla ilman viivettä 3. Turvaa uudistamistulos varhaishoidolla 4. Ylläpidä taimien nopea alkukehitys varhaisperkauksella 5. Säädä kasvatettavien puiden kasvutiheys myöhemmässä taimikonhoidossa 6. Kiinnitä huomiota taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin 7. Teetä taimikonhoito ammattilaisella, jos et ehdi tänä kesänä Suomen metsäkeskus 37

37 Mikä meni vikaan? Suomen metsäkeskus 38

38 Kiitos! Suomen metsäkeskus 39