Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille Taina Saarinen, Heidi Vaarala, Eeva-Leena Haapakangas ja Erja Kyckling Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus Loppuseminaari 2.5.2016 klo 12, OKM
Selvityksen taustaa Opetus- ja kul uuriministeriön rahoi ama Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen toteu ama Aika: tammikuu 2016 toukokuu 2016 Selvityksessä tarkastel in kotimaisten kielten koulutustarjontaa koulutukseen osallistujia korkeakoulujen kieli- ja kansainvälistymisstrategioiden roolia kielikoulutuksen kehi ämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä korkeakoulujen toimia ja valmiuksia turvapaikanhakijatilanteen yhteydessä Kansainväliset opiskelijat: vaihto-opiskelijat, alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijat, tohtorikoulutettavat
Aineisto kaksi kyselyä kaikille korkeakouluille (maaliskuu 2016) tapaustutkimukset: yksilö- ja ryhmähaastattelut (maalis-huh kuu 2016) korkeakoulujen kieli- ja kansainvälistymisstrategiat kielikurssien kurssikuvaukset ja tutkinto-ohjelmien vaa mukset korkeakoulutusta koskevat tilastot turvapaikanhakijoihin liittyvät korkeakoulujen tiedotteet ja media-aineisto
Kyselyt kielikeskus tai vastaava S2 + R2 kotimaisten kielten tarjonta kansainvälisille opiskelijoille kurssit ja niiden kehittäminen, tarjonnan ja osallistumisen volyymi, kielikoulutuksen tavoitteet ja yhteistyö opinto- tai opiskelijapalvelut S2 + R2 kansainvälisten koulutusohjelmien kieliopintovaatimukset ja korkeakoulujen kielilinjaukset ja -strategiat kansainvälisten opiskelijoiden ja koulutusohjelmien määrät, korkeakoulun linjaukset, kieliopintojen pakollisuus, yhteistyö molemmissa kyselyissä turvapaikanhakijatilanteen aiheuttamat toimet
Kyselyihin vastaajat kyselyt lähetettiin kaikkiaan 14 yliopistoon ja 25 amma korkeakouluun kielikeskuskyselyyn vastanneet: 14 yliopistoa (100 %) 19 amma korkeakoulua (76%) opintopalvelukyselyyn vastanneet: 11 yliopistoa (79 %) 19 ammattikorkeakoulua (76 %) 27/39 korkeakoulua vastasi molempiin kyselyihin yhteensä 36/39 korkeakoulua vastasi toiseen tai kumpaankin kyselyyn
Tapaustutkimukset tapaustutkimukset 6 yliopistoa 3 amma korkeakoulua tapaustutkimusten kohteiden valinta: kyselystä nousseet aiheet eri tyyppiset ja erikokoiset korkeakoulut eri puolilta Suomea haastateltavia yhteensä 32 esim. korkeakoulujen kansainvälisten asioiden päälliköitä, kielikeskusten johtajia, opintopäälliköitä, S2-opettajia, S2-opiskelijoita yksilö- ja ryhmähaasta eluja
Opiskelijat, kurssit ja taitotasot H: "minkäkokosia ne teiän alkeisryhmät sitte on" V: "...nää joissa on vaihto-opiskelijoita ni siellä saattaa alkaa kuudella-seitsemälläkymmenellä opiskelijalla. meil on tosi, massakursseja.... samaa näkyy sit tuossa suomi ykkösessä. et meil ei vaan oo resursseja, järjestää niin monta rinnakkaisryhmää kuin. kuin tuota haluttais..."
S2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Taitotaso Erisisältöisten kurssien määrä Ryhmien määrä Kurssiosallistumiset Alkeet (alle A1) Yliopisto Amk Yliopisto Amk Yliopisto Amk 21 20 104 54 2823 1216 A1 39 49 101 116 2600 2516 A2 33 33 51 65 1014 1280 B1 20 12 29 16 443 291 B2 21 14 25 17 320 189 C1 29 0 30 0 258 0 C2 0 0 0 0 0 0 Muu 9 4 15 4 264 121 Yhteensä 172 132 355 272 7722 5613
S2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Opiskelijat Alkeistason survival-kursseilla opiskelee: AMK-opiskelijoista 22% yliopisto-opiskelijoista 37% yleensä vaihto-opiskelijoita A1-A2-tason kursseilla opiskelee: AMK-opiskelijoista 68% yliopisto-opiskelijoista 47% B1-B2-tason kursseilla opiskelee AMK-opiskelijoista 8 % Yliopisto-opiskelijoista 10 % C1-tasolla opiskelee Yliopisto-opiskelijoista 3 %
S2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Tarjotut kurssit Alkeistason S2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 20% Yliopistoissa 29% A1-A2-tason S2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 67% Yliopistoissa 42% B1-B2-tason S2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 12% Yliopistoissa 15% C-tason kursseja yliopistoissa 8%
R2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Taitotaso Erisisältöisten kurssien määrä Ryhmien määrä Kurssiosallistumiset Alkeet (alle A1) Yliopisto Amk Yliopisto Amk Yliopisto Amk 5 6 9 6 152 130 A1 4 4 12 5 214 190 A2 5 3 7 3 91 80 B1 3 0 4 0 34 0 B2 1 0 1 0 12 0 C1 0 0 0 0 0 0 C2 0 0 0 0 0 0 Muu 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 18 13 33 14 502 400
R2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Opiskelijat Alkeistason survival-kursseilla opiskelee: hieman alle kolmannes A1-A2-tasojen kursseilla opiskelee: AMK-opiskelijoista lähes puolet Yliopisto-opiskelijoista noin 60% B1-B2-tason kursseja vain yliopistoissa ja niillä opiskelee alle kymmenesosa.
R2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Tarjotut kurssit Alkeistason R2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 43% Yliopistoissa noin 27% A1-A2-tason R2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 57% Yliopistoissa n. 58% Yliopistoissa R2-kursseista 15% on B-tason kursseja.
Korkeakoulutason linjaukset " kyllä varmasti niissäkin ohjelmissa missä nyt suomen kielen opintoja siellä ei osana tutkintoa ole niin tiedostetaan se että minkälaiseen asemaa sitte opiskelijat asetetaan kun puhutaan työn hakemisesta, Suomessa "
Korkeakoulujen strategiset linjaukset Alle 25% vastanneista korkeakouluista on yhteiset linjaukset kansainvälisten opiskelijoiden kotimaisten kielten opiskelusta korkeakoulutasolla Kielipolitiikat tai -strategiat: yliopistoista suurimmalla osalla ammattikorkeakouluista hyvin harvalla usein maininta kotimaisten kielten (usein suomen) opetuksesta kansainvälisille opiskelijoille Kansainvälistymisstrategiat: harvoin määritellään erityisiä tarpeita kielitaidolle mainintoja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen
Kieliopintojen pakollisuus Vaihto-opiskelijat: kotimaisten kielten opinnot pääasiassa vapaaehtoisia Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat: S2-opinnot pakollisia joko kaikissa (75%) tai joissakin (25%) koulutusohjelmissa R2-opinnot pakollisia muutamissa korkeakouluissa: yhden ruotsinkielisen korkeakoulun kaikissa koulutusohjelmissa, kahden (ruotsinkielinen ja suomenkielinen) korkeakoulun joissakin koulutusohjelmissa Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat: S2-opinnot pakollisia joko kaikissa (13%) tai joissakin (22%) koulutusohjelmissa R2-opinnot pakollisia yhden korkeakoulun joissakin koulutusohjelmissa Tohtorikoulutettavat: ei pakollisia kotimaisten kielten opintoja
Valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden seuranta Ammattikorkeakouluista ja yliopistoista runsas puolet ilmoitti seuraavansa kansainvälisten opiskelijoiden sijoittumista valmistumisen jälkeen Samalla tavalla kuin suomalaisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeinen seuranta Ongelma: kansainvälistä opiskelijaa ei tavoiteta, jos hän ei asu Suomessa
Kielikurssien sisällöt ja kehittäminen "...no yks on ihan selkeästi tämmönen ammatillisemmin suuntautuva kielenopetus kielen opiskelu, et alakohtaisuuden paine on kyllä ilmeinen ja semmonen työelämälähtösyys on nyt semmonen sana joka on tehnyt pesänsä ihan perusteellisesti kaikkeen kielikoulutukseen..."
Kielikurssien sisällöt kursseilla painotetaan eniten puhumista ja kuullun ymmärtämistä työelämän tarpeiden huomioiminen lisääntyy, mitä korkeamman kielitaitotason kursseille mennään
Kielikurssien sisällöllinen kehittäminen Tärkeimmät kehittämiskohteet kursseilla: teknologian hyödyntäminen ja verkkopedagogiikka työelämän tarpeiden huomioiminen Kielikoulutuksen hyviä käytänteitä: monimuotoiset opetusmenetelmät informaalien oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetusmateriaalien autenttisuus opettajien tiivis yhteistyö ja hyvä ilmapiiri oppijalähtöisyys ja opiskelijan tukeminen Suurimmat kehittämistyön haasteet: taloudelliset ja henkilöresurssit sekä suuret, heterogeeniset opiskelijaryhmät
Yhteistyö kielikoulutuksessa "...mitä pitemmälle mennään siellä oppimisputkessa, niin sitä pienemmäksi ryhmäkoot alkaa sit lopulta käydä eli ku ollaan siellä B2-tasolla niin esimerkiksi meidän ryhmissä on tilaa vielä, ja se tarkottais sitä että sitä kannattais tarjota totta kai koko alueella."
Korkeakoulujen monet kielikoulutuksen toimijat Korkeakoulujen sisällä laajaa yhteistyötä kielikoulutuksen järjestämisessä Harvoissa (etenkin pienissä) korkeakouluissa ei tehdä sisäistä yhteistyötä --> ei ole yhteistyökumppaneita Yhteistyökumppaneina usein kielten laitos ja avoin yliopisto/avoin ammattikorkeakoulu
Korkeakoulujen kielikoulutusta koskeva yhteistyö Korkeakouluilla yhteistyötä muiden oppilaitosten ja toimijoiden kanssa yliopistoista kaikilla yhteistyökumppaneita ammattikorkeakouluista valtaosalla Korkeakoulujen välinen yhteistyö vakiintunutta: S2-opetuksessa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa 84%:lla R2-opetuksessa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa 87,5%:lla yhteistyötä S2/R2-opetuksen järjestämisessä ja opetuksen kehittämisessä opiskelijoiden liikkuminen korkeakoulujen välillä etenkin ylemmän tason (B2, C1) kursseilla
Maahanmuuttoon liittyvät kehitykset "... hartaasti toivoisin et meillä ois niinku tulevaisuudessa sellanen kieli, ymmärrys ja laki tässä maassa joka niinku ymmärtää sen että on olemassa monikielisiä ihmisiä, on olemassa tämmösiä maahanmuuttajataustaisia jotka sitten ovat ovat opetelleet meidän tota niin joko suomea tai ruotsia..."
Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus 4/30 korkeakoulua järjestää valmentavaa koulutusta Lisää suosiotaan, tarve huomattu Kestää yleensä 6 kk Ei anna suoraan opiskeluoikeutta, osallistuttava hakuun Lähtötaso noin B1, ei aina toteudu Puolet opinnoista suomen kielen opintoja Loput tulevaan opiskelualaan ja ammattiin tutustumista, suomalaiseen opiskelukulttuuriin tutustumista, digitaalisten taitojen kehittämistä; kaikki suomeksi
Korkeakoulut ja turvapaikanhakijatilanne Turvapaikanhakijatilanteen aiheuttamat toimet lv. 2015-2016: Tukitoimista ilmoitti reilu kolmannes vastaajista (11/32 kielikeskuskyselyn vastaajista ja 12/29 opintopalvelukyselyn vastaajista) Kielenopetukseen liittyvästä toiminnasta ilmoitti kielikeskuskyselyssä 7/32, opintopalvelukyselyssä 3/29 Yleisin kielenopetukseen liittyvä toiminta suomen kielen opetusta vastaanottokeskuksissa Muut toimet: humanitäärinen apu, aktiviteettitoiminta vastaanottokeskuksissa, tietoiskut, kurssit, koulutus- ja työelämäyhteyksien luominen (esim. SIMHE-hanke) Toimien jatkumista tulevaisuudessa ei osata ennakoida
Mitä jatkossa? Mä sanoisin että yliopiston johto ei oikein tunnusta sitä vastuuta mitä heillä on kotimaisista kielistä, että kauniisti kyllä puhutaan että olisi hyvä, mutta käytännön toimet on vähän toiset
Korkeakoulujen kehittämistarpeet Lisääntyvä tarve B2- ja C1-tason kursseille Kursseilla sisällön ja kielen integroinnin kysymykset Työelämätarpeiden huomioiminen tärkeää Lisääntyvä kysyntä maahanmuuttajille suunnatulle korkeakouluihin valmistavalle opetukselle
Korkeakoulujen kielikoulutuksen tulevaisuus Millaisia S2- ja R2-kursseja tarjotaan ja miksi? Millaisella kielitaidolla tulevaisuudessa tullaan kansainvälisiin ohjelmiin? Kuka on kansainvälinen opiskelija? Onko koko jako kotimaisiin ja kansainvälisiin opiskelijoihin mielekäs, kun opiskelijat tulevat tutkinto-ohjelmiin erilaisin kielitaustoin? Tarvitaanko erillisiä englanninkielisiä koulutusohjelmia? Kenelle kansainväliset koulutusohjelmat suunnataan? Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten aliedustus korkeakouluissa Kielikoulutuksen kentän moninaisuus, lisääntyvä yhteistyö?
Raportti Koko raportti tulossa 20.5.2016 ladattavaksi osoitteessa http://www.jyu.fi/solki