Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Transkriptio

1 Koneellinen kitkentä Timo Tomperi Arto Väänänen

2 Taimikonhoidon tavoite Turvata taimikon jatkokehitys Männyn-, kuusen- ja koivun kasvatuksen päätavoitteena on hyvälaatuisen, järeän puun tuottaminen Laadun vaikutus lopputuotteen arvoon on erittäin suuri.

3 Kitkentä taimikonhoitomenetelmänä Kuusen- ja männyntaimikoiden kasvuedellytysten parantaminen Lehtipuiden aiheuttaman varjostuksen vähentäminen. Lähellä kasvavan lehtipuun aiheuttaman mekaanisen vaurioriskin poistaminen. Parannetaan kasvuedellytyksiä juuristokilpailua vähentämällä. Tilajärjestyksen optimoinnilla vaikutetaan alueella kasvavan puuston määrään. Taimikon tiheydellä vaikutetaan puiden rakenteeseen ja kehitysedellytyksiin. Kitkentämenetelmällä toteutettu taimikonhoito vähentää koivun juurivesomista merkittävästi. Kitkentämenetelmällä toteutettu taimikon varhaishoito

4 Tiheyden vaikutus taimen rakenteeseen Vapaassa tilassa oleva taimi kasvaa pituutta ja kasvattaa myös voimakkaita alaoksia. Vastaavasti tiheässä kasvavan taimen alaoksat jäävät heikoiksi Täydennykseksi aukkopaikkoihin pyritään jättämään siemensyntyisiä rauduskoivuja

5 Suunnittelu Ajolinjojen suunnittelua ohjaa mm. tiet, maastonmuodot ja kohteen rajaukset. Äestäen perustetuissa männyn taimikoissa voidaan ajaa äesjäljen suuntaisesti. Jos pääpuulajin taimikko on hyvin tiheä, ajolinjojen paikalla ei juuri ole merkitystä.

6 Työkohteen näkyvyys Pintakasvillisuuden määrä ja vuodenaika vaikuttavat työkohteen näkemisen laatuun Kohteilla, joissa on runsaasti peittävää kasvillisuutta, kitkentä kannattaa suorittaa puiden ollessa lehdettömiä. Karuimmilla kohteilla, joiden lehtipuumäärä on vähäisempi, kitkentää voidaan tehdä myös kesäaikaan

7 Vuodenaika Maanpinnan jäätyminen Taimet ovat hauraampia ja voivat olla myös lujemmin maassa kiinni jäätymisen takia Kitkentä vaikeutuu poistettavien puiden mukana lrtoavan pintakerroksen vuoksi Lumi Lumi heikentää tartuntapintojen pitokykyä Maanpinnan jäätymisen jälkeen juuriston mukaan tarttuu paljon maan pintakerrosta.

8 Maaperän vaikutus työskentelyyn Parhaita ovat kivennäismaiden kitkentätyömaat Siemensyntyiset puut irtoavat maasta kohtuullisella voimalla, ilman maakönttää

9 Maaperän vaikutus työskentelyyn Soistuneet kankaat ja turvemaat Kokemusten perusteella kitkeminen soveltuu huonosti soistuneiden kankaiden - ja turvemaiden taimikon varhaishoitoon Poistettavien lehtipuun kitkentä irroittaa mukanaan usein myös kasvatettavia taimia. Usein turv la on heikosti kantavia kohtia. Ojien ylitykset ja sarkaleveydet tulee ottaa suunnittelussa huomioon Ojien päällä ajaminen ei ole suotavaa. Reunat sortuvat ja ojat tukkeentuvat helposti

10 Koneellisen taimikon varhaishoidon kalenteri Kuva: Arto Väänänen Toteutukseen vaikuttaa lumi, maan jäätyminen ja peittävän kasvillisuuden määrä

11 Eri lehtipuulajien kitkeminen Pihlaja. Erittäin pihlajavaltaisia kuvioita vältetään. Pihlajat jätetään luonnon monimuotoisuuden ja riistan vuoksi kitkemättä kohdissa, joissa niistä ei ole haittaa Hieskoivu on pajujen ohella helpoin poistettava Rauduskoivu on hyvä kitkettävä. Hyvän siemensyntyisen rauduskoivun voi jättää täydennykseksi aukkopaikkaan Leppä katkeaa kitkennässä muita puulajeja helpommin. Kohteissa, joissa on runsaasti leppää, tulee välttää tarpeettoman suuren puristus (hydraulisen) paineen käyttöä Lähde: Kukkonen

12 Taimikon ikä Kuusen ikä. Kuusentaimikon kitkentäperkaus on ajankohtaista 4 5 vuotta istutuksen jälkeen. Tällöin taimikossa yleensä on jo poistettavissa sitä haittaava lehtipuusto, eivätkä kuuset vielä tässä aiheessa ole liian suuria. Sopiva männyn pituus on noin metri, jolloin kylvöstä on kulunut 6-8 vuotta. Kuivankankaan männyntaimikko, joka on istutettu 4 vuotta sitten. Alue on juuri ennen istutusta raivattu raivaussahalla, jonka jälkeen se on vesonut umpeen. Männyntaimikon pituus vaihtelee 20cm ja 50cm välillä.

13 Männyn kitkentä Lehtipuita voi jättää kohtiin, joissa männyn uudistuminen on epäonnistunut. Vähäarvoista lehtipuustoa kasvavat aukkopaikat voidaan myös jättää käsittelemättä. Niistäkin tulee kuitenkin poistaa selvästi mäntyä pidemmät lehtipuut. Männyn kitkennässä poistetaan lehtipuiden lisäksi myös ylimääräiset männyn taimet. Männyistä vähintään kpl / ha, tulee kasvaa vapaana kilpailijoista vähintään metrin säteellä Noin neljänneksen männyn taimista voi jättää kasvamaan toisen männyn taimen kanssa parina tai noin kolmen taimen ryhmänä. Nämä lasketaan runkoluvussa yhtenä joukkokäsittely-yksikkönä. Kuivahkon kankaan männyn taimikossa kitkennällä tavoitellaan rungon kasvatustiheyttä hehtaarilla. (Lähde: Kukkonen)

14 Poistettavien puiden koko Jotta työskentely olisi mahdollisimman tehokasta, poistettavan puuston tulisi olla 0,5-1,5 metriä pitkää. Tällöin kohteen näkyvyys on hyvä ja taimet on helppo erottaa poistettavista puista. Poistettavien puiden koko vaikuttaa tuottavuuteen. Koon kasvaessa tuottavuus laskee Taimet jotka jäävät ajolinjan keskelle taipuvat eivätkä katkea. Yli 1,5 metrinen taimikko on liian pitkä kitkettäväksi, koska työkohteen näkyvyys huononee, ja pitkät taimet katkevat koneen alla Tämän kokoisen (noin 70 cm) taimen juuret ovat jo tarpeeksi vahvat kestämään, vaikka vierestä otetaan toinen puu juurineen.

15 Kantovesa Kantovesasyntyisten koivujen poistaminen kitkentämenetelmällä tuottaa ongelmia

16 Kasvatettavien taimien määrä Tiheys Ylitiheänä kasvava taimikko harvennetaan kitkennän yhteydessä Istutettuja kuusentaimia, joita tulisi kitkentävaiheessa olla noin kpl / ha Kuivahkon kankaan männyn taimikossa kitkennällä tavoitellaan rungon kasvatustiheyttä hehtaarilla. Tällöin männyt kasvavat ensiharvennukseen mennessä ainespuumittoihin. Männyntaimikossa ei suositella yli kpl hehtaarilla suurempaa kasvatustiheyttä. Esimerkkikohteella, Mänty 3000 tainta / ha ja kuusi 2000 tainta / ha

17 Luonnonhoito Kohteen monimuotoisuuden perusta luodaan jo taimikonhoidon yhteydessä. Monimuotoisuuden huomioiminen voidaan tehdä puuntuotannon tavoitteista tinkimättä Yleensä luonnonhoito ei aiheuta lisätyötä. Käytännössä luonnonhoito merkitsee kaavamaisen työn korvaamista taimien kehitystä edistävällä työllä. Kohteilla vältetään liiallista perkaamista ja siistimistä. Metsälaki määrittää pienvesien lähialueet erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi

18 Luonnonhoito, monimuotoisuus Havupuutaimikoiden monimuotoisuutta voidaan lisätä lehtipuusekoituksen avulla. Lehtipuita suositusten mukaan tulisi olla %. Kuusikon kasvu ei kärsi alle 20 % lehtipuusekoituksesta. Lehtipuut pyritään jättämään aukkopaikkoihin ja lehtipuut eivät saa olla pitempiä kuin havupuun taimet. Jalot lehtipuut ja katajat säästetään. Myös suurempia yksittäisiä lehtipuita on suositeltavaa jättää. Männyntaimikoihin ei kuitenkaan tule jättää haapoja, koska ne edistävät haitallisen versoruostesienen leviämistä. Eläimet ja linnut tarvitsevat suojapaikkoja, joten pienet lehtipuuryhmät suositellaan suojeltaviksi. Taimikonhoitotöiden ulkopuolelle suositellaan jätettäviksi mm. kosteikot ja kalliot. Kitkentätyössä muurahaispesät ja kelot kierretään.

19 Maaperän vaikutus työskentelyyn Kivikkoiset kohteet Isot, harvassa olevat kivet. Tällaisessa kivikossa ajaminen on melkein mahdotonta. Taimetkaan eivät kivien päällä kasva, jolloin harvalukuisten taimien yli-ajamista on vältettävä kaikin keinoin. Pintakivikkoisuus estää kitkentäkehikon alas laskemista, mikä vaikeuttaa lyhyiden lehtipuiden kitkemistä.

20 Maaperän muodon vaikutus työskentelyyn Rinteet Rinteessä työskentely hidastuu kun normaalit liikealueet eivät enää ole käytettykelpoisia, kuten esim. sivuttaisliike on tehtävä varovaisemmin. Työlaitteen asettelu on myös oma asiansa. Tasaisella maalla työlaite on valmiiksi työskentelyasennossa, mutta rinteessä vesoihin tartuttaessa työlaitteen kulmaa on muutettava maahan tukemalla. Kuvat: Arto Väänänen

21 Maaperän muodon vaikutus työskentelyyn Rinteessä ajo Nosturin, etenkin käännön voima vähenee koneen ollessa kallistuneena. Tällöin uraväliä ei aina voida pitää 10 metrissä. Ajaminen rinteessä poikkeaa tavallisesta ajosta muutamin kohdin. Työtä pyritään tekemään ylärinteeseen, mutta loivaan alarinteeseenkin voi tehdä Vältetään työskentelyä sivukaltevilla Suoraan ajaminen ei onnistu aina, jolloin uran leveys kasvaa, eli taimia tallautuu tavallista enemmän Myös koneen kääntösäde kasvaa Ylärinteeseen ajettaessa, auringon suuntaan on vaara häikäistyä, jolloin työskentely on lähes mahdotonta. Kuva: Arto Väänänen

22 Työlaite, Naarva perkaaja P25 Valmistaja Pentin Paja. Perkausala yhdellä liikkeellä 2,5m². Kuvissa oleva laite painaa 460 kg ja uusin versio 590 kg Ohjausjärjestelmänä peruskoneen oma ohjaus. Pentin Paja

23 Työmalli Aloitus Työ aloitetaan ajamalla kone työpisteelle Kuva: Arto Väänänen

24 Työmalli Vaihe 1 Kitkeminen aloitetaan ajolinjalta. Kuva: Arto Väänänen Turhaa työetäisyyttä kulkusuuntaan kannattaa välttää. Poistaminen tehdään järjestyksessä, aloittaen läheltä siirtyen ulommas ja palaten lähelle.

25 Työmalli Vaihe 2 Työ sivuilla tehdään kahdessa linjassa. Kuva: Arto Väänänen Vesojen ja poistettavien taimien kitkemistä jatketaan koneen lähellä Kiertäen kauemmas, jatkaen edellistä vastakkaiseen suuntaan

26 Työmalli Vaihe 3 Kitkemistä jatketaan edelleen koneen toisella puolella Kuva: Arto Väänänen

27 Työmalli Valmis työpiste Jos pääpuulajista muodostunut taimikko ei ole tarpeeksi tiheä, aukkokohtiin voi jättää koivuja Kun vesakko ja ylimääräiset taimet on poistettu, jäljelle jäävän taimikon pitäisi olla työohjeen mukainen Kuva: Arto Väänänen

28 Työmalli Uusi työpiste Työtä jatketaan ja uudelle työpisteelle siirrytään 7-10 metrin päähän. Kuva: Arto Väänänen

29 Kitkennän työvaiheet Aloitus Työlaite (avattu) siirretään vesojen päälle Työlaite (avataan), lasketaan alas ja leuat suljetaan. Tartunnan tehostamiseksi laite voidaan laskea maahan saakka.

30 Kitkennän työvaiheet Kitkeminen Työlaitetta nostetaan ja nosturia käännetään samalla, niin vesat nousevat maasta juurineen. Kun vesat on nostettu ne pudotetaan jo tehdylle alueelle, jossa se ei ole työn esteenä. Pudotusta ei tehdä taimien päälle. Kuva: Arto Väänänen

31 Työliikkeiden määrä Työliikkeiden määrä on suorassa suhteessa kitkennän tehokkuuteen Liikkeiden määrään voidaan vaikuttaa työlaitteen asettelun avulla. Kuva: Arto Väänänen Kitkentä suoritetaan mahdollisimman vähillä liikkeillä.

32 Työliikkeiden määrä Taivutus Tilanne jossa vesat ovat taimea pitempiä kasvavat lähes kiinni taimessa Työliikkeiden määrää voidaan vähentää poistettavan taimen taivutuksen avulla Kuva: Arto Väänänen

33 Työliikkeiden määrä Taivutus Kuvat: Arto Väänänen Soveltuu parhaiten tilanteeseen, jossa jätettävän taimen lähellä kasvavat poistettavat vesat ovat taimea pitempiä Vesat voi poistaa laskemalla työlaitteen niiden päälle ja taivuttamalla vesoja taimesta poispäin

34 Työliikkeiden määrä Kuvat: Arto Väänänen Kannattaa miettiä, miten työlaitteen asettelu vaikuttaa työpisteen työliikkeiden määrään

35 Kitkennän kikat Jotkin kitkennän kohteet ovat vaikeasti tavoitettavissa tai muuten vaikeasti poistettavia. Tällöin voi käyttää joitakin kikkoja. Kitkentä kerroksittain Tätä kikkaa voi käyttää, jos vesakko kasvaa kahdessa tai useammassa kerroksessa. Kitkentä tehdään aivan normaalisti, mutta ensin poistetaan pidemmät vesat Ja toisella nostolla, helpommin saatavilla olevat pienet vesat. Kuvat: Arto Väänänen

36 Kitkennän kikat Vesojen taitto Pitkät vesat on helpompi kitkeä kun ne taittaa, jolloin katkeamisen vaara pienenee. Kuvat: Arto Väänänen

37 Taimen katkaisu Katkaisu soveltuu parhaiten kuusen ja männyn poistoon Kuvat: Arto Väänänen Murtuvat helpommin kuin koivut Juurivesomista ei havupuilla tapahdu Vaurioitunut havupuu ei jatka kasvua katkenneesta kohdasta

38 Suurien puiden poisto Kitkentälaitteella voidaan poistaa myös suuria puita. (pituus 10m) Suuren puun juuristo on tiukassa, joten sen irti vetäminen vaatii ensin puun kaatamisen. Kitkentälaitteella tartutaan puusta kiinni ja puomia käyttämällä joko vedetään tai työnnetään puu nurin. Kuvat: Arto Väänänen

39 Suurien puiden poisto Kaadon jälkeen vedetään kaadettua puuta maata pitkin sen verran, että sen juuristoyhteydet katkeavat. Kuva: Arto Väänänen

40 Suurten puiden poistaminen kasvatettavan puun vierestä Juuripaakkujen mukana voi lähteä ympäröivää maata levymäisenä muodostelmana ja kasvatettavakin puu sen mukana. Tällöin kannattaa tarttua poistettavaan lehtipuuryhmän reunimmaisiin osa kerrallaan ja vetää niitä sivulle päin. Kuvat: Arto Väänänen

41 Omavalvonta Tavoitteena on oman työn laadunseuranta sekä hyvään työn tarkkuuteen oppiminen Nykyisin laatumittaus tehdään voimassa olevien taimikonhoito-ohjeiden mukaisesti. Taimikonhoito-ohjeet ovat laatumittauksen kriteereitä. Laadunseurantaa tehdään 5,64 metrin säteisellä ympyräkoealoilla, jolloin koealan hehtaarikohtainen yleistyskerroin on 100. Tarkkaan laadunmittaukseen tarvitaan vähintään 7 10 ympyräkoealaa, tasaisesti eripuolilla kuviota. Mittaukseen kuluvan työajan vuoksi kuljettajan tekemään omalaadunseurantaan riittää 1 2 koealaa työvuoron aikana. (Lähde: Kukkonen) Kuva: Arto Väänänen Käytännön työssä omalaadunseurantaan mitataan 1 2 koealaa työvuoron aikana Kuusentaimikon kitkentäperkaus

42 Omavalvonta, kuusen kitkentä Laatuarvosana Arvosanan Tyydyttävä tai Heikko saaneissa kohteissa joudutaan tekemään ennen ensiharvennusta jonkinlainen metsurityö joko taimikonhoito tai ennakkoraivaus. Laatuarvosanan Hyvä saaneissa kohteissa kitkentätyö on onnistunut hyvin ja tällöin metsikkö kasvaa taloudellisesti kannattavaan ensiharvennukseen saakka ilman myöhempää raivaussahatyötä. Ympyräkoealan kuuset luokitellaan luokkiin Vapautetut kuuset Kitkennässä kuolleet kuuset Kitkennässä vaurioituneet kuuset Lehtipuiden piiskaamaksi joutuneet kuuset Alakynteen jäävät kuuset (Lähde: Kukkonen)

43 Omavalvonta, kuusen kitkentä Vapautetut kuuset Nämä kuuset kasvavat kitkennän jälkeen täysin tai lähes täysin ilman lehtipuukilpailua. Ne ottavat kitkentäperkauksessa vapautetut kasvuresurssit tehokkaasti käyttöön ja säilyttävät valta-asemansa ilman myöhempää taimikonhoitoa. Vapautettujen kuusten joukosta valitaan tulevissa kasvatushakkuissa kasvamaan jätettävät metsikön arvokkaimmat puut. Määritelmä: Kuusi, joka ei kuulu seuraaviin luokkiin: Kitkennässä kuolleet kuuset Kitkennässä vaurioituneet kuuset Lehtipuiden piiskaamaksi joutuvat kuuset Alakynteen jäävät kuuset (Lähde: Kukkonen)

44 Omavalvonta, kuusen kitkentä Kitkennässä kuolleet kuuset Näiden takia arvokkaan tuotantopuuston määrä on vähentynyt kitkennässä. Tavoitteena voidaan pitää, että kitkennässä kuolee alle 5 % runkoluvusta. Määritelmä: Kuusi, joka on koneen yliajamana kuollut tai se on kitketty poistettavien lehtipuiden mukana tai muuten vaurioitunut kitkennässä niin pahasti, ettei siitä kasva ensiharvennukseen edes kuitupuuta. Kitkennässä vaurioituneet kuuset Näiden takia ensiharvennuksessa on vähemmän valinnanvaraa kasvamaan jätettävissä puissa. Kitkennässä vaurioituneet kuuset kasvatetaan kuitupuuksi ja poistetaan ensiharvennuksessa. Määritelmä: Kuusi, jonka runkoa tai latvusta on koneen yliajo tai kitkentälaite vaurioittanut, mutta joka on siitä huolimatta elinvoimainen ja kasvaa kuitupuuksi. (Lähde: Kukkonen)

45 Omavalvonta, kuusen kitkentä Lehtipuiden piiskaamaksi joutuvat kuuset Näiden takia joudutaan tekemään joko taimikonhoito tai ennakkoraivaus Jos lehtipuuta ei poisteta, on riskinä kuusen rungon vaurioituminen. Tästä johtuen kyseistä kuusta ei voi kasvattaa laadukkaaksi tukkipuuksi asti vaan se poistetaan ensiharvennuksessa. Määritelmä: Kuusi, jonka vieressä 40 cm säteellä kasvaa lehtipuu, joka on vähintään puolet kyseisen kuusen pituudesta (Lähde: Kukkonen) Lehtipuiden piiskaamaksi joutuva kuusi. Kuvassa kaksi ensimmäistä kuusta ovat vapaasti kasvavia kuusia, mutta kolmannen kuusen vieressä on liian pitkä lehtipuu

46 Omavalvonta, kuusen kitkentä Alakynteen jäävät kuuset Nämä aiheuttavat tulevan taimikonhoitotarpeen. Alakynteen jäävät kuuset eivät selviä ensiharvennukseen asti ilman hoitoa, sillä ympäröivät lehtipuut vievät kuuselta kasvuresursseja ja hidastavat kuusen kasvua liikaa. Määritelmä: Kuusi, jonka läheisyydessä 100 cm säteellä kasvaa vähintään viisi lehtipuuta. Lehtipuilla ei ole alamittaa vaan kaikki havaitut lasketaan. Lehtipuu, joka on vähintään kuusen pituinen, lasketaan kolmena (Lähde: Kukkonen) Alakynteen jäävä kuusi. Kuvassa vasemmalla on rajatapaus vapaasti kasvavasta kuusesta, kun metrin säteellä kasvaa neljä lehtipuuta ja viides lehtipuu rajautuu metrin säteen ulkopuolelle. Kuvassa oikealla oleva kuusi jää alakynteen, sillä metrin säteellä on kolme lehtipuuta ja niistä pisin lasketaan kolmena.

47 Lähteet Kukkonen, M. Kuusentaimikon kitkentäperkaus: Työn suunnittelu, toteutus ja laadunseuranta. Saatavissa:

48 Linkkejä Pentin Paja UPM Metsämaailma ut/koneellinen-kitkenta.aspx